• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Tuo tehomaksu siis tulee vaikka yksittäisen 10min tai 10s piikin perusteella koko kuukaudeksi?
Ainakin Helenillä on tällä hetkellä "Tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan"

Siinähän saunotaan ja lataillaan sähköautoja ja kotiakkuja. Eipä niitä akkujakaan sitten enää kannata ladata kuin kilowatin teholla.
Sinänsä jos harrastaa myös saunomista, niin ainakin kiukaan huipputehon suuruudellahan niitä akkuja ja sähköautoa voi ladata ilman lisäkustannusta, kunhan ei tee sitä samaan aikaan saunomisen tai muun suuritehoisen kanssa.
 
Vähän vielä lisää siistohintoihin niin alkaa kesäisin saamaan kivan hyödyn paneeleista, kun viilennyksen tarpeen takia kulutus nousee.

Vielä kun keksitään joku "liikkumisenergialisä" tmv. sille sähkölle mikä ladataan sähköautoon niin ai että!
 
Totesin joskus vuosia sitten, jotta sähköautojen lataamisen takia verkko tulee vaatimaan suuria investointeja ja nyt sen on todenneet sähköfirmatkin ja kun nostetut siirtohinnat on siirretty jo monopolien voitoiksi, eikä niitä haluta leikata, niin rahat tullaan käärimään kuluttajilta nällä "teho" maksuilla...

No, eipä siinä mitään, lisää puuta uuniin..
Onneksi saunaankin on piipussa hormi, pitänee muuttaa puukiuas sinne...
 
Vielä kun keksitään joku "liikkumisenergialisä" tmv. sille sähkölle mikä ladataan sähköautoon niin ai että!
Jotakin tuon suuntaista tulee takuuvarmasti, jos ei suoraa kilometriveroa (auton kokonaispainon mukaan), mikä on se todennäköisin. Jollakin polttoainevero pitää korvata joka tapauksessa.

Miten sitten "liikennesähkön" mittaaminen ja verotus voitaisiin toteuttaa, niin eipä tietoa muissa kuin kaupallisissa laturipaikoissa.
 
Totesin joskus vuosia sitten, jotta sähköautojen lataamisen takia verkko tulee vaatimaan suuria investointeja ja nyt sen on todenneet sähköfirmatkin ja kun nostetut siirtohinnat on siirretty jo monopolien voitoiksi, eikä niitä haluta leikata, niin rahat tullaan käärimään kuluttajilta nällä "teho" maksuilla...
- Siirtomaksut nousseet ensisijaisesti ns säävarman verkon investointien takia.
- Sähköautojen teholatausverkko vaatii investointeja, siinä enemmän kyse niiden asemien kustannuksesta kuin koti kuluttajien
- Siirtomaksuja korottannut putinin sekoilut
- Pienliittymien perusmaksujen painetta lisää energia tehokkuus, oma tuotanto, eli verkkoyhtiöillä taiteilua miten kustannuksia jakaa kulutuksen ja liittymän suhteen
. Verkkoyhtiöiden hinnoittelu on säädelty tiukkaan, ja siinä vääntöä yleisen tahtotilan ja kustannusten välillä. Haluttiin kovasti säävarmaa jakelua, mutta sitten kun sitä rakennettiin niin vähemmän yllättäen ei oltu tyytyväisiä kustannuksista.
 
Ainakin Helenillä on tällä hetkellä "Tehomaksu määräytyy joka kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan"


Sinänsä jos harrastaa myös saunomista, niin ainakin kiukaan huipputehon suuruudellahan niitä akkuja ja sähköautoa voi ladata ilman lisäkustannusta, kunhan ei tee sitä samaan aikaan saunomisen tai muun suuritehoisen kanssa.
Meillä tuo menee aika helposti, kun pudottaa 8kW kiukaan termostaattia vähän alemmas. Kiuas on on/off termostaatilla. Lämmittää sitten vähän pidempään pienemmällä keskiteholla.
 
Joo siis tarkoitin että auton lataustehon laittaa samaksi kuin kiukaan aiheuttama suurin keskimääräinen teho mittausjaksossa..

Sinänsä tällä hetkellä jos olisi tuollainen tuntimittauksen perusteella oleva tehomaksu ja saunan lämmittämisessä menisi tunti, niin tehomaksun kannalta kannattaisi laittaa lämmitys käyntiin aina puolelta, niin saisi tehon jaettua kahdelle tunnille. Sitten kun tulee vartit käyttöön niin ei enää auta.
 
