Sähkönsiirto

[helppo92]

Tuonne sähköenergian hinta ketjuun tuntuu tulevan myös kommentteja sähkönsiirtoon liittyen, joten olisi ehkä hyvä avata uusi ketju niille. Kyseessä on kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, vaikka joillakin ne meinaa ajatuksissa yhdistyä toisiinsa.

Siirtohintojen korotuksien syitä

Siirtomaksun ja energiamaksun eriyttäminen alkoi oikeastaan silloin, kun sähkömarkkinat avattiin avoimelle kilpailulle 1990-luvun lopulla. 2000-luvulla tehtiin vielä päätös eriyttää jakelutoiminta energialiiketoimminnasta vielä selvemmin ja nykyään kaikki entiset isommat sähköyhtiöt on jaettu omaksi jakeluverkkoyhtiöksi ja omaksi sähköenergiaa myyväksi yhtiöksi. Tämä eriyttäminen ei sinällään aiheuttanut vielä mitään korotuksia sähkön siirron hintoihin.

2011 vuoden lopussa Tapani myrsky aiheutti varmaan monen muistamia hyvin pitkiä sähkökatkoja laajalti ja harvinaisesti se sattui eteläisimpään Suomeen. Pisimmät katkot kestivät silloin yli kaksi viikkoa, mutta sää sattui onneksi olemaan lauha, joten isommilta vahingoilta vältyttiin. Tästä kuitenkin seurasi myöhemmin 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki, joka velvoittaa jakeluverkkoyhiöt kehittämään sähköverkkoansa niin, jotta tällaisia pitkiä katkoksia ei enää voisi tapahtua. Lopulliset 2028 vuoden lopulla voimaan tulevat vaatimukset ovat seuraavat (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta):
- Taajamassa keskeytykset ei saa kestää kenelläkään yli 6h myrsyn tai lumikuorman takia.
- Taajaman ulkopuolella vastaavasti ei saa olla yli 36h keskeytyksiä.

Vaatimusten täyttäminen on porrastettu ja 2019 vuoden lopussa näiden vaatimusten sisällä pitää olla 50% asiakkaista (poislukien loma-asunnot). Tarkemmin nämä voi lukea helposti vaikka täältä: Sähkömarkkinalaki - Pohjois-Karjalan Sähkö . En ole perehtynyt siihen miten tämä laki lopulta tehtiin, mutta eduskunnassa päätös on tätynyt tehdä. Ennen lain määrittelyä tehtiin tutkimusta järkevistä keskeytysaikavaatimuksista ja taajamien ulkopuolelle harkittiin myös 24h vaatimusta, joka olisi nostanut siirtohintoja vielä selvästi ylemmäs kuin 36h vaatimus.

Sähkömarkkinalain voimaantulo on viime vuosina aiheuttanut selviä hinnankorotuspaineita oikeastaan melkein kaikille jakeluverkkoyhtiöille. Isoimmat haasteet jakeluverkkoyhtiöillä on harvaan asutuilla metsäisillä seuduilla, joissa myrskyllä useiden puiden kaatuminen ilmajohdoille aiheuttaa pahimmillaan suuren määrän vikoja. Taajamien sähköverkot joudutaan oikeastaan joka paikassa uusimaan täysin maakaapeliverkoiksi ja monet verkkoyhtiöt ovatkin aloittaneet niistä, koska silloin saadaan eniten asiakkaita "säävarman" verkon piiriin. Maakaapelointi on selvästi kalliimpaa kuin ilmajohtoverkon rakentaminen ja joissain paikoissa melko uutta ilmajohtoverkkoa joudutaan vaihtamaan maakaapeliverkoksi, joka on pitkällä tähtäimellä kaikkein kalleinta jakeluverkkoyhtiölle. Maaseudulla voidaan käyttää maakaapeloinnin lisäksi esimerkiksi ilmajohtojen tienvarteen siirtoa vikojen korjauksen nopeuttamiseksi ja leveitä johtokatuja tai sitten lisäämällä korjaushenkilöstä. Toimien pitää kuitenkin tähdätä suurhäiriöriskin pienentämiseen ja sähkömarkkinalain vaatimusten täyttämiseen.

Tämä verkon osin ennenaikainen uusiminen (käyttöikä ei vielä teknisesti lopussa) aiheuttaa tietysti merkittäviä kustannuksia verkkoyhtiölle. Maakaapelointi ja muut keinot ovat oikeasti suuria kustannuseriä ja tämä sitten lopulta näkyy myös sähkönkäyttäjälle siirtohintojen nousemisena. On kuitenkin haluttu näistä merkittävistä lisäkustannukisista huolimatta (päättäjät ovat halunneet) parantaa sähkön toimitusvarmuutta näiden asetettujen vaatimusten sisälle.


Siirtomaksut

Siirtomaksut koostuvat kuluttajien sähkölaskuissa ensinnäkin sähköverosta, joka ei oikeasti kuulu sähkönsiiron kuluihin. Se vain laskutetaan siirtomaksun yhteydessä siirretyn/käytetyn energiamäärän mukaan. Sähkövero on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteessa paljon siirtomaksuja enemmän ja kaikki eivät tätä tunnu huomaavan. Esimerkiksi kuluttajilla (sähköveroluokka 1):
- 2007 sähkövero alle 1 snt/kWh
- 2017 sähkövero 2,79 snt/kWh

Tämä pitää myös huomioida, kun katsoo sitä kotiin tulevaa sähkönsiirron laskua.

Itse siirtomaksu koostuu kuluttajilla kuukausimaksusta ja siirretyn energian maksuista. Kuukausittainen maksu riippuu sähköliittymän pääsulakekoosta, joka monessa suomalaisessa omakotitalossa on 3X25 A, sekä siirtotuotteen tyypistä. Suurin osa (ellei kaikki) sähkönjakeluyhtiöistä tarjoaa yksiaika-, päivä/yö- ja vuodenaikasiirron. Yksiaikasiirrossa energian siirtomaksu on kaikkina vuoden tunteina sama. Päivä/yö-siirrossa on oma hintansa yölle ja päivälle siirtomaksun energiaosalle ja vastaavasti vuodenaikasiirrossa on karkeasti eri hinnat kesällä ja talvella sekä arki- ja pyhäpäivinä. Tarkemmin kellonajat ja ajanjaksot näkee esimerkiksi täältä: Sähkön siirtohinnasto. Tuolta voi myös panna merkille, että yksiaikasiirron kuukausimaksu/vuosimaksu on selvästi näitä kahta muuta pienempi. Yleensä vain sähkölämmittäjät ottavat muun kuin yksiaikasiirron, koska pienemmillä sähkönkulutuksilla kuukausimaksulla on energiamaksua suurempi merkitys, vaikka suurin osa kulutuksesta tulisi energiamaksun osalta näiden halvempien tuntien aikana.

Siirtomaksujen kuukausiosuus tulee tulevaisuudessa nousemaan todennäköisesti energiaosaa enemmän, jos ei sitten siirrytä kokonaan erilaiseen hinnoittelumalliin. Sähköverkon rakennuskustannukset kun eivät riipu siirretyn energian määrästä suoranaisesti vaan maksimiteho on enemmän mitoittava tekijä. On oikeastaan sama sähköverkon kannalta käytetäänkö jossain kesämökillä muutaman kerran vuoteen tehokasta sähkösaunaa vai vuoden jokaisena päivänä. Jälkimmäisesssä energiaa siirretään paljon enemmän ja täten sitä kautta voidaan kerätä maksuja hyvin, mutta ensimmäinen vaihtoehto tarvitsee aivan yhtä suuret investoinnit verkkoon, mutta energian siirrosta ei saada kerättyä oikeastaan yhtään maksuja. Tähän tarvitaan nykyisellä hinnoittelumallilla kuukausimaksua, joka kattaa kustannuksia, vaikka sähköä käytettäisiin vain vähän. On väläytelty myös mahdollisuutta tehoperusteiseen siirtohinnoitteluun, jolloin maksettaisiin sähkönkäytön huipputehon (tai lähes huipputehon) mukaan siirtomaksuja. Se olisikin jakeluverkon kannalta parempi hinnoittelumalli, mutta ei kannustaisi esimerkiksi vähentämään sähkön kulutusta ja vähän sähköä käyttävät kärsisivät todennäköisesti entistä enemmän.

Valvontamalli

Sähköverkkoliiketoiminta on alueellista monopoli liiketoimintaa. Tästä johtuen sitä on valvottava energiaviraston toimesta, jotta toiminta olisi edes melko tehokasta. Valvonta suoritetaan neljän vuoden jaksoissa (nyt menossa 2016 - 2019 jakso), mutta näitä neljän vuoden jaksoja tarkastellaan myös aina jälkikäteen seuraavalla valvontajaksolla. Yli- ja alijäämien suhteen toimitaan esimerkiksi näin.

Valvonnan pääasiallisina kohteina on pääoman kohtuullinen tuotto, operatiiviset kustannukset ja keskeytyskustannukset. Alla olevassa energiaviraston kuvassa on listattu tarkemmin kohtuullisen tuoton laskentaan vaikuttavat seikat.



Kohtuullinen tuottoprosentti on ollut viime vuosina 3 % luokkaa, mutta 2016 sitä päädyttiin kuitenkin korottamaan, joten 2016 se oli lähes 6 %, josta sallittu kohtuullinen tuottoprosentti laskee vähitellen vuosittain (ennusteen mukaan). Kohtuullinen tuottoprosentti on ollut 2006 - 2012 4 - 6 % välillä. Käytännössä sallittu kohtuullinen tuotto määrittelee kuinka paljon sähköverkkoyhtiön omistajat voivat korkeintaan saada tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Esimerkiksi kuntien omistamat verkkoyhtiöt eivät aina tavoittele maksimaalista sallittua tuottoa toiminnassaan.

Sähköverkkoyhtiöillä on operatiivisten- ja keskeytyskustannusten suhteen tehostamis ja laatu kannustimia. Esimerkiksi suuret keskeytyksistä aiheutuvat kustannukset laskevat sallittua liikevaihtoa. Toisaalta investoinnit verkkoon kasvattavat sallittua liikevaihtoa, verkon nykykäyttöarvon kasvaessa. Keskeytys- ja operatiivisten kustannusten osalta verkkoyhtiöitä vertaillaan myös toisiinsa, jotta voidaan määrittää kannustimia tai "sanktioita". Operatiivisiin kustannuksiin liittyy vuosittainen yhtiökohtainen tehostamisvelvoite.

Valvontamalli kokonaisuutena on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa otetaan huomioon hyvin yksityiskohtaisiakin asioita esimerkiksi investointien kohteisiin liittyen. Yllä on vain hyvin lyhyt kuvaus tästä. Valvontametelmät on kerrottu tarkasti energiaviraston päätöksessä: http://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Liite_2_Valvontamenetelmät_Sähkönjakelu.pdf/c48d64d7-4364-4aa1-a91b-9e1cf1167936

 

[Messmaker]

Ei kannata eriyttää keskustelua, koska siirto ja myynti kulkevat aina käsikädessä. Myyntihinnoista Sähköenergian hinta -ketjussa lähinnä veistellään, sivussa pieninä sivujuonteina siirtohinnat, kun niihin ei voida kuluttajana omistuspohjan myötä vaikuttaa.

 

[helppo92]

Ei kannata eriyttää keskustelua, koska siirto ja myynti kulkevat aina käsikädessä. Myyntihinnoista Sähköenergian hinta -ketjussa lähinnä veistellään, sivussa pieninä sivujuonteina siirtohinnat, kun niihin ei voida kuluttajana omistuspohjan myötä vaikuttaa.

Kyllä siihen siirtohintaan on jotain vaikutuskeinoja, kun voi valita yksiaika-, yö/päivä- ja vuodenaikasiirron väliltä omaan sähkönkäyttön sopivimman. Toinen ketju käsittelee vain sähköenergian hintaa, ei sähkönsiirron tai sähköveron hintoja. Tässä nyt on tarkoitus yleisesti keskustella sähkönsiirrosta.

Yritin aloitukseen avata vähän sähkönsiirron hinnoittelun syitä ja miksi siirtomaksut on nousseet viime vuosina. Jonkun kokoelman linkkejä voisi myös lopuksi lisätä. Toivottavasti ei ole hirveän paljon virheellistä tietoa ja tuosta jotain selkoa muutkin saisi.

Onneksi nämä verkkoyhtiöt maksavat kunnollisia osinkoja omistajille, eikä mitään herkkukasseja juustoilla ja mandariineilla. Kyllähän ne tekee parhainta voittoa tässä maassa omistuksiinsa nähden ja liki vuosittaisten korotusten perusteena on verkon ylläpito/parannus, toimintavarmuus ja me maksetaan.

Ja tämän päivän kauppalehdessä onkin jo tuosta edellisessä viestissä olevasta hinnoittelusta...

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/s...ljoonaa---pakko-hyvittaa-asiakkaille/3igHvpyv

"Siirtohinnoittelullaan paljon kohua herättäneen Carunan ylijäämä oli 37 miljoonaa euroa ja Helen Sähköverkon 26 miljoonaa euroa.

Yli kymmenen miljoonan euron ylijäämä löytyi yhdeksältä sähköyhtiöltä. Alijäämäisiä yhtiöitä oli parisenkymmentä.

"Sähkönjakelun liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Nyt on siis ollut noin 2,5 prosenttia vuodessa ylijäämää", Saajo kuvasi mittasuhdetta.

Carunalla ylijäämään osuus on 4 prosenttia, mutta esimerkiksi Elenialla peräti 10 prosenttia ja Helen Sähköverkoilla 6 prosenttia."

loput jutusta tuossa alla...

Energiavirasto tosiaan valvoo tuota sähkönsiirron hinnoittelua ja määrittelee esimerkiksi juuri nuo sallitut voittoprosentit. Jostain syystä nykyiselle valvontajaksolle nostivat tuota sallittua voittoa selvästi, vaikka sille ei olisi ehkä tarvetta ollut. Valvontajaksot on neljän vuoden mittaisia ja niiden sisällä on omia vaatimuksia, mutta myös tätä kokonaista valvontajaksoa tarkastellaan sitten jälkikäteen ja sen takia noita palautuksia joudutaan mahdollisesti tekemään.

 

[helppo92]

Nyt alkaa olla aloituspostaus jossain määrin kasassa, vaikka tuo valvontamalli osio jäikin hieman pintapuoliseksi. Toivottavasti tuo jollekkin edes avaisi hieman sähkönsiirron maailmaa hinnoittelun ja sen syiden osalta ainakin.

 

[Resetor]

Tehomarkkina varmistaisi sähkön riittävyyden

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on pudonnut niin alas, että sähkön tuotantoon ei enää kannata Suomessa investoida ilman tukia. Nykykehityksellä Suomen sähkön huippukulutuksen kasvu ja tuotantokapasiteetin poistuminen lisäävät tehopulan riskiä tulevalla vuosikymmenellä. Ratkaisuna toimisi sähkömarkkinoita täydentävä tehomarkkina, jossa teholla olisi rahallinen arvo.

Alhainen sähkön hinta on johtanut siihen, että enää ei ole kannattavaa investoida sähkön tuotantoon. Investointeja syntyykin lähinnä silloin, kun tuotantoa tuetaan jollain tavalla. Tämä ei ole markkinoiden kannalta terveellistä. Viime vuosina lähes kaikki lauhdevoimalaitokset on suljettu Suomessa

Suomessa sähkön kysyntä oli suurimmillaan tammikuun ensimmäisellä viikolla kylmänä aikana noin 14300 MW, josta tuontia oli noin 4500 MW. Sähkön tuonti oli suurin yksittäinen ”tuotantomuoto”. Riski sähkötehon riittävyydestä kasvaa, mikäli Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei lisäänny vastaamaan huippukulutukseen talviaikana tai sähkön tuontia ei pystytä lisäämään merkittävästi.

Päivittäin muodostuvan energian hinnan lisäksi tarvitaan myös teholle rahallinen arvo. Energia-alalla investoinnit tuotantoon ovat usein suuria ja tuotannon käyttöikä kymmeniä vuosia. Jotta päätös investoinnista voi syntyä, näkymä tuotannon arvosta tulee olla riittävän ennustettava. Nyt ennustettavuus on huono, ja kun sähkön hinta on huomattavan alhainen, investointipäätöksiä ei synny.

 

[helppo92]

Tehomarkkina varmistaisi sähkön riittävyyden

Yllä olevassa tekstissä on enemmän kyse sähkömarkkinoista ja sähkön riittävyydestä/saatavuudesta valtakunnallisella tasolla. Tuosta asiasta on keskusteltu tässä ketjussa aika paljon: Sähköpula uhkaa Suomea – tuotanto on jo riskirajoilla

 

[Cyclon]

Oli pulaa tai ei, meillä nyt 1.3. 2017 alkaen talvipäivän siirto Carunalla 4,85 senttiä kilowatti. No, me lopetetaan sähkön käyttö talvipäivinä kokonaan, takkaan vaan puuta 07.00 - 23.00 väliseen ajan. Törkeän korkealle nostivat hinnat muutenkin.

 

[helppo92]

Oli pulaa tai ei, meillä nyt 1.3. 2017 alkaen talvipäivän siirto Carunalla 4,85 senttiä kilowatti. No, me lopetetaan sähkön käyttö talvipäivinä kokonaan, takkaan vaan puuta 07.00 - 23.00 väliseen ajan. Törkeän korkealle nostivat hinnat muutenkin.

Vilkaisin tuota Carunan hinnoittelua ja sillä näyttääkin olevan ihmeen pienet erot yleissiirron ja kausi-/yösiirron kuukausimaksujen välillä. Monilla verkkoyhtiöillä noissa on selvästi isompi ero. Päiväsiirron tai "muun ajan siirron" hintahan tuossa on vain noin 2,5 snt/kWh. Noitahan voi nykyään laskea melko helposti, mikä noista siirtotuotteista on lopulta itselle halvin. Ainakin pks sähkönsiirto tarjoaa ihan excel muodossa dataa sähkön kulutuksesta ja näkee myös suoraan kuinka paljon kulutuksesta osuu yölle ja päivälle tai vastaavasti talviarkipäiville ja muille päiville. Esimerkiksi talvellakin lämpimänä pidettävään kesämökkiin ei kannattanut ottaa tuota vuodenaikasiirtoa (kyseisen verkkoyhtiön alueella), vaikka mökillä ollaan eniten viikonloppuisin ja kesällä. Suora sähkölämmitys muodostaa kuitenkin talvella niin ison osan kulutuksesta.

 

[Marius]

Oli pulaa tai ei, meillä nyt 1.3. 2017 alkaen talvipäivän siirto Carunalla 4,85 senttiä kilowatti. No, me lopetetaan sähkön käyttö talvipäivinä kokonaan, takkaan vaan puuta 07.00 - 23.00 väliseen ajan. Törkeän korkealle nostivat hinnat muutenkin.

Keskeisessä Suomessa toisena esimerkkinä keskihinta yleissiirrolle edellisessä laskussa noin 5,5 senttiä / kWh (veroineen).

Mikähän vaihteluväli siirtomaksuilla Suomessa on?

 

[helppo92]

Keskeisessä Suomessa toisena esimerkkinä keskihinta yleissiirrolle edellisessä laskussa noin 5,5 senttiä / kWh (veroineen).

Mikähän vaihteluväli siirtomaksuilla Suomessa on?

https://www.doria.fi/xmlui/bitstrea...kön siirtohinnat Suomessa 2015.pdf?sequence=2

Ei ole täysin ajantasalla, mutta melko tuore katsaus asiaan. Lopusta löytyy taulukot siirtohinnoista ja esimerkki eri sähkönkäyttäjien sähkön siirron vuosikustannuksista.

 

[JaniKari]

Puiden karsiminen ei valitettavasti riitä mitenkään noiden toimitusvarmuuskriteerien täyttämiseen. Leveä johtokatu on myös yksi vaihtoehto (kaataa metsää linjan molemmin puolin), mutta lopulta sekään ei ole monessa paikkaa edes mahdollista eikä välttämättä pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Elenian ratkaisuhan on käyttää pelkästään maakaapelointia ja se ei kyllä sähkön käyttäjän siirtomaksun kannalta varmasti ola paras ratkaisu, kun muiden keinojen avuilla voisi sopivissa kohteissa päästä pitkällä aikavälillä pienempiin kustannuksiin.

Tuottoprosentti on sama, mutta sallittu liikevaihto vaihtelee eli euromääräiseen tuottoon on vaikutusta noilla kannustmimilla/sanktioilla. Kannustimia on: laatukannustin (keskeytyskustannukset vaikuttaa), tehostamiskannustin (vertaillaan muihin yhtiöihin esim operatiivisia kustannuksia), investointikannustin (tämä on se investointien vaikutus sallittuun liikevaihtoon), toimitusvarmuuskannustin (verkon nykykäyttöarvo vaikuttaa) ja innovaatiokannustin (max 1% liikevaihdosta).
Näistä tosin voisi jatkaa mielummin tuolla sähkönsiirtoketjussa, kun sinnehän nämä kuuluisivat.

Juu siirytään tänne niin on vähän vähemmän off topic.

Sallittu liikevaihto!? Kyllä on taas virkamiehet keksineet sääntöjä. Koko ala hinaa hintoja ylöspäin joten nämä virkamiesten hienot laskelmat karkaavat käsistä.

Parempi olisi kylmästi verrataan siirtomaksuja (c/kwh) ja siihen sidotaan tuotto. Halvin hinta tuotto saa olla enintään 20% hinnasta, median 5.0% ja kallein hinta 0%. Välit lineaarisesti interpoloitaisiin siirretyn sähkö osuuksien mukaan. Olisi siirtoyhtiöillä edes vähän intressiä huolehtia kustannuksista. Median arvolla voitaisiin säätää sitten koko alan tuotto halutuksi vuosittain.

 

[7iwi]

2025 mennessä vaihdetaan suurin osa sähkömittareista uusiin, koska tulee varttisarjat. Siinäpä on sitten taas hyvä syy nostella siirron hintaa, koska päättäjät päättää.

 

[JaniKari]

Yhden rivin muutos softaan. Mielenkiintoista nähdään kuinka monta kymmentä miljoonaa tuohon saadaan kulutettua.

 

[Kuiva Nalli]

Yhden pahan myrskyn perusteella tehty paniikkilaki oli kyllä aivan liian överi veto. Olen ammattini puolesta noita johtokatujen leventämisiä (ja vierimetsien hoitoa) suunnittelemassa ja toteuttamassa ja pidän hommaa aivan typeränä. Tapani-myrskystä olisi pitänyt vaan ottaa opiksi tehokkaampi linjojen korjaaminen. Tuolloin tuo homma oli ihan naurettavaa puuhastelua, kun asentajia ajelutettiin ympäri suomea ilman mitään operatiivista ymmärrystä. Kaverit istuivat varmaan enemmän autossa kun työmaalla. Hakkuukoneita on valtakunta puolillaan, mutta silti valtaosa linjoille kaatuneista puista askarreltiin sahalla. Väitän että tuohon nykyisen lain tavoitteisiin katkojen pituuksista päästäisiin ihan helposti ilman, että koko sähköverkko kaivetaan maan alle.

 

[JaniKari]

Päästiin loogiseen päätelmään että 'maaseutu loisii kaupunkien kustannuksella' ja 'maaseutua subventoidaan'.

Tällä feedback järjestelmällä, vaikka maaseutua ei olisi, siirtoyhtiöt vetäisivät vaikka ylimääräisiä kieppejä kuparia kaupunkien ympäri lataustolppien/redundanssin/voimansiirtokapasiteetin/ym nimissä.

Loisijoita on valtio verottamalla ja tuulisubventiolla. Siirtoyhtiöt takuuvarmalla tuotolla, kun pääomaa saa negatiivisella korolla. Veronkierrosta puhumattakaan, Carunan liikevoittovero 1.6%.

Kyllähän kaupunkilaiset kustantavat maalaisten sähkönsiirron hyvin pitkälle. Jos siirtomaksut on samat kerrostaloasukkaalle ja maalaiselle, jonka naapuri on 5km päässä, niin mitään muuta johto päätöstä ei voi tehdä. Nyt kun maalaiselle on kahdesti sähköt katkenut niin sille pitää maakapelit vetää. Jos oikeasti olisi markkinatalus niin tälläista ei tapahtuisi vaan jokainen maksaisi osuutensa. Olisin aika varma että markkinataludessa maalaiset vaastustaisivat maakapeleita, koska se nostaisi heidän sähkönsiirto maksua kestämättömäksi.

 

[tag]

Kyllähän kaupunkilaiset kustantavat maalaisten sähkönsiirron hyvin pitkälle. Jos siirtomaksut on samat kerrostaloasukkaalle ja maalaiselle, jonka naapuri on 5km päässä, niin mitään muuta johto päätöstä ei voi tehdä. Nyt kun maalaiselle on kahdesti sähköt katkenut niin sille pitää maakapelit vetää. Jos oikeasti olisi markkinatalus niin tälläista ei tapahtuisi vaan jokainen maksaisi osuutensa. Olisin aika varma että markkinataludessa maalaiset vaastustaisivat maakapeleita, koska se nostaisi heidän sähkönsiirto maksua kestämättömäksi.

Suomessa on pystytty rakentamaan kilpailukykyistä siirtoa jo 50-luvulla, ja tuolloin infraa luotiin paikallisverkkoyhtiöillä/osuuskunnilla. Siten ei voitu argumentoida että oli asiakasryhmien välisiä siirtoja. Ei ainakaan akselilla maaseutu-kaupunki. Kenties jotain harmitti kun viimeisimpään mummonmökkiin vedettiin pätkä, niin se hyväksikäytti edellisiä pätkiä.

Tuo infra on maksettu jo moneen kertaan. Sitten sitä on fuusioitu ja myyty sijoittajille. Hinnat nousevat ja eri raameissa tarkasteltuna voi näyttää asiakasryhmien väliseltä subventiolta. Voidaan myös muotoilla toisin; maaseudun sähkönsiirrosta yhtiö saa pienemmän katteen kuin kaupunkiin vedetystä sähköstä. Niin onko tuo silloin subventointia eri asiakasryhmien välillä? Kate per asiakas oli hinnoiteltu yrityksen myyntihintaan sisään. Yhtä hyvin voitaisiin vaatia laki, jonka mukaan kaikessa liiketoiminnassa katteen pitää olla vakio. Jääkiekon loppuotteluiden olut? 2e+ALV+10% kate.

Maakaapelointiakaan ei tarvitsisi tehdä. Ihan hyvin sähköyhtiö voisi maksaa penaltyt. Mutta jos reguloinnin puitteissa sähköyhtiö saa perusteen nostaa siirtohintaa ja siten paremman katteen (suurempi investointi), niin ei se silloin subventointia ole vaan asiakkaiden ryöstöä.

Niin ja. Nyt jos montut aukaistaan, niin olisi järkevämpää että valtioaloitteinen regulointi antaisi mahdollisuuden muille siirtoyhtiöille vetää omat kaapelinsa tai putkivaraukset niihin. Tällöin siirtoyhtiöt voisivat ehkä tulevaisuudessa oikeasti kilpailla asiakkaista ilman tarvetta huonolle reguloinnille.

 

[7iwi]

Kannattaa edelleen muistaa, että säävarman verkon voi tehdä muutenkin, kuin maakaapeloimalla. Maakaapelointikaan ei aivan ongelmatonta ole, sillä se lisää loistehoa, jota joudutaan kompensoimaan.

 

[Seizera]

Kannattaa edelleen muistaa, että säävarman verkon voi tehdä muutenkin, kuin maakaapeloimalla. Maakaapelointikaan ei aivan ongelmatonta ole, sillä se lisää loistehoa, jota joudutaan kompensoimaan.

Tämä lähinnä kiinnostaisi, että onkohan Suomessa lähdetty tekemään tuota säävarmaa verkkoa niillä muilla tavoilla missään vielä. Ainakin nykyisellään, mitä katsellut tässä niin tuota maakaapelointia juuri mainostavat aika innokkaasti, josta tulee sitten juuri tuo loistehon kasvu.
Ja onko se säävarma verkko sitten oikeastaan vain ne leveämmät väylät ja paremmin hoidetut noille ilmalinjoille, vai jotain uudenlaisempia ratkaisuja?

 

[JaniKari]

Tuo infra on maksettu jo moneen kertaan. Sitten sitä on fuusioitu ja myyty sijoittajille. Hinnat nousevat ja eri raameissa tarkasteltuna voi näyttää asiakasryhmien väliseltä subventiolta. Voidaan myös muotoilla toisin; maaseudun sähkönsiirrosta yhtiö saa pienemmän katteen kuin kaupunkiin vedetystä sähköstä. Niin onko tuo silloin subventointia eri asiakasryhmien välillä? Kate per asiakas oli hinnoiteltu yrityksen myyntihintaan sisään. Yhtä hyvin voitaisiin vaatia laki, jonka mukaan kaikessa liiketoiminnassa katteen pitää olla vakio. Jääkiekon loppuotteluiden olut? 2e+ALV+10% kate.

Maakaapelointiakaan ei tarvitsisi tehdä. Ihan hyvin sähköyhtiö voisi maksaa penaltyt. Mutta jos reguloinnin puitteissa sähköyhtiö saa perusteen nostaa siirtohintaa ja siten paremman katteen (suurempi investointi), niin ei se silloin subventointia ole vaan asiakkaiden ryöstöä.

Niin ja. Nyt jos montut aukaistaan, niin olisi järkevämpää että valtioaloitteinen regulointi antaisi mahdollisuuden muille siirtoyhtiöille vetää omat kaapelinsa tai putkivaraukset niihin. Tällöin siirtoyhtiöt voisivat ehkä tulevaisuudessa oikeasti kilpailla asiakkaista ilman tarvetta huonolle reguloinnille.

Sanojen muuttaminen pienemmäksi katteeksi ei muuta sitä tosiasiaa että kaupunkilaiset maksavat maalaisten sähköverkon kustannuksia. Verkon kustannukset voitaisiin jyvittää kohtuullisen helposti mutta se ei ole sähköyhtiön intressissä koska ei ole kilpailua asiakkaista. Ja tietysti Keskusta puolue nousee takajaloilleen jos maalaisten piilotukia leikataan.

Sähkönsiiirrossa on kyse luonnollisesta monopolista ja välttämättömyys hyödykkeestä. Jos sähkönsiirota hinnoittelua verrataan hinnoitteluun jääkiekon olut hanalla niin yhteisiä tekijöitä on aika vähän.

Koska on kyseessä monopoli on lainsäännöllä tehtävä hintakilpailu. Suomessa on satakunta sähkönsiirto yhtiötä. Ne on saatava kilpailemaan hinnalla. Sitomalla voitot asiakkaalta perittävään siirtohintaan on helppo tapa saada todellista hintakilpailua aikaan. Esimerkiksi emoyhtiölle maksettavat ylisuuret korot tulevat huomioon tässä mallissa täysimääräisesti.

 

[7iwi]

Tämä lähinnä kiinnostaisi, että onkohan Suomessa lähdetty tekemään tuota säävarmaa verkkoa niillä muilla tavoilla missään vielä. Ainakin nykyisellään, mitä katsellut tässä niin tuota maakaapelointia juuri mainostavat aika innokkaasti, josta tulee sitten juuri tuo loistehon kasvu.
Ja onko se säävarma verkko sitten oikeastaan vain ne leveämmät väylät ja paremmin hoidetut noille ilmalinjoille, vai jotain uudenlaisempia ratkaisuja?

Ainakin yhtiössä missä olen töissä ja naapuriyhtiöissä on melko vähän kaapeloitu alueita (taajamien ulkopuolella) mihin saat järkevästi ilmalinjan. Tienvarsi on siitä hyvä paikka sähkölinjalle, että ihmiset soittavat aika hanakasti, jos hoksaavat mahdollisia vikoja. Tien varressa oleva linja on myös nopea tarkastaa säännöllisesti ja vika myös löytyy nopeasti, kunhan ensin on vikapaikka rajattu verkossa. Varsinkin näissä maalaisverkoissa on tienvarteen rakentamisen lisäksi yleistynyt päällystetyt keskijännitejohdot, joiden pitäisi periaatteessa kestää linjalla makaavan puun ilman vikaa.

Tässä missä olen töissä on kahden viime vuoden aikana ollut kolme suurempaa vikaa, jotka ovat aiheuttaneet ainakin tunnin sähkökatkoksen yli 500 asiakkaalle. Yksi oli poikasten vaarallista leikkiä pylväsmuuntamolla ja kaksi muuta olivat kaapelivikoja. Viime talvena oli vain yksi pieni avojohtoverkon vika, jonka voisi melkein laskea huolimattoman maanviljelijän syyksi.

 

[tag]

Ja tietysti Keskusta puolue nousee takajaloilleen jos maalaisten piilotukia leikataan.

Ei voi olla kysymys maaseudun piilotuista, jos hinnat nousevat maaseudulla ja on ollut aiemmin kannattavaa, ja eletään ns. valmiissa maailmassa. Se ei ole mahdollista. Tuki on tällöin sähköyhtiölle. Maakaapelointi bullshit on sähköyhtiön intressejä.

Sanojen muuttaminen pienemmäksi katteeksi ei muuta sitä tosiasiaa että kaupunkilaiset maksavat maalaisten sähköverkon kustannuksia.

Jos vaikka kirjanpito ryhmiteltäisiin alueellisesti ja jollain alueella tehdään maakaapeli-investointi, niin tällöin kate on pienempi pidemmän aikaa kyseisellä alueella. Ei ole siirto alueiden välillä. Väärä signaali ohjaa investointipäätökset maksimiin, kun voi nostaa samalla myyntihintaa kaikilla alueilla.

Toimisiko tämmöinen vertaus. Mitä kalliimmat hyllyt supermarkettiin rakennetaan, sitä kalliimmaksi saa kauppa nostaa kaikkien tuoteartikkeleiden hinnan. Nyt makkaran syöjät suuttuvat kun joutuvat maksamaan 100e makkarasta ja sisäfilettä syövät saavat samalla 100 euron hinnalla. Syyttävät että fileensyöjiä tuetaan. Fileensyöjät vetoavat että fileen oikea hinta olisi 29e jos hyllyjä ei olisi vaihdettu titaanisiin. Marketti jatkaa hyllyjen vaihtoa.

Makkaran hinta kuuluisi olla aina halvempi kuin fileen hinta. Mutta toteamus, fileensyöjät loisivat makkaransyöjien kustannuksella, ei voi olla totta ennen kuin yhteinen artikkelihinta on alle tuon 29e. Silloin raha virtaa yhdeltä ryhmältä toiselle. Fileensyöjiä rangaistaan epäreilusti vähän vähemmän, mutta näyttää siirrolta kun valokuvasta rajataan sopivasti pois marketti ja sen hyllyt. Väärässä signaalijärjestelmässä on hinta noussut väärälle tasolle ja raha virtaa marketille ja hyllyihin. Asiakasta ei kiinnosta hyllyn materiaali, kunhan vain saisi fileen siihen 29e ja makkaran 3e hintaan. Asiakas ei ole myöskään hyllyjen omistaja vaan kaikki titaanisiksi vaihdetut hyllyt, makkara- ja filehyllyt, omistaa sama marketti.

Sähkönsiiirrossa on kyse luonnollisesta monopolista ja välttämättömyys hyödykkeestä. Jos sähkönsiirota hinnoittelua verrataan hinnoitteluun jääkiekon olut hanalla niin yhteisiä tekijöitä on aika vähän. ... Verkon kustannukset voitaisiin jyvittää kohtuullisen helposti mutta se ei ole sähköyhtiön intressissä koska ei ole kilpailua asiakkaista. ... Sitomalla voitot asiakkaalta perittävään siirtohintaan on helppo tapa saada todellista hintakilpailua aikaan.

Olut esimerkki ontui ja korjaan mielipiteeni sen osalta. Voitot siirtohintaan olisi järkevää.

 

[David ":DA" Imodium]

Me asutaan 500 metrin päässä voimalaitoksesta josta saisi sähköt vaikka jatkoroikalla kotiin. Vähän tuntuu hassulta maksella myös haja-asutuksen linjojen kustannuksia.

 

[7iwi]

Missä päin oikeen olet töissä? Elenialla ja Carunalla on vähän joka myrskyssä ongelmia, samoin parilla pienemmällä yhtiöllä.

Meri-Lapissa. Parin vuoden takaisen tykkylumi-ongelman jälkeen on ollut oikeasti helppoa.

Me asutaan 500 metrin päässä voimalaitoksesta josta saisi sähköt vaikka jatkoroikalla kotiin. Vähän tuntuu hassulta maksella myös haja-asutuksen linjojen kustannuksia.

Se on tämä laki, joka vaatii että sama palvelu maksaa saman hinnan riippumatta asiakkaasta. Pitäisikö tonttien arvot määritellä uusiksi, sen mukaan kuka asuu lähimpänä voimalaitosta ja saa näin halvinta sähköä?

 

[David ":DA" Imodium]

Se on tämä laki, joka vaatii että sama palvelu maksaa saman hinnan riippumatta asiakkaasta. Pitäisikö tonttien arvot määritellä uusiksi, sen mukaan kuka asuu lähimpänä voimalaitosta ja saa näin halvinta sähköä?

Kyllähän siihen voisi lisätä korjauskertoimen funktiolla:
etäisyys voimalaitoksesta (km) / asutuksen keskimääräinen etäisyys voimalaitoksesta (km)

Koska asiaan vaikuttaa myös muita tekijöitä, kuten siirtoon käytetty tekniikka ja useat vaikutuspiirissä olevat voimalaitokset, ei kerrointa voisi implementoida täysimääräisesti. Mutta esimerkiksi 50 % hinnanmuodostuksesta voisi mennä tuon kaavan korjaamana. Siltikin vielä tarvittaisiin jokin kattoraja, että Ivalon mummokin vielä pärjää.

Ps. Olen tätä mieltä vain, koska olisin tällä hetkellä voittavana osapuolena. Jos asuisin kaukana sähkölinjoista, olisin tietysti eri mieltä.

 

[tag]

Kyllähän siihen voisi lisätä korjauskertoimen funktiolla:
etäisyys voimalaitoksesta (km) / asutuksen keskimääräinen etäisyys voimalaitoksesta (km)

Etäisyys voimalaitoksesta kertoimella saisi rahaa niin että jokaiseen pisteeseen voisi vetää voimalaitoksesta täysin oman kaapelin eikä tarvitsisi jatkaa edellisestä pisteestä. Sehän olisi resurssin tehotonta käyttöä.

Ei ole helppoa

Ehkä: etäisyys edellisestä pisteestä (km) / uuden pisteen käyttäjien määrä.

 

[David ":DA" Imodium]

Etäisyys voimalaitoksesta kertoimella saisi rahaa niin että jokaiseen pisteeseen voisi vetää voimalaitoksesta täysin oman kaapelin eikä tarvitsisi jatkaa edellisestä pisteestä. Sehän olisi resurssin tehotonta käyttöä.

Ei ole helppoa

Ehkä: etäisyys edellisestä pisteestä (km) / uuden pisteen käyttäjien määrä.

Joo, ihan totta. Noodien koko siinä pitäisi myös huomioida.

 

[JaniKari]

Me asutaan 500 metrin päässä voimalaitoksesta josta saisi sähköt vaikka jatkoroikalla kotiin. Vähän tuntuu hassulta maksella myös haja-asutuksen linjojen kustannuksia.

Ostatko sähkön siitä voimalaitoksesta? Todennäköisesti ostat jostain aivan muualta.
Ei tuo ole mahdotonta laskea kuka on käyttänyt mitä johtoa ja kuinka paljon. Johdon kustannukset riippuu sen käyttöasteesta. Jos olet ainoa käyttäjä kaikki johdon kulut kuuluu sinulle vaikka et käyttäisi sähkö juuri mitään. Toisaalta jos käytät 1/1000 kaapelissa siirretystä sähköstä tulee sinulle 1/1000 kaapelin kustannuksista.

Ei voi olla kysymys maaseudun piilotuista, jos hinnat nousevat maaseudulla ja on ollut aiemmin kannattavaa, ja eletään ns. valmiissa maailmassa. Se ei ole mahdollista. Tuki on tällöin sähköyhtiölle. Maakaapelointi bullshit on sähköyhtiön intressejä.

Siirtokustannukset on maalaisille moninkeraiset verrattuna kaupunkilaisille. Jos molemmat maksavat saman niin kaupunkilaiset maksavat maalaisten sähkönsiirron kustannuksia. Se että siirtohinnat ovat karanneet käsistä ja ne jo kattaisivat maalaisten todelliset kulut ei poista sitä että se on tukea.

 

[David ":DA" Imodium]

Ostatko sähkön siitä voimalaitoksesta? Todennäköisesti ostat jostain aivan muualta.
Ei tuo ole mahdotonta laskea kuka on käyttänyt mitä johtoa ja kuinka paljon. Johdon kustannukset riippuu sen käyttöasteesta. Jos olet ainoa käyttäjä kaikki johdon kulut kuuluu sinulle vaikka et käyttäisi sähkö juuri mitään. Toisaalta jos käytät 1/1000 kaapelissa siirretystä sähköstä tulee sinulle 1/1000 kaapelin kustannuksista.

Oli ehkä vähän kieli poskessa heitetty hei. ja kyllä, olen kys. voimalan yrityksen asiakas ja teen vieläpä heidän päästöinventaariot. Caruna täällä tosin jakaa sähkön ja rahastaa.

 

[tag]

Siirtokustannukset on maalaisille moninkeraiset verrattuna kaupunkilaisille. Jos molemmat maksavat saman niin kaupunkilaiset maksavat maalaisten sähkönsiirron kustannuksia. Se että siirtohinnat ovat karanneet käsistä ja ne jo kattaisivat maalaisten todelliset kulut ei poista sitä että se on tukea.

No, tätä ei voi viedä pidemmälle ennen kuin on numeroita pöydällä, ja ajalta ennen maakaapelointia.

 

[JaniKari]

Ei käytönmukaiseen hinnoitteluun tarvita metrikohtaista kirjanpitoa kuluista. Pidetään vain kirjaaa eri typpisten kaapeleiden keskimääräistä kustannukset metriä kohti vuodessa. Pitäisi olla suhteellisen helppoa.

 

[oestrus taurus]

Ei käytönmukaiseen hinnoitteluun tarvita metrikohtaista kirjanpitoa kuluista. Pidetään vain kirjaaa eri typpisten kaapeleiden keskimääräistä kustannukset metriä kohti vuodessa. Pitäisi olla suhteellisen helppoa.

Monesti se intressisi "mulle heti toi" tyypillä on kallein. Tämä siksi, koska se on usein myös asfaltin alle kaapeloitu. Puhumatta lisäksi niistä sivuseikoista, jotka ovat yhtä tärkeät kuin pelkkä sähkö. Monesti lämpövoimala on sitten kauempana eikä setelit synny ottomaatista.
Se mikä löytyy läheltä, ei toinen lähin löydykkään. Miksei muuten viemärivesiä voi laskea metsään tai myydä pellonisännälle? Annan vuokraisännälle oikeuden sille täysin...

 

[JaniKari]

Taitaa kauniilla nuorella miehellä vappu jo alkanut

 

[leffo]

Mun mielestä parempi otsikko ja rajaus aiheelle olisi enemmin sähköverkko ja sähköntuotanto.

 

[helppo92]

Tässä on nyt ollut puhetta aluekohtaisesta hinnoittelusta. Eräänlainen pistehinnoittelu on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Tällöin verkon solmupisteillä on jokaisella oma hintansa, johon lasketaan mukaan energian, häviöiden ja verkon ruuhkaisuuden aiheuttamat kustannukset. Tällainen pistehinnoittelumallikaan ei ole läheskään ongelmaton pienten "pistemarkkinoiden" takia ja yleensä tälläinen hinnoittelu vaatii voimakkaita valvontatoimia. Nämä hinnoittelumallit menevät enemmän sähkökaupan puolelle.

Onhan monessa kaupungissa erikseen oma sähköverkkoyhtiönsä, vaikka ei tietysti kaikissa. Näillä kaupunkiverkkoyhtiöillä siirtohinnat ovat luonnollisesti edullisempia. Carunakin muodostuu kahdesta yhtiöstä, joista Caruna Espoon verkkoon kuuluu Espoon ja Joensuun keskustan aluuet. Myös Kuopiossa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Vantaalla on hyvin pitkälti taajama-aluetta sisältävät verkkoytiöt. Paljon löytyy myös verkkoyhtiöitä, joiden alueella on isompi kaupunki ja jonkin verran haja-asutusaluetta, kuten Tampereen ja Oulun seudulla.

Ainakin omasta mielestäni hinnoittelusta tulisi todella monimutkaista, jos olisi vielä jokaisella osoitteella oma sähkönsiirtohintansa. Pelkkien kaapeleiden tai johtojen hinnoilla ei mitenkään voi laskea asiakaskohtaisia hintoja, kun taajama-alueella verkon rakentaminen on todella paljon haja-asutusaluetta hitaampaa ja kalliimpaa kilometriä kohden. Tällöin siirtomaksujen erot olisivat todella suuret, mutta ei ollenkaan todellisia kustannuksia vastaavat. Asiakaskohtainen hinnoittelu myös lisäisi todennäköisesti selvästi työmäärää verkkoyhiöissä, jolloin keksimääräiset kustannukset nousisivat.

 

[Korppikuningas]

Kansalaisaloitepalvelu - Sähkönsiirron kilpailutusmahdollisuus kansalaisille

En tiiä onko mitään merkitystä, mutta tollanen aloite on... että käykäähän laittaa ääntä!

 

[Rensu]

Kansalaisaloitepalvelu - Sähkönsiirron kilpailutusmahdollisuus kansalaisille

En tiiä onko mitään merkitystä, mutta tollanen aloite on... että käykäähän laittaa ääntä!

Mitenköhän tuo on ajateltu toteuttaa? Ja tuollakin mainittiin että siirto Carunalla maksaa 2/3 sähkön kokonaishinnasta. Taas on taidettu unohtaa että siirtoyhtiö laskuttaa myös sähköveron ja muut lakisääteiset maksut. Jos ne siirrettäisiin sähkön myyjän vastuulle, muuttuisi suhde hieman erilaiseksi.

 

[helppo92]

Kansalaisaloitepalvelu - Sähkönsiirron kilpailutusmahdollisuus kansalaisille

En tiiä onko mitään merkitystä, mutta tollanen aloite on... että käykäähän laittaa ääntä!

En vain oikein keksi kuinka tuon voisi toteuttaa. Usean verkon rakentaminen samalle alueelle vasta kalliiksi tulisi ja miten ihmeessä muuten voisi siirtohinnan kilpailuttaa.

 

[JaniKari]

Ainakin omasta mielestäni hinnoittelusta tulisi todella monimutkaista, jos olisi vielä jokaisella osoitteella oma sähkönsiirtohintansa. Pelkkien kaapeleiden tai johtojen hinnoilla ei mitenkään voi laskea asiakaskohtaisia hintoja, kun taajama-alueella verkon rakentaminen on todella paljon haja-asutusaluetta hitaampaa ja kalliimpaa kilometriä kohden. Tällöin siirtomaksujen erot olisivat todella suuret, mutta ei ollenkaan todellisia kustannuksia vastaavat. Asiakaskohtainen hinnoittelu myös lisäisi todennäköisesti selvästi työmäärää verkkoyhiöissä, jolloin keksimääräiset kustannukset nousisivat.

Ei luulisi olevan tietokoneelle mahdotonta laskea joka kulutuspaikasta lyhin reitti runkoverkkoon. Hinnoittelemalla eri kaapelityypien kustannukset ja jakamalla siiretyllä sähköllä saadaan kustannukset jyvitettyä helposti. Miksi tämä ei olisi todellisia kustannuksia vastaavaa? Tämähän juuri olisi sitä. Kustannuksia tästä hinnoittelusta tulisi mutta eihän misään kaupassa ole samat hinnat koska hinnoittelu on niin työlästä. Paitsi tietysti monopoli sähköyhtiöissä.
Nyt eri sähkönsiirtoyhtiöiden tehokkuutta olisi helppo vertailla kun kaapelimetri olisi hinnoiteltu. Huono puoli olisi että taajamien saama piilotuki poistuisi.

 

[helppo92]

Ei luulisi olevan tietokoneelle mahdotonta laskea joka kulutuspaikasta lyhin reitti runkoverkkoon. Hinnoittelemalla eri kaapelityypien kustannukset ja jakamalla siiretyllä sähköllä saadaan kustannukset jyvitettyä helposti. Miksi tämä ei olisi todellisia kustannuksia vastaavaa? Tämähän juuri olisi sitä. Kustannuksia tästä hinnoittelusta tulisi mutta eihän misään kaupassa ole samat hinnat koska hinnoittelu on niin työlästä. Paitsi tietysti monopoli sähköyhtiöissä.
Nyt eri sähkönsiirtoyhtiöiden tehokkuutta olisi helppo vertailla kun kaapelimetri olisi hinnoiteltu. Huono puoli olisi että taajamien saama piilotuki poistuisi.

Tuossa jo aiemmin selitin, että kaapeli- tai johtometriä ei voi suoraan käyttää hinnoitteluperusteena. Esimerkiksi maaseudulle sopiville peltoalueille auraa kaapelia päivässä kilometrin verran, mutta taajamassa kilometrin kaivaminen, auraaminen, tunkkaaminen teiden ali ym kestää helposti viikkoja samalla työntekijä -ja kone määrällä. Kaapelin kustannukset ovat toki merkittävin kustannuskomponentti, varsinkin kun kaapelia päästään auraamaan helpossa maastossa, jolloin muita kustannuksia syntyy vähemmän. Jokainen kohde vaatisi täten todellisiin kustannuksiin perustuvan hinnoittelun, jonka laskeminen tasapuolisesti kaikille asiakkaille veisi aikaa ja olisi varmasti haastavaa.

 

[JaniKari]

Tuskin joka metrille kannattaa omaa hintaa laskea. Voihan kaapelit hinnoittelut jaotella ovatko ne taajamassa vai ei. Tietysti aina tulee yksittäis tapauksia jossa hinnoittelu ei 100% vastaa todellisuutta, mutta suurimmalla osalla hinnoittelu mensi oikeaan suuntaan.

Sähkö on välttämättömyyshyödyke joten täytyisi tätäkin hinnoittelua rajoittaa, muuten sammuisi monessa mummon mökissä valot. Tärkeämpää olisi saada sähkönsiirtoyhtiöiden välille todellista kilapilua. Tämä on erittäin tärkeätä koska moni pienteollisuus kärsii törkeistä siirtohinnoista. Tässä ei muutama mummon mökki malla paljoa näy.

 

[zepi]

Ei taloyhtiöissäkään laskuteta vastikkeita ja sähköremontteja sen suhteen, että montako metriä kenenkin asunnosta on tekniseen tilaan josta sähköpiuhat lähtevät.

Kustannukset syntyvät verkkotasolla ja verkkoyhtiö optimoi verkkotasolla toimintaansa. Yksittäisen asiakkaan kustannuksia ei tällöin voi mitenkään laskea oikeudenmukaisesti, koska koko ajatuksessa yhden asiakkaan kustannuksista ei ole järkeä.

 

[JaniKari]

Taloyhtiössä sähköjohtojen kustannus on promillen luokkaa kokonaiskustannuksista. Putkiremontiti laskutetaan myös neliöitten suhteen joka aiheuttaa paljon närää koska vesipisteitä voi olla kaksi isossa ja pienessä asunnossa. Kustannukset vain ei mene tasan.

 

[leffo]

En vain oikein keksi kuinka tuon voisi toteuttaa. Usean verkon rakentaminen samalle alueelle vasta kalliiksi tulisi ja miten ihmeessä muuten voisi siirtohinnan kilpailuttaa.

Joks toveri on käynyt marssimassa Keskoa, Lidliä ja entistä Suomen lähikauppaa vastaan?

 

[Melbac]

Me asutaan 500 metrin päässä voimalaitoksesta josta saisi sähköt vaikka jatkoroikalla kotiin. Vähän tuntuu hassulta maksella myös haja-asutuksen linjojen kustannuksia.

Toisaalta taidat haluta että sitä sähköä on muuallakin tyyliin katuvaloissa yms?.Välillä tuntuu että porukka trollaa ihan tarkoituksella täällä kun valittelee päivänselvistä asioista.

 

[zepi]

Toisaalta taidat haluta että sitä sähköä on muuallakin tyyliin katuvaloissa yms?.Välillä tuntuu että porukka trollaa ihan tarkoituksella täällä kun valittelee päivänselvistä asioista.

Tai että sähköä on töpselissä silloinkin kun se lähivoimala on seisokissa...

 

[David ":DA" Imodium]

Toisaalta taidat haluta että sitä sähköä on muuallakin tyyliin katuvaloissa yms?.Välillä tuntuu että porukka trollaa ihan tarkoituksella täällä kun valittelee päivänselvistä asioista.

Kyllähän mä haluaisin kaikkea muutakin kivaa kaikille. Sähköä, öljyä, ruokaa, hieronta kerran viikossa ja euroopan uusimman autokannan. En mä kuitenkaan halua koko palkkaani niihin laittaa. Puolet menee jo. Sähkö nyt on kuitenkin kaikenkaikkiaan niin halpa hyödyke ettei siitä viitsi pennejä edes yrittää viilailla.

Ja kyllä mä oikeasti myös kannatan haja-asutusalueiden ylläpitoa. Sähköjen, teiden ja muunkin infran osalta. Paikallinen tiivistäminen olisi noissa se ensisijainen säästökeino, eikä infran lakkauttaminen. Jokaisen talon yhteyteen kun laitetaan turvapaikanhakijalle barakki, saadaan aluetehokkuus kerralla tuplattua ja samalla maatilalle uusi renki.

 

[penttip]

Helen nyt sitten avasi pelin lanseeraamalla uuden hintakomponentin aikasiirtohinnoitteluun, eli siis tehomaksun. Uudistus toteutetaan verkon kapasiteetin tasaamiseksi ja kustannusten kohdistamiseksi paremmin kulutuspaikoille, mutta käytännössä ehdot vaikuttavat siltä, että kyseessä on vain uusi perusmaksu, joka ei juurikaan tuo asiakkaalle mitään mahdollisuuksia vaikuttaa laskuunsa. Tehomaksu nimittäin määräytyy viimeisen 12kk aikana olevan suurimman tuntikulutuksen mukaan. Käytännössä jokaisella sähkösaunojalla se huippukulutus tulee olemaan yli 10kw. Kustannus on 0,79€/kw/kk. Mitään todellista insentiiviä säästää kulutuksessa juuri niiden kovimpien huippujen aikaan ei anneta, koska vuodessa tulee joka tapauksessa sellaisia tunteja, jolloin se kulutus karkaa tuonne 10+ alueelle varmasti. Tuo huippukulutuksen mittaus pitäisi ajoittaa vain niille kuukausille ja tunneille, jolloin oikeasti verkko on kovilla, niin tällöin kuluttajat saattaisivat jopa yrittää vältellä saunomista näinä aikoina.

Siirtohinnat vähän laskevat, mutta tämä on siis uusi kustannuserä vanhojen perusmakujen päälle. Hinnottelusta tunnutaan siis tekevän entistäkin monimutkaisempaa, ja kuluttajan on entistä vaikeampi vertailla esim. aikasähkön kannattavuutta.

Nyt kun tämä peli on avattu, seuraavat muut yhtiöt varmasti nopeasti.

Siirtohinnat muuttuvat | Helen

 

[Resetor]

Spoileri: quote

Helen nyt sitten avasi pelin lanseeraamalla uuden hintakomponentin aikasiirtohinnoitteluun, eli siis tehomaksun. Uudistus toteutetaan verkon kapasiteetin tasaamiseksi ja kustannusten kohdistamiseksi paremmin kulutuspaikoille, mutta käytännössä ehdot vaikuttavat siltä, että kyseessä on vain uusi perusmaksu, joka ei juurikaan tuo asiakkaalle mitään mahdollisuuksia vaikuttaa laskuunsa. Tehomaksu nimittäin määräytyy viimeisen 12kk aikana olevan suurimman tuntikulutuksen mukaan. Käytännössä jokaisella sähkösaunojalla se huippukulutus tulee olemaan yli 10kw. Kustannus on 0,79€/kw/kk. Mitään todellista insentiiviä säästää kulutuksessa juuri niiden kovimpien huippujen aikaan ei anneta, koska vuodessa tulee joka tapauksessa sellaisia tunteja, jolloin se kulutus karkaa tuonne 10+ alueelle varmasti. Tuo huippukulutuksen mittaus pitäisi ajoittaa vain niille kuukausille ja tunneille, jolloin oikeasti verkko on kovilla, niin tällöin kuluttajat saattaisivat jopa yrittää vältellä saunomista näinä aikoina.

Siirtohinnat vähän laskevat, mutta tämä on siis uusi kustannuserä vanhojen perusmakujen päälle. Hinnottelusta tunnutaan siis tekevän entistäkin monimutkaisempaa, ja kuluttajan on entistä vaikeampi vertailla esim. aikasähkön kannattavuutta.

Nyt kun tämä peli on avattu, seuraavat muut yhtiöt varmasti nopeasti.

Siirtohinnat muuttuvat | Helen

Ensimmäisiä askelia kohti kysyntäjoustoa. Tällä hetkellä kuluttajilla on tosiaan aika niukat mahdollisuudet vaikuttaa noihin huippukulutuksiin kun moni ei edes ymmärrä milloin se asunnon oma kulutuspiikki on, eikä sen kulutuksen näkeminen reaaliajassakaan oikein onnistu.

Ei siinä, kysyntäjoustoa tarvitaan ja se on tulevaisuuden juttu. Sen vuoksi on hyvä että sille muodostetaan kysyntää tällätavoin. Seuraavana ihmisille vain pitäisi saada edullisia ja toimintavarmoja keinoja sen oman kulutuksen kontrollointiin automaattisesti.

 

[leffo]

Keskon kaupan rakentaminen maksaa pennosia verrattuna sähköverkon rakentamiseen käytännössä nollasta kj- ja pj-verkon osalta. Ei paljoa voi hinnalla kilpailla kun investointi pitäisi maksaa.

Lisäksi voi olla vähän hiljaista saada sijoituslupia jossain kaupungissa kun vieressä kulkee jo valmis verkko.

Mä en kyllä puhunut mistään kaupasta vaan koko ketjusta. Lidl maksoi pennosia aloittaessaan päivittäistavarakaupan Suomessa. Seelvä. Onneksi Lidliltä löytyi nämä pennoset. Mikseiköhän yhdeltäkään ruotsalaiselta päivittäistavaraketjulta ole löytynyt näitä pennosia.

Mutta miksi minun tarvitsee Soneran asiakkaana maksaa Saunalahden ja DNA:n televerkkojen rakentaminen?

 

[leffo]

Pennosia muutaman myymälän rakentaminen silti maksaa. Ja hienosti sivuutit sijoituslupa-asiatkin.

Lidlin myymälät on yksinkertaisesti todella huono vertauskohde tässä asiassa.

Ei Lidlin vaan Lidlin, Keskon ja Lähikaupan. Enkä mä puhunut kaupoista vaan ketjuista, joihin kuuluu muutakin kuin kaupat. Niillä on jokaisella päällekkäiset infrat.

Mitäs sä sivutit? Haluaisitko selittää miksi minä Soneran asiakkaana joudun maksamaan myös Saunalahden ja DNA:n radioverkkojen rakentamisen ja ylläpidon?