Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

"paras" on melko väärä sana tässä. Käyttöasteeltaaan suurin on korrekti termi.

Esim. Ranskassa niin suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, että siellä on ehkä voitu tarkoituksella ajaa pienen kulutuksen (ja saksan tuulivoimaloiden suuren tuottavuuden) aikana jotain ydinvoimaloita pienemmälle teholle, kun taas täällä säätövoima hoidetaan vesivoimalla ja jotain polttavilla voimalaitoksilla.

Linkkaamallani sivulla oli muistaakseni erikseen kategoria sille että voimala olisi ajanut vajaateholla