Meillä tuo menee aika helposti, kun pudottaa 8kW kiukaan termostaattia vähän alemmas. Kiuas on on/off termostaatilla. Lämmittää sitten vähän pidempään pienemmällä keskiteholla.

Pidempi lämmitysaika lisää lämmönhukkaa, eli saunomiseen menee enemmän sähköä -> energiatehokkuus huononee. Tehomaksu vie optimoinnista/kulutusjoustosta järkeä pois, koska ei kannata keskittää kaikkea optimoitavaa kulutusta niihin tunteihin kun sähkö on halpaa eli tuulivoima tuottaa paljon. Jos tälläistä aletaan puuhaamaan niin olisi kyllä aika myös tarkistaa valvontamallia ja suitsia paljonko sitä voittoa saa tehdä siirrosta.
 
- Siirtomaksut nousseet ensisijaisesti ns säävarman verkon investointien takia.
- Sähköautojen teholatausverkko vaatii investointeja, siinä enemmän kyse niiden asemien kustannuksesta kuin koti kuluttajien
- Siirtomaksuja korottannut putinin sekoilut
- Pienliittymien perusmaksujen painetta lisää energia tehokkuus, oma tuotanto, eli verkkoyhtiöillä taiteilua miten kustannuksia jakaa kulutuksen ja liittymän suhteen
. Verkkoyhtiöiden hinnoittelu on säädelty tiukkaan, ja siinä vääntöä yleisen tahtotilan ja kustannusten välillä. Haluttiin kovasti säävarmaa jakelua, mutta sitten kun sitä rakennettiin niin vähemmän yllättäen ei oltu tyytyväisiä kustannuksista.
Miten Putinin sotatoimet vaikuttaa Suomen sähkönsiirtoverkkoihin?
 
Edit sähkönsiirto ketjuun siirretty
Miten Putinin sotatoimet vaikuttaa Suomen sähkönsiirtoverkkoihin?
Monella tapaa, mutta kirjoittaessa ajattelin lähinnä sähköenergian hintaa, ja sen vaihtelun kasvamista. -> eli siirtomaksuihin tuli nousupainetta sitä kautta (häviöiden kustannukset nousi).

Eli siellä sitten niitä vaikutuksia minkä takia painetta investoida verkon vakauteen, varmuuteen, idäntuontikin loppu. Fingridin kustannukset valuu niihin kuluttajalta perittäviin siirtomaksuihin.

Jollain varmaan tuli ensin mieleen talousjutut, kustannus inflaatio, korot, joille alku toki koronassa.
 
Viimeksi muokattu:
Tehomaksut taitaa tosiaan olla tulossa sähkönsiirtoon


Tässä sähkönsiirtoketju:

 
Edit, Jatkoin sähkönsiirto ketjuun
Miten Putinin sotatoimet vaikuttaa Suomen sähkönsiirtoverkkoihin?
Monella tapaa, mutta kirjoittaessa ajattelin lähinnä sähköenergian hintaa, ja sen vaihtelun kasvamista. -> eli siirtomaksuihin tuli nousupainetta sitä kautta (häviöiden kustannukset nousi).

Eli siellä sitten niitä vaikutuksia minkä takia painetta investoida verkon vakauteen, varmuuteen, idäntuontikin loppu. Fingridin kustannukset valuu niihin kuluttajalta perittäviin siirtomaksuihin.

Jollain varmaan tuli ensin mieleen talousjutut, kustannus inflaatio, korot, joille alku toki koronassa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo siirtotehoperusteinen lisämaksu on kyllä aivan hanurista itseni kaltaiselle kuluttajalle, joka ajoittaa sen sähköauton latauksen niille halvimmille pörssisähkön tunneille. Eikö oma käytökseni ole nimenomaan verkon kuormitusta keventävää, jolloin minua pitäisi mieluummin palkita siitä verkon kuorman tasaamisesta vaikka yksilötasolla katsottuna yöllä kulutukseni ~15-20kw voikin olla 4-5 kertainen normaaliin talven 4-5kw lämmityskuormaan.
 
Tuo siirtotehoperusteinen lisämaksu on kyllä aivan hanurista itseni kaltaiselle kuluttajalle, joka ajoittaa sen sähköauton latauksen niille halvimmille pörssisähkön tunneille. Eikö oma käytökseni ole nimenomaan verkon kuormitusta keventävää, jolloin minua pitäisi mieluummin palkita siitä verkon kuorman tasaamisesta vaikka yksilötasolla katsottuna yöllä kulutukseni ~15-20kw voikin olla 4-5 kertainen normaaliin talven 4-5kw lämmityskuormaan.
Joo käytöksesi on valtakunnanverkon kannalta kiva ja saat siitä taloudellista hyötyä mutta taas paikalliselle verkkoyhtiölle mahdollisesti ikävää, jos suuri osa sähkön kuluttajista kohdistaa kulutusta merkittävästi tietyille tunneille.
 
Tuo siirtotehoperusteinen lisämaksu on kyllä aivan hanurista itseni kaltaiselle kuluttajalle, joka ajoittaa sen sähköauton latauksen niille halvimmille pörssisähkön tunneille. Eikö oma käytökseni ole nimenomaan verkon kuormitusta keventävää, jolloin minua pitäisi mieluummin palkita siitä verkon kuorman tasaamisesta vaikka yksilötasolla katsottuna yöllä kulutukseni ~15-20kw voikin olla 4-5 kertainen normaaliin talven 4-5kw lämmityskuormaan.
Mites se muuten menisi, jos lataa sähköautoa ympärivuoden, niin sinähän voit olla tehoa perustaisessa voittaja. Enemmän se iskee heihin joilla kulutus keskimäärin ei ole suurta, mutta on sitten yksittäisiä piikkejä.
 
Tehomaksu vie optimoinnista/kulutusjoustosta järkeä pois, koska ei kannata keskittää kaikkea optimoitavaa kulutusta niihin tunteihin kun sähkö on halpaa eli tuulivoima tuottaa paljon. Jos tälläistä aletaan puuhaamaan niin olisi kyllä aika myös tarkistaa valvontamallia ja suitsia paljonko sitä voittoa saa tehdä siirrosta.
Tuo on kyllä validi pointti, jota en tullut ajatelleeksi. Pörssisähkön hyödyntäminen kyllä kärsii. Tosin miten mikäkin yhtiö määrittelee tehomaksun, niin ei tietoa ainakaan minulla. Onko yhtenäinen käytäntö vai ei. Halpojen tuntien käyttöä pitäisi sitten jakaa useammalle tunnille, jolloin kaikki eivät välttämättä enää ole halpoja.

Menee vaikeaksi. Toinen vaihtoehto on maksaa lasku kun se tulee, eikä miettiä vaikeita.
 
Jippii me tienataan tällä(uusi googlen datakeskus Muhoksen suuntaan): Googlelta miljardi-investointi Suomeen: Riemu repesi pikkukunnassa lisää runsasta säännöllistä sähkönkulutusta tulee meille ja taas kuluttajat maksavat lisää, kun hinnat piikkaavat entisestään korkeammalle. Googgeli varmaan rakennuttaa parit vispilät ja taasen perustellaan, että tuotetaan sen mitä kulutetaan...
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on kyllä validi pointti, jota en tullut ajatelleeksi. Pörssisähkön hyödyntäminen kyllä kärsii. Tosin miten mikäkin yhtiö määrittelee tehomaksun, niin ei tietoa ainakaan minulla. Onko yhtenäinen käytäntö vai ei. Halpojen tuntien käyttöä pitäisi sitten jakaa useammalle tunnille, jolloin kaikki eivät välttämättä enää ole halpoja.

Menee vaikeaksi. Toinen vaihtoehto on maksaa lasku kun se tulee, eikä miettiä vaikeita.

Tälläinen vaan vähentää houkutusta investoida pörssiohjaukseen, kun siitä rankaistaan. Nykytilanteessa pitäisi kyllä päinvastoin kannustaa optimoimaan esim. sähköauton latausta, lämmitystä jne. pois niiltä piikkitunneilta kun sähköä kuluu eniten. Osalla verkkoaluesta on sama hinta sulakekoolla 3x25A-3x63A, joten tuollaisen isomman liittymän päässä oleva voisi hyvin siirtää vaikka kahdenkin sähköauton lataukset yölle halvimmille tunneille kun kulutusta on vähiten. Tämä taas vaatii isompia investointeja latauasemiin, jos on tarkoitus ladata kaksi sähköauto vaikka välillä 00-06.

Joo käytöksesi on valtakunnanverkon kannalta kiva ja saat siitä taloudellista hyötyä mutta taas paikalliselle verkkoyhtiölle mahdollisesti ikävää, jos suuri osa sähkön kuluttajista kohdistaa kulutusta merkittävästi tietyille tunneille.

Kyllä se on samoin sille paikalliselle verkkoyhtiölle kiva kun sitä kulutusta kohdistetaan niille halvoille tunneille. Kun katsoo pörssisähkön keskiarvoja, niin halvat hinnat on yleensä yöllä näin keskimääräisesti ja silloin on kulutusta vähemmän siellä paikallisen siirtoyhtiön verkossakin. Harvalla klo 2 on sauna päällä, mutta vaikka klo 19 se sauna saattaa aika monessakin talossa olla päällä. En oikein usko, että vuorokauden kulutuspiikkiä ihan helposti tulisi yöaikaan, vaikka ihmiset optimoisivat ne helposti optimoivat. Se paikallinen yhtiökin joutuu sen verkkonsa mitoittamaan kulutuspiikkien mukaan ja väitän kyllä, että ne kulutuspiikit tulee ihan päivä/ilta aikaan, ei yöllä vaikka miten optimoitaisiin kulutusta.
 
- Siirtomaksut nousseet ensisijaisesti ns säävarman verkon investointien takia.
- Sähköautojen teholatausverkko vaatii investointeja, siinä enemmän kyse niiden asemien kustannuksesta kuin koti kuluttajien
- Siirtomaksuja korottannut putinin sekoilut
- Pienliittymien perusmaksujen painetta lisää energia tehokkuus, oma tuotanto, eli verkkoyhtiöillä taiteilua miten kustannuksia jakaa kulutuksen ja liittymän suhteen
. Verkkoyhtiöiden hinnoittelu on säädelty tiukkaan, ja siinä vääntöä yleisen tahtotilan ja kustannusten välillä. Haluttiin kovasti säävarmaa jakelua, mutta sitten kun sitä rakennettiin niin vähemmän yllättäen ei oltu tyytyväisiä kustannuksista.
Kun esim parkkihalliin pistetään vaikka 30 autoa latautumaan yksi, niin kyllä sitä sähkö virtaa ihan helvetisti.
Esin Joensuun keskustassa kun oli tapahtuma (ei edes hirveän iso), niin verkko ei kesällä!! riittänyt vaan sinne piti tuoda generaattori jytisemään tapahtumasähkölle.. Puhuin asiasta myös joskus yhden asentajan kanssa ja samaa totesi, jos latausta meinataan viritellä, niin kaapelointi ym menee keskustassa vaihtoon..
 
Kun esim parkkihalliin pistetään vaikka 30 autoa latautumaan yksi, niin kyllä sitä sähkö virtaa ihan helvetisti.
Esin Joensuun keskustassa kun oli tapahtuma (ei edes hirveän iso), niin verkko ei kesällä!! riittänyt vaan sinne piti tuoda generaattori jytisemään tapahtumasähkölle.. Puhuin asiasta myös joskus yhden asentajan kanssa ja samaa totesi, jos latausta meinataan viritellä, niin kaapelointi ym menee keskustassa vaihtoon..

No eipä tuollaisia 30 auton latauspaikkoja taida koko Suomen niemellä hirveän montaa olla. Jos se yhdelle autolla tarjoataan kaikkien paikkojen ollessa käytössä vaikka 11kW, niin eipä tuo nyt ole vielä kun vasta 330kW. Riippuu siis paljon mikä se latausteho on. Pohjoismaiden isoin henkilöautojen latauskenttä taitaa olla Helsinki-Vantaan kupeessa ja se on 40 autolle. Pikaisella vilkaisulla Joensuun isoin latausasema on 10 latauspistettä. Missähän tapahtumassa verkko ei muka keskustassa ole riittänyt? Se, ettei keskustassa ole liityntäpistettä jokaisella nurkalla, josta sähköä saisi tapahtumaan ei nyt vielä kerro ettei verkko muka riittäisi. Niin ja minkälainen se generaattori oli? Joku perässä hinattava, merikontti vai isompi?
 
No eipä tuollaisia 30 auton latauspaikkoja taida koko Suomen niemellä hirveän montaa olla. Jos se yhdelle autolla tarjoataan kaikkien paikkojen ollessa käytössä vaikka 11kW, niin eipä tuo nyt ole vielä kun vasta 330kW. Riippuu siis paljon mikä se latausteho on. Pohjoismaiden isoin henkilöautojen latauskenttä taitaa olla Helsinki-Vantaan kupeessa ja se on 40 autolle. Pikaisella vilkaisulla Joensuun isoin latausasema on 10 latauspistettä. Missähän tapahtumassa verkko ei muka keskustassa ole riittänyt? Se, ettei keskustassa ole liityntäpistettä jokaisella nurkalla, josta sähköä saisi tapahtumaan ei nyt vielä kerro ettei verkko muka riittäisi. Niin ja minkälainen se generaattori oli? Joku perässä hinattava, merikontti vai isompi?
Normi saunaton kerrostalokämppä (joille vanhat kaapelit, muuntamot ym on mitotettu ei paljon vie. Jos veisi yläkanttiin arvioituna 95% ajasta kulutus jää alle max jotain 3kw, niin tuo 330kW tarkoittaisi 110 asuntoa.

Sähköautojen tarpeet ovat melkoisen uusi keksintö ja sähköinfra on taas kymmeniä vuosia vanhaa (uusiminen on jossain kaupungin keskustassa todella kallista ja hankalaa, kun joutuu repimään kadut auki), joten ei toinna ihmetellä, miksi on ongelmia..

Liityntäpiste olisi hyvä ja siihen voisi pistää suuremmat sulakkeetkin, paitsi muu infra ei sitä salli. Ja kaikki siellä torilla käyneet tietävät, että paikka ei ole loputakaan kovin iso, siellä ei voi järjestää mitään kovinkaan kummoista. Oikeat tapahtumat järjestetäänkin yleensä muualla.
 
Normi saunaton kerrostalokämppä (joille vanhat kaapelit, muuntamot ym on mitotettu ei paljon vie. Jos veisi yläkanttiin arvioituna 95% ajasta kulutus jää alle max jotain 3kw, niin tuo 330kW tarkoittaisi 110 asuntoa.
110 kerrostaloa asuntoa on todella vähän kun mietitään minkään kaupungin keskustaa. Kuten sanoin, isoin Pohjoismaissa on 40 auton latausasema. Ei tuollaisia 30 auton latausasemia missään tuppukylissä ole. Oletko koskaan kuullut keksinnöstä nimeltään liesi? Se yksistään vie helposti enemmän kuin tuon 3kW jos siinä ei ole pelkästään yksi kattila. Tähän sittne päälle kaikki muu sähkön kulutus.
Liityntäpiste olisi hyvä ja siihen voisi pistää suuremmat sulakkeetkin, paitsi muu infra ei sitä salli. Ja kaikki siellä torilla käyneet tietävät, että paikka ei ole loputakaan kovin iso, siellä ei voi järjestää mitään kovinkaan kummoista. Oikeat tapahtumat järjestetäänkin yleensä muualla.

Edelleen missä tapahtumassa muka koko keskustan sähköverkko ei siihen olisi riittänyt? Vai oliko tämä ihan keksitty tarina? Mihin sitä sähköä siinä tapahtumassa muka niin paljon käytettiin? En nimittäin kyllä usko, että yhdessä ulkoilmatapahtumassa käytettäisiin niin paljon sähköä ettei sähköverkko olisi siihen riittänyt. Näkyy siellä olevan torimyyjillekkin voimavirtaa tarjolla myyntikojuihin, joten eiköhän siinä ole enemmän kuin riittävästi sähköä tarjolla tapahmien järjestämiseen, jos siitä on vaan valmis maksamaan. Generaattoria saatettiin käyttää ihan vaikka siksi ettei järjestejä tajunnut hoitaa käyttöoikeutta sähköpisteeseen ajoissa.

Kannattaa nyt herätä vähän todellisuuteen mitä tuonkin kokoinen kaupunki kuluttaa sähköä, siinä yksi ulkoilmatapahtuma torilla katoaa taustakohinaan. Googletin vähän Joensuun sähkön kulutusta ja kaupungin sivuilta löytyi vähän selvitettyjä kulutuksia ja esim. 2021 tiedepuisto kulutti vuodessa 4076 MWh (~0,5MWh keskiarvolla, joten huiput lienee paljon enemmän). Wikipedian mukaan tuo on 40 000 m2 pytinki eli ei mikään mahdottoman iso. Siitä kun alat vähän haarukoimaan, niin huomaat ettei tuollainen tapahtuma voi mitenkään kuluttaa niin paljon sähköä, että koko alueen sähköverkko ei siihen muka kesällä riittäisi. Torin laidalla on suunnilleen tiedepuiston kokoinen ostoskeskus (35 000m2), kun kyseessä on ostoskeskus veikkaan kulutuksen olevan huomattavasti suurempi.
 
Oletko koskaan kuullut keksinnöstä nimeltään liesi? Se yksistään vie helposti enemmän kuin tuon 3kW jos siinä ei ole pelkästään yksi kattila.
Ovat kovin harvoin päällä. Usein neukkukuution keskikulutus voi olla jopa alle 100 wattia keskimäärin. Jos tiettyjä ruuhkatunteja lasketaan niin ei nyt ainakaan yli 500w keskimäärin, jos tosiaan ei ole saunaa ja vastaavaa.
 
Kuten sanoin, isoin Pohjoismaissa on 40 auton latausasema.
Tarkoitatko nyt siis suurteholatausasemaa? Vähän hämmentävää kun puhut että yhdelle autolle tarjotaan 11kW ja suurimmillaan 40 latauspaikasta. Helsinki-Vantaallakin on P2:ssa 167 latauspistettä. Toki 167x21 kW olisi vain 3,5 MW (luultavasti rajoitettu pienemmäksi), kun tuon Helsinki-Vantaan ProDC-alueen 40 x 180kW latausaseman jaettu kokonaiskapasiteetti on 3,6MW (eli kaikki 40 autoa voi saada samanaikaisesti 90kW). En tiedä onko noissa 21kW latauspisteissä kuormanhallintaa niin että eivät voi käyttää 3,5 MW samanaikaisesti (onhan se kovin epätodennäköistä että kaikissa edes olisi auto lataamassa 22kW samanaikaisesti), mutta Helsinki-Vantaan alueella taitaa olla kaikkiaan 10 MW luokkaa latauskapasiteettia.
 
Kun esim parkkihalliin pistetään vaikka 30 autoa latautumaan yksi, niin kyllä sitä sähkö virtaa ihan helvetisti.
Tosiasiassa se vie enintäänkin niin paljon kuin mikä sen latausjärjestelmän kokonaisteho on, riippumatta siitä kuinka monta autoa tai latauspistettä siihen on kytketty. Käytännössä se kokonaisteho ei ole tuolle 30 laturille suinkaan 330kW (30x11kW) vaan todellisuus voi hyvinkin olla lähempänä esimerkiksi 100 kW tai jopa vähemmän, ja kuormanhallinnalla sitten jaetaan sopivasti kytkettyjen autojen kesken tuo teho.

Tää koko homma on siinä mielessä hyvä, että ongelma on suurelta osin niiden kiinteistöjen tai taloyhtiöiden käsissä. On varmaan paljon taloyhtiöitä joiden osakkeenomistajat eivät halua käyttää rahaa latausinfran pystyttämiseen, ja samalla on yhtiöitä joissa asia on päinvastoin. Sähköautojen käyttäjät voivat sitten valita sellaiset asuinpaikat missä omat tarpeet tulevat täytetyksi.

Itse arvelen että lyhyelläkin aikavälillä latausinfrattomien taloyhtiöiden haluttavuus tippuu aika monien silmissä ihan vaan jälleenmyyntiarvon näkökulmasta, oli sitä omaa sähköautoa tai ei. Ainakin omalta osaltani näin on, pitäisi olla aika monen muun asian todella kohdallaan jotta tuollaiseen tulisi langettua.
 
Tää koko homma on siinä mielessä hyvä, että ongelma on suurelta osin niiden kiinteistöjen tai taloyhtiöiden käsissä. On varmaan paljon taloyhtiöitä joiden osakkeenomistajat eivät halua käyttää rahaa latausinfran pystyttämiseen, ja samalla on yhtiöitä joissa asia on päinvastoin. Sähköautojen käyttäjät voivat sitten valita sellaiset asuinpaikat missä omat tarpeet tulevat täytetyksi.
Eikös tuossa ole jotain säätelyä, että isomman remontin yhteydessä olisi pakko rakentaa latauspaikkoja, halusi osakkeenomistajat tai ei?

Edit: Näköjään "Latausvalmiutta taloyhtiöissä koskeva lainsäädäntö velvoittaa taloyhtiöt, joilla on vähintään viisi pysäköintipaikkaa, asentamaan autopaikoille latausvalmiuden seuraavan rakennuslupaa edellyttävän, autopaikkoja tai niiden sähköjärjestelmää koskevan laajemman korjaushankkeen yhteydessä"

Jos siis oikein ymmärrän niin tuo ei olisi kovin usein käytännössä pakollista. Jos taloyhtiöön tulee isompi remppa joka vaatii rakennusluvan niin ei siinä yhteydessä koske autopaikkoihin ja pienemmät autopaikkojen korjaustarpeet erikseen ilman rakennuslupaa :D
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuossa ole jotain säätelyä, että isomman remontin yhteydessä olisi pakko rakentaa latauspaikkoja, halusi osakkeenomistajat tai ei?
Tää on totta, mutta käsittääkseni liittyy nimenomaan parkkipaikkoojen remontteihin - ei mihin tahansa remontteihin. Tämä on minusta kyllä ongelmallinen lainsäädäntö, kyllähän ton nyt pitäisi olla osakkeenomistajien päätettävissä suuntaan tai toiseen.
 
Jos tehomaksu tulee, niin tokihan siihen tulee porkkana mukaan niin, että omaa käyttämätöntä tehokapasiteettia voi myydä pörssihintaan markkinoille? Tulisi ihan uusia ulottuvuuksia optimointiin.
 
Jos tehomaksu tulee, niin tokihan siihen tulee porkkana mukaan niin, että omaa käyttämätöntä tehokapasiteettia voi myydä pörssihintaan markkinoille? Tulisi ihan uusia ulottuvuuksia optimointiin.
Voipi olla toiveunta. Eiköhän tuo ole ainostaan uusi maksu entisten päälle.
 
Tää on totta, mutta käsittääkseni liittyy nimenomaan parkkipaikkoojen remontteihin - ei mihin tahansa remontteihin. Tämä on minusta kyllä ongelmallinen lainsäädäntö, kyllähän ton nyt pitäisi olla osakkeenomistajien päätettävissä suuntaan tai toiseen.
Isommat liittymät usein tarvitaan-> kovempi siirron perusmaksu. Sitten kun useampi lataa, niin tehomaksu päälle. nuo toki voi veloittaa lataajilta suoraan.
 
Nykyiset tehomaksut on rahastuskeinoja ilman todellista ohjaavuus vaikutusta. Ne katsovat vain vuoden korkeinta kulutusta. Ihan sama onko vuoden korkein kulutus kulutushuippujen vai vähisen kulutukse aikaan. Jos tasisaista sähkön kulutusta halutaan suosia pitäisi siirtohinnat kytkeä verkon (ennakoituun) tunti kohtaisen kuormitukseen. Näin se olisi reilu kaikkia kulutusprofiileja kohtaan.

Tämä tasaisen kulutuksen suosiminen ei oikein tue vihreätä sähkön kulutusta kun sen tuotanto vaihtelee suuresti ja olisi suotavaa että kulutus joustaisi tämän mukaan mahdollisimman paljon.
 
Tehomaksu olisi ihan perusteltu, jos sitä lasketaan vain siltä ajalta kun paikallisverkon kapasiteetti on vähissä. Ongelmallista on että, tällä hetkellä se tosiaan voidaan läpsiä sellaiselta ajalta kun verkossa olisi tilaa. Toisaalta kuluttaja ei voi edes tietää tällä hetkellä milloin paikallisverkko on kapasiteeton rajoilla.

Haittaahan se jonkun verran pörssisähkön hyödyntämistä. Mutta tehokkaassa markkinataloudessa asioiden on syytä maksaa kustannusvastaavasti. Eikä se paikallisverkko voi olla läheskään aina täynnä silloin kun pörssisähkö on halpaa. Käytännössä tilanne tulee vastaan vain kun on kova pakkanen ja tuuli samaan aikaan.
 
Pitäiskö tota tehomaksukeskustelua jatkaa siirtoketjussa, joka on juuri tolle keskustelulle tarkoitettu ja jossa siitä jo keskustellaankin.

 
Pakko kyllä todeta tähän koko sähkön tuotantoon ja hintatason määräytymiseen: Tämä on yhtä piperrystä koko homma! Ei ole kansantaloudellisesti järkevää laittaa kansalaisia hiihtämään jatkuvasti sähkön hinnan ja jatkossa tehomaksujen perässä. Ihan oikeasti, meidän pitäisi täällä pistää vientiä vetään ja keskittyä tekemään ihan oikeita juttuja sensijaan, että väki kyttää vartin välelin mitä sähkö milloinkin maksaa.

Toinen toteamus liittyy tuohon säävarmaan sähköön ja sen rakentamiseen: Jumankauta, olisi pitänyt lähtökohtaisesti rahoittaa ivestointi vaikka suunnatulla osakeannilla käyttäjille, jossa jokainen olisi voinut osallistua kustannuksiin - ja myöhemmin sitten myös tuottoihin. Näinhän ne sähköverkot aikanaan rahoitettiin & rakennettiin tähän maahan, osuuskuntatoiminnalla ja tavalla jossa jokainen osti liittymän itselleen, sekä omisti siten myös palan sähköyhtiötä. Nythän tähän ei tässä "markkinataloudessa" annettu edes mahdollisuutta, muuten kuin "fak juu and pay me" -mallilla on menty. Jokainenhan täällä varmasti tietää miten verkon rakentaminen on tehty osana siirtoyhtiöiden konsernirakennetta ja niiden sisäisiä korkeakorkoisia pääomalainoja, joilla sähkön siirto tehdään "kannattamattomaksi", ei tästä siis enempää pilkku mutta. Itse tarjoaisin siirtoyhtiölle heti 2% pienemmällä korolla lainaa sähköverkon rakentamiseen, kuin millä nyt "lainaavat" omalta konserniltaan "ulkoa" ja maksaisin jatkossa "järkevästi" sähköstä.

Kansantalouden ja tuottavuuden osalt koko homma on yhtä kusetusta.

Ja kyllä olen pörssisähkön käyttäjä, on automaatiota ja vaikka mitä. Kahdella täyssähkärillä pystyn myös optimoimaan käyttöä ja kulutusta. => Mutta jumankauta, olisi muutakin tekemistä, kuten pistää sorvia pyöriin ja vientiä vetään. Mutta ei, piperretään sitten jonkun muutaman sentin sähkön perässä kun kerran pitää. Samalla mallilla Afrikassa menee tuottavuus roskiin, koska ihmisten aika menee selviytymiseen ja siihen mistä löytää seuraavan aterian. Meillä sama mutta ihmisten aika menee siihen että mistä löytää halvimman sähkönsä ja jatkossa vartin välein, sekä välttäen tehopiikkejä. UGH! olen puhunut, jatkakaa...
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko nyt siis suurteholatausasemaa? Vähän hämmentävää kun puhut että yhdelle autolle tarjotaan 11kW ja suurimmillaan 40 latauspaikasta. Helsinki-Vantaallakin on P2:ssa 167 latauspistettä. Toki 167x21 kW olisi vain 3,5 MW (luultavasti rajoitettu pienemmäksi), kun tuon Helsinki-Vantaan ProDC-alueen 40 x 180kW latausaseman jaettu kokonaiskapasiteetti on 3,6MW (eli kaikki 40 autoa voi saada samanaikaisesti 90kW). En tiedä onko noissa 21kW latauspisteissä kuormanhallintaa niin että eivät voi käyttää 3,5 MW samanaikaisesti (onhan se kovin epätodennäköistä että kaikissa edes olisi auto lataamassa 22kW samanaikaisesti), mutta Helsinki-Vantaan alueella taitaa olla kaikkiaan 10 MW luokkaa latauskapasiteettia.

Kyllä suurteholatausaema Helsinki-Vantaan lähellä, jossa 40 autolle kaikille tarjolla vähintään 90kW (vaikka kaikki autot olisi latauksessa, eli noin 4MW kokonaisteho. Nämä luvut nyt ulkomuistista, taisi olla pelkästään takseille tuo.

Ovat kovin harvoin päällä. Usein neukkukuution keskikulutus voi olla jopa alle 100 wattia keskimäärin. Jos tiettyjä ruuhkatunteja lasketaan niin ei nyt ainakaan yli 500w keskimäärin, jos tosiaan ei ole saunaa ja vastaavaa.

Niin on, mutta niin on harvoin sen kuvitteellisen parkkihallin jokainen 30 lataus pisteestäkin, johon tässä verrattiin. Ihan nyt lähinnä se worst case vertaus. Toisaalta tuollaisessa parkkihallin latausasemassa luultavasti tiputettaisiin yksittäisen auton lataustehoa kun on paljon saman aikaisia lataajia, tuskin sen koko latausaseman maksimiteho on 330kW, voi olla vaikka 150kW tai vähemmän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 012
Viestejä
4 519 310
Jäsenet
74 522
Uusin jäsen
xddMasa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom