• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Nyt on nollakeli, viikonloppu, 2600MW tuulta ja ollaan tuotannossa ihan +-0 tilanteessa ja kaikki laitokset jylläävät. Yhtään lisää pakkasta, niin mennään reippaan tuonnin puolelle. Jossakin yhteistuotannossa himpun tiukkaamisen varaa, mutta siinä se alkaa olla. Pienestäkään pakkasesta ei selvitä omin voimin, jos ei tuule keskimääräistä kovempaa.

Vaikea ymmärtää tätä tuomiopäivän manailua sähkön loppumisesta, mitään todellista huolta kun ei oikeasti ole.

Pelkästään vesivoimaa puuttuu n. 1500MW, joka on nopein ja tehokkain säätövoima Suomen kanta verkossa, mutta jonka varastoja kannattaa toki olla käyttämättä tarpeettomasti

 
Vaikea ymmärtää tätä tuomiopäivän manailua sähkön loppumisesta, mitään todellista huolta kun ei oikeasti ole.

Pelkästään vesivoimaa puuttuu n. 1500MW, joka on nopein ja tehokkain säätövoima Suomen kanta verkossa, mutta jonka varastoja kannattaa toki olla käyttämättä tarpeettomasti

1500 MW? Eilen oli noin 1500-1600 MW käytössä. En muista, että olisi ollut yli 2500 MW muulloin kuin ehkä kevättulvien aikaan, vaikka teoreettinen kapasiteetti onkin luokkaa 3190 MW.
 
Vaikea ymmärtää tätä tuomiopäivän manailua sähkön loppumisesta, mitään todellista huolta kun ei oikeasti ole.

Pelkästään vesivoimaa puuttuu n. 1500MW, joka on nopein ja tehokkain säätövoima Suomen kanta verkossa, mutta jonka varastoja kannattaa toki olla käyttämättä tarpeettomasti

No ei se varsinaisesti loppumassa ole, mutta hinta on raketointirajalla, jonka pienikin heilahdus saa rajan yli. 1500MW on aika normaali vesivoiman talviteho. Eli tuulta tarvitaan se 3000MW nollakelilläkin, että hinta ei lähde laukalle. Nyt sunnuntai ja illalla mennään 2000-2500MW tuulella jo 16snt päälle. Herkässä tilassa on siis.

Mutta rahallahan sitä saa ja onhan kiinteät sopimukset jos ei miellytä jne.
 
No ei se varsinaisesti loppumassa ole, mutta hinta on raketointirajalla, jonka pienikin heilahdus saa rajan yli. 1500MW on aika normaali vesivoiman talviteho. Eli tuulta tarvitaan se 3000MW nollakelilläkin, että hinta ei lähde laukalle. Nyt sunnuntai ja illalla mennään 2000-2500MW tuulella jo 16snt päälle. Herkässä tilassa on siis.

Mutta rahallahan sitä saa ja onhan kiinteät sopimukset jos ei miellytä jne.
Hinnan raketointi ilmeisesti lähtee sinun mielestäsi siitä, kun hinta nousee yli 10 c/kWh:hon. Talvikuukausien keskihinnaksi muistaakseni futuurien perusteella odotellaan jotain 10 c/kWh luokkaa (lieneekö veroton vai verollinen?). Koska hinta käy välillä nollassakin, on ihan luonnollista, että välillä heilutaan 20-30 c/kWh lukemissa ja korkeammallakin.

Illalla ollaan näköjään Viron kanssa synkronissa. Minusta raketoinnista voidaan talvikuukausina puhua vasta sitten, kun hinta nousee Viroa korkeammalle, eli kun Viron tuonti ei enää riitä.
 
1500 MW? Eilen oli noin 1500-1600 MW käytössä. En muista, että olisi ollut yli 2500 MW muulloin kuin ehkä kevättulvien aikaan, vaikka teoreettinen kapasiteetti onkin luokkaa 3190 MW.

Loputhan tuosta kapasiteetista on reservinä, jota ei ole tarvinnut ottaa käyttöön edes pahimpina "sähkönloppumispäivinä", esim. tämän vuoden tammikuussa.
 
No ei se varsinaisesti loppumassa ole, mutta hinta on raketointirajalla, jonka pienikin heilahdus saa rajan yli. 1500MW on aika normaali vesivoiman talviteho. Eli tuulta tarvitaan se 3000MW nollakelilläkin, että hinta ei lähde laukalle. Nyt sunnuntai ja illalla mennään 2000-2500MW tuulella jo 16snt päälle. Herkässä tilassa on siis.

Mutta rahallahan sitä saa ja onhan kiinteät sopimukset jos ei miellytä jne.

Herkkä tila on siis sun mielestä silloin, kun päivän keskihinta on 7,49c/kWh?
 
CHP tuotanto vajaa puolet maksimista. (Oletin että olis yli 2000MW?) Lauhemmilla keleillä kaukolämmöstä tulee vähemmän sähköä. Kylmemmällä kelillä tuo jeesaa kulutuksen nousussa.
 
On se kumma, kun ne, jotka toivovat tänne kallista varavoimaa reserviin, nostavat myös noita yksittäisiä hintapiikkejä merkkinä siitä, että nyt ollaan jo tiukilla, vaikka keskihinta on edelleen ihan tavallinen. Nuo yksittäiset hintapiikithän juuri tukevat myös sitä kalliimpaa omaa yhteistuotantoa ja muuta perusvoimaa, kun saavat blokkitarjouksiinsa tarpeeksi keskihintaa, mutta peruskuluttajat voivat samaan aikaan helposti siirtää omaa kulutustaan halvemmille tunneille, jos kokevat hinnan liian korkeaksi. Minusta siis aika ideaalinen tilanne.

Ja nuo korkeat hintasignaalit tulevat Suomeen Puolasta/Baltiasta tällä kertaa, se sähkö on kallista Keski-Euroopassa koko päivän. Ei siis riitä, että katsoo vaan Suomen säätilannetta, kun hinnat näyttävät kohoavan, koska muun Euroopan tilanne vaikuttaa yleensä melko paljon.
 
On se kumma, kun ne, jotka toivovat tänne kallista varavoimaa reserviin, nostavat myös noita yksittäisiä hintapiikkejä merkkinä siitä, että nyt ollaan jo tiukilla, vaikka keskihinta on edelleen ihan tavallinen. Nuo yksittäiset hintapiikithän juuri tukevat myös sitä kalliimpaa omaa yhteistuotantoa ja muuta perusvoimaa, kun saavat blokkitarjouksiinsa tarpeeksi keskihintaa, mutta peruskuluttajat voivat samaan aikaan helposti siirtää omaa kulutustaan halvemmille tunneille, jos kokevat hinnan liian korkeaksi. Minusta siis aika ideaalinen tilanne.

Ja nuo korkeat hintasignaalit tulevat Suomeen Puolasta/Baltiasta tällä kertaa, se sähkö on kallista Keski-Euroopassa koko päivän. Ei siis riitä, että katsoo vaan Suomen säätilannetta, kun hinnat näyttävät kohoavan, koska muun Euroopan tilanne vaikuttaa yleensä melko paljon.
Ainakaan minä en ole sanonut, että oltaisiin tiukilla, vaan "herkällä". Tarkoittaa sitä, että pienimmätkin heilahtelut tuotannossa ja kulutuksessa saavat hinnan pomppimaan rajusti. Ei sähkön loppumisesta että valot sammuu ole kukaan kai puhunut.
 
Hesarissa iso artikkeli Teravoimasta, sen perustajasta ja visioista.

Toistaiseksi yhtään Teravoiman akkua ei ole asennettu muutamaa testiakkua lukuun ottamatta.

Ensimmäinen lasti akkuja on saapumassa Järvisen mukaan tammikuussa. Ensi kesän loppuun mennessä Järvinen lupaa, että asennettuna on tuhat akkua.

Sekin on kova tahti.

Järvisen yhtiö vuokraa akut Kiinasta ja niiden rahoitus tulee hänen mukaansa kiinalaisilta pankeilta Kiinan valtion takauksilla.

”Muuten tarvitsisimme miljardi euroa pankkilainaa, mikä ei ole realistista. Maksamme tuotoistamme sitten vuokraa Kiinaan.”
 
Facebookissa ryhmässä "Kotiakut - Nyt" voi seurailla ihmisten suurta epäluuloa, kun Teravoima tarjoaa niin uskomatonta tarjousta kuin 4 senttiä/kwh + kuukausimaksu ja tämä sisältää siirtomaksut. Tänään menossa kova kitinä aiheesta että akkuja piti aloittaa asentamaan tänä kuukautena mutta missään ei lue että olisi asennettu.

Itse en ihan täysin ymmärrä Taravoiman busines ideaa muuta kuin sen osalta että saa ilmaisen tilan akuilleen ja asiakkaalta kuukausi maksua. Toisaalta Teravoima joutuu akuistaa maksamaan todennäköisesti tupla hinnan ja asennuksesta 10 kertaisen hinnan verrattuna siihen että asentelisivat kymmenien MWh luokan akkuja kylien läheisyyteen ja satojen MWh akkuja kaupunkien läheisyyteen.

Täällä jossain kohtaa kinattiin paljonko olisi sähkökattila tehoa Suomessa niin tämän uutisen mukaan ensivuoden loppuun mennessä 2 GW.

En osaa sitten sitten missä kohtaa sähkökattiloita on niin paljon että pörssissä ei olisi enää 0 hintoja. Tuntuisi että tuo 2 GW jo huomattavasti vähentää niitä.
 
Viimeksi muokattu:
Loputhan tuosta kapasiteetista on reservinä, jota ei ole tarvinnut ottaa käyttöön edes pahimpina "sähkönloppumispäivinä", esim. tämän vuoden tammikuussa.
Ei pidä paikkansa. Se noin 3200 MW kokonaiskapasiteetti on teoreettinen maksimi, jos jokaiselle vesivoimalalle Suomessa riittää yhtäaika maksimitehon mahdollistama määrä vettä ja jokainen voimala on täydessä käyttökunnossa (ei huoltoja tms). Tällaista tilannetta ei käytännössä ole koskaan.

Noin 1/3 Suomen vesivoimasta on vapaasti virtaavassa joessa tms. ilman minkäänlaista varastointimahdollisuutta. Niiden tehoa ei siis voi välittömästi nostaa jonkun päätöksellä vaan ne tuottavat sen verran mitä joessa sattuu vettä virtaamaan. Se virtaama harvoin on voimalan maksimikapasiteetin mukainen muutoin kuin kevättulvien aikaan.

Lisäksi vesivoimaloiden toimintaa säädellään monenlaisilla ympäristösäädöksillä ja virtaamat eivät voi vaihdella mielivaltaisesti. Myös tämä rajoittaa tehoa.

Lopuksi: Vesivoimasta on AINA varattu osa nopeaan taajuussäätöön sekä päivän sisäiseen ylös-alas-säätöön. Tämä kapasiteetti ei ole käytettävissä normaaliin day-ahead-kaupankäyntiin.
 
Facebookissa ryhmässä "Kotiakut - Nyt" voi seurailla ihmisten suurta epäluuloa, kun Teravoima tarjoaa niin uskomatonta tarjousta kuin 4 senttiä/kwh + kuukausimaksu ja tämä sisältää siirtomaksut. Tänään menossa kova kitinä aiheesta että akkuja piti aloittaa asentamaan tänä kuukautena mutta missään ei lue että olisi asennettu.

Itse en ihan täysin ymmärrä Taravoiman busines ideaa muuta kuin sen osalta että saa ilmaisen tilan akuilleen ja asiakkaalta kuukausi maksua. Toisaalta Teravoima joutuu akuistaa maksamaan todennäköisesti tupla hinnan ja asennuksesta 10 kertaisen hinnan verrattuna siihen että asentelisivat kymmenien MWh luokan akkuja kylien läheisyyteen ja satojen MWh akkuja kaupunkien läheisyyteen.
En myöskään ymmärrä tätä Teravoiman perusideaa: Jos tämä on niin hyvää businesta kuin Jukka kuvaa, niin eikö olisi vielä parempaa liiketoimintaa ostaa halpoja teollisuushalleja ja rakentaa akustot sinne suurina kokonaisuuksina sen sijaan, että niitä asennellaan tuhansiin taloihin pieninä asennuksina akku kerrallaan?
 
Viimeksi muokattu:
On vaikea nähdä, miten Teravoima toimijana voi toimia huomattavasti tehokkaammin kuin iso kasa sähkön myynti- ja verkkoyhtiöitä tai keskitetyt akkuvarastotoimijat.

Akku ei kuitenkaan poista tarvetta 1) sähkön tuotannolle ja 2) jakelulle sekä niiden määrän suuri lisääntyminen todennäköisesti 3) kyllästää reservimarkkinat ja 4) vähentää hintavaihtelua pienentäen kiinnostusta kotiakkuja kohtaan.

Akuilla ei taklata tarvetta säätövoiman rakentamiselle tai verkkoyhteyksien saneerauksille.

Mielenkiintoinen ratkaisu tuo kotiakku ilman muuta on ja varmasti hyötyä toistaiseksi saa liittämällä akun reservimarkkinoille sekä hyödyntämällä esim. aurinkopaneelien tuottoa. Yksi bisnescase Teravoiman taustalla on saada "ilmainen" liittymä verkkoon tarjoamalla akku kuluttajilla jo oleviin liittymiin ja ottamalla se haltuun.

edit: korjattu kirjoitusvirhe
 
Viimeksi muokattu:
Terravoima meinasi että suurin osa, oliko 80 tai 90%, tuloista tulee muulta kuin tuosta 4c/kWh + kk. Jos tuo pitää paikkansa niin kyllä tuosta kannattavan saa.
 
Jos tämä on niin hyvää businesta kuin Jukka kuvaa, niin eikö olisi vielä parempaa liiketoimintaa ostaa halpoja teollisuushalleja ja rakentaa akustot sinne suurina kokonaisuuksina sen sijaan, että niitä asennellaan tuhansiin taloihin pieninä asennuksina akku kerrallaan?

Tuossa en sinänsä näe isompaa ristiriitaa. Riskit ovat aivan toisenlaiset noissa bisneksissä ja voi olla ihan perusteltua haluta tehdä toista, muttei toista. Laitevuokraaja vuokraa laitteen kk-hinnalla, eikä sen jälkeen ota mitään suoraa riskiä sähkönhinnasta: sen tasosta ja vaihtelusta. Muuta kuin epäsuorasti vuokramenekin osalta. Sähkön varastointi ja myynti ja niiden teollisuushallien vuokraus olisi aika erilainen bisnes.
 
Facebookissa ryhmässä "Kotiakut - Nyt" voi seurailla ihmisten suurta epäluuloa, kun Teravoima tarjoaa niin uskomatonta tarjousta kuin 4 senttiä/kwh + kuukausimaksu ja tämä sisältää siirtomaksut. Tänään menossa kova kitinä aiheesta että akkuja piti aloittaa asentamaan tänä kuukautena mutta missään ei lue että olisi asennettu.

Itse en ihan täysin ymmärrä Taravoiman busines ideaa muuta kuin sen osalta että saa ilmaisen tilan akuilleen ja asiakkaalta kuukausi maksua. Toisaalta Teravoima joutuu akuistaa maksamaan todennäköisesti tupla hinnan ja asennuksesta 10 kertaisen hinnan verrattuna siihen että asentelisivat kymmenien MWh luokan akkuja kylien läheisyyteen ja satojen MWh akkuja kaupunkien läheisyyteen.

Täällä jossain kohtaa kinattiin paljonko olisi sähkökattila tehoa Suomessa niin tämän uutisen mukaan ensivuoden loppuun mennessä 2 GW.

En osaa sitten sitten missä kohtaa sähkökattiloita on niin paljon että pörssissä ei olisi enää 0 hintoja. Tuntuisi että tuo 2 GW jo huomattavasti vähentää niitä.

Jutussa puhuttiin, että tulivoiman nimellistä kapasiteettia olisi vajaa 8000MW, mutta jo lokakuun lopussa oltiin yli 8000MW ja marraskuun lopussa yli 8200MW. Tietenkään tiedä milloin jutun haastattelut on tehty jne. Kyllähän se 2GW sähkökattiloita varmasti vaikuttaa hintaa, mutta toisaalta ensi vuoden lopussa kun tuo on, niin tuulivoiman nimellinen kapasiteetti on lähellä 10GW. Ruotsissakin tuulivoimaa pitäisi ennusteiden mukaan olla tulossa. Terästehdasta tulossa Ruotsiin, Aurora line tulossa jne. Aika hankala sanoa miten noiden nollahintojen käy tulevaisuudessa.
 
Tuossa en sinänsä näe isompaa ristiriitaa. Riskit ovat aivan toisenlaiset noissa bisneksissä ja voi olla ihan perusteltua haluta tehdä toista, muttei toista. Laitevuokraaja vuokraa laitteen kk-hinnalla, eikä sen jälkeen ota mitään suoraa riskiä sähkönhinnasta: sen tasosta ja vaihtelusta. Muuta kuin epäsuorasti vuokramenekin osalta. Sähkön varastointi ja myynti ja niiden teollisuushallien vuokraus olisi aika erilainen bisnes.
Vanhan suurella sähköliittymällä varustetun teollisuushallin vuokraaminen jostakin muuttotappiokunnasta ei ole mikään ihmeellinen kustannus. Tässä nykyisessä mallissa Teravoima joutuu hallinnoimaan tuhansia yksittäisiä sähkön siirtosopimuksia ja asentamaan kalliilla akkuja tuhansiin kiinteistöihin, joista jokainen on erilainen. Pelkästään huoltologistiikka on melkoinen.

Kaikki koottunut pariin teollisuushalliin olisi noiden tekijöiden osalta melkoisesti helpompaa hallita ja edullisempaa.

Tuossa teollisuushalli-mallissa Teravoiman ei myöskään tarvitse antaa osaa voitosta kotitaloudelle halvemman sähkön muodossa. 4 snt/kWh nimittäin erittäin halpa hinta etenkin, kun siinä on mukana siirto sekä sähkövero.
 
Viimeksi muokattu:
Eli jos Ruotsi vie sähköä Suomeen osateholla, niin Ruotsin hinta sykronoituu Suomen hintaan?
Sähkö ei virtaa kalliimmasta halvempaan vaan aina halvemmasta kallimpaa. Pörssisähkön hinta ei tätä määritä vaan intraday hinta joka päivittyy jatkuvasti. Toki intraday hinta korreloi tuon pörssisähkön kanssa mutta yllätykset voi muuttaa sitä hetkittäin paljonkin.

Kannattaa lisäksi huomata että Ruotsissa on monta hintavyöhykettä joten pitää seurata oikeata vyöhykettä.
 
Kannattaa lisäksi huomata että Ruotsissa on monta hintavyöhykettä joten pitää seurata oikeata vyöhykettä.
Jos Pohjois-Ruotsista tuodaan halpaa sähköä Suomeen ja Suomesta samaan aikaan viedään sähköä kalliiseen Etelä-Ruotsiin (eli kierrätetään pohjoisen Ruotsin sähköä Suomen kautta), niin nostaako vai laskeeko se Suomen sähkön hintaa?

Tällä hetkellä Ruotsista tuodaan 1000MW ja Viroon viedään 1000MW ja Suomessa on kallis Viron hinta. Ruotsin hinta nollissa. Suomen oma tuotanto/kulutus +-0
 
Viimeksi muokattu:
Tänään on 8 tunnin huolto Fenno-Skaneilla eikä yhteyttä Keski-Ruotsiin ole käytettävissä ollenkaan, jolloin sähkö pomppaa.

Jos Pohjois-Ruotsista tuodaan halpaa sähköä Suomeen ja Suomesta samaan aikaan viedään sähköä kalliiseen Etelä-Ruotsiin (eli kierrätetään pohjoisen Ruotsin sähköä Suomen kautta), niin nostaako vai laskeeko se Suomen sähkön hintaa?

Tällä hetkellä Ruotsista tuodaan 1000MW ja Viroon viedään 1000MW ja Suomessa on kallis Viron hinta.
Ja kaupallinen siirto Suomesta Viroon on tällä tunnilla vajaa 600MW, jolloin kaupallisesti ollaan kytkeydytty Baltian hintaan. Mitatut siirrot HVDC-yhteyksillä aina välillä poikkeaa reilustikin kaupallisista, kun niitä on helppo säätää esim. verkon siirtoja optimoidessa tai intraday-kaupankäynnin vaikutusten johdosta.

Ja ylempään kysymykseen: se tietenkin riippuu tilanteesta, mutta keskimäärin se laskee, koska SE1 ja Suomen välinen aluehintaero on keskimäärin suurempi, kuin SE3:sen ja Suomen. Ja Euroopan tasolla on sovittu periaatteista, joilla eri maiden kantaverkkoyhtiöt maksavat korvauksia toisilleen, jos tällaisia läpisiirtoja toisen maan kantaverkon kautta syntyy.
 
Viimeksi muokattu:
Vuodessa saatava sähköntuotannon lisäys olisi täten noin 1,2 TWh. Määrä vastaa suunnilleen Jyväskylän tai Kuopion kaupunkien suuruista vuotuista sähkönkäyttömäärää.
En oikein tiedä, että kertooko Jyväskylän tai Kuopion sähkön käyttö oikein ihmisille paljonkaan?

1,2TWh vastaa n. 400 000 sähköauton vuosittaista energian tarvetta jos niillä ajetaan ”normaalit” 15000km/v ja kulutus on lataushäviöineen 20kWh/100km.
 
En osaa sitten sitten missä kohtaa sähkökattiloita on niin paljon että pörssissä ei olisi enää 0 hintoja. Tuntuisi että tuo 2 GW jo huomattavasti vähentää niitä.
2GW poistanee ison osan / kaikki talven nollatunnit. Kesällä ei ole kysyntää kaukolämmölle, niin kattiloiden määrä tuskin juuri vaikuttaa jos tulee 7GW edestä.
 
2GW poistanee ison osan / kaikki talven nollatunnit. Kesällä ei ole kysyntää kaukolämmölle, niin kattiloiden määrä tuskin juuri vaikuttaa jos tulee 7GW edestä.
Sähkön keskihintaahan tuo nostaa toki, koska halvat tunnit lakkaavat olemasta, mutta kalliit eivät.
 
Nyt viedään putki punaisena EE:lle ja SE1:ltä tuodaan vain 500MW, silti ollaan Viron kanssa samassa hinnassa. Eikö meidän pitäisi olla enemminkin SE1 kanssa samassa hinnassa kuin Viron? Hinta kuitenkin tippuu SE1 lähelle vasta klo 16 ja samaan sitten klo 17
 
Nyt viedään putki punaisena EE:lle ja SE1:ltä tuodaan vain 500MW, silti ollaan Viron kanssa samassa hinnassa. Eikö meidän pitäisi olla enemminkin SE1 kanssa samassa hinnassa kuin Viron? Hinta kuitenkin tippuu SE1 lähelle vasta klo 16 ja samaan sitten klo 17
Sama vastaus, kuin edelliseenkin, kaupallinen siirto on ihan täynnä, mitattu siirto ei kuvaa sitä kaupallista tilannetta, vaan sen hetkistä tilannetta...
 
Sähkön keskihintaahan tuo nostaa toki, koska halvat tunnit lakkaavat olemasta, mutta kalliit eivät.
Ehkä tuo ei ole ihan noin mustavalkoista. Koska edullisten tuntien aikaan ei tarvitse polttaa, polttoainetta menee kokonaisuutena vähemmän pienentäen kustannuksia. Toki luulen tämän vaikutuksen olevan vähäinen ja aivan huippukuormilla pitää puun lisäksi vääjäämättä käyttää kaasua ja öljyä.
 
Ehkä tuo ei ole ihan noin mustavalkoista. Koska edullisten tuntien aikaan ei tarvitse polttaa, polttoainetta menee kokonaisuutena vähemmän pienentäen kustannuksia. Toki luulen tämän vaikutuksen olevan vähäinen ja aivan huippukuormilla pitää puun lisäksi vääjäämättä käyttää kaasua ja öljyä.
Vähentää samalla polttamalla tehtävää kaukolämmön yhteistuotantoa ja voimaloita suljetaan. Vähentää sähköntuotantoa ja lisää sähkön kulutusta pakkaskeleillä, eli nostaa hintaa etenkin talvikaudella.

Kaukolämmön kustannuksia ehkä saattaa jopa hiukan vähentää, mutta nostaa sähkön hintaa.
 
Vähentää samalla polttamalla tehtävää kaukolämmön yhteistuotantoa ja voimaloita suljetaan. Vähentää sähköntuotantoa ja lisää sähkön kulutusta pakkaskeleillä, eli nostaa hintaa etenkin talvikaudella.

Kaukolämmön kustannuksia ehkä saattaa jopa hiukan vähentää, mutta nostaa sähkön hintaa.
Enemmänkin vähentää polttoa, ei voimaloita. Luulen, että iso osa voimaloista jää huippukuormia varten jemmaan vielä ainakin vuosikymmenen ajan.
 
Tuossa teollisuushalli-mallissa Teravoiman ei myöskään tarvitse antaa osaa voitosta kotitaloudelle halvemman sähkön muodossa. 4 snt/kWh nimittäin erittäin halpa hinta etenkin, kun siinä on mukana siirto sekä sähkövero.

Hajautetulla akulla teravoima voi esimerkiksi lisätä kulutusta pohjoisessa ja vähentää kulutusta etelässä, mikäli siirtolinjat pohjoisesta etelään täyttyy.
 
Sama vastaus, kuin edelliseenkin, kaupallinen siirto on ihan täynnä, mitattu siirto ei kuvaa sitä kaupallista tilannetta, vaan sen hetkistä tilannetta...

Kaupallinen siirto oli Viroon tapissa jo klo 13 alkaen, ainakin Fingrid mukaan. Vai ilmoittaako Fingrid nuo jotenkin väärin?

Edit: näköjään ilmoittaa väärin, aivan eri lukemat näkyy nordpoolissa kaupalliselle siirroille
 
Hajautetulla akulla teravoima voi esimerkiksi lisätä kulutusta pohjoisessa ja vähentää kulutusta etelässä, mikäli siirtolinjat pohjoisesta etelään täyttyy.
Teravoiman liiketoimintamallissa ei todellakaan ole huomioitu mitään Suomen sisäisten siirtolinjojen täyttymistä. Kyllä he tekevät rahansa reservimarkkinalla riippumatta siitä missä akut ovat.
 
Kaupallinen siirto oli Viroon tapissa jo klo 13 alkaen, ainakin Fingrid mukaan. Vai ilmoittaako Fingrid nuo jotenkin väärin?

Edit: näköjään ilmoittaa väärin, aivan eri lukemat näkyy nordpoolissa kaupalliselle siirroille
Fingridin Sähköjärjestelmän tila-sivulla ei näytetä kaupallisia siirtoja, vaan hetkellisiä mitattuja siirtoja. SE1 siirto on ollut päiväsajan täydellä tuonnilla.
 
Fingridin Sähköjärjestelmän tila-sivulla ei näytetä kaupallisia siirtoja, vaan hetkellisiä mitattuja siirtoja. SE1 siirto on ollut päiväsajan täydellä tuonnilla.
En sieltä noita kauppallisia siirtoja katsonutkaan, kun ne ei siellä näy. Fingrid on erikseen rajasiirrot sivu.
 
Vanhan suurella sähköliittymällä varustetun teollisuushallin vuokraaminen jostakin muuttotappiokunnasta ei ole mikään ihmeellinen kustannus. Tässä nykyisessä mallissa Teravoima joutuu hallinnoimaan tuhansia yksittäisiä sähkön siirtosopimuksia ja asentamaan kalliilla akkuja tuhansiin kiinteistöihin, joista jokainen on erilainen. Pelkästään huoltologistiikka on melkoinen.

Kaikki koottunut pariin teollisuushalliin olisi noiden tekijöiden osalta melkoisesti helpompaa hallita ja edullisempaa.

Tuossa teollisuushalli-mallissa Teravoiman ei myöskään tarvitse antaa osaa voitosta kotitaloudelle halvemman sähkön muodossa. 4 snt/kWh nimittäin erittäin halpa hinta etenkin, kun siinä on mukana siirto sekä sähkövero.

Isommissa akkukokonaisuuksissa hommaan tulee mukaan jäähdytys, paloturvallisuus ja isoimpana kantona kaskessa verkkoliittymä. Fingrid on tällä hetkellä hyvin nihkeä ainakin osaa akkuhankkeita kohtaan koska siirtoverkoissa on jo nyt tietyillä alueilla ongelmia. Hajauttamalla akut pienliittymiin pysytää suhteellisen pienissä kokoluokissa ja siirtoyhteydet ovat sitten muiden ongelmia. Mitä tulee tuohon sähkönhintaan niin se että sitä luvataan siirtoineen noin edulliseen hintaan ei ole mikään mitätön asia. Tässä nimenomaan haetaan sitä että niitä nollahintaisia tai edullisia tunteja on riittävästi että akkua voidaan ladata tai vielä parempaa, täyttää kiinteistön omalla aurinkovoimalla. On selvää että akkukapasiteettia tulee joka kuukausi ja vuosi lisää tarjolle ja tämä tulee tasaamaan jonkin verran spot hinnan käyttäytymistä, mutta varsinkin tuomaan paljon uusia toimijoita jo valmiiksi ahtaille reservimarkkinoille. Edustamani firman akkuprojektit alkavat näyttää siltä että tulovirrat eivät enää tulevaisuudessa tule reserveistä vaan pikemminkin intraday/day ahead markkinoilta - tai parhaimmassa tapauksessa omalta tuulivoimalaitokselta jolloin voi jättää ne nollatunnit tuottamatta verkkoon ja sen sijaan ladataan omia akkuja.

Ideatasolla tuo teravoiman homma on ihan toimiva (teknisesti siis), mutta en jaksa uskoa että sillä on taloudellisia siipiä. Olen keskustellut kerran Jukan kanssa ja hän ihan suoraan myönsi että projekti vaatii kriittisen massan asennuksia ennen kuin hommassa on järkeä ja uskon vahvasti että siinä vaiheessa markkinan fundamentit ovat ehtineet jo muuttua siitä kun projektin kannattavuutta on arvioitu.
 
Viimeksi muokattu:
Noin puoli megawattia.
Onhan toi jo merkittävä kulutus vuositasolla, mutta riittääkö pörssihinnoitelun hyötyjen tavoitteluun? Voisi olla? Parempi tapa myydä (luopua ostamastaan energian käytöstä) kun tänäkin talvena tilaisuuksia siihen tulee. Ja riippuen muusta tuotannosta/ tarpeesta. Ei ihan helppomyhtälö toikaan varsinkaan etukäteen laskea.

tietokonerikki sanoi:


Sähköä tuottava yhtiö joutunee? maksamaan sen pörssissä myymänsä sähkön, noilla jälkimarkkinoilla olevalla hinnalla, jos ei pystykään sitä tuottamaan?
Vai onko tossa joku muu tapa toimia?
Käytännössä ei.
Ymmärsin tosta alla lainatusta Rock:n vastauksesta että noin se suunnilleen menisi, jälkimarkkinoilla tässä tarkoitin sitä seuraavana päivänä tapahtuvaa
kaupankäyntiä eri muodoissaan
0,1MWh on eräkoko sekä day ahead että intraday kaupankäynnissä. Futuureissa se on 1MW jos sillä puolella asiat eivät ole muuttuneet.



Otetaan esimerkki. Tuulivoimayhtiö on myynyt tuotantonsa pörssiin, 100MW tunnille 12-13. Tuulisuusennuste on kuitenkin pielessä ja valvomossa arvioidaan saman päivän aamulla että tuotanto jää tuolla tunnilla ainakin 20MW vajaaksi. Valvomo ostaa Elbas markkinalta sähköä sen puuttuvan 20MW tuolle tunnille ja maksaa siitä hieman enemmän kuin sen tunnin spot-hinta on. Tämä hintaero on tappiota tuotantoyhtiölle joka ei kyennyt arvioimaan tuotantomääräänsä oikein. Kuitenkin tuotantotunnin toteutuessa oikea tuotantomäärä onkin 85MW. Tuotantoyhtiölle jää 5MW ylimääräistä tuotantoa (85MW+20MW) mistä Fingrid veloittaa säätösähkömarkkinalla tasesähkökustannuksia TAI maksaa tuloja riippuen siitä onko sillä tunnilla alas- vai ylössäätöä systeemissä. Näin siis yksinkertaistettuna. Markkinan hankaluus tulee siinä että tuottajien pitää yrittää arvioida tuotantomääränsä oikein ennakkoon ja vastaavasti sähkön ostajien kulutuksensa. Loppuasiakkaat saavat olla onnellisen tietämättömiä tästä kaikesta, sähkö tulee töpselistä.
Joo ei aivan helppoa arvioida, mutta mietippä sitä voimalan rakentamisesta tekevän firman tarjouslaskijaa. Siinä niitä haasteita piisaa ja laskemiseen menee vähintäänkin kuukausia.
Tuulivoimayhtiöt voivat sentään sitten seuraavina päivinä tasata tulostaan, kun tiedetään että kysyntä tulee ylittämään tarjonnan. Mutta eihän tollaset 0snt/kWh
hinnat ole mitenkään kiinteillä käyttökuluilla perusteltavissa.
Suomi ei ole Amerikka ja täällä jo pelkkä spekulointi sähkökatkoilla aiheutti melkoista leuan louskutusta poliitikoilla. Paine tehdä jotain tulisi oikeiden katkojen jälkeen niin isoksi että eduskunnassa tehtäisiin jotain hätäistä ja harkitsematonta varmasti.
Ilokseni huomasin oliko eilen , että meillä on ainakin yksi Kepulainen kansanedustaja joka vaikuttaisi tiedostavan ongelman. Taisi tuoda esiin 5000MW tuotannon poistumisen ja omavaraisuudesta huoletimisen "unohtamisen".
Korjaustavasta olen noin yleisesti samaa mieltä. "Usein" kun korjaavat jotain ongelmaa, niin liike on niin rajua, että aiheutetaan joku toinen tilalle.

Sähkön hinta on meille kansan taloudellisesti tarkastellenkin erittäin iso epäkohta vieläkin ja siihen päälle toi tuonnin varassa olomme.
 
Viimeksi muokattu:
Noin 1/3 Suomen vesivoimasta on vapaasti virtaavassa joessa tms. ilman minkäänlaista varastointimahdollisuutta. Niiden tehoa ei siis voi välittömästi nostaa jonkun päätöksellä vaan ne tuottavat sen verran mitä joessa sattuu vettä virtaamaan.
Pientä tarkennusta.

Vesistön säännöstely (=varastointimahdollisuus) on yksi asia ja voimalan kyky nopeaan tehonsäätöön (=lyhytaikaissäännöstelyyn) on sitten toinen asia ja tavallaan erikoistapaus ensimmäisestä. Taisi tosiaan olla joskus luokkaa kolmasosa voimaloista joka ei kykene ainakaan merkittävään lyhytaikaissäätöön (en tiedä mikä osuus on tänä päivänä). Mutta se ei todellakaan tarkoita etteikö noilla voimaloilla olisi minkäänlaista varastointimahdollisuutta tai että toimisivat vain sen mukaan "mitä joessa sattuu virtaamaan".

Käytännössä joka ikisessä vesivoimalassa on pato ja vesilupaehtojen mukaiset säännöstelyrajat patoaltaan vedenkorkeudelle. Aina kun on pato, on myös varastointiin isompi tai pienempi liikkumatila, lupaehtojen rajoissa. Varastoinnin osalta merkittävää on myös että yläjuoksulta löytyy yleensä aina iso patoallas (lähes kaikki meidän isot järvet on tällaisia) joka toimii alapuolisten pienempien patoaltaiden isona "täyttöaltaana" ja säännöstelyketjun pääkomponenttina. Toki tämän ison pääpatoaltaan varasto ei salli välitöntä tehonsäätöä voimalaketjun alemmissa osissa, mutta varastoallas se niille alemmille voimaloille silti on.

Tämä vain kommenttina tuohon "1/3 vesivoimasta on vapaasti virtaavassa joessa ilman minkäänlaista varastointimahdollisuutta", koska todellinen tilanne ei nyt ihan tuo sentään ole.
 
Oma tunne on että kahden vuoden sisällä Suomessa on niin paljon akkuja tukemassa sähköverkkoa, että vesivoiman merkitys nopeassa eli tunnin sisällä säädössä loppuu. Kiinassa ovat myös olleet aktiivisia kehittämään vauhtipyörä akkuja, jotka sopivat täydellisesti nopeaan säätöön. Vesivoimaa säädellään vuorokausi tasolla ja ydinvoimaa viikkotasolla.
 
Oma tunne on että kahden vuoden sisällä Suomessa on niin paljon akkuja tukemassa sähköverkkoa, että vesivoiman merkitys nopeassa eli tunnin sisällä säädössä loppuu. Kiinassa ovat myös olleet aktiivisia kehittämään vauhtipyörä akkuja, jotka sopivat täydellisesti nopeaan säätöön. Vesivoimaa säädellään vuorokausi tasolla ja ydinvoimaa viikkotasolla.
Akut voivat pitkälti korvata nopeaa ja automaattista taajuussäätöä, mutta eivät missään tapauksessa korvaa vesivoimalla tehtävää päivän sisäistä ylös/alassäätöä.

Vesivoimaa on perinteisesti lisäksi käytetty Suomessa päivän ja yön välisen tehontarpeen eron kattamiseen. Vesivoimaa ajetaan yleensä yöllä selvästi pienemmällä teholla kuin päivällä.
 
Akut voivat pitkälti korvata nopeaa ja automaattista taajuussäätöä, mutta eivät missään tapauksessa korvaa vesivoimalla tehtävää päivän sisäistä ylös/alassäätöä.

Vesivoimaa on perinteisesti lisäksi käytetty Suomessa päivän ja yön välisen tehontarpeen eron kattamiseen. Vesivoimaa ajetaan yleensä yöllä selvästi pienemmällä teholla kuin päivällä.
En ole varma mitenka meidan sanomamme eroavat toisistaan.
 
Huomenna "pieni" hintaero Suomen ja SE3-alueen välillä. SE3 on ajoittain synkassa Saksan kanssa ja hinta nousee jopa tasolle 400 €/MWh. Samaan aikaan Suomessa tuulee hyvin ja hinta on nollassa.
 
Eiliset hintapiikit Suomessa saadaan tänään ja huomenna korvattua, kun täyttä vientikapasiteettia SE3:lle ei ole käytettävissä. Hintaerot Suomen ja Tukholman välillä nousee yli 400 €/MWh:iin illalla.

edit: vemkki näköjään ehti ninjata tämän huomion
 
Tämä on toistettu useaan otteeseen sähköntuotanto ketjussa, mutta heitetään nyt vielä tännekin.

Kannattamattomassa ydinvoimassa on se ongelma, että jos me pusketaan verovaroilla tuettua ylihalpaa sähköä markkinoille, niin sille sähkölle kyllä löytyy aina ostajat. Siellä on etunenässä kaikensorttiset datakeskuksia rakentavat firmat haalimassa ne halvat sähköt itselleen, jolloin ollaan taas tilanteessa, että pitää rakentaa lisää ydinvoimaa veronmaksajien piikkiin.
Saadaan aikaiseksi päättymätön noidankehä ja tulonsiirto Suomen veronmaksajilta kansainvälisille suuryrityksille, kuten Google, Microsoft, Meta, jne.

Ei sinänsä, etteikö meidän tarvisi käyttää verorahoja sähköverkon toiminnan takaamiseen. Mutta ratkaisu ei ole se, että me rakennetaan verovaroin ydinvoimaa, joka sitten puskee 24/7/365 sähköä verkkoon tilanteessa, jossa meillä on enemmän kuin tarpeeksi sähköä sellaiset 24/7/350.
Sen sijaan meidän pitää ottaa huomioon se, että meidän sähkönkulutus vaihtelee välillä 7000 MW - 15 000 MW vuodenajasta ja säästä riippuen. Joten meidän pitää keksiä tapa tukea sitä sähköntuotanto noina about parina viikkona vuodesta, kun siitä tuotannosta on oikeasti pulaa.

Ydinvoima on mainio ratkaisu tilanteessa, jos meille tulee jotain teollisuutta, joka tarvii sitä sähköä 24/7/365. Mutta tuolloin sitten kyseinen teollisuus voi itse rakentaa sen ydinvoimalan.

Jatkot kannattaa heittää tänne:
Ihan hyviä pointeja, mutta ohitit sen kaukolämmön. Siitä tulee päästöjä (mm. Maakaasun ja puun poltto) jotka pitää saada nollaan. Siksi se ydinvoimala sipooseen, koska siellä on lääniä, mutta on pks vieressä, jolloin saadaan kaukolämpö nätisti hyödynnettyä. Lisäksi voisi huomioida halvan sähkön dynaamiset vaikutukset.
 
Ihan hyviä pointeja, mutta ohitit sen kaukolämmön. Siitä tulee päästöjä (mm. Maakaasun ja puun poltto) jotka pitää saada nollaan. Siksi se ydinvoimala sipooseen, koska siellä on lääniä, mutta on pks vieressä, jolloin saadaan kaukolämpö nätisti hyödynnettyä. Lisäksi voisi huomioida halvan sähkön dynaamiset vaikutukset.

Kaukolämmössä ollaan jo pääsemässä eroon siitä polttamisesta. Investoinnit ovat keskittyneet hukkalämmön talteen ottoon, energiavarastoihin ja sähkökattiloihin. Noilla päästään erittäin pitkälle ja sitten jää pieni tarve polttamiselle niinä lämmöntarpeen huippuhetkinä, jolloin muut kaukolämmön lähteet eivät riitä.
Ydinvoimalassa kaukolämmönkin tuotannon kohdalla tulee se erittäin suuri ongelma, että valtaosan ajasta sitä kaukolämpöä ei tarvita juuri ollenkaan. Eli tuossa ei ole mitään taloudellista järkeä, ainakaan nykyaikaisilla voimalaitoksilla. Lisäksi taitaa olla vielä niin, että tuollaiset nykyiset laitokset soveltuvat todella huonosti kaukolämmön tuottamiseen (tai ainakaan sitä ei tietääkseni ole koskaan tehty noin).

Jos ydinvoimaa tuodaan kaukolämmöntuotantoon, niin se tulee mitä todennäköisemmin olemaan pienreaktoreita jotka tuottavat vain sitä kaukolämpöä. Mutta noiden taloudellisuutta ei ole vielä todistettu, joten nekin ovat iso kysymysmerkki.

Taaskin halvan sähkön dynaamiset vaikutukset riippuu siitä, että mihin se halpa sähkö menee. Tällä hetkellä se todennäköisin halvan sähkön kuluttaja on juurikin tuollaiset palvelinkeskukset. Niiden sponssaaminen verorahoilla on tuskin millään tasolla järkevää, koska epäilen vahvasti, että joku tuollainen palvelinkeskus tuottaa niin paljon veroeuroja, että se kompensoisi ne 100-200 miljoonan euroa per keskus sponssaukset.

*edit*
Lisäksi jos me pusketaan verorahoilla useita gigawatteja polkuhintaista ydinsähköä markkinoille, niin se käytännössä tuhoaa kaikki insentiivit rakentaa sitä oikeasti markkinaehtoista tuotantoa. Jolloin käytännössä veronmaksajien tarvii maksaa kaikki tuleva sähköntuotanto. Lisäksi se voi myös reippaasti heikentää olemassa olevien kaupallisten tuottajien haluja investoida niiden kapasiteetin ylläpitoon.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyviä pointeja, mutta ohitit sen kaukolämmön. Siitä tulee päästöjä (mm. Maakaasun ja puun poltto) jotka pitää saada nollaan. Siksi se ydinvoimala sipooseen, koska siellä on lääniä, mutta on pks vieressä, jolloin saadaan kaukolämpö nätisti hyödynnettyä. Lisäksi voisi huomioida halvan sähkön dynaamiset vaikutukset.

Jos pelkästään kaukolämpö on mielessä, niin sen nyt ratkaisee paljon kustannustehokkaammin lisäämällä tuulivoimaa, sähkökattiloita, lämpöpumppuja ja lämmönvarastointia. Kaukolämpöhän sähköistyy todella kovalla tahdilla ja lämpövarastojakin rakennetaan kokoajan. Ydinvoimaa ei ole mitään järkeä rakentaa kulutuspiikkejä varten. Ydinvoima on sitä perusvoimaa jota ajetaan 24/7 aina kun ei ole huoltoja. Piikkikulutus voidaan ihan hyvin hoitaa polttamalla uusiutuvia, kunhan päästään siihen tilanteeseen, että sitä polttoa käytetään vain piikkikulutusta varten. Tällöin se uusiutuva biomassa riittää hyvin kun laitoksien käyttötunnit on vähäiset vaikka kapasiteettia olisikin reilusti. Nykyisiä CHP ei pitäisi purkaa vaan jättää ne piikkikulutusta varten. Kuten edellä todettu, niin meillä se kulutus vaihtelee ~7-15GW välimaastossa pelkästään sähkönosalta, tähän päälle vielä sitten se kaukolämpö. Tarvitsemme siis säätövoimaa tai energian varastointia, ei perusvoimaa.

Nykyisissä sähkötuottavissa reaktoreissa poistuva lauhdevesi on jo niin viileää ettei mitään järkeä alkaa sitä kytkemään kaukolämpöön. Jos otat aiemmin prosessista sitä lämpöä, niin sähköntuotanto kärsii. Ei siis mitään taloudellista järkeä. Ainut vaihtoehto olisi SMR:t, mutta kannattaako niitäkään paljon tehdä, kun puolet vuodesta se kaukolämmön tarve on pieni. Toki nämä saattavat tulla niin paljon perinteistä ydinvoimaa halvemmaksi, että ovat taloudellisesti kannattavia. Näitä ei tosin vielä taida olla missään kaukolämmön tuotannossa, joten hankala sanoa mikä se hintataso on.

Ydinvoimaa toki saa rakentaa minun puolestani vaikka kuinka paljon Suomeen, kunhan sitä ei tehdä verorahoilla, muuten tuemme vaan epäsuorasti isoja sähköä paljon kuluttavia yhtiöitä sekä viennin kautta viemme polkuhintaista ydinsähköä ulkomaille. Sille polkuhintaiselle ydinsähkölle varmasti löytyy ottajansa, joko Suomeen tulevista yrityksistä tai ulkomaan viennistä. Teollisuus tuottakoon itse sähköä jos näkee sille tarvetta esim. TVO:n kautta kuten ovat tehneetkin perinteisesti.
 
Kaukolämmössä ollaan jo pääsemässä eroon siitä polttamisesta. Investoinnit ovat keskittyneet hukkalämmön talteen ottoon, energiavarastoihin ja sähkökattiloihin. Noilla päästään erittäin pitkälle ja sitten jää pieni tarve polttamiselle niinä lämmöntarpeen huippuhetkinä, jolloin muut kaukolämmön lähteet eivät riitä.
Ydinvoimalassa kaukolämmönkin tuotannon kohdalla tulee se erittäin suuri ongelma, että valtaosan ajasta sitä kaukolämpöä ei tarvita juuri ollenkaan. Eli tuossa ei ole mitään taloudellista järkeä, ainakaan nykyaikaisilla voimalaitoksilla. Lisäksi taitaa olla vielä niin, että tuollaiset nykyiset laitokset soveltuvat todella huonosti kaukolämmön tuottamiseen (tai ainakaan sitä ei tietääkseni ole koskaan tehty noin).

Jos ydinvoimaa tuodaan kaukolämmöntuotantoon, niin se tulee mitä todennäköisemmin olemaan pienreaktoreita jotka tuottavat vain sitä kaukolämpöä. Mutta noiden taloudellisuutta ei ole vielä todistettu, joten nekin ovat iso kysymysmerkki.

Taaskin halvan sähkön dynaamiset vaikutukset riippuu siitä, että mihin se halpa sähkö menee. Tällä hetkellä se todennäköisin halvan sähkön kuluttaja on juurikin tuollaiset palvelinkeskukset. Niiden sponssaaminen verorahoilla on tuskin millään tasolla järkevää, koska epäilen vahvasti, että joku tuollainen palvelinkeskus tuottaa niin paljon veroeuroja, että se kompensoisi ne 100-200 miljoonan euroa per keskus sponssaukset.

*edit*
Lisäksi jos me pusketaan verorahoilla useita gigawatteja polkuhintaista ydinsähköä markkinoille, niin se käytännössä tuhoaa kaikki insentiivit rakentaa sitä oikeasti markkinaehtoista tuotantoa. Jolloin käytännössä veronmaksajien tarvii maksaa kaikki tuleva sähköntuotanto. Lisäksi se voi myös reippaasti heikentää olemassa olevien kaupallisten tuottajien haluja investoida niiden kapasiteetin ylläpitoon.
Nyt piti hakea faktoja, kun ei mutu riittänyt ja liitteenä niitä tarjoaa energiateollisuus.

Karkeasti koko tää vuosi on 4 TWh:n edestä tuotettu fossiilisilla polttoaineilla lämpöä, joka ikinen kuukausi. Tästä pitää päästä eroon. Suomenhan piti tulla hiilineutraaliksi 2035, mikäli oikein muistan, niin tämä tarkoittaa että me tarvitaan karkeasti 3-4 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2035 mennessä tuottamaan sitä lämpöä (tai sähköä sähkökattiloille).

Lisäksi liikenteen sähköistyminen lisää sitä sähkön kulutusta, jolloin tarvitaan vieläkin enemmän sitä sähköä.

Myöskin itse sähkön tuotantoon on joka kuukausi käytetty biomassaa karkeasti 500 GWh edestä. Osa tästä on sellaista, jota ei voi hyödyntää muutoin paremmin, mutta paljonko on sellaista, jota voisi käyttää fiksummin, kuin polttamalla? Tästä saisi lisää syitä sähkön tuotantonnon lisäämiselle.

Mutta joo, itse sähkön osalta tilanne on nyt hyvä eikä siinä käytetä käytännössä yhtään fossiilisia polttoaineita kesällä ja vain viitenä kuukautena olittin vähintään 500 GWh per kuukausi, eikä iso ydinvoimala sovi tähän yhtälöön, pienempää voisi harkita, jotta talven päästöt saisi alas, kesällä sitten sille sähkölle pitäisi keksiä fiksu käyttökohde.

Nykyisissä sähkötuottavissa reaktoreissa poistuva lauhdevesi on jo niin viileää ettei mitään järkeä alkaa sitä kytkemään kaukolämpöön. Jos otat aiemmin prosessista sitä lämpöä, niin sähköntuotanto kärsii. Ei siis mitään taloudellista järkeä
Kyllä on. 200 megawatilla saisi 1000 megawattia lämpöä, mistä saa yhtähyvällä hyötysuhteella lämpöä?

 

Liitteet

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 200
Viestejä
4 531 814
Jäsenet
74 773
Uusin jäsen
Jurska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom