Perussuomalaiset

[JCSH]

Valintakokeet voisivat olla todistusvalintaa parempi mittari.

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

 

[zaneislandd]

Niin, kyllähän termistö pitää osata. Se on vaan aika typerä poissulkumekanismi, millä väärin perustein jätetään porukkaa rannalle jos vaikka matemaattisella alalla kielitaito on jotenkin pääjuttu.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

 

[3dfx]

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

Se vähän riippuu, aika paljon on DI tason ihmisiä jossain tehtaan johtajana missä ei ihan hirveen hyvää kielitaitoa tarvitse. Ymmärrän että on kieliopintoja, mutten ollenkaan että sitä pakotetaan myös aineopintoihin.

 

[JCSH]

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

 

[3dfx]

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

No kyllä vaan käydään, yliopistossa esim. matematiikassa lähdetään ihan alkeista liikkeelle ja varmistetaan että todella on jotain osaamista.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

Nuo ovat juuri ne fiksummat pääsykokeet mitä pidät typeränä. Jos jo pääsykoekirjojen opiskelu pistää hanttiin, ei kannata sellaiselle alalle hakea ja tulee vähemmän kaikenlaisia turhia vaihtoja kun ala ei tuntunutkaan omalta. YO- valinta on myös hyvin ongelmallinen tämän osalta, sillä monasti oppisisällöt voi olla aivan muuta mitä alunperin on ajatellut.

Suomessa on vielä siltäkin osin typerä systeemi, että on kaikenlaisia ensikertalaiskiintiöitä, millä yritetään vaihtamista estää jos on hakenut vaan johonkin mikä ei sitten ollutkaan sitä mitä ajatteli. Eli käytännössä on vankilassa siinä yhdessä tutkinnossa ja se näkyy heikkona opintomenestyksenä ja muina ongelmina.

Alaan liittyvä valintakoe on mielestäni parempi kuin YO- tai joku yleiskoe yhteishaussa.