Sotateknologia

[PornReindeer]

Vanhemmat pärjää vanhemmalla kalustolla, mut pöllit sit joskus joltai junnulta ja annat hälle omas. Näin se ainaki leffoissa menee.

E: itselläki kokemukset vain perinteisestä tetsarista, vaikka käyny useaan kertaan kertaamassa. Ylentyny alikessuksi, vaikken ees korppina intissä kotiutunu Ei mitää merkitystä, mut oliha se edellinen kirje tornilta kiva, ku ei ollukkaa pyyntö tai käsky kertauksiin. Rooliki muuttunu raskaskertasinkoampujasta sinkojoukkueessa johonki paikallispuolustus-esikuntakomppanian puuhapeteksi. Eikait voi valittaa.

Ikävää kun tällainen tutka-asentaja-au ei päässyt kertaakaan kertaamaan, nykyisin ties missä nostoväessä ilman sijoitusta
Sinänsä kyllä PV järjesti ovelasti tuonne valitut, pääsääntöisesti kaikki sähkö-/elektroniikkaopiskelijoita (tai jo opiskelleita) niin tosipaikan tullen oletettavasti kohtuullisella prosentilla olisi siviilipuolelta koulutusta/kokemusta asiaan liittyvistä hommista.

Edit. Vieläköhän koulutus on olemassa

 

[Tekhos]

Mitä mieltä olette tämmöisestä aseteknologiasta? Lähinnä videossa 03:15 eteenpäin vaikuttaa ihan luonnonilmiön vaikutuksenkin kannalta uudelta jutulta.

 

[hkultala]

Mitä mieltä olette tämmöisestä aseteknologiasta? Lähinnä videossa 03:15 eteenpäin vaikuttaa ihan luonnonilmiön vaikutuksenkin kannalta uudelta jutulta.

Jospa postaisit tällaiset tuonne salaliittohörhöilyketjuun etkä näihin asiaketjuihin.

Aivoaalloista tosiaan pystytään lukemaan jotain, mutta sillä ei ole mitään tekemistä aseiden kanssa.

 

[Tekhos]

Jospa postaisit tällaiset tuonne salaliittohörhöilyketjuun etkä näihin asiaketjuihin.

Aivoaalloista tosiaan pystytään lukemaan jotain, mutta sillä ei ole mitään tekemistä aseiden kanssa.

Minulla oli käsitys, että CNN kuului faktantarkastajien joukkoon, joten siksi ajattelin, että videolla esitetty testi ja haastatellut henkilöt puhuivat asiaa.

 

[hkultala]

Siirretty muualta.

55 tonnia vs 75 tonnia

Mistähän hatusta noita painoja oikein olet repinyt?

M1 Abrams painaa 54 tonnia
M1A1 Abrams painaa 57 tonnia
M1A2 SEPv2 Abrams painaa n. 64 tonnia (mutta käsittääkseni SEP-versioita ei olla ukrainalle toimittamassa)
M1A2 SEPv3 Abrams painaa n. 67 tonnia (mutta käsittääkseni SEP-versioita ei olla ukrainalle toimittamassa)

Leopard 2A4 painaa n. 55 tonnia.
Leopard 2A5 painaa n. 59 tonnia.
Leopard 2A6 painaa 62 tonnia.

Vaunujen eri versioiden välillä on huomattavia painoeroja, ja se, että poimitaan molemmista vaunuista jotkut ihan eri ikäiset satunnaiset versiot ja niiden painosta tehdään suuria päätelmiä vaunujen kestoista ei ole kovin järkevää

 

[Kizmo]

Siirretty muualta.



Mistähän hatusta noita painoja oikein olet repinyt?

M1 Abrams painaa 54 tonnia
M1A1 Abrams painaa 57 tonnia

Leopard 2A5 painaa n. 59 tonnia.
Leopard 2A6 painaa 62 tonnia

Juuri sieltä, ulkoa muistin väärin.

 

[Francis Ford Mondeo]

Siirretty muualta.



Mistähän hatusta noita painoja oikein olet repinyt?

M1 Abrams painaa 54 tonnia
M1A1 Abrams painaa 57 tonnia
M1A1 SEPv2 Abrams painaa n. 71 tonnia (mutta käsittääkseni SEP-versioita ei olla ukrainalle toimittamassa)

Leopard 2A4 painaa n. 55 tonnia.
Leopard 2A5 painaa n. 59 tonnia.
Leopard 2A6 painaa 62 tonnia.

Vaunujen eri versioiden välillä on huomattavia painoeroja, ja se, että poimitaan molemmista vaunuista jotkut ihan eri ikäiset satunnaiset versiot ja niiden painosta tehdään suuria päätelmiä vaunujen kestoista ei ole kovin järkevää

M1A1 Abrams SEPv2 painaa niin sanottuina lyhyinä tonneina tuon 71 tonnia, mikä on metrisinä tonneina sen vajaa 65tn. Muut painot tuossa viestissäsi näyttäisivät olevan metrisinä tonneina.

 

[hkultala]

siirretty muualta

Ja on tässä myös nähty, ettei lännen aseetkaan mitään wunderwaffeja ole. Ihan samalla tavalla esim. lännen panssarivaunut näyttää pysähtyvän miinoihin ja panssarintorjuntaan.

Pysähtyy, mutta yleensä vain pysähtyy, ja miehistö selviää yleensä hengissä ja vaunukin on yleensä parissa viikossa korjattavissa.

Kun taas venäläinen vaunu pysähtyessään usein myös heittää tykkitorninsa n. 60 metrin korkeuteen ja paistaa miehistönsä elävältä.

Vaikka molemmissa tapauksissa suurin osa vaunusta pysähtyy, näiden välillä on silti aika suuri käytännön ero.

 

[potero]

siirretty muualta



Pysähtyy, mutta yleensä vain pysähtyy, ja miehistö selviää yleensä hengissä ja vaunukin on yleensä parissa viikossa korjattavissa.

Kun taas venäläinen vaunu pysähtyessään usein myös heittää tykkitorninsa n. 60 metrin korkeuteen ja paistaa miehistönsä elävältä.

Vaikka molemmissa tapauksissa suurin osa vaunusta pysähtyy, näiden välillä on silti aika suuri käytännön ero.

Tässä kyllä olet ihan oikeassa. Ainakin meille muistaakseni armeijassa opetettiin, ettei telamiinalla ole sinänsä edes tarkoitus yrittää tuhota vaunua, vaan pysäyttää se katkaisemalla tela. Tämän jälkeen siihen voidaan sitten vaikuttaa muilla aseilla. Tai ainakin vihollisen hyökkäys hidastuu tai pysähtyy, jos ollaan jollain kapealla tieuralla, joita suomessa riittää.

 

[Juha Kokkonen]

Offtopicia poistettu ja sen johdosta muistutus taas siitä, että tämä ketju on Yleistä keskustelua alueella ja ketjussa on tarkoitus keskustella ainoastaan teknologiasta, ei maiden/liittoumien välisistä voimasuhteista yms.

 

[Kizmo]

Offtopicia poistettu ja sen johdosta muistutus taas siitä, että tämä ketju on Yleistä keskustelua alueella ja ketjussa on tarkoitus keskustella ainoastaan teknologiasta, ei maiden/liittoumien välisistä voimasuhteista yms.

Voisi arvon moderaattori samalla kertoa missä sitä sitten sopii keskustella.

 

[moukula]

Politiikka-osaston NATO-keskustelukaan ei varmaan tuolle aiheelle sovi. Pitäisi sitten varmaan perustaa uusi "Yleinen sotakeskustelu" -ketju jossa voi spekuloida skenaarioilla. Toisaalta sekin menee sitten ristiin sotateknologian kanssa, koska eri teknologioiden ja niiden speksien mahdollistamat taktiikat/strategiat ovat olennainen osa skenaarioita.

 

[emagdnim]

Politiikka-osaston NATO-keskustelukaan ei varmaan tuolle aiheelle sovi. Pitäisi sitten varmaan perustaa uusi "Yleinen sotakeskustelu" -ketju jossa voi spekuloida skenaarioilla. Toisaalta sekin menee sitten ristiin sotateknologian kanssa, koska eri teknologioiden ja niiden speksien mahdollistamat taktiikat/strategiat ovat olennainen osa skenaarioita.

Kaipa se sinne mahtuu. Poistetaan suomi-lisäliite ja kun ruotsin jäsenyys saadaan pakettiin, nii mistäs siellä sit keskusteltais, jos ei vaikkapa naton vahvuudesta.

 

[Juha Kokkonen]

Voisi arvon moderaattori samalla kertoa missä sitä sitten sopii keskustella.

Politiikka ja yhteiskunta -osio on tällä foorumilla paikka kyseisten aihealueiden keskusteluille. Sieltä valitsee sopivan ketjun tai jos sellaista ei ole olemassa niin avaa uuden fiksulla ja selkeällä alustuksella.

Tämä sotateknologiaketju on täällä Yleistä keskustelua -puolella ihan tarkoituksella käyttäjien pyynnöstä siksi, että tässä ketjussa keskustellaan pelkästään teknologiasta ilman politiikan mukanaan tuomia haittailmiöitä.

 

[kjns]

USAn suunnalta kuuluu viestiä että Suomi olisi päivittämässä M270 raketinheitinjärjestelmiä, asia selviää DSCA:n tiedotteesta ja iltiskin tästä uutisoi. Tavoitteena päivittää nykyiset M270A1 tason vehkeet A2 tasolle.

WASHINGTON, August 1, 2023 - The State Department has made a determination approving a possible Foreign Military Sale to the Government of Finland of a M270A2 Multiple Launch Rocket System (MLRS) upgrade and related equipment for an estimated cost of $395 million. The Defense Security Cooperation Agency delivered the required certification notifying Congress of this possible sale today.

The Government of Finland has requested to buy the M270A2 upgrade for its M270A1 Multiple Launch Rocket Systems (MLRS). The upgrade will include: intercom systems; radio communication mounts; machine gun mounts; battle management system vehicle integration kit; publications for MLRS; spares; services; support equipment; and other related elements of program and logistics support. The estimated total cost is $395 million.

 

[Francis Ford Mondeo]

USAn suunnalta kuuluu viestiä että Suomi olisi päivittämässä M270 raketinheitinjärjestelmiä, asia selviää DSCA:n tiedotteesta ja iltiskin tästä uutisoi. Tavoitteena päivittää nykyiset M270A1 tason vehkeet A2 tasolle.

Tämähän on jo sitten isompi remontti. Ammunnanhallinnan lisäksi moottori ja voimansiirto menevät uusiksi. Panssarointiakin ilmeisesti parannetaan.

Suomen M270:t ovat sikäli erikoisia, että viimeisimmässä päivityksessä ammunanhallinta päivitettiin M142 HIMARSin UFCS:een. Tätä yhdistelmää ei ilmeisesti ole kenelläkään muulla käytössä. Päivitys ilmeisesti liittyi GMLRS-ampumatarvikkeiden käyttöönottoon.

 

[Selvänänäkijä]

Tämähän on jo sitten isompi remontti. Ammunnanhallinnan lisäksi moottori ja voimansiirto menevät uusiksi. Panssarointiakin ilmeisesti parannetaan.

Päättelitkö tämän siis tuosta A2-tasosta? En ottaisi tuota niin kirjaimellisesti. Sisällöstähän tuossa sanotaan:
"The upgrade will include: intercom systems; radio communication mounts; machine gun mounts; battle management system vehicle integration kit; publications for MLRS; spares; services; support equipment; and other related elements of program and logistics support."

 

[Francis Ford Mondeo]

Päättelitkö tämän siis tuosta A2-tasosta? En ottaisi tuota niin kirjaimellisesti. Sisällöstähän tuossa sanotaan:
"The upgrade will include: intercom systems; radio communication mounts; machine gun mounts; battle management system vehicle integration kit; publications for MLRS; spares; services; support equipment; and other related elements of program and logistics support."

Ainakin jenkkien päivitysohjelmassa moottori voimansiirtoineen menee uusiksi: Lockheed Martin Receives $362 Million Contract for Multiple Launch Rocket System Launcher (M270A2) Recapitalization

Toki nuo voivat olla jotain lisäoptioitakin, vähän tulkinnanvaraa tuo linkkaamani uutinen kyllä jättää. Jäänee siis nähtäväksi mitä tuossa tullaan tekemään.

 

[sahtimonni]

Ja sitten lähti laukalle!

Itsetuhomekanismilla varustettuja ontelopanoksia.
Miten Ukraina voisi edes hävitä tätä merisodankäyntiä, kun amiraalit Suomesta neuvovat?
Ja älä nyt kaiva enää kuoppaa syvemmäksi.

@KiLLPaTRiCK palataan vielä tähän, kun sulla tuntuu jatkuvasti olevan tarvetta huudella mielipiteitäsi, mutta mitään varsinaista sisältöä viesteissä ei ole.

Kerrotko nyt omin sanoin, miksi idea on mielestäsi mahdoton? Yksinkertaisimmillaan homma onnistuisi vaikka RPG:n taistelukärjellä, joka on laitettu kellumaan kärki ylöspäin varustamalla se sopivalla koholla ja painolla. Optimitilanteessa kelluu juuri ja juuri veden alla. Sytytin voisi olla vaikka ohuesta lasista tehty kapseli, jonka sisällä kaksi johdinta. Kun laiva osuu kapseliin, se rikkoutuu ja merivesi luo kontaktin johtimien välille. Johtimet on kytketty vaikkapa parin euron mikrokontrolleriin, joka signaalin saatuaan laukaisee sähköisen sytyttimen, mikä laukaisee taistelukärjen ontelopanoksen. Lopputuloksena ontelopanos läpäisee laivan pohjan ja laivan koosta ja osumakohdasta riippuen se voi tarkoittaa vähintäänkin työlästä telakkakäyntiä tai parhaimmillaan jopa tulipaloa ja koko laivan tuhoutumista. Mikrokontrollerilla voi myös toteuttaa ajastimen, mikä tekee miinasta vaarattoman tietyn ajan päästä.

Tarvitaan siis:

• RPG:n taistelukärki (näitä Ukrainalla läjäpäin). Voi myös käyttää isompaa ontelopanosta, jos halutaan suurempi vaikutus.
• Lasikapseli johtimilla. Voi rakentaa vaikka vanhasta hehkulampusta.
• Mikä tahansa mikrokontrolleri. Hinnat alkaen 2€ aliexpressissä
• Sähköinen sytytin
• Pieni akku
• Paino ja koho

Kuulostaako ylitsepääsemättömän vaikealta? Osien hinnassa puhutaan korkeintaan muutamasta satasesta. Ukrainan nykyiset itsemurhadroneveneet kantavat satojen kilojen räjähdelastia, joten tällaisia improvisoituja pohjamiinoja voisi kuljettaa sellaisella isommankin määrän kerralla. Sopivasti, esim. nousuveden aikana laskettuna, virta veisi ne satamaan. Vaikka vahinko isoille laivoille jäisi pieneksi, niin se aiheuttaisi erittäin suurta varovaisuutta sataman käytölle ja ruuhkauttaisi telakat.

Ja ei, en väitä että tällaista olisi jo tehty tai tullaan tekemään, mutta juuri tämänkaltaisilla improvisoiduilla tempuilla Ukraina on saavuttanut erittäin hyvällä kustannustehokkuudella menestystä. Esimerkkinä nyt vaikka ne halvat dronet, joihin on pultattu RPG:n ontelopanos kiinni. Tai aikanaan molotovin cocktailit.

Eli oliko sulla nyt jotain ihan oikeaa sanottavaa tähän, vai huuteletko vain onelinereita?

 

[moukula]

Mieti hetki että miten iso reikä siihen laivan kylkeen pitää saada, että sillä olisi jotain merkitystä. Meritorjuntaohjuksissa ja torpedoissa on useampi sata kiloa räjähdettä. Jostain peukalon paksuisesta reiästä laivan täyttyminen kestää viikkotolkulla ja heti reiän huomattua se voidaan paikata teräslevyllä. Tankkeja voidaan tuhota pienillä ontelopanoksilla ja kranaateilla, koska miehistöä on niin vähän että yhdenkin menettäminen haittaa toimintaa, ja lisäksi ammusvarastot on suhteellisen helppo saada räjäytettyä ja sitä kautta iso kerrannaisvaikutus. Laivoilla tämä ei vaan toimi samalla tavalla.

 

[sahtimonni]

Mieti hetki että miten iso reikä siihen laivan kylkeen pitää saada, että sillä olisi jotain merkitystä. Meritorjuntaohjuksissa ja torpedoissa on useampi sata kiloa räjähdettä. Jostain peukalon paksuisesta reiästä laivan täyttyminen kestää viikkotolkulla ja heti reiän huomattua se voidaan paikata teräslevyllä.

Aika pienestäkin reiästä tulee melkoisella paineella vettä sisään. Ei sellaista jätetä korjaamatta. Isompi laiva ei siihen uppoa, mutta kyllä se aiheuttaa toimenpiteitä. Parhaimmat RPG:n ontelot läpäisevät 750 mm panssariterästä, joten kyllä se voi aiheuttaa isompaakin vahinkoa tai tulipalon ainakin pienemmillä sotalaivoilla. Mikään ei myöskään estä käyttämästä selvästi isompaa ontelopanosta. Esimerkiksi 30kg pakettiin saisi rakennettua jo todella järeän ontelopanoksen.

Joten kyllä, väittäisin, että useimmissa tapauksissa tällainen osuma aiheuttaisi telakkakäynnin.

 

[emagdnim]

Aika pienestäkin reiästä tulee melkoisella paineella vettä sisään. Ei sellaista jätetä korjaamatta. Isompi laiva ei siihen uppoa, mutta kyllä se aiheuttaa toimenpiteitä. Parhaimmat RPG:n ontelot läpäisevät 750 mm panssariterästä, joten kyllä se voi aiheuttaa isompaakin vahinkoa tai tulipalon ainakin pienemmillä sotalaivoilla. Mikään ei myöskään estä käyttämästä selvästi isompaa ontelopanosta. Esimerkiksi 30kg pakettiin saisi rakennettua jo todella järeän ontelopanoksen.

Joten kyllä, väittäisin, että useimmissa tapauksissa tällainen osuma aiheuttaisi telakkakäynnin.

Siinä sulle niitä "parhaimpien onteloiden" reikiä, kyllä varmasti laiva uppoaa Tee vaikka vähä isompi ontelopaukku, nii saatat jopa nyrkin kokoisen reijän tehdä.. Miinat ja torpedot perustuu ihan syystä ihan muuhun kuin läpäisyyn.

 

[moukula]

Aika pienestäkin reiästä tulee melkoisella paineella vettä sisään. Ei sellaista jätetä korjaamatta. Isompi laiva ei siihen uppoa, mutta kyllä se aiheuttaa toimenpiteitä. Parhaimmat RPG:n ontelot läpäisevät 750 mm panssariterästä, joten kyllä se voi aiheuttaa isompaakin vahinkoa tai tulipalon ainakin pienemmillä sotalaivoilla. Mikään ei myöskään estä käyttämästä selvästi isompaa ontelopanosta. Esimerkiksi 30kg pakettiin saisi rakennettua jo todella järeän ontelopanoksen.

Joten kyllä, väittäisin, että useimmissa tapauksissa tällainen osuma aiheuttaisi telakkakäynnin.

Sisään tulevan veden paine riippuu siitä miten syvällä se reikä on. Jos se ontelopanos kelluu niin oletettavasti se reikä on alle metrin syvyydellä, eli paine on melko lailla olematon. Pieni reikä on tässä tapauksessa hyvin helppo paikata vaikka peltilevyllä ja jesarilla. Sitten taas jos se reikä on yli metrin levyinen, niin sieltä tulee sitä vettä niin isona massana että korjaaminen hankaloituu.

 

[sahtimonni]

Siinä sulle niitä "parhaimpien onteloiden" reikiä, kyllä varmasti laiva uppoaa Tere vaikka vähä isompi ontelopaukku, nii saatat nyrkin kokoisen reijän tehdä.. Miinat ja torpedot perustuu ihan syystä ihan muuhun kuin läpäisyyn.

Tuo ei ole kyllä näytä tyypilliseltä ontelopanoksen entryltä. Sisäänmenokohdassa pitäisi olla yksi reikä ja vasta mahdollisissa myöhemmissä levyissä tuollainen "haulikkokuviointi".

Kannattaisi muuten lukea mun viesti uudelleen. En väittänyt, että laiva uppoaa, mutta telakkakäynti tiedossa. Vai oletko sitä mieltä, että rungon läpäisyn jälkeen matkaa jatketaan ilman minkäänlaisia toimenpiteitä?

 

[emagdnim]

Tuo ei ole kyllä näytä tyypilliseltä ontelopanoksen entryltä. Sisäänmenokohdassa pitäisi olla yksi reikä ja vasta mahdollisissa myöhemmissä levyissä tuollainen "haulikkokuviointi".

Kannattaisi muuten lukea mun viesti uudelleen. En väittänyt, että laiva uppoaa, mutta telakkakäynti tiedossa. Vai oletko sitä mieltä, että rungon läpäisyn jälkeen matkaa jatketaan ilman minkäänlaisia toimenpiteitä?

Voi jestas sentää.. se on harjoitusmaali ja jokainen reikä on yksi osuma.

 

[sahtimonni]

Sisään tulevan veden paine riippuu siitä miten syvällä se reikä on. Jos se ontelopanos kelluu niin oletettavasti se reikä on alle metrin syvyydellä, eli paine on melko lailla olematon. Pieni reikä on tässä tapauksessa hyvin helppo paikata vaikka peltilevyllä ja jesarilla. Sitten taas jos se reikä on yli metrin levyinen, niin sieltä tulee sitä vettä niin isona massana että korjaaminen hankaloituu.

Eli ryssä työntää purukumin reikään ja jatkaa matkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ilman telakkakäyntiä? Eikös nuo sotalaivat ole yleensä kaksoisrungolla, jolloin myös runkojen väliin menee vettä. Sitä ei varmaan merellä korjata ihan tuosta vain?

 

[moukula]

Jos laivalla on tehtävä kesken niin ei varmaan tosiaan vesirajassa oleva ranteenkaan paksuinen reikä sitä pysäytä. Se on ihan triviaali homma macgyveröidä siihen kuntoon ettei laiva täyty ja kunnollisen korjauksen voi tehdä sitten joskus kun ollaan huoltotauolla satamassa.

 

[sahtimonni]

Voi jestas sentää.. se on harjoitusmaali ja jokainen reikä on yksi osuma.

No se selittää. Tuosta oli vaikea sanoa mittakaavaa. Aika pieni reikä, mutta vuodon se silti aiheuttaa. Jos osumakohdassa on jotain muuta oleellista (putkia, aseita, polttoainetta, moottori...), niin tulee isompaakin vahinkoa. Ja kuten jo sanoin, niin mikään ei estä käyttämästä paljon suurempaa ontelopanosta, jolloin reikä ja läpäisy skaalautuu vastaavasti.

Ja kannattaa pitää myös mielessä, että suurin osa sotalaivoista ei ole mitään Nimitz-luokan lentotukialuksia. Siellä on paljon pientä ja keskikokoista alusta joukossa.

 

[sahtimonni]

Jos laivalla on tehtävä kesken niin ei varmaan tosiaan vesirajassa oleva ranteenkaan paksuinen reikä sitä pysäytä. Se on ihan triviaali homma macgyveröidä siihen kuntoon ettei laiva täyty ja kunnollisen korjauksen voi tehdä sitten joskus kun ollaan huoltotauolla satamassa.

Joku sotalaivojen runkorakennetta enemmän tunteva voi kommentoida, mutta eikös niissä ole yleensä kaksoisrunko tai komposiittirakenne? Jos ontelopanos läpäisee kaksoisrungon molemmat kerrokset, niin sisempi reikä on varmaan merellä paikattavissa, mutta ulkoinen reikä vaatisi vähintään sukelluskeikan. Onhan niissä toki pilssipumput, mutta tuskin on kovin hyvä ajatus lähteä merille, jos vettä vuotaa jatkuvasti runkojen väliin.

Komposiittirakenteissa taasen olettaisin, että komposiitti ei hirveästi tykkää vettymisestä, eli ulompi reikä pitää saada paikattua hyvin.

 

[moukula]

Joku sotalaivojen runkorakennetta enemmän tunteva voi kommentoida, mutta eikös niissä ole yleensä kaksoisrunko tai komposiittirakenne? Jos ontelopanos läpäisee kaksoisrungon molemmat kerrokset, niin sisempi reikä on varmaan merellä paikattavissa, mutta ulkoinen reikä vaatisi vähintään sukelluskeikan. Onhan niissä toki pilssipumput, mutta tuskin on kovin hyvä ajatus lähteä merille, jos vettä vuotaa jatkuvasti runkojen väliin.

Komposiittirakenteissa taasen olettaisin, että komposiitti ei hirveästi tykkää vettymisestä, eli ulompi reikä pitää saada paikattua hyvin.

Se ulkopinnan korjaus alle metrin syvyydellä voi olla ihan hyvin joku 1mm peltilevy + joku liimamassa. Ei muuta ku lasketaan joku äijä valjaissa laivan sivusta korjausvehkeiden kanssa veteen.

 

[sahtimonni]

Se ulkopinnan korjaus alle metrin syvyydellä voi olla ihan hyvin joku 1mm peltilevy + joku liimamassa. Ei muuta ku lasketaan joku äijä valjaissa laivan sivusta korjausvehkeiden kanssa veteen.

Pakkotilanteessa väliaikaisena korjauksena epäilemättä. Juuri satamasta lähtiessä luulisi menevän telakalle, mutta toisaalta ei noista itänaapurin touhuista tiedä. Edelleen huomioimatta se asia, että laivoissa tuppaa olemaan kaikenlaista rikkoutuvaa, palavaa tai räjähtävää komponenttia, jotka voivat ottaa kipeää. Ei ne panssarivaunutkaan varsinaisesti siihen pieneen ontelopanoksesta tulleeseen reikään hajoa. Ja suurin vaikutus tällaisella tempulla olisi joka tapauksessa psykologinen vaikutus. Ei se kovin kivaa ole lähteä satamasta, kun periaatteessa milloin vain voi kolahtaa.

 

[JCSH]

@KiLLPaTRiCK palataan vielä tähän, kun sulla tuntuu jatkuvasti olevan tarvetta huudella mielipiteitäsi, mutta mitään varsinaista sisältöä viesteissä ei ole.

Kerrotko nyt omin sanoin, miksi idea on mielestäsi mahdoton? Yksinkertaisimmillaan homma onnistuisi vaikka RPG:n taistelukärjellä, joka on laitettu kellumaan kärki ylöspäin varustamalla se sopivalla koholla ja painolla. Optimitilanteessa kelluu juuri ja juuri veden alla. Sytytin voisi olla vaikka ohuesta lasista tehty kapseli, jonka sisällä kaksi johdinta. Kun laiva osuu kapseliin, se rikkoutuu ja merivesi luo kontaktin johtimien välille. Johtimet on kytketty vaikkapa parin euron mikrokontrolleriin, joka signaalin saatuaan laukaisee sähköisen sytyttimen, mikä laukaisee taistelukärjen ontelopanoksen. Lopputuloksena ontelopanos läpäisee laivan pohjan ja laivan koosta ja osumakohdasta riippuen se voi tarkoittaa vähintäänkin työlästä telakkakäyntiä tai parhaimmillaan jopa tulipaloa ja koko laivan tuhoutumista. Mikrokontrollerilla voi myös toteuttaa ajastimen, mikä tekee miinasta vaarattoman tietyn ajan päästä.

Tarvitaan siis:

• RPG:n taistelukärki (näitä Ukrainalla läjäpäin). Voi myös käyttää isompaa ontelopanosta, jos halutaan suurempi vaikutus.
• Lasikapseli johtimilla. Voi rakentaa vaikka vanhasta hehkulampusta.
• Mikä tahansa mikrokontrolleri. Hinnat alkaen 2€ aliexpressissä
• Sähköinen sytytin
• Pieni akku
• Paino ja koho

Kuulostaako ylitsepääsemättömän vaikealta? Osien hinnassa puhutaan korkeintaan muutamasta satasesta. Ukrainan nykyiset itsemurhadroneveneet kantavat satojen kilojen räjähdelastia, joten tällaisia improvisoituja pohjamiinoja voisi kuljettaa sellaisella isommankin määrän kerralla. Sopivasti, esim. nousuveden aikana laskettuna, virta veisi ne satamaan. Vaikka vahinko isoille laivoille jäisi pieneksi, niin se aiheuttaisi erittäin suurta varovaisuutta sataman käytölle ja ruuhkauttaisi telakat.

Ja ei, en väitä että tällaista olisi jo tehty tai tullaan tekemään, mutta juuri tämänkaltaisilla improvisoiduilla tempuilla Ukraina on saavuttanut erittäin hyvällä kustannustehokkuudella menestystä. Esimerkkinä nyt vaikka ne halvat dronet, joihin on pultattu RPG:n ontelopanos kiinni. Tai aikanaan molotovin cocktailit.

Eli oliko sulla nyt jotain ihan oikeaa sanottavaa tähän, vai huuteletko vain onelinereita?

Mitenkä saat tuon aallokossa heiluvan ontelopanoksen osoittamaan oikeaan suuntaan? Mieluiten vielä niin, että sen panoksen ja laivan rungon välissä on mahdollisimman vähän vettä välissä.

 

[JCSH]

Joku sotalaivojen runkorakennetta enemmän tunteva voi kommentoida, mutta eikös niissä ole yleensä kaksoisrunko tai komposiittirakenne? Jos ontelopanos läpäisee kaksoisrungon molemmat kerrokset, niin sisempi reikä on varmaan merellä paikattavissa, mutta ulkoinen reikä vaatisi vähintään sukelluskeikan. Onhan niissä toki pilssipumput, mutta tuskin on kovin hyvä ajatus lähteä merille, jos vettä vuotaa jatkuvasti runkojen väliin.

Komposiittirakenteissa taasen olettaisin, että komposiitti ei hirveästi tykkää vettymisestä, eli ulompi reikä pitää saada paikattua hyvin.

Taitaa vielä aikalailla kaikissa sotalaivoissa, ainakin vähänkin isommissa, olla teräs- tai alumiinirunko. Komposiittia löytyy sitten kansirakenteista.
*edit*
Toki poikkeuksiakin on, esim. Ruotsin Visby-luokka mikä ei nyt ole enää missään vene-koossa, mutta on silti komposiittirunkoinen.

 

[salojan]

No se selittää. Tuosta oli vaikea sanoa mittakaavaa. Aika pieni reikä, mutta vuodon se silti aiheuttaa. Jos osumakohdassa on jotain muuta oleellista (putkia, aseita, polttoainetta, moottori...), niin tulee isompaakin vahinkoa. Ja kuten jo sanoin, niin mikään ei estä käyttämästä paljon suurempaa ontelopanosta, jolloin reikä ja läpäisy skaalautuu vastaavasti.

Ja kannattaa pitää myös mielessä, että suurin osa sotalaivoista ei ole mitään Nimitz-luokan lentotukialuksia. Siellä on paljon pientä ja keskikokoista alusta joukossa.

Tuollaisten paikkaukseen kesken tehtävän käytetään yksinkertaisesti puukiiloja jotka hakataan reikään sisäpuolelta, ja homma jatkuu niinkuin ei mitään. Lisäksi mahdollinen isompi vesimäärä saadaan uppopumpulla ulos hyvin nopeasti. Sukeltajat ovat laivoilla sitten ulkokeikkoja varten, lisäksi sukeltaja saadaan kuljetettua laivan luokse nopeasti ellei omasta miehistöstä löydy.

lisäys: pienten laivojen kanssa käytetään lisäksi eräänlaista pressua, joka vedetään 'kölin yli' ja veden paine sitten painaa sen reiän päälle.

 

[Josef]

Voi tulla kuivanmaankapteenille yllätyksenä se että koko maailmassa ei oo yhtään laivaa joka ei tollatten sormenkokosen reiän tai useammankin verran vuoda ihan ilman paukkujakin.

 

[sahtimonni]

Mitenkä saat tuon aallokossa heiluvan ontelopanoksen osoittamaan oikeaan suuntaan? Mieluiten vielä niin, että sen panoksen ja laivan rungon välissä on mahdollisimman vähän vettä välissä.

Miten saat RPG:n osumaan joka kerta tankkiin täydellisessä kulmassa? Toisin sanoin et mitenkään, mutta sytyttimen järkevällä sijoittamisella ontelopanos osuu miltei väistämättä laivaan, vaikka ei toki aina täydellisessä kulmassa.

Tuollaisten paikkaukseen kesken tehtävän käytetään yksinkertaisesti puukiiloja jotka hakataan reikään sisäpuolelta, ja homma jatkuu niinkuin ei mitään. Lisäksi mahdollinen isompi vesimäärä saadaan uppopumpulla ulos hyvin nopeasti. Sukeltajat ovat laivoilla sitten ulkokeikkoja varten, lisäksi sukeltaja saadaan kuljetettua laivan luokse nopeasti ellei omasta miehistöstä löydy.

En tiedä venäläisten turvastandardeista, mutta ainakin länsimaissa räjähdys ja rungon penetraatio satamasta lähtiessä kyllä uskoakseni aiheuttaa telakkakeikan sen sijaan, että aletaan hakkaamaan puukiiloja reikään.


Täällä tuntuu olevan jotenkin mustavalkoinen ajattelumalli, vaikka olen monesti yrittänyt sanoa, että tarkoitus ei ole tuhota suuria aluksia, vaan aiheuttaa harmia ja pelkoa miinavaaran myötä. Uskoisin, että tällaisilla pienemmilläkin räjähteillä olisi sellainen vaikutus.

Lisäksi keskitytään vain siihen, että laivaan tulee ainoastaan pieni reikä ontelopanoksesta, mutta unohdetaan se, että rungon takana on kohdasta riippuen kaikenlaista herkästi hajoavaa, palavaa tai jopa räjähtävää. Kyllä ontelopanoksella on potentiaalia aiheuttaa enemmänkin tuhoa ainakin pienille ja keskikokoisille aluksille. Esimerkkinä nyt vaikka Suomen merivoimien käyttämä Spike-ER, jota käytetään pinta-aluksia vastaan ja on hyvin samankaltainen Javelin-ohjuksen kanssa. Käyttääkö merivoimat näitä turhaan, kun kerran pienellä ontelopanoksella ei ole mitään vaikutusta mihinkään? Ja tiedän kyllä, että niitä ei ole tarkoitettu isoja sotalaivoja vastaan.

RPG:n taistelukärki ei ole tietenkään optimaalinen isompiin kohteisiin, mutta pointtina oli se, että olisi kyllä mahdollista tehdä sellaisia kompakteja merimiinoja, jotka aiheuttavat telakkatason vaurioita vähän isommillekkin laivoille.

Esimerkkinä vaikka tällainen panos, millä erikoisjoukot tuhoavat laivoja:

 

[sahtimonni]

Voi tulla kuivanmaankapteenille yllätyksenä se että koko maailmassa ei oo yhtään laivaa joka ei tollatten sormenkokosen reiän tai useammankin verran vuoda ihan ilman paukkujakin.

Pilssin konsepti on tuttu. Isommassa laivassa sormenkokoinen reikä tuskin on suuri ongelma, mutta kyllä ontelopanoksella saa sellaisiakin reikiä aikaan, millä alkaa olemaan vaikutusta. Lisäksi laivoissa harvemmin lentelee sulaa kuparia sisätiloihin.

 

[moukula]

Kohta aletaankin olla siinä satojen kilojen kokoluokassa.

 

[sahtimonni]

Kohta aletaankin olla siinä satojen kilojen kokoluokassa.

No esimerkiksi yllä mainittu kylkipanos 81 painaa 19kg. Aika kaukana sadoista kiloista. Ukrainalla on ainakin vastaavia saksalaisia PARM kylkipanoksia. Ei ole myöskään mikään amerikan temppu sorvata sopivaa ontelopanosta ihan tuota käyttöä varten.

Tuollainenko ei myöskään aiheuta ns. mitään vaurioita laivalle?

Miksi merivoimat on hankkinut Rannikko-ohjus 06, jos niillä ei ole mitään vaikutusta? "Saksalaisvalmisteinen rannikko-ohjus RO2006 (Spike ER) on liikkuvien rannikkojoukkojen tehokas ohjusasejärjestelmä. Rannikko-ohjukset on tarkoitettu alusten torjuntaan rannikolla ja saaristossa."

Huomioi, että spikessä on luultavasti selvästi tuota kylkimiinaa pienempi räjähdyspanos, eikä se mene vesilinjan alapuolelta läpi.

Alkaa menemään aika turhaksi väittelyksi tämä, mutta olen edelleen sitä mieltä, että olisi mahdollista tehdä kompakteja merimiinoja (esim. alle 30kg), jotka aiheuttaisivat telakkatason vahinkoa aluksille ja ylipäätään rutkasti harmia, kun tuttu ja turvallinen satama onkin muuttunut miinakentäksi.

Edelleenkään tarkoitus ei ollut upottaa lentotukialuksia, vaan aiheuttaa pelkoa ja vaurioittaa aluksia. Eipä noilla Moskovaan lennätetyillä droneillakaan suurta tuhoa saada aikaan, mutta pelkoa sitä enemmän.

 

[emagdnim]

No esimerkiksi yllä mainittu kylkipanos 81 painaa 19kg.

Niin mitä sillä tehdään?

Miksi merivoimat on hankkinut Rannikko-ohjus 06, jos niillä ei ole mitään vaikutusta? "Saksalaisvalmisteinen rannikko-ohjus RO2006 (Spike ER) on liikkuvien rannikkojoukkojen tehokas ohjusasejärjestelmä. Rannikko-ohjukset on tarkoitettu alusten torjuntaan rannikolla ja saaristossa."

Eipä sillä varmaankaan mitää isompaa ammutakkaan? 13 kiloa kokonaispaino. vrt tellu, jonka räjähde on 10kiloa.

Alkaa menemään aika turhaksi väittelyksi tämä, mutta olen edelleen sitä mieltä, että olisi mahdollista tehdä kompakteja merimiinoja (esim. alle 30kg), jotka aiheuttaisivat telakkatason vahinkoa aluksille ja ylipäätään rutkasti harmia, kun tuttu ja turvallinen satama onkin muuttunut miinakentäksi.

Aika tarpeettomia laitteita olisivat, jos tehtävät keskeytyis pikku reijän vuoksi.

 

[sahtimonni]

Niin mitä sillä tehdään?

Räjäytetään se laivan pohjaa vasten, kuten alkuperäisessä esimerkissäni. En tosin tiedä vaatiiko kylkimiinan ontelovaikutuksen muodostuminen pidemmän etäisyyden kohteeseen. Jos vaatii, niin pitää käyttää eri mallista ontelopanosta.

Eipä sillä varmaankaan mitää isompaa ammutakkaan? 13 kiloa kokonaispaino.

Juu ei sitä varmaan ole tarkoitettu isoihin aluksiin. Kokonaispaino on ER versiossa muuten 34 kg eikä 13 kg. Taistelukärki toki vain pieni osa tuosta. Tarpeen vaatiessa varmaan silti käytettäisiin, koska ei se kannen läpi penetroituva sula metalli hyvää tee millekään alukselle ja tuurilla osuu johonkin tärkeään / räjähtävään. Isompikin alus saa vaurioita, vaikka ei tuhoutuisi. Ei näitä varmaan soutuveneitä varten ole hankittu.

Aika tarpeettomia laitteita olisivat, jos tehtävät keskeytyis pikku reijän vuoksi.

Mielestäni tuo aiemman kuvan kylkipanoksen aiheuttama reikä ei ole ihan triviaali. Eikö laivassa ole mitään hajoavaa pohjan yläpuolella? (putkia, koneita tai laitteita, polttoainetta, räjähteitä...)?

Miksi taistelusukeltajat käyttävät tällaisia pieniä paukkuja operaatioissaan, jos niillä ei ole vaikutusta? "It has obtained excellent results in detonation tests against 12, 24 and 36 mm thick steel marine targets."

Todelliset merimiinat ovat satojen kilojen painoisia, koska niiden tarkoitus on upottaa suuriakin aluksia parhaimmillaan murtamalla koko köli. Se ei silti tarkoita, että pienempi paukku (etenkin suunnatulla räjähdysvaikutuksella) ei tekisi mitään vahinkoa laivalle.

 

[JCSH]

Miten saat RPG:n osumaan joka kerta tankkiin täydellisessä kulmassa? Toisin sanoin et mitenkään, mutta sytyttimen järkevällä sijoittamisella ontelopanos osuu miltei väistämättä laivaan, vaikka ei toki aina täydellisessä kulmassa.

Tähtäämällä. Kysymys on, että miten helvetissä meinaat tähdätä sen aallokossa heiluvan ontelopanoksen?
Lisäksi, sen huonosti tähdätyn RPG:n ontelopanoksen suihku kulkee ilmassa, jonka tiheys on noin 1,2 kg / m^3, kun taaskin sun ontelopanosmerimiinan suihku kulkee vedessä, jonka tiheys on noin 1000 kg / m^3.

 

[hkultala]

Räjäytetään se laivan pohjaa vasten, kuten alkuperäisessä esimerkissäni. En tosin tiedä vaatiiko kylkimiinan ontelovaikutuksen muodostuminen pidemmän etäisyyden kohteeseen. Jos vaatii, niin pitää käyttää eri mallista ontelopanosta.

Pieni ontelopanos merimiinassa on typerimpiä ideoita pitkään aikaan. Jos sen pamautaa kauempaa, vesi vaimentaa ontelopanosta todella tehokkaasti, ja toisaalta miinassa se ontelopanos olisi muutenkin suurella todennäköisyydellä osoittamassa väärään suuntaan.

Todelliset merimiinat ovat satojen kilojen painoisia, koska niiden tarkoitus on upottaa suuriakin aluksia parhaimmillaan murtamalla koko köli. Se ei silti tarkoita, että pienempi paukku (etenkin suunnatulla räjähdysvaikutuksella) ei tekisi mitään vahinkoa laivalle.

Merimiinat ovat isoja, jotta niillä saataisiin aluksiin oikeasti merkityksellistä vahinkoa, ja yleensä upotettua.

Ase joka parhaassa tapauksessa tekee laivan pohjaan pienen reiän ja pakottaa laittamaan pumput päälle, ja usein ei tee edes sitä pientä reikää on todella typerä ase.

Sen merkitys on melko olematon sekä taktisesti (laiva pystyy käytännössä jatkamaan toimintaansa tehtävässä jota suorittaa) että strategisesti (laivaa ei menetetä, eikä jouduta käyttämään suurta määrää resursseja ja aikaa sen korjaamiseen koska sen pienen reiän korjaa niin nopeasti)

Laiva halutaan joko upottaa, tai sitten tuhota sen asejärjestelmät tai moottorit tms. että se ei voi suorittaa tehtäväänsä. Pieni reikä pohjassa ei tee kumpaakaan.

 

[sahtimonni]

Tähtäämällä. Kysymys on, että miten helvetissä meinaat tähdätä sen aallokossa heiluvan ontelopanoksen?
Lisäksi, sen huonosti tähdätyn RPG:n ontelopanoksen suihku kulkee ilmassa, jonka tiheys on noin 1,2 kg / m^3, kun taaskin sun ontelopanosmerimiinan suihku kulkee vedessä, jonka tiheys on noin 1000 kg / m^3.

Miten ongenkoho kelluu aallokossa? Jos panos on kellutettu yläpäästä ja painotettu alapäästä, niin se kelluu aalloista huolimatta melko pystyssä. Panoksen yläpuolella tulee olla ontto kartio (kuten juuri RPG panoksessa on), jotta suihku lentää ilmassa ja vain marginaalisen määrän vedessä (sen verran mitä panoksen kärjen ja laivan väliin jää vettä). Vesi heikentää ontelopanoksen vaikutusta, mutta tuossa tapauksessa sitä jäisi väliin niin vähän, että merkitys tuskin suuri.

Tässä esimerkkinä joku aneeminen ei-sotilaskäyttöön tarkoitettu ontelopanos. Hyvin näyttää toimivan, vaikka välissä melkein metri vettä.


Voi olla, että osa miinoista laukeaisi silti väärään suuntaan, mutta ei kaikki.

 

[Vertigo]

Siellä rungossa on myös kaikenlaisia laipioita joilla se botski on osioitu, joten vaikka siellä on metrin leveä reikä yhdessä kohdassa niin se tuskin vielä upottaa laivaa, joskin varmasti hämminkiä aiheuttaa. Tuollainen pienempi panos saattaa tehdä reijän ulkorunkoon jonnekkin vesirajan tuntumaan, mutta sieltä tullee saman verran vettä kuin puutarhaletkulla ja tuollaisissa on varmaan kyllä useampi isompi pilssipumppu millä tyhjennellä. Sisällä on kyllä kaikenlaisia putkia, letkuja säiliöitä joissa kulkee kaikenlaisia aineita. Polttoaine on raskasta polttoöljyä tai jotakin diiselin tyyppistä, mitkä ei syty kovin helposti ja siellä on automaattiset sammutusjärjestelmät. Ammuksille lienee omat osastonsa sisempänä joita lienee suunniteltu sen varalta että laiva saa jonkinlaisesta muusta ammuksesta osumaa, eli räjähdepanokset tuskin makoilee siellä pohjaa vasten.

Toinen asia on sitten se että tommonen RPG luontaisessa elinympäristössään lentää jonkinlaisella vauhdilla kohti kohdettaan vapaassa ilmassa, mutta vedessä lilluessaan on paikallaan ja veden ympäröimänä, en tiedä miten vaikuttaa läpäisyyn ja räjähdyksen suuntautumiseen. Suuntaus muutenkin on hankala, jos kranaatti kelluu kohon lailla vedessä passiivisesti ja ajautuu laivan kylkeen, joka lienee suht jyrkässä kulmassa vedenpintaan nähden, niin räjähdys rykäisee tikan suoraa ylöspäin ja todennäköisesti vain kimpoaa laivan kyljestä pois.

En usko että tuollaisella sinkopaukulla saa juuri merkittävää tuhoa aikaan isolle tai vähän pienemmällekkään laivalle, mutta jos nipun tuollaisia saa ujutettua lillumaan satama-altaaseen niin kyllähän sillä jonkinlaista hetkellistä hämmennystä ja paniikkia saa aikaan...

 

[jarppi83]

Räjäytetään se laivan pohjaa vasten, kuten alkuperäisessä esimerkissäni. En tosin tiedä vaatiiko kylkimiinan ontelovaikutuksen muodostuminen pidemmän etäisyyden kohteeseen. Jos vaatii, niin pitää käyttää eri mallista ontelopanosta.


Juu ei sitä varmaan ole tarkoitettu isoihin aluksiin. Kokonaispaino on ER versiossa muuten 34 kg eikä 13 kg. Taistelukärki toki vain pieni osa tuosta. Tarpeen vaatiessa varmaan silti käytettäisiin, koska ei se kannen läpi penetroituva sula metalli hyvää tee millekään alukselle ja tuurilla osuu johonkin tärkeään / räjähtävään. Isompikin alus saa vaurioita, vaikka ei tuhoutuisi. Ei näitä varmaan soutuveneitä varten ole hankittu.



Mielestäni tuo aiemman kuvan kylkipanoksen aiheuttama reikä ei ole ihan triviaali. Eikö laivassa ole mitään hajoavaa pohjan yläpuolella? (putkia, koneita tai laitteita, polttoainetta, räjähteitä...)?

Miksi taistelusukeltajat käyttävät tällaisia pieniä paukkuja operaatioissaan, jos niillä ei ole vaikutusta? "It has obtained excellent results in detonation tests against 12, 24 and 36 mm thick steel marine targets."

Todelliset merimiinat ovat satojen kilojen painoisia, koska niiden tarkoitus on upottaa suuriakin aluksia parhaimmillaan murtamalla koko köli. Se ei silti tarkoita, että pienempi paukku (etenkin suunnatulla räjähdysvaikutuksella) ei tekisi mitään vahinkoa laivalle.

Olisikohan siitä kyse, että ne taistelusukeltajat käyvät toimittamassa ne suoraan kohteeseen tarkoin sijoitettuun paikkaan? Mites meinaisit kohistaa tuollaisen passiivisen miinan lähettämän "keihään", että sillä saa merkittävää vaikutusta liikkuvaan kohteeseen? Suosittelisin lukemaan esim. Wikipediasta tämän: Torpedo - Wikipedia ja tarkemmin tuolta warhead-aliotsikon. Siellä kerrotaan melko selkeästi miten ja miksi laivojen tuhoamiseen käytetään nykyisiä tekniikoita(esim. Torpedoja).

Damage
Edit
The damage that may be caused by a torpedo depends on the "shock factor value", a combination of the initial strength of the explosion and the distance between the target and the detonation. When taken about ship hull plating, the term "hull shock factor" (HSF) is used, while keel damage is termed "keel shock factor" (KSF). If the explosion is directly underneath the keel, then HSF is equal to KSF, but explosions that are not directly underneath the ship will have a lower value of KSF.[71]

Direct damage
Edit
Usually only created by contact detonation, direct damage is a hole blown in the ship. Among the crew, fragmentation wounds are the most common form of injury. Flooding typically occurs in one or two main watertight compartments, which can sink smaller ships or disable larger ones.

Bubble jet effect
Edit
The bubble jet effect occurs when a mine or torpedo detonates in the water a short distance away from the targeted ship. The explosion creates a bubble in the water, and due to the pressure difference, the bubble will collapse from the bottom. The bubble is buoyant, and so it rises towards the surface. If the bubble reaches the surface as it collapses, it can create a pillar of water that can go over a hundred meters into the air (a "columnar plume"). If conditions are right and the bubble collapses onto the ship's hull, the damage to the ship can be extremely serious; the collapsing bubble forms a high-energy jet that can break a meter-wide hole straight through the ship, flooding one or more compartments, and is capable of breaking smaller ships apart. The crew in the areas hit by the pillar are usually killed instantly. Other damage is usually limited.[71]

The Baengnyeong incident, in which ROKS Cheonan broke in half and sank off the coast South Korea in 2010, was caused by the bubble jet effect, according to an international investigation.[72][73]

Shock effect
Edit
If the torpedo detonates at a distance from the ship, and especially under the keel, the change in water pressure causes the ship to resonate. This is frequently the most deadly type of explosion if it is strong enough. The whole ship is dangerously shaken and everything on board is tossed around. Engines rip from their beds, cables from their holders, etc. A badly shaken ship usually sinks quickly, with hundreds, or even thousands of small leaks all over the ship and no way to power the pumps. The crew fares no better, as the violent shaking tosses them around.[71] This shaking is powerful enough to cause disabling injury to knees and other joints in the body, particularly if the affected person stands on surfaces connected directly to the hull (such as steel decks).

The resulting gas cavitation and shock-front-differential over the width of the human body is sufficient to stun or kill divers.[74]

 

[sahtimonni]

Pieni ontelopanos merimiinassa on typerimpiä ideoita pitkään aikaan. Jos sen pamautaa kauempaa, vesi vaimentaa ontelopanosta todella tehokkaasti, ja toisaalta miinassa se ontelopanos olisi muutenkin suurella todennäköisyydellä osoittamassa väärään suuntaan.



Merimiinat ovat isoja, jotta niillä saataisiin aluksiin oikeasti merkityksellistä vahinkoa, ja yleensä upotettua.

Ase joka parhaassa tapauksessa tekee laivan pohjaan pienen reiän ja pakottaa laittamaan pumput päälle, ja usein ei tee edes sitä pientä reikää on todella typerä ase.

Sen merkitys on melko olematon sekä taktisesti (laiva pystyy käytännössä jatkamaan toimintaansa tehtävässä jota suorittaa) että strategisesti (laivaa ei menetetä, eikä jouduta käyttämään suurta määrää resursseja ja aikaa sen korjaamiseen koska sen pienen reiän korjaa niin nopeasti)

Laiva halutaan joko upottaa, tai sitten tuhota sen asejärjestelmät tai moottorit tms. että se ei voi suorittaa tehtäväänsä. Pieni reikä pohjassa ei tee kumpaakaan.

Katso tuo edellinen video. Ontelopanoksen vaikutus heikkenee, jos se joutuu läpäisemään paljon vettä, mutta oikein toteutettuna se ei joudu läpäisemään paljon vettä. Asento voi olla jonkinlainen ongelma, mutta tuskin ylitsepääsemätön, kun miinan painottaa oikein. Laivat ovat myös voimakkaasti ylöspäin leveneviä, eli suurella todennäköisyydellä osuu jonnekin, vaikka olisikin hieman kallellaan. Onko Moskovan drone-iskut turhia, kun ei niillä ole saatu oikein mitään tuhoa aikaan? Operoisiko laivasto satamassa aivan normaalisti, jos tietäisivät, että vedessä räjähteitä?

Olisikohan siitä kyse, että ne taistelusukeltajat käyvät toimittamassa ne suoraan kohteeseen tarkoin sijoitettuun paikkaan? Mites meinaisit kohistaa tuollaisen passiivisen miinan lähettämän "keihään", että sillä saa merkittävää vaikutusta liikkuvaan kohteeseen? Suosittelisin lukemaan esim. Wikipediasta tämän: Torpedo - Wikipedia ja tarkemmin tuolta warhead-aliotsikon. Siellä kerrotaan melko selkeästi miten ja miksi laivojen tuhoamiseen käytetään nykyisiä tekniikoita(esim. Torpedoja).

Edelleenkään ei puhuttu laivojen tuhoamisesta, vaan vaurioittamisesta. Se riittää, jos sataman käyttäminen hankaloituu miinavaaran vuoksi. Lisäksi kirjaimellisesti tuosta omasta lähteestäsi lainaus:

"In lightweight antisubmarine torpedoes designed to penetrate submarine hulls, a shaped charge can be used. "

Mites ne jenkit nyt niin tyhmiä on, että käyttää ontelopanosta vedessä, kun ei se toimi siellä?

 

[JCSH]

Edelleenkään ei puhuttu laivojen tuhoamisesta, vaan vaurioittamisesta. Se riittää, jos sataman käyttäminen hankaloituu miinavaaran vuoksi. Lisäksi kirjaimellisesti tuosta omasta lähteestäsi lainaus:

"In lightweight antisubmarine torpedoes designed to penetrate submarine hulls, a shaped charge can be used. "

Mites ne jenkit nyt niin tyhmiä on, että käyttää ontelopanosta vedessä, kun ei se toimi siellä?

Se torpeedo hakeutuu siihen kohteeseen. Sen ontelopanos aktivoituu sitten, kun se on käytännössä kiinni siinä rungossa. Lisäksi, kyseessä on sukellusveneitä vastaan tarkoitettu torpeedo. Sukellusveneissä luonnollisesti se pienikin reikä on helvetisti isompi ongelma kuin jossain pinta-aluksessa.

 

[hkultala]

Mites ne jenkit nyt niin tyhmiä on, että käyttää ontelopanosta vedessä, kun ei se toimi siellä?

Hienoa olkiukkoilua. Kukaan ei sanonut, että ontelopanokset eivåt toimi vedessä. Vaan todettiin, että ne on typerä idea merimiinoihin

Jenkit eivät käyttäneet niitä miinoissa vaan torpedoissa, jotka osuvat kohteeseensa nokka edellä.

Tyhmiä eivät olleet jenkit, vaan tyhmiä ovat ihmiset, jotka eivät erota miinaa ja torpedoa toisistaan.

 

[Vertigo]

Asento voi olla jonkinlainen ongelma, mutta tuskin ylitsepääsemätön, kun miinan painottaa oikein. Laivat ovat myös voimakkaasti ylöspäin leveneviä, eli suurella todennäköisyydellä osuu jonnekin, vaikka olisikin hieman kallellaan.

Voit varmaankin kooveegeen kuvahaulla koittaa katsella sotalaivojen kuvia ja laittaa tähän esimerkin tyypillisestä sotalaivasta minkä runko on voimakkaasti ylöspäin levenevä.

Mites ne jenkit nyt niin tyhmiä on, että käyttää ontelopanosta vedessä, kun ei se toimi siellä?

Eikait tässä ole väitetty etteikö ontelopanos voisi toimia, vaan se että minkälainen ja miten se sinne kohteeseen toimitetaan. Torpedo tekee osumansa selvästi vesirajan alapuolelle, räjähde on suurella todennäköisyydellä paljon isompi ja osuu runkoon optimaalisessa kulmassa. Pinnan tuntumassa kelluva ylöspäin suuntautuva pienehkö onteloräjähde tai kylkimiina tai whatever osuu väärään kohtaan ja väärässä suunnassa. Varmasti voi aiheuttaa jonkinlaista hämminkiä, mutta tuskin mitään sen suurempaa vahinkoa.