- Liittynyt
- 27.10.2018
- Viestejä
- 383
eli...?Ei pidä paikkaansa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
eli...?Ei pidä paikkaansa.
Voit tehdä milloin vain uuden sopimuksen. Se milloin se alkaa tottakai riippuu milloin nykyinen päättyy.eli...?
Voit tehdä milloin vain uuden sopimuksen. Se milloin se alkaa tottakai riippuu milloin nykyinen päättyy.
Ok, eli ei ole yleistä sääntöä,vaan yhtiökohtainen? tätä kysymykselläni hain.Voit tehdä milloin vain uuden sopimuksen. Se milloin se alkaa tottakai riippuu milloin nykyinen päättyy.
Joo tottakai olet oikeassa, joku aikaraja tottakai on. Yli puolen vuoden meneviä sopimuksia on tehty Helenille onnistuneesti.Tämä ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Eli esim. itse en voi katsoa "hyvää tarjousta" ja ottaa esim. "otan nyt ekan vuodesta 2021-2023, seuraavan heti perään 2023-2025, sitten 2025-27 minkä jälkeen vielä 2027-2029, kiitos"
Yleensä eivät suostu tekemään useaa sopimusta peräkkäin eivätkä myös sopimusta jonka sopisi alkavan esim. 10v päästä tjsp. Eivät edes "minulla on nyt 2v sopimus joka alkoi eilen, saisiko uuden sopimuksen joka alkaisi tasan 2v päästä kun tämä loppuu".
Eipä ole ollut viimeaikoina paljon sähkötarjouksia alle 4cnt/kWh. Tarjous on hyvä, kuukausimaksusta huolimatta varsinkin omakotiasujille.
Kiitos tästä. Itellä oli tuo viime vuoden "hävyttömän paska" single's day -tarjous näköjään otettuna, niin tilasin tämän nyt jatkoksi kun se ensi vuoden puolella päättyy.Itse otin Kilpailuttajan kautta Helenin sopparin 4,29snt/kWh ja 0e/kk joka on omalla 2500 kWh vuosikulutuksella halvempi kuin Helenin Singles Day -tarjous 3,99snt/kWh ja 3,84e/kk
Sähkötarjousten viimeisen päälle optimointi ei taida juurikaan lyödä leiville, jos ei asu sähkölämmitteisessä okt:ssa.
Jos tuohon kilpailuttaja.fi pistää sähkönkulutuksen alakanttiin jotta se tarjoaa parempia soppareita niin onko siinä joku sopimusrike tms.?
Arvioitahan siihen kuitenkin pitää pistää...
Itseä ei juurikaan kiinnosta, millä sähkö on tuotettu ja oma soppari on Lumme Energialta, mutta taloyhtiön kanssa ollaan ostettu sähköt paikallisen verkonhaltijan emoyhtiöltä. Paikallista hyvä tukea (hintakin saatu kilpailuttamalla ihan hyväksi) ja jos tuolla saisi edesautettua sitä, että verkkoyhtiö pysyy oman kunnan omistuksessa ja siirtohinnat kohtuullisina, niin se on lopuksi kaikki kotiinpäin.Sähkötarjousten viimeisen päälle optimointi ei taida juurikaan lyödä leiville, jos ei asu sähkölämmitteisessä okt:ssa. Olenkin ruvennut tekemään yhtiöiden karsintaa muiden kriteerien perusteella:
- haluanko tukea Helsingin kaupunkia? ==>HELEN
- haluanko tukea viherimagoa rakentavaa ulkomaista yhtiötä joka availee suuria hiilivoimaloita toisaalla? ==>Vattenfall
- haluanko tukea tukirahoilla pyörivää businesta? ==>tuulivoima
Mitä muita hyviä eettisiä kriteereitä voimayhtiön valinnassa voisi noudattaa?
Lisähinta moraalisesti kestävästi tuotetusta sähköstä on yleensä muodostunut niin maltilliseksi, että ei ole edes joka vuosi jaksanut juosta tarjousten perässä.
Itse sain parhaan hinnan laittamalla 2000kwh. Todellinen on yli 12000kwh.Vuodesta toiseen olen laittanut 5000kWh kun todellinen on ollut päälle 8000. Huomannut sen, että 8000kWh ja 5000kWh välillä tulee hintaeroa, mutta 5000kWh jälkeen ei ole enää hinnat tippuneet. En toki ole ikinä tainnut testata alle 3500-4000 lukemia.
Kiitos. Firma pysyi samana, mutta hinta laski 3 c/kWh. Johan tuosta jonkun verran kertyy n. 15 000kWh vuosikulutuksella.Tuote: Sinkkupäivän sähkötarjous
Hinta: 3,99 c/kWh + 3,84 €/kk
Kauppa: Helen
Voimassa: 11.11
Linkki: sinkkutarjous
Sinkku tai ei, niin nyt on halpaa - Singles' Dayn kunniaksi sähkösopimus vain 3,99 c/kWh! Edullinen kiinteä hinta pysyy samana koko sopimusajan, vaikka sähkön markkinahinta muuttuisi.
Sopimuksesi voi alkaa aikaisintaan kuukauden päästä tilaushetkestä. Jos olet muuttamassa, voi sopimus alkaa välittömästi.
Jokainen voi itse räknätä onko tuolla perusmaksulla edullisin, mutta eiköhän tämä ole parasta hintaa mitä sähkölämmittäjä saa.
- Kahden vuoden määräaikainen, kiinteähintainen sopimus
- Sopimuksen perusmaksu on 3,84 €/kk koko sopimuskauden
- Sähkötapaturmavakuutus koko perheellesi sisältyy hintaan
- 100 % CO2-vapaata sähköä *
Edit. Heleniltä myös 4,49c/kWh + 0e/kk kilpailuttaja.fi kautta
Viimeksi kun laitoin tämän tuli motkotusta, mutta mielestäni julkaisun arvoinen.
- haluanko tukea tukirahoilla pyörivää businesta? ==>tuulivoima
Moneen vuoteen? Näyttää olevan juuri tullut kolme vuotta täyteen. Kuinka suuri osa Suomen tuulivoimakapasiteetista on puhtaan markkinaehtoista ja mikä osa saa edelleen syöttötariffitukea?Tiedoksesi, että syöttötariffia ei ole maksettu uusille tuulivoimaloille enää moneen vuoteen, mutta silti niitä on viime vuosina noussut kiihtyvään tahtiin. Tuulivoima on tällä hetkellä ihan markkinaehtoisesti tarkasteltuna edullisin sähköntuotannon muoto Pohjoismaissa.
Moneen vuoteen? Näyttää olevan juuri tullut kolme vuotta täyteen. Kuinka suuri osa Suomen tuulivoimakapasiteetista on puhtaan markkinaehtoista ja mikä osa saa edelleen syöttötariffitukea?
Olkiluodossakin on täysin luvitettuna ja rakentamisvaiheessa voimala, ollut jo hyvän aikaa. On se kytketty verkkoonkin. Ei puutu kuin nettotuotanto.Tällaista lukemaa en löydä nopsaan, mutta asian hahmottamiseksi riittänee että Suomen tuulivoimakapasiteetti vuoden 2019 lopussa oli 2284 MW ja tämän vuoden alussa oli rakenteilla* lisää tuulivoimaa 5186 MW edestä.
*täysin luvitettuna tai jo rakentamisvaiheessa
Vielä kun ne ropelit pyörisivät siellä -30 pakkasissa, kun sitä sähköä tarvitaan.
Luultavasti kaikki on yrittäneet saada voimalansa syöttötariffin piiriin jos suinkin mahdollista, joten joku 70-80% tuulivoimasta lienee edelleen lihavaa tukea nauttivaa syöttötariffivoimaa. Tuulivoiman karttaminen tukivoimana on siis hyvin perusteltua.
Ennen 1.11.2017 mukaan tulleille voimaloille maksetaan. Tuki on takuuhinta 83,5 €/MWh, ja sähkön markkinahinta on viime aikoina ollut karkeasti puolet tuosta. Mikä tarkoittaisi esim. että markkinoilla maksetaan sähköstä 4,175 c/kWh ja syöttötariffituki on toiset 4,175 c/kWh. Tuki jatkuu 12 vuotta voimalan rakentamisesta alkaen.Tuetaanko tuota tuulivoimaa enää - olettavasti kyllä, millä summalla - ilmeisesti rakentamisajankohta ratkaisee? Eli paljonko rahaa per/khw ja kuinka monta vuotta?
Tämä on varmaankin joillakin oletuksilla tehtyä ennustamista? Sen sijaan tieto tuulivoimakapasiteetista ja siitä paljonko 2019 rakennettiin tuulivoimaa on konkreettista faktaa. Pienellä kaivamisella varmaankin löytyy faktaa paljonko 2018 on rakennettu tuulivoimaa ja tämän vuoden tilanteesta.Nyt löytyi tuosta samasta TEMmin julkaisusta taulukko, jonka mukaan tuulivoiman tuotanto olisi:
2017 = 4.7 TWh
2020 = 8.5 TWh
2025 = 14.0 TWh
Jos oletetaan, että 2017 tuotannosta vaikka 4.5 TWh on edelleen käytössä ja nauttii syöttötariffia, niin tänä vuonna vähän päälle 50 % olisi syöttötariffillista ja viiden vuoden päästä enää alle kolmasosa.
Jos demokraattisesti valitut poliitikot ovat osittain arvosyistä päättäneet tukea tuulivoimaa tietyllä tavalla (niin kuin myös turvetta ja esim. lentokerosiinia tuetaan), niin en tiedä mikä siinä lopulta nyt niin huutava vääryys on. Itse pidän uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä niin paljon tärkeämpänä, että en millään jaksa periaatteen vuoksi ruveta änkyröimään siitä jos se onkin joskus saanut turhankin avokätistä tukea. Eipähän saa enää.
...
Tietääkseni lentokerosiinia ei tueta mitenkään, joten on ehtaa disinformaatiota väittää sen olevan jotenkin tuettua.
Onko tärkeimpiä uusiutuvia sähköntuotantomuotoja, vesivoimaa ja teollisuuden vastapainevoimaa (ts. sellutehtaiden mustalipeän poltto) tuettu yhtäläisesti uusien uusiutuvien kanssa? Jos ei, niin miksi ei, jos uusiutuvien lisäämistä pidetään tärkeänä?
Minusta kun näyttää siltä, että tuulivoima on koettu muodikaaksi, ja sille maksetaan täsmätukea pitämällä uusiutuvuutta pikkunäppäränä verukkeena.
Ja sitten tämä "Eipähän saa enää.". Voisiko paksumpaa potaskaa syöttääkään, kun Energiavirasto toteaa: "Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa.". Vanhat propellit saavat siis vielä lähes 10 vuoden ajan vähintään tuon 83,5 €/MWh, olkoonpa sähkön markkinahinta mitä hyvänsä - vaikka negatiivinen. Tämä tuki revitään muiden selkänahasta.
Onhan kieroutunut ajattelutapa, jos sitä, että tuotetta saa myydä markkinahinnalla, pidetään tukena! Sinun ajattelulla koulussa tulisi aina oletusarvoisesti jälki-istuntoa ja olisi poikkeuksellinen palkinto, jos joskus pääsisi heti kotiin.Vielä lyhyesti näihin:
1) Googlaamalla selviää, että lentokerosiini on täysin verovapaata. Kyllä tuo valtiolta de facto tukea on jos mikä.
Mitä perusasioihin tulee, sinulla näyttää menevän lennokkaat ennusteet ja käytännössä toteutettu sujuvasti sekaisin.3) Kun juuri edellisessä kappaleessa olin selostanut syöttötariffillisen tuulivoiman määrät v. 2020 ja 2025, niin vaatii aikamoista tahallisen väärinymmärtämisen taitoa, että olet sen jo seuraavaan kappaleeseen mennessä unohtanut ja haluat tulkita niin, että syötän potaskaa. Tahallisesta harhauttamisesta ei tietenkään ollut kyse: tuossa kohtaa vain oletin että perusasioista jo ollaan selvillä (vanhojen voimaloiden syöttötariffi jatkuu, uusia voimaloita ei tueta).
Onpahan populistisen lyhytnäköinen lähestymiskulma Energiavirastolla.Tuettu tuulivoima on markkinahäirikkö,joka on vienyt edellytykset voimajärjestelmän pitkäjänteiseltä kehittämiseltä. Tämä on johtanut mm. siihen, että vanhempaa voimalaitoskapasiteettia on purettu. Siis ei pelkästään siirretty varalle tai koipussiin vaan konkreettisesti purettu. Voimajärjestelmästä on näin tullut aiempaa häiriöalttiimpi samalla kun tuotannon säädettävyys on heikentyntyt.Mä taas väitän, että ne jotka välttävät tuulisähkön ostamista "koska syöttötariffi uli uli uli", eivät ole ajatelleet asioita loppuun asti tai eivät vain ole asioista perillä.
Tuulivoiman syöttötariffi on itse asiassa tuonut sähkönkuluttajille nettohyötyä:
"Energiaviraston Pekka Ripatin mukaan kuluttajalle lankeavan summan laskeminen ei ole mustavalkoista.
– Tuulivoiman tukemisen myötä esimerkiksi kuluttajien sähkölasku on pienentynyt tuntuvasti enemmän kuin mitä tukia on maksettu. Sen vuoksi tukien maksaminen ei ole nollasummapeliä, eikä tukisummia ole siksi mielekästä jyvittää sähkön käyttäjille."
Vanhoille tuulivoimaloille maksetaan tänä vuonna ennätystuet – vuosia sitten solmituista sopimuksista ei päästä täysin eroon vielä 10 vuoteen
On tahallista vääristelyä väittää tuulivoiman siirtyneen markkinaehtoisuuteen, kun markkinaehtoisuus koskee vain hyvin pientä osaa koko kapasiteetista. Kuinka ollakaan, olet kokonaan unohtanut syöttötariffin tilalle tulleen preemiojärjestelmän, joka takaa siihen kuuluville tuottajille minimihinnan sähkön ollessa halpaa. Palataan asiaan, kun yli 80% tuulivoimasta ei ole missään tukijärjestelmässä.Toisekseen, kannattaa hetki miettiä, miten kysyntä tosiasiassa vaikuttaa, kun tuulivoima nyt on siirtynyt markkinaehtoisuuteen.
Investointipäätös ei ole maaliin saatettu hanke, eikä se varsinkaan ole alkuperäisessä aikataulussaan maaliin saatettu hanke."Vuosille 2021–2022 investointipäätöksiä on tehty jo noin 2 000 megawatin edestä. Se melkein tuplaa vuoden 2019 kapasiteetin, joka oli 2 280 megawattia, summaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen."
Tuulivoiman kapasiteetti tuplaantuu – maatuulivoima kasvaa ilman tukia - Fingrid-lehti
Ohimennen kysäisen tuosta puretusta kapasiteetista. Eikö noita maakaasuvoimaloita ainakin purettu virallisestti ihan kaasun hinnan takia? Osittain varmasti vaikutti myös luottamus kaasun toimitukseen Venäjältä. Moni varmaan muistaa, kuinka kaasun toimituksia käytettiin poliittisena kiristyskeinona talvipakkasilla.Onpahan populistisen lyhytnäköinen lähestymiskulma Energiavirastolla.Tuettu tuulivoima on markkinahäirikkö,joka on vienyt edellytykset voimajärjestelmän pitkäjänteiseltä kehittämiseltä. Tämä on johtanut mm. siihen, että vanhempaa voimalaitoskapasiteettia on purettu. Siis ei pelkästään siirretty varalle tai koipussiin vaan konkreettisesti purettu. Voimajärjestelmästä on näin tullut aiempaa häiriöalttiimpi samalla kun tuotannon säädettävyys on heikentyntyt.
Uuteen kapasiteettiin taas ei kannata investoida, kun sähkön hintakehitys on täysin arvaamaton.
Tässä on ainakin yksi iso, 4 x 250 MW hiilivoimaa:Minkä verran tuota muuta kapasiteettia on purettu?
Tässä on ainakin yksi iso, 4 x 250 MW hiilivoimaa:
Tietääkseni länsirannikollakin on purettu voimaloita, tosin pienempiä. Rivistä on siis poistunut useita yksiköitä, jotka ovat olleet vara- ja huippuvoimana tehohuippujen ja käyttöhäiriöiden varalla.
Oomi Kiinteä? Ei huono ollenkaan, ei kyllä herkästi mistään parempaakaan saa. Seuraat tarjouksia sen aikaa kuin tuon voi vielä peruuttaa, sen jälkeen katselet asiaa uudestaan 24kk päästä.Hyvä se näin sopparin teon jälkeen löytää tämmöiset threadit.
Sanokaahan fiksummat tuliko hyvät diilit tämän päivän hinnoilla vai jaksaisitteko tästä alkaa vielä puljaamaan?
Peruutusaikaa vielä olisi kuitenkin jäljellä.
Vuosittaista kulutusta n. 18 000 kwh
4,49 c/kwh
0 e perusmaksu
24 kk määräaikainen
Juurikin se oomin kiinteä.Oomi Kiinteä? Ei huono ollenkaan, ei kyllä herkästi mistään parempaakaan saa. Seuraat tarjouksia sen aikaa kuin tuon voi vielä peruuttaa, sen jälkeen katselet asiaa uudestaan 24kk päästä.
Onhan tuossa totta ainakin tuo, että Inkoon hiilivoimala on purettu.Joku raja se voisi olla valehtelullakin.
Se jatkuu vanhan loputtua sillä minkä sieltä otat.Meneekö läpi, jos kilpailuttajan kautta tekee uuden sähkösopimuksen määräaikaisen samaan yhtiöön missä määräaikainen nyt on?
Minkä verran tuota muuta kapasiteettia on purettu?
Tämä fossiilisia käyttävien voimalaitosten alasajo liittynee aika suoraan pyrkimykseen pienentää maakohtaisia (laskennallisia) CO-päästöjä ja vähentää sitä kautta myös tulevaisuuden haittamaksuja Suomessa. Tähän kuvioon sopisi myös hiilivoimaan panostaminen Saksassa, johon @Lucas viittasi.Käytännössä kaikki Suomen fossiilisia polttoaineita käyttävät lauhdevoimalaitokset on jo suljettu ja purettu tai ovat varalla ihan viimeisillään. Hiiltä poltetaan vastapainelaitoksissakaan enää pääkaupunkiseudulla ja Naantalissa ja hiilenpoltto niissäkin on tavalla tai toisella loppumassa seuraavan viiden vuoden aikana.
Purettua kapasiteettia, isoimmat ~2300 MW:
Inkoo 1000 MW (hiili)
Mussalo 313 MW (hiili+maakaasu)
Tahkoluoto 235 MW (hiili)
Kristiinankaupunki 452 MW (öljy, sittemmin hiili)
Toppila 1 65 MW (turve, vastapaine)
Kymijärvi 1 200 MW (öljy, sittemmin hiili, vastapaine)
Tehoreservissä vielä tämän talven (eivät vaikuta sähkön hintaan, ei ajeta normaalitilanteessa), ~720 MW:
Meri-Pori 565 MW (hiili)
Haapavesi 155 MW (turve, sittemmin öljy, tilalle tulossa biopolttoaineet etanolituotantolaitoksen kanssa)
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.