Sotateknologia

[sahtimonni]

Sen ontelopanos aktivoituu sitten, kun se on käytännössä kiinni siinä rungossa.

Niin minunkin esimerkissäni.

Lisäksi, kyseessä on sukellusveneitä vastaan tarkoitettu torpeedo. Sukellusveneissä luonnolisesti se pienikin reikä on helvetisti isompi ongelma kuin jossain pinta-aluksessa.

Totta, mutta pinta-aluksessakin tämänkaltainen reikä aiheuttanee jotain toimenpiteitä?

Hienoa olkiukkoilua. Kukaan ei sanonut, että ontelopanokset eivåt toimi vedessä. Vaan todettiin, että ne on typerä idea merimiinoihin

Jenkit eivät käyttäneet niitä miinoissa vaan torpedoissa, jotka osuvat kohteeseensa nokka edellä.

Tyhmiä eivät olleet jenkit, vaan tyhmiä ovat ihmiset, jotka eivät erota miinaa ja torpedoa toisistaan.

Tiedän varsin hyvin torpedon ja merimiinan eron. Ainoa syy käyttää ontelopanosta miinassa on se, että se on luultavasti ainoa tapa saada pienessä ja kevyessä paketissa aikaan riittävä läpäisy sotalaivaan ja mahdollisesti isompiakin vaurioita, jos tuurilla osuu sopivaan paikkaan. En tiedä kuinka monta kertaa minun pitää vielä sanoa, että tarkoitus ei ole upottaa isoja aluksia, vaan aiheuttaa kaaosta ja jonkintasoinen area denial -vaikutus.

Oletko sitä mieltä, että satama-alueella tapahtuvat räjähdykset ja satunnaiset laivavauriot eivät aiheuttaisi minkäänlaista hässäkkää? Miksi tämä olisi huonompi idea, kuin droneiskut Moskovaan? RPG:n pulttaaminen halvan kiinadronen kylkeen olisi myös naurettu ulos tällä foorumilla pari vuotta sitten, mutta niin niitä vaan käytetään ihan onnistuneesti.

Voit varmaankin kooveegeen kuvahaulla koittaa katsella sotalaivojen kuvia ja laittaa tähän esimerkin tyypillisestä sotalaivasta minkä runko on voimakkaasti ylöspäin levenevä.

Riippuu tietty aluksesta, mutta otetaan tästä vaikka kotimainen. Kohta varmaan alat itkemään, kun kyseessä ei ole laiva

Minun puolestani aihe alkaa olemaan käsitelty. Kärjistettynä tämä keskustelu menee aina siihen, että kun puhutaan hässäkan aiheuttamisesta ja alusten vaurioittamisesta, niin toiset alkavat valittamaan, kun ei tällä voi upottaa lentotukialuksia.

 

[hkultala]

Minun puolestani aihe alkaa olemaan käsitelty.

Jos asia on sinun puoleltasi käsitelty, sitten lopetat jankuttamisen, olkiukkoilun ja uhriutumisen, etkä vaan uhoa että "on käsitelty" tarkoittamatta sitä oikeasti.

Kärjistettynä tämä keskustelu menee aina siihen, että kun puhutaan hässäkan aiheuttamisesta ja alusten vaurioittamisesta, niin toiset alkavat valittamaan, kun ei tällä voi upottaa lentotukialuksia.

Ja olkiukkoilu vaan jatkuu. Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tässä keskustelussa yhtään mitään mistään lentotukialuksista ennen kuin sinä itse aloit olkiukkoilla niillä.

Että melkoisen epärehellisiä nämä olkiukkoilusi.

 

[JCSH]

Niin minunkin esimerkissäni.

Ymmärtääkseni sun esimerkissä on merimiina joka pomppii sinne sun tänne meren aallokossa. Se voi osoittaa suoraan siihen runkoon jos käy tuuri. Tai se voi osoittaa 60 astetta väärään suuntaan.

Totta, mutta pinta-aluksessakin tämänkaltainen reikä aiheuttanee jotain toimenpiteitä?

Näyttää aika isolta RPG:n räjähteeksi. Toki tuollainen reikä jotain toimia aiheuttaa, kyseinen vesitiivis lohko suljetaan, sukeltaja käy hitsaan paikkauksen, vesitiivis lohko pumpataan tyhjäksi ja laiva jatkaa toimintaa kuin ennen. Ehkä kyseinen laiva on poissa normaalista toiminnasta muutaman tunnin.

 

[sahtimonni]

Jos asia on sinun puoleltasi käsitelty, sitten lopetat jankuttamisen, olkiukkoilun ja uhriutumisen, etkä vaan uhoa että "on käsitelty" tarkoittamatta sitä oikeasti.

Niin. Asia on loppuun käsitelty osaltani. Minun mielestäni tämä aiheuttaisi satamassa hässäkkää ja rajoittaisi kulkua, vaikka vauriot lopulta eivät olisi kovin mittavia. Ainakin länsimaissa tuollaiseen vaaraan suhtauduttaisiin vakavasti. Sinä olet ilmeisesti eri mieltä ja suotakoon se sinulle. Keskustelu tuskin tästä etenee mihinkään järkevään suuntaan, joten miksi jatkaa.

Ja olkiukkoilu vaan jatkuu. Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tässä keskustelussa yhtään mitään mistään lentotukialuksista ennen kuin sinä itse aloit olkiukkoilla niillä.

Että melkoisen epärehellisiä nämä olkiukkoilusi.

Tiedätkö mitä sana kärjistettynä tarkoittaa? Lähinnä alkoi arsyttämään se, kun minä puhuin hässäkän aiheuttamisesta ja laivojen vaurioittamisesta ja moni muu laivojen upottamisesta. Kaksi aivan eri asiaa.

 

[Vertigo]

Riippuu tietty aluksesta, mutta otetaan tästä vaikka kotimainen. Kohta varmaan alat itkemään, kun kyseessä ei ole laiva



Minun puolestani aihe alkaa olemaan käsitelty. Kärjistettynä tämä keskustelu menee aina siihen, että kun puhutaan hässäkan aiheuttamisesta ja alusten vaurioittamisesta, niin toiset alkavat valittamaan, kun ei tällä voi upottaa lentotukialuksia.

Riippumatta onko nyt kyseessä teknisesti vene vai laiva, niin jos katsoo saman paatin kuvaa vähän realistisemmassa tilanteessa (paikallaan, kun satama-altaaseen näitä RPG miinoja oli kait tarkoitus ujuttaa?), niin vesirajassa on aika vähän kohtia mitkä kaareutuu selvästi ulospäin vesirajan tuntumassa. Varmasti keulassa on joku kohta joka vähän kaareutuu, mutta suurin osa laivasta on tuota kylkeä ja jos panos passiivisena lilluu ja sattuu laivaan osumaan, niin todennäköisesti se osuu kylkeen.

Edit, se kuva:

Sikäli jos ajatus oli kylvää jonnekin reitille mistä laivat ajaisi tällaisten yli, niin niitä pitäisi kylvää kyllä ihan helvetisti että saisi edes yhden osumaan johonkin, koska tuollaiset pienet kelluvat objektit ajautuu virtojen ja tuulen mukana joko rantaan tai jonnekkin ulapalle. Jossakin satama-altaassa voisi onnistua. Jos tarkoitus oli saavuttaa tällaisilla jotakin samansuuntaista kuin lentävillä droneilla, niin niitä droneja pyritään edes jollakin tapaa aktiivisesti ohjaamaan johonkin haluttuun kohteeseen, tällaiset RPG merimiinat ajelehtii minne sattuu ja tuskin osuvat mihinkään merkittävään.

Edit2: teknisesti siis tuollaisen rakentaminen on helppoa ja osia saa halvalla, mutta todennäköisyys että sellaisella saisi jotakin mainittavaa aikaan on kyllä tosi pieni. Samalla efortilla millä noita sinne satamaan koittais kuljetella kannattaa ennemmin sitten yrittää ujuttaa yksi vähän isompi jotenkin aktiivisesti hakeutuva paukku sinne sataman tienoolle.

 

[sahtimonni]

Sikäli jos ajatus oli kylvää jonnekin reitille mistä laivat ajaisi tällaisten yli, niin niitä pitäisi kylvää kyllä ihan helvetisti että saisi edes yhden osumaan johonkin, koska tuollaiset pienet kelluvat objektit ajautuu virtojen ja tuulen mukana joko rantaan tai jonnekkin ulapalle. Jossakin satama-altaassa voisi onnistua. Jos tarkoitus oli saavuttaa tällaisilla jotakin samansuuntaista kuin lentävillä droneilla, niin niitä droneja pyritään edes jollakin tapaa aktiivisesti ohjaamaan johonkin haluttuun kohteeseen, tällaiset RPG merimiinat ajelehtii minne sattuu ja tuskin osuvat mihinkään merkittävään.

Edit2: teknisesti siis tuollaisen rakentaminen on helppoa ja osia saa halvalla, mutta todennäköisyys että sellaisella saisi jotakin mainittavaa aikaan on kyllä tosi pieni. Samalla efortilla millä noita sinne satamaan koittais kuljetella kannattaa ennemmin sitten yrittää ujuttaa yksi vähän isompi jotenkin aktiivisesti hakeutuva paukku sinne sataman tienoolle.

Vastaan nyt vielä tähän, kun teit asiallisen ja hyvin perustellun viestin. Olet oikeassa. Tämä on suurin ongelma. Satama-altaassa voisi jotenkin toimia, kun paljon liikennettä pienellä alueella, mutta sinne ei ihan helpolla pääse laskemaan miinoja. Satama-altaan ulkopuolella virrat levittävät miinat nopeasti minne sattuu tai rantaan. Ajelehtivia miinoja on kyllä käytetty sodankäynnissä aiemminkin, mutta hoksasin tästä yhden toisen ongelman: ajelehtivat miinat on kielletty Haagin sopimuksessa...

Pienen miinan ankkurointi matalaan paikkaan olisi toki tehtävissä, mutta tällaisessa käytössä monimutkaista ja tuskin toteuttamiskelpoista. Eiköhän se riittänyt tästä ideasta. Kiitoksia heille, jotka kommentoivat asiallisesti. Kaikki ideat eivät välttämättä ole toteuttamiskelpoisia, mutta toisaalta aika moni asia jäisi tekemättä, jos keskustelu tyrehtyisi heti alkuun pelkkiin "paska idea" -kommentteihin.

 

[hkultala]

Siirretty vähän paremmin sopivaan säikeeseen.

Ei räjähdä, vaan palaa hallitusti. Moottoreissa ja aseissa tapahtuu palaminen, jos niissä tapahtuu räjähdys, tulee vaurio. Räjähdysaineet räjähtävät.

Ei.

Mäntämoottoreissa (diesel- ja bensiinimoottorit) tapahtuu nimenomaan räjähdys, tai siis kymmeniä räjähdyksiä sekunnissa. Ja se moottori on tehty kestämään ne räjähdykset, tosin jos se räjähdys tapahtuu esim. ennenaikaisesti (nakutus), moottori voi tästä vaurioitua.

Sen sijaan suihkumoottoreissa, rakettimoottoreissa ja perinteisissä kemiallisesti toimivissa höyrykoneissa tapahtuu palamista ilman räjähdyksiä (ydinhöyrykoneissa ei tapahdy palamista eikä myöskään räjähdystä).

Ja normaaleissa tuliaseissa ammuksen liikkeelle laukaisee räjähdys, ainoastaan raketeissa/ohjuksissa palaminen.

Ja pyssyissä ja tykeissä käytetään ihan samanlaisia räjähteitä siihen ammuksen liikkeelle laukaisemiseen kuin mitä tykeissä bursting chargena ammuksen sisällä.

 

[Tonnin Seteli]

Siirretty vähän paremmin sopivaan säikeeseen.



Ei.

Mäntämoottoreissa (diesel- ja bensiinimoottorit) tapahtuu nimenomaan räjähdys, tai siis kymmeniä räjähdyksiä sekunnissa. Ja se moottori on tehty kestämään ne räjähdykset, tosin jos se räjähdys tapahtuu esim. ennenaikaisesti (nakutus), moottori voi tästä vaurioitua.

Sen sijaan suihkumoottoreissa, rakettimoottoreissa ja perinteisissä kemiallisesti toimivissa höyrykoneissa tapahtuu palamista ilman räjähdyksiä (ydinhöyrykoneissa ei tapahdy palamista eikä myöskään räjähdystä).

Ja normaaleissa tuliaseissa ammuksen liikkeelle laukaisee räjähdys, ainoastaan raketeissa/ohjuksissa palaminen.

Ja pyssyissä ja tykeissä käytetään ihan samanlaisia räjähteitä siihen ammuksen liikkeelle laukaisemiseen kuin mitä tykeissä bursting chargena ammuksen sisällä.

Riippuu nyt kovasti räjähdyksen määritelmästä. Voihan vessareissullakin tapahtua kovin räjähtävä purkaus.

Jos käytetään eksakteja käsitteitä, oleellinen olisi ainakin detonaatio. Sellaista ei tapahdu normaaleissa mäntämoottoreissa tai ampuma-aseissa normaalin käytön aikana.

E: Ampuma-aseita koskien viittaan yllä nimenomaan ajoaineen palamiseen, en nalliin.

 

[emagdnim]

Siirretty vähän paremmin sopivaan säikeeseen.



Ei.

Mäntämoottoreissa (diesel- ja bensiinimoottorit) tapahtuu nimenomaan räjähdys, tai siis kymmeniä räjähdyksiä sekunnissa. Ja se moottori on tehty kestämään ne räjähdykset, tosin jos se räjähdys tapahtuu esim. ennenaikaisesti (nakutus), moottori voi tästä vaurioitua.

Sen sijaan suihkumoottoreissa, rakettimoottoreissa ja perinteisissä kemiallisesti toimivissa höyrykoneissa tapahtuu palamista ilman räjähdyksiä (ydinhöyrykoneissa ei tapahdy palamista eikä myöskään räjähdystä).

Ja normaaleissa tuliaseissa ammuksen liikkeelle laukaisee räjähdys, ainoastaan raketeissa/ohjuksissa palaminen.

Ja pyssyissä ja tykeissä käytetään ihan samanlaisia räjähteitä siihen ammuksen liikkeelle laukaisemiseen kuin mitä tykeissä bursting chargena ammuksen sisällä.

Jauhantahan lähti siitä, ku veikattiin olkapäätä vasten ammutun rgp:n aihettaman tulisuihkun polttaneen ampujan käden, johon vastasin sen enemmänki olevan räjähdys eikä tulisuihku. Edelleen olen sitä mieltä, että esim. apilaksella ku laukaistaan, nii se kranun lähtö on räjähdys näin suomen kielellä eikä "hallittu palaminen", ku ontelo lähtee 300ms/s muutamassa millisekunnissa. Ääniki kertoo kyseessä olevan räjähdys. Mut siinäpä tingatkoon oikeasta termistä.

En tiiä, mut voisin jopa melkein veikata, että apilaksen ammuksessa on joku alkupaukku, joka sysää ammukselle nopeen lähdön. Eikä se putki räjähdä tietenkää, ku siitä syystä se on avoin myös persiistä.

Räjähdys se on itselleni, ku sen paineen tuntee rinnassa tömäyksenä. Oli sit hallittua palamista tai ei teknisesti.

 

[Tonnin Seteli]

Räjähdys se on, ku sen paineen tuntee rinnassa tömäyksenä. Oli sit hallittua palamista tai ei teknisesti.

Jotain tämän suuntaista käsitinkin alunperin tarkoitetun. Ei siis räjähdystä luonnontieteellis-teknillisesti ajateltuna vaan arkisesti tai runollisesti. Teknisestihän mikään tunne rinnassa ei paljon paina. Sellaistahan voi esiintyä vaikka bassokaiuttimen toiminnan johdosta.

Sotateknologian aihepiirin kannalta "räjähdyksen" käsitteellä ei ole sen tarkempaa merkitystä kuin sillä, jos vaikutus viholliseen on tyypiltään "meni paskaksi". Se taas on hyvinkin oleellista, tapahtuuko palaminen detonaationa. Jos esimerkiksi kiväärinpatruunassa ajoaine detonoi, se on katastrofi. Jos tykistön sirpalekranaatin räjähdysaine ei detonoi, se on suutari.

 

[Neuvostoliitto]

Siirretty vähän paremmin sopivaan säikeeseen.



Ei.

Mäntämoottoreissa (diesel- ja bensiinimoottorit) tapahtuu nimenomaan räjähdys, tai siis kymmeniä räjähdyksiä sekunnissa. Ja se moottori on tehty kestämään ne räjähdykset, tosin jos se räjähdys tapahtuu esim. ennenaikaisesti (nakutus), moottori voi tästä vaurioitua.

Sen sijaan suihkumoottoreissa, rakettimoottoreissa ja perinteisissä kemiallisesti toimivissa höyrykoneissa tapahtuu palamista ilman räjähdyksiä (ydinhöyrykoneissa ei tapahdy palamista eikä myöskään räjähdystä).

Ja normaaleissa tuliaseissa ammuksen liikkeelle laukaisee räjähdys, ainoastaan raketeissa/ohjuksissa palaminen.

Ja pyssyissä ja tykeissä käytetään ihan samanlaisia räjähteitä siihen ammuksen liikkeelle laukaisemiseen kuin mitä tykeissä bursting chargena ammuksen sisällä.

Ei. Polttoneste poltetaan hallitusti, jos tapahtuu räjähdys, se kuuluu nakuttamisena ja moottori ennen pitkää hajoaa. Tuliaseissa jos tapahtuu räjähdys, esim kostuneen ja kuivaneen ruudin vuoksi, jolloin se palaa liian nopeasti eli räjähtää, seuraa aserikko.

Youtubesta löytää helposti videoita näistä asioista. Esim läpinäkyvällä kannella varustetusta moottorista voi seurata kuinka palamistapahtuma etenee.

Aseissa käytetään sen vuoksi eri palonopeudella olevia ruuteja, ettei ase hajoa . Jos patruunapesän täyttää räjähdysaineella ja laukaistaan, seuraa räjähdyksen vuoksi aserikko.

 

[emagdnim]

Jotain tämän suuntaista käsitinkin alunperin tarkoitetun. Ei siis räjähdystä luonnontieteellis-teknillisesti ajateltuna vaan arkisesti tai runollisesti. Teknisestihän mikään tunne rinnassa ei paljon paina. Sellaistahan voi esiintyä vaikka bassokaiuttimen toiminnan johdosta.

ois vissii pitänyt tarkentaa vieläkin lisää, vaikka luultavasti ei kaiuttimista puhuta tässä ketjussa. e: mut jokatapauksessa turhaa nysväämistä sanavalinnasta, ku otetaan konteksti mukaan.

 

[chrisekh]

Mikä on deflatoinnin ja räjähdyksen välinen ero?

fi.eferrit.com

 

[Tonnin Seteli]

Tuliaseissa jos tapahtuu räjähdys, esim kostuneen ja kuivaneen ruudin vuoksi, jolloin se palaa liian nopeasti eli räjähtää, seuraa aserikko.

Lisättäköön tähän, että ns. "aseräjähdys" (taas sellainen runollinen räjähdys) tapahtuu ylipainetilanteessa herkästi ihan ilman detonaatiota. Korkeapaineisissa kivääreissä verrattain pieni poikkeama tai lataamovirhe voi johtaa turvamarginaalin ylittävään paineeseen joka aiheuttaa rakenteen hajoamisen, joka sitten tapahtuukin vikkelästi.

Tätä voi verrata paineastian "räjähdykseen" ylipaineeseen täytettäessä. Mikään ei detonoi eikä edes pala ennen repeämistä(eikä sen jälkeenkään kuin sopivassa skenaariossa) mutta säiliö rikkoutuu äkillisesti, ihan vaan paineen ylittäessä rajan, jota ei ihan tarkalleen tiedetä etukäteen.

Mikä on deflatoinnin ja räjähdyksen välinen ero?

fi.eferrit.com

Tuo on konekäännettyä bottisisältöä, jota on nykyään Internet toki täynnä. Ei silti ansaitse yhtään lukuaikaa tai mainosnäyttöä.

 

[Neuvostoliitto]

Lisättäköön tähän, että ns. "aseräjähdys" (taas sellainen runollinen räjähdys) tapahtuu ylipainetilanteessa herkästi ihan ilman detonaatiota. Korkeapaineisissa kivääreissä verrattain pieni poikkeama tai lataamovirhe voi johtaa turvamarginaalin ylittävään paineeseen joka aiheuttaa rakenteen hajoamisen, joka sitten tapahtuukin vikkelästi.

Tätä voi verrata paineastian "räjähdykseen" ylipaineeseen täytettäessä. Mikään ei detonoi eikä edes pala ennen repeämistä(eikä sen jälkeenkään kuin sopivassa skenaariossa) mutta säiliö rikkoutuu äkillisesti, ihan vaan paineen ylittäessä rajan, jota ei ihan tarkalleen tiedetä etukäteen.

Tuo on konekäännettyä bottisisältöä, jota on nykyään Internet toki täynnä. Ei silti ansaitse yhtään lukuaikaa tai mainosnäyttöä.

Nyt en ehkä täysin ymmärtänyt sitä, että miksi paine nousee jos mikään ei pala tai detonoi ennen repeämistä? Liian suuret paineet näkyvät kyllä hyvissä ajoin nallin litistymisenä, ennen kuin ampujalla on lukko otsassa.

Edit, ymmärsin kun hieroin ohimoitani. Siis siinä paineastiassasi ei mikään pala tai detonoi.

 

[Tonnin Seteli]

Nyt en ehkä täysin ymmärtänyt sitä, että miksi paine nousee jos mikään ei pala tai detonoi ennen repeämistä? Liian suuret paineet näkyvät kyllä hyvissä ajoin nallin litistymisenä, ennen kuin ampujalla on lukko otsassa.

Tilanteen jossa mikään ei pala mainitsin vain osana viittausta painesäiliöön. Siis jos vaikkapa jauhesammutin täytettäisiin ylipaineeseen kunnes se repeää. Tämä siis havainnollistamaan sitä, että toimiva tai hajoava ase ei oletusarvoisesti ole pommi vaan erikoistapaus paineastiasta joka normaalisti kestää ja harvinaisessa vikatilanteessa menee ylipaineesta pillun päreiksi.

Ampuma-aseessa taas paine nousee liian korkealle ilman detonaatiota minkä tahansa osatekijän(usein niiden yhdistelmän) mennessä liikaa väärin. Esimerkiksi pistoolin patruunaerää valmistaessa voisi mennä yksi liian painava luoti sekaan. Se olisi myös pidempi eli asettuisi syvemmälle jolloin lisäksi sisätilavuus on pienempi kuin pitäisi. Voi olla jopa niin pieni että ruuti oikein painuu kasaan(toki näin voi olla jossain latauksessa tarkoituskin mutta sivuseikka) mutta lataaja ei huomaa mitään ja patruuna näyttää ihan normaalilta.

E: Ja toki tällaisen kämmin jälkeen voi detonoida. Kunhan vaan tarkennan että ylipaine ja aserikko saadaan aikaan ilmankin.

 

[emagdnim]

Tilanteen jossa mikään ei pala mainitsin vain osana viittausta painesäiliöön. Siis jos vaikkapa jauhesammutin täytettäisiin ylipaineeseen kunnes se repeää. Tämä siis havainnollistamaan sitä, että toimiva tai hajoava ase ei oletusarvoisesti ole pommi vaan erikoistapaus paineastiasta joka normaalisti kestää ja harvinaisessa vikatilanteessa menee ylipaineesta pillun päreiksi.

Ampuma-aseessa taas paine nousee liian korkealle ilman detonaatiota minkä tahansa osatekijän(usein niiden yhdistelmän) mennessä liikaa väärin. Esimerkiksi pistoolin patruunaerää valmistaessa voisi mennä yksi liian painava luoti sekaan. Se olisi myös pidempi eli asettuisi syvemmälle jolloin lisäksi sisätilavuus on pienempi kuin pitäisi. Voi olla jopa niin pieni että ruuti oikein painuu kasaan mutta lataaja ei huomaa mitään ja patruuna näyttää ihan normaalilta.

Rovajärvellä myöskin räjähti aikoinaan, vaikkei mikään "räjähtänyt" jos oikeaoppisesti sanaa käytetään foorumin mukaan, paine vaa kasvoi suureksi kaksoislatauksen myötä "hallitun palamisen" vuoksi ja lopputuloksena kädettömiä ja jalattomia varuspoikia.. oli karu tunnelma aloittaa oma loppuleiri samana aamuna samassa paikassa.

 

[Neuvostoliitto]

Tilanteen jossa mikään ei pala mainitsin vain osana viittausta painesäiliöön. Siis jos vaikkapa jauhesammutin täytettäisiin ylipaineeseen kunnes se repeää. Tämä siis havainnollistamaan sitä, että toimiva tai hajoava ase ei oletusarvoisesti ole pommi vaan erikoistapaus paineastiasta joka normaalisti kestää ja harvinaisessa vikatilanteessa menee ylipaineesta pillun päreiksi.

Ampuma-aseessa taas paine nousee liian korkealle ilman detonaatiota minkä tahansa osatekijän(usein niiden yhdistelmän) mennessä liikaa väärin. Esimerkiksi pistoolin patruunaerää valmistaessa voisi mennä yksi liian painava luoti sekaan. Se olisi myös pidempi eli asettuisi syvemmälle jolloin lisäksi sisätilavuus on pienempi kuin pitäisi. Voi olla jopa niin pieni että ruuti oikein painuu kasaan mutta lataaja ei huomaa mitään ja patruuna näyttää ihan normaalilta.

Kiitos tarkennuksesta, oivalsinkin juuri että kyse oli paineastiasta.

JOS aseessa, olkoon vaikkapa tykki, ruuti detonoisi niin aseen rasitukset kasvaisivat, eikä ammus lentäisi kovinkaan pitkälle (ja lukko lentäisi taaksepäin). Kun sen sijaan ruudin -palaminen- kiihdyttää ammusta koko sen matkan, kun putkea riittää, saadaan kantamaa se 40+ kilometriä. Sama tapahtuu myös pienoiskiväärissä, jossa liian lyhyt piippu hukkaa energiaa ja liian pitkässäkin piipussa luodin vauhti alkaa hiljenemään jo piipussa.

 

[Tonnin Seteli]

Rovajärvellä myöskin räjähti aikoinaan, vaikkei mikään "räjähtänyt" jos oikeaoppisesti sanaa käytetään foorumin mukaan, paine vaa kasvoi suureksi kaksoislatauksen myötä "hallitun palamisen" vuoksi ja lopputuloksena kädettömiä ja jalattomia varuspoikia.. oli karu tunnelma aloittaa oma loppuleiri samana aamuna samassa paikassa.

Joo. Laukaisunarua vedettäessä putkessa oli kaksi sirpalekranaattia ajopanoksineen. Ensin syttyi alemman ajopanos joka alkoi työntää tavaraa ylöspäin. Ylemmän murkulan takia liikettä ei halutussa määrin tapahtunut jolloin alemman kranaatin taistelukärjen räjähdysaine syttyi palamaan tuhoten aseen ja tuliaseman ja ruumiinosia. Detonaatiota ei tapahtunut.

 

[JCSH]

Tuo on konekäännettyä bottisisältöä, jota on nykyään Internet toki täynnä. Ei silti ansaitse yhtään lukuaikaa tai mainosnäyttöä.

Etenkin kun tämä on taas näitä hauskoja juttuja, joissa englannissa on tarkemmat termit.

Englannissa on sanat explosion, detonation ja deflagration. Detonation ja deflagration ovat molemmat explosioneita, ensimmäinen on yliääninen ja toinen aliääninen.
Mutta suomeksi molemmat explosion ja detonation kääntyvät räjähdykseksi.

 

[Tonnin Seteli]

Mutta suomeksi molemmat explosion ja detonation kääntyvät räjähdykseksi.

Joo, ja samaan aikaan räjähdys ei aina käänny tarkoittamaan kaikkia molemman tyyppisiä nopeita palamistapahtumia, vaan tarkoittaa vähän milloin mitäkin. Toisaalta "explosion" ei ole sekään mikään kovin tarkasti määritelty asia etenkään yleispuhekielessä.

 

[Neuvostoliitto]

Tarkistin kirjallisuudesta: Raimo Vuolio, Räjäytystyöt:

"Räjähdyksestä puhuttaessa on erotettava detonaatio (räjähdys) ja nopea palaminen (deflagraatio)"

Nopean palamisen ainekin on mahdollista saada detonoimaan, esimerkiksi voimakkaalla aloitepanoksella.

Dynamiittia voi polttaa huolettomasti vapaassa tilassa, se on myös oikea tapa hävittää vanhentunut aine.

 

[SamCer]

Tuli tälläinen vastaan: Poliisi - ENSIPARTION RÄJÄHDEOPAS.

3.2 Räjähdys
Yleisellä tasolla räjähdykset voidaan erotella viideksi eri lajiksi. Nämä lajit on
räjähdekirjassa luokiteltu seuraavasti: räjähdysaineen, räjähdysaineseoksen, paineastian,
kaasu- tai pölyseoksen sekä ydinreaktion aiheuttama räjähdys. (Korhonen 2005, 22.) Kolme
jälkimmäistä räjähdyslajia on rajattu kokonaan tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Räjähdyksessä räjähdysaine tai räjähdysaineseos hajaantuu nopeassa kemiallisessa
reaktiossa ja hajaantumisessa syntyvät aineet hapettuvat. Hapettumis- eli palamistuotteina
syntyy vesihöyryä, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, typpeä ja muita palamistuotteita.
Vapautunut energia muuttuu lähinnä lämmöksi ja työksi. Se millainen suorituskyky kullakin
räjähdysaineella tai -seoksella on, riippuu siitä, kuinka paljon siitä räjähdyksen yhteydessä
vapautuu energiaa, paljonko se kehittää räjähdyskaasuja painoyksikön suhteessa
aikayksikköön sekä aineen räjähdysnopeudesta. (Korhonen 2005, 22.)
Räjähdyksen ilmentyminen voidaan edelleen jakaa kahteen eri tapaan; detonaatioon ja
deflagraatioon. Detonaatiossa räjähdysaineessa aiheutuu ääntä nopeampi isku- eli
shokkiaalto, jota räjähdyskaasut pitävät yllä laajentuessaan. Detonaatiossa räjähdysnopeus
on noin 500-9000 m/s. Räjähdyskaasut tekevät laajetessaan mekaanista työtä, mikä ilmenee
paineaaltona. Deflagraatio eli humahdus eroaa detonaatiosta siten, että sen räjähdysnopeus
on äänennopeutta pienempi eli alle 330 m/s. Räjähdysreaktio etenee lämmönjohtumisen ja
10
lämpösäteilyn avulla, ei paineaaltona. Tällöin ympäristöön voi purkautua palavia kaasuja ja
kipinöitä. Mikäli deflagraatio tapahtuu suljetussa tilassa se voi paineen äkillisesti noustessa
muuttua detonaatioksi. (Korhonen 2005, 22-23.)

 

[Iltalehti]

En nyt singon ajoaineen tarkempaa koostumusta tiedä, mutta räjähdettähän se ei varsinaisessa mielessä ole, vaikka räjähdysvaaramerkillä se merkataan. Jos sen korvaisi räjähteellä, niin reaktio on niin nopea, että ei avoin putkenpää riitä vaan, vaan niin nopea reaktio kyllä hajottaa myös putken rakenteen. Helvetin nopeasti palavaa tavaraa kuitenkin.

 

[Tonnin Seteli]

Esimerkiksi pienaseiden ajoaineeksi tarkoitetut ns. ruudit voidaan saada myös tarkoitetun käyttöympäristönsä ulkopuolella detonoimaan, mutta pientä yrittämistä se vaatii. Riippuu lajista, miten kovaa. Ilman kokeellista tutkimusta ja vain perusteoriaan nojaten oletan, että ihan paksusti päällystettyä kivääriruutia vessapaperirullaan pakkaamalla ja tuleen tuikkaamalla ei onnistu - vaikka vakava tapaturma olisi silti todennäköinen kuin kakaroiden bensaleikeissä ikään. Toisaalta taas tiiviiseen metalliputkeen pakaten ja dynamiittinallia käyttäen onnistuminen olisi pelottavan todennäköistä, etenkin nopeapaloisella pistooliruudilla vähän huonommallakin astialla.

Toisaalta modernin ruudin asianmukainen hävittäminen(esimerkiksi päiväysvanhana) onnistuu turvallisesti tulitikulla sytyttäen. Se vaan pitää ensin levittää ohueksi nauhaksi ulkotilassa palamattomalle alustalle ja suoralta kädeltä lasit päässä sytyttää. Tapahtuma on tuotteen lajista ja polttojärjestelystä riippuen laiskanpuoleinen tai melko sähäkkä, mutta ei mitenkään pelottava tai erityisen näyttävä.

Jos sen korvaisi räjähteellä, niin reaktio on niin nopea, että ei avoin putkenpää riitä vaan, vaan niin nopea reaktio kyllä hajottaa myös putken rakenteen.

Se oleellinen ero detonaation ja nopean palamisen (kuten ajoaineen hallitun palamisen) välillä on toki kiinni myös siitä aineesta, mutta ei ole mielekästä tehdä jäykkää jaottelua räjähteisiin ja räjähtämättömiin ajoaineisiin. Enemmän se polttojärjestely merkkaa, kun kysymys ei ole mistään polttopuu vs. nitroglyseroli vaan savuton ruuti ja kranaatin räjähde. Ei myöskään voida ajatella, että detonaatioon kykenevä aine palaisi ei-detonoidessaan erityisen nopeasti versus toinen aine. Esimerkiksi TNT ei pala erityisen ärjysti nuotiossa.

Myöskään se aseen rakenteen kestäminen ei ole taattu sillä, että detonaatio vältetään. Olisikin. Kuten yllä mainitussa kaksoislatausonnettomuudessa räjähdysaine "toimi" ilman detonaatiota palavana ajoaineena. Putken tuhoutuminen ja henkilövahinkoja aiheuttanut onnettomuus ei jäänyt siitä kiinni että olisi tarvittu detonaatio.

 

[Neuvostoliitto]

En nyt singon ajoaineen tarkempaa koostumusta tiedä, mutta räjähdettähän se ei varsinaisessa mielessä ole, vaikka räjähdysvaaramerkillä se merkataan. Jos sen korvaisi räjähteellä, niin reaktio on niin nopea, että ei avoin putkenpää riitä vaan, vaan niin nopea reaktio kyllä hajottaa myös putken rakenteen. Helvetin nopeasti palavaa tavaraa kuitenkin.

Juuri tätä halusin tuoda esille. Olen nähnyt kuinka 20mm seinämävahvuudella oleva 75mm putki pirstoutuu kun siihen on laitettu varsinaista räjähdysainetta (PETN). Vaikka putken päät olivat avoinna.

 

[Tonnin Seteli]

Juuri tätä halusin tuoda esille. Olen nähnyt kuinka 20mm seinämävahvuudella oleva 75mm putki pirstoutuu kun siihen on laitettu varsinaista räjähdysainetta (PETN). Vaikka putken päät olivat avoinna.

Tässä on juuri oleellista se, että siellä putken sisällä on asetelma, jossa alunperin aiheutetaan detonaatio. Tällaisella se putki saadaan riittävissä mittasuhteissa rikki vaikka panos olisi putken vieressä ulkopuolella.

 

[jad]

En nyt singon ajoaineen tarkempaa koostumusta tiedä, mutta räjähdettähän se ei varsinaisessa mielessä ole, vaikka räjähdysvaaramerkillä se merkataan. Jos sen korvaisi räjähteellä, niin reaktio on niin nopea, että ei avoin putkenpää riitä vaan, vaan niin nopea reaktio kyllä hajottaa myös putken rakenteen. Helvetin nopeasti palavaa tavaraa kuitenkin.

Ainakin RPG-7:ssa käytetään ruutipanosta, jolla raketti ammutaan putkesta. Itse raketti sitten syttyy 10 m päässä. Tästä löytyy youtubestakin hassuja videoita kun raketti ei sytykään ja lento jää varsin lyhyeksi.

Toisaalta taas tiiviiseen metalliputkeen pakaten ja dynamiittinallia käyttäen onnistuminen olisi pelottavan todennäköistä, etenkin nopeapaloisella pistooliruudilla vähän huonommallakin astialla.

Menee jo vähän OT:ksi, mutta joskus nuorena ja hulluna näiden kanssa tuli vähän leikittyä. Pelkkä mustaruuti metalliputkessa (~6 mm seinämä) sai aikaan helvetinmoisen pamauksen, mutta palokaasut pakeni sytytyslangan reijästä. Dynamiitin lankanallilla avustettuna samanlainen putki muuttui sirpalekranaatiksi. Ihmetellä sopii, että miten kaikki sormet ja silmät on vielä tallella noiden leikkien jälkeen.

 

[Tonnin Seteli]

Ainakin RPG-7:ssa käytetään ruutipanosta, jolla raketti ammutaan putkesta. Itse raketti sitten syttyy 10 m päässä. Tästä löytyy youtubestakin hassuja videoita kun raketti ei sytykään ja lento jää varsin lyhyeksi.

Toki, samoin tehdään monessa modernissakin pst-asejärjestelmässä ja heittoistuimissakin on vastaavia toteutuksia. Se on vallan järkevää. Ei siinä kuitenkaan räjähdysainetta käytetä vaan ensin pieni ajopanos ja rakettimoottori perään.

 

[JiiPee]

Palonopeus on se taikasana joka määrittelee tarkemmin että mikä on palamista ja mikä räjähtämistä silloin kun räjähdys perustuu palamiseen. Auton moottorissa palonopeus on varsin alhainen verrattuna ruutiin ja ruudilla vastaavasti alhainen verrattuna nopeisiin aineisiin.

Pari lainausta:
Polttoaineen laminaarinen palonopeus vakiopaineessa 100 Kpa ja lämpötilassa 325 K on noin 0,33 m/s bensiinillä ja 0,39 m/s etanolilla paineen ja seossuhteen pysyessä vakiona

Ajoaineet ovat räjähdysaineita, jotka hitaasti kaasuja kehittämällä tuottavat työntövoimaa liikuttamaan esimerkiksi ammuksia ja raketteja. Tällaisia ajoaineita ovat mm. erilaiset ruudit. Ajoaineiden palonopeus on noin 10-100 cm/s normaalipaineessa.

Varsinaisten räjähdysaineiden palonopeus räjähtäessä on 1500-9000 m/s. Räjähdyksessä syntyy 2000-5000 celsiusasteisia kaasuja, jotka vaikuttavat ympäristöön. Varsinaisiin räjähdysaineisiin kuuluu sekä siviilitöissä eli esim. louhinnassa, maanrakennuksessa ja raivauksessa käytettäviä räjähdysaineita, että sotilasräjähdysaineina esim. ammustarvikkeissa ja miinoissa käytettäviä räjähdysaineita. Varsinaisia räjähdysaineita ovat esim. dynamiitit, heksogeeni, pentriitti, trotyyli eli TNT, ammoniumnitraattiräjähdysaineet sekä erilaiset räjähdysseokset.

 

[Tonnin Seteli]

Auton moottorissa palonopeus on varsin alhainen verrattuna ruutiin ja ruudilla vastaavasti alhainen verrattuna nopeisiin aineisiin.

Pari lainausta:
Polttoaineen laminaarinen palonopeus vakiopaineessa 100 Kpa ja lämpötilassa 325 K on noin 0,33 m/s bensiinillä ja 0,39 m/s etanolilla paineen ja seossuhteen pysyessä vakiona

Ajoaineet ovat räjähdysaineita, jotka hitaasti kaasuja kehittämällä tuottavat työntövoimaa liikuttamaan esimerkiksi ammuksia ja raketteja. Tällaisia ajoaineita ovat mm. erilaiset ruudit. Ajoaineiden palonopeus on noin 10-100 cm/s normaalipaineessa.

Tässä pitää huomata, että auton moottorissa bensiini ei pala ilmakehän paineessa laminaarisesti. Palotapahtuma muuttuu turbulenttiseksi ja paine kasvaa sekä männän liikkeen että palamisen seurauksena. Järkevä suuruusluokka bensiinin palonopeudelle työtahdin aikana on kymmeniä metrejä sekunnissa, ja palonopeus tietenkin riippuu siitä miten autoa poljetaan ja mikä moottori siinä on.

Jo männän keskinopeus on käytännössä aina normaalin kokoisissa moottoreissa metrejä sekunnissa ja ääritapauksissa luokkaa 30 m/s. Tästä voi tietenkin päätellä jotain verrattuna ampuma-aseisiin, joissa vastaavasti paine on satoja tai tuhansia atm tai bar, verrattuna moottorien inhimillisempään kymmeniin baareihin.

 

[jarppi83]

Jauhantahan lähti siitä, ku veikattiin olkapäätä vasten ammutun rgp:n aihettaman tulisuihkun polttaneen ampujan käden, johon vastasin sen enemmänki olevan räjähdys eikä tulisuihku. Edelleen olen sitä mieltä, että esim. apilaksella ku laukaistaan, nii se kranun lähtö on räjähdys näin suomen kielellä eikä "hallittu palaminen", ku ontelo lähtee 300ms/s muutamassa millisekunnissa. Ääniki kertoo kyseessä olevan räjähdys. Mut siinäpä tingatkoon oikeasta termistä.

En tiiä, mut voisin jopa melkein veikata, että apilaksen ammuksessa on joku alkupaukku, joka sysää ammukselle nopeen lähdön. Eikä se putki räjähdä tietenkää, ku siitä syystä se on avoin myös persiistä.

Räjähdys se on itselleni, ku sen paineen tuntee rinnassa tömäyksenä. Oli sit hallittua palamista tai ei teknisesti.

Minä en jaksa alkaa vänkäämään termeistä, koska käsikädessä nuo kulkevat hyvin pitkälti(painevaikutus/palaminen). Tuossa on nyt hidastettu videota rpg-7:n laukaisusta. Itse näkisin painevaikutuksen suuntautuvan suurimmaksi osaksi suoraan taakse ja epäilen ihmiskudoksen kykyä olkavarren seudulta ohjata sitä muualle(kuumia palokaasuja sen sijaan voi ohjautua ihmiskudoksia pitkin sivulle).

 

[Alatuberkuloosi]

Vanhoja viestejä lukiessa olin syyhyämässä vastaamaan aseseppä ja kilpa-ampuja kun olen, mutta täällähän jo selvitettiin detonaation(räjähdyksen) ja deflagraation(palamisen) ero.

Jotta edes jotain hedelmää tuon keskusteluun, niin luin juuri että PV:n M270A1(D1) raketinheittimet päivitetään A2-versioon. Saadaan tälle vuosituhannelle tarvikkeet, kone ja järjestelmä.

 

[spengele]

No nyt löytyi todella hyvä ja yllättävän yksityskohtainen video Suomen ilmapuolustuksen toteutuksesta ilmavoimien komentajan kertomana. Kannattaa katsoa ja sen jälkeen pohtia vaikka, kuinka vaikeaa Ukrainaan on integroida länsimaisia järjestelmiä lyhyessä ajassa. Ilmapuolustus on siis kaikkien puolustushaarojen toteuttamaa yhteistyötä ja sen onnistumisella on merkittävä vaikutus siihen, että kuka sitä ilmaherruutta pystyy ylläpitämään. (Mitähän ryssiä tuonne videon kommenttikenttään on ilmestynyt jauhamaan jostain jenkkien reservaatista?)

 

[FireExit]

Mukavan neutraali esittely PaSi:sta Suomen ulkopuolelta ja tuli jopa muutama yllätys (ainakin) itselle. En ollu tietoinen et PaSi:in on tehty epävirallinen sovitus Mustille Suomen rauhanturvajoukkojen toimesta (WTF?):

 

[JCSH]

Ukraina sanoo iskeneensä Venäjän lentotukikohtaan ”lentävillä pahvilaatikoilla” – viisi huippuhävittäjää vaurioitui

Venäjä ei kykene havaitsemaan pahvista ja kuminauhoista valmistettuja lennokkeja tutkilla.

yle.fi

Dronet ovat kyllä avanneet aika uusia ulottuvuuksia sodankäynnissä Ukrainan sodan aikana. Veikkaan, että kaiken sorttisten anti-drone laitteiden suunnittelu on päässyt ihan uusille kierroksille. Lisäksi muutenkin drone iskuilta suojautuminen voi vaatia aika paljon uudenlaista, tai uusvanhaa, ajattelua. Esimerkiksi viime vuosikymmeninähän on lentotukikohdissa alettu luopumaan vahvistetuista hangaareista. Koska ne ovat kalliita, staattisia ja eivät kuitenkaan suojaa esim. risteilyohjusten kokoisilta täsmäaseilta. Mutta taaskin tuollaisia minidroneja vastaan ne toimisivat, jopa ehkä vähän vanhoja kevyempänäkin versiona.

 

[emagdnim]

Aika hyvä hyötysuhde rahalle ,vaikka noita pahvilennokkia lähettäisi sata kappaletta kerrallaan niin kulut olisi alle puoli miljoonaa ja tuhotut örkkikoneeet maksaa satoja miljoonia.

Ja nuokin on nyt aika suolaisen hintaisia, jos saisi sarjatuotannon käyntiin niin hinnan saisi huomattavasti edullisemmaksi.

Kyl se tekki siellä sisuksissa varmaa siltikin maksaa. Joku koko setin on kehittänyt ja käyttänyt siihen rahaa. Tekee nyt massia. Esim. suunnistus ilman gpsää vaatinee jotain ohjuksista tuttuja mini-gyroskooppeja softineen.

Totta kai, mutta yleensä sarjatuotanto laimentaa yksikkökohtaista R&D kusttannusta, joten jos tarkoitus ei ole riistää asiakasta niin kyllä sen hinnan pitäisi tulla alaspäin tuotantomäärien kasvaessa.

Tottakai, mut ku sotilaskäyttöön tehdään, nii kehityskulut on aika isoja ja ku valtiot on ostajia, nii hintapyynnötki on (saa olla) isoja. Sama homma sairaalalaitteissa. Toimintavarmuus (ja pienemmät markkinat) maksaa. Itse drone kuluttajakäyttöön maksais varmaa satasia max. Ellei kymppejä, ku viilattais kykyjä alaspäin.¨

e: JCSH teki oikein ja siirsi (tai aloitti) keskustelun sotateknologia-ketjun puolelle, sinne siis

Totta tuo. Edesmennyt Hobbyking olisi myynyt tuollaista pahvirakennussarjaa kaikkine gps rojuineen ja akkuineen arviolta ehkä alle 500€ free shipping kotiin. Itse olin intissä mm maalilennokkihommissa muinaisina aikoina ja ihmettelin lennokin osien kuiteista, onko noissa hinnoissa lipsahtanut nolla liikaa. Kotimainen toimittaja otti pv:ltä kyllä rahat pois kuleksimasta. Todella yksinkertaisia ihan perustason rc-lennokkeja olivat. Toki ihan laatukomponenttejakin joukossa, kuten Futaban radiot ja Super Tigren moottorit.

--------------------------------------------------------------

Tietysti tässä kohden puhutaan lennokista joka tullaan räjäyttämään taivaantuuliin, onko oleellisempaa saada yksi kolmella tonnilla vai kymmeniä kolmella tonnilla? Normaalisti ymmärtäisin kyllä että "sotajutut maksaa enemmän" mutta tässä tapauksessa luulen että Ukrainalle olisi parempi saada enemmän halvemmalla vaikka laatu ei olisi parasta mahdollista kuin saada vähän loistavalla laadulla tehtyä. Sitten erikseen ne paremmat vehkeet, mutta nyt tuntuu vähän tuhlaukselta käyttää kamikaze hommiin laatudroneja joita voisi käyttää paremminkin.

No sen dronen kuite pitää mennä tarkalleen sinne, minne ohjelmoidaan ja joka-ikinen-kerta tai tuloksena voi olla pelkkiä siviiliurheja. Joten, kyllä; Laitteen pitää olla pirun toimintavarma, ku ei edes gps:ää käytä.

e: lisäsin toisesta ketjusta jutut ko. droneen liittyen.

 

[moukula]

--------------------------------------------------------------



No sen dronen kuite pitää mennä tarkalleen sinne, minne ohjelmoidaan ja joka-ikinen-kerta tai tuloksena voi olla pelkkiä siviiliurheja. Joten, kyllä; Laitteen pitää olla pirun toimintavarma, ku ei edes gps:ää käytä.

e: lisäsin toisesta ketjusta jutut ko. droneen liittyen.

Joku halpa kamerasensori, satelliittivideolinkki ja FPV-ohjaus ois varmaan kans ihan toimiva ratkaisu niin ei tarvi miettiä ohjelmointia ja navigoinnin tarkkuutta. Tietty jos vihollinen pystyy lamauttamaan kaiken satelliittidatan omien rajojensa sisällä niin hankalaksi menee.

 

[emagdnim]

Joku halpa kamerasensori, satelliittivideolinkki ja FPV-ohjaus ois varmaan kans ihan toimiva ratkaisu niin ei tarvi miettiä ohjelmointia ja navigoinnin tarkkuutta. Tietty jos vihollinen pystyy lamauttamaan kaiken satelliittidatan omien rajojensa sisällä niin hankalaksi menee.

Meneehän se, ku fpv-kuvaan tarvit luotettavia ja nopeahkoja yhteyksiä (3G/4G/5G tai mitä nyt käyttävätkään, linkki kuite pitää olla olemassa) pidemmällä matkalla, vaikka pelkkä gps sijainti backuppina oliskin, jota sitäki voi häiritä.

 

[moukula]

Tommosta mopovauhtia kulkevaa lennokkia nyt ei kuitenkaan tarvitse ihan millisekunnin viiveellä pystyä ohjaamaan, jos koneessa on sen verran älyä että pysyy ilmassa ja lentää itsekseenkin suoraa linjaa eteenpäin. Jos sieltä esim. sekunnin viiveellä saa jonkun fullhd-tason kuvan etusektorista niin luulisi pystyvän ohjaamaan pommin esim. johonkin hangaarin vieressä seisovaan pommikoneeseen.

 

[demu]

OT:
Laitan nyt tänne kun en parempaakaan paikkaa keksi:
Mitähän täällä meillä päin tapahtuu?
Tuossa n.1,5 kilometrin päässä - Espoolaisen omakotialueen yläpuolella - on nyt varttitunnin lennellyt yksi tai kaksi isoa kopteria paikallaan leijuen, välillä vähän hiukan isompaa lenkkiä kiertäen.

Toista katselin kiikarilla, ja se oli rajavartiolaitoksen Super Puma.
Toista yritin saada kameralla kuvattua (siniharmaalta näytti), mutta oli niin pahasti puiden takana että tarkennukset menivät pieleen. Saattoi olla samakin kopteri, mutta oli mielestäni sulavamman näköinen.

Sattumoisin presidentti Niinistön (siviili)kotitalo on juuri tuolla etäisyydellä ja tuossa suunnassa. Tarkempaa paikkaa en toki kerro, vaikka ei kai se varsinainen salaisuuskaan ole.

(Nyt juuri lähtivät pois). Ja ei, eivät näy flightradarissa.

Edit.
Taisikin olla tämä tapaus kyseessä:

Puukotus Espoossa – Uhri loukkaantui vakavasti

Poliisilla oli kaksi teräaseisiin liittyvää tehtävää Espoon Lähderannassa torstaina.

www.iltalehti.fi

...
Noin 20-vuotias mies vahingoitti toista miestä teräaseella Espoon Lähderannassa torstaina iltapäivällä.

Länsi-Uudenmaan poliisi epäilee kolmen aikuisen tavanneen Lähderannassa sijaitsevan kaupan edustalla huumausainekauppojen takia. Tapaaminen kuitenkin päättyi siihen, että yksi miehistä vahingoitti toista miestä vakavasti teräaseella. Mukana ollut nainen ei vahingoittunut.
Poliisi sai paikalta paenneen epäillyn kiinni ja epäilee miestä törkeän ryöstön yrityksestä sekä huumausainerikoksesta.
Myöhemmin samana iltana sivullinen havaitsi Lähderannassa toisen miehen, jolla oli mahdollisesti hallussaan teräase. Poliisi tavoitti kuvaillun henkilön ja ohjasi hänet avun piiriin.
...

 

[sahtimonni]

Joku halpa kamerasensori, satelliittivideolinkki ja FPV-ohjaus ois varmaan kans ihan toimiva ratkaisu niin ei tarvi miettiä ohjelmointia ja navigoinnin tarkkuutta. Tietty jos vihollinen pystyy lamauttamaan kaiken satelliittidatan omien rajojensa sisällä niin hankalaksi menee.

Tuosta Corvo pahvidronesta löytyi nopealla tsekkauksella aika vähän tietoa navigoinnin osalta, mutta ilmeisesti siinä on GPS ja inertiasuunnistus. Kalliissakin inertia ja gyrosensoreissa on aika paljon driftiä, joten ei pelkästään niiden perusteella tehdä mitään täsmäiskuja. Tuossa vehkeessä ei hinnan perusteella ole todellakaan mitään huippuluokan sensoreita. Veikkaan, että tuo navigoi GPS-järjestelmän avulla kunnes ilmenee häirintää ja siirtyy sitten inertianavigointiin.

All inertial navigation systems suffer from integration drift: small errors in the measurement of acceleration and angular velocity are integrated into progressively larger errors in velocity, which are compounded into still greater errors in position.[7][8] Since the new position is calculated from the previous calculated position and the measured acceleration and angular velocity, these errors accumulate roughly proportionally to the time since the initial position was input. Even the best accelerometers, with a standard error of 10 micro-g, would accumulate a 50-meter (164-ft) error within 17 minutes.[9] Therefore, the position must be periodically corrected by input from some other type of navigation system.

 

[Ogeli]

Ja ei, eivät näy flightradarissa

Flightradar sensuroi rajavartiolaitoksen näkyvät adbexhangessa mikäli koneissa on valot päällä.

 

[BNo1]

No sen dronen kuite pitää mennä tarkalleen sinne, minne ohjelmoidaan ja joka-ikinen-kerta tai tuloksena voi olla pelkkiä siviiliurheja. Joten, kyllä; Laitteen pitää olla pirun toimintavarma, ku ei edes gps:ää käytä.

Ja heti lennetään toiseen äärilaitaan jossa aletaan esittämään että jos ehdotan massatuotantoa niin sitten lennokit ei enää lentäisi, lentäisi minne sattuu, jne paskaa. Totta vitussa sen edelleen pitää toimia, vai väitätkö että massatuotannon aiheuttama hintojen lasku tekee siitä toimimattoman? (Kun nyt typeriä yleistyksiä toisten kommenteista tehdään?).

Toinen asia on että jossain väitettiin että niitä droneja lähetettiin läjä, osa ilman hyötykuormaa ihan vain vihollisen ilmatorjuntaa vaikeuttamaan. Eikö tässäkään tapauksessa saisi käyttää halvempia droneja niiden kalliiden ja tarkkojen joukossa vai löytyykö tästäkin kommentista jotain mussutettavaa?

 

[takomo]

Joku halpa kamerasensori, satelliittivideolinkki ja FPV-ohjaus ois varmaan kans ihan toimiva ratkaisu niin ei tarvi miettiä ohjelmointia ja navigoinnin tarkkuutta. Tietty jos vihollinen pystyy lamauttamaan kaiken satelliittidatan omien rajojensa sisällä niin hankalaksi menee.

Tavallinen yli-ikäiseksi käynyt älypuhelin varmaan sisältää suunnilleen tarpeellisen satelliittilinkkiä lukuunottamatta? On GPS, erilaisia asento- ja kompassisensoreita, hyvä kamera ja mobiilidata kommunikaatioon. Laskentakapasiteettiakin on jonkin verran. Ohjausjärjestelmän rakentaminen onnistunee USB-C:n kautta.

 

[jad]

Joku halpa kamerasensori, satelliittivideolinkki ja FPV-ohjaus ois varmaan kans ihan toimiva ratkaisu niin ei tarvi miettiä ohjelmointia ja navigoinnin tarkkuutta. Tietty jos vihollinen pystyy lamauttamaan kaiken satelliittidatan omien rajojensa sisällä niin hankalaksi menee.

Halpaan massatuotettavaan droneen tuskin kannattaa mitään Starlinkkiä intgroida. En tiedä minkälaisia sotilaskäyttöön tehtyjä satelliittiyhteyksiä Ukraina saa USA:lta käyttöönsä, mutta jos mennän budjettimallilla jä käytetään jotain julkisesti saatavilla olevaa satelliitti(puhelin) dataa, niin datanopeudet ovat luokkaa 2400 bps - 64 kbps, jolla ei kyllä mitään videolinkkiä saada aikaiseksi.

 

[Ploro]

Halpaan massatuotettavaan droneen tuskin kannattaa mitään Starlinkkiä intgroida. En tiedä minkälaisia sotilaskäyttöön tehtyjä satelliittiyhteyksiä Ukraina saa USA:lta käyttöönsä, mutta jos mennän budjettimallilla jä käytetään jotain julkisesti saatavilla olevaa satelliitti(puhelin) dataa, niin datanopeudet ovat luokkaa 2400 bps - 64 kbps, jolla ei kyllä mitään videolinkkiä saada aikaiseksi.

Mihinkään ”kriittiseen” vehkeeseen ei varmaan kannata starlinkkiä käyttää. Johan se on nähty Ukrainan osalta, että kun joku painostaa niin Musk taipuu.
Edit: Koskee varmaan kaikkia ”yksityisomisteisia” teknologioita. Jos jutun x on pakko toimia tilanteessa kuin tilanteessa niin sen pitää olla joko oma tai jotenkin varmistettu, että toimii aina.

 

[hkultala]

Mihinkään ”kriittiseen” vehkeeseen ei varmaan kannata starlinkkiä käyttää. Johan se on nähty Ukrainan osalta, että kun joku painostaa niin Musk taipuu.

... mutta voi käyttää starlinkin sotilasversiota starshieldiä, jonka suhteen käyttäjäehdot on melko erilaiset ja tietoturva järeämpi.

 

[Ploro]

... mutta voi käyttää starlinkin sotilasversiota starshieldiä, jonka suhteen käyttäjäehdot on melko erilaiset ja tietoturva järeämpi.

Kiitos sivistämisestä, en ollut tämmöisestä ennen kuullutkaan. Olen silti skeptinen Muskin suhteen, tämä siis aivan täysin oma mielipide.

 

[kibe]

Kiitos sivistämisestä, en ollut tämmöisestä ennen kuullutkaan. Olen silti skeptinen Muskin suhteen, tämä siis aivan täysin oma mielipide.

Veikkaisin ihan hatusta, että isot maat ainakin läiskii avaruuden täyteen sateliitteja. Vaikka musk ei olisikaan Venäjään päin kallellaan, onhan tuo nyt aivan tuuliviiri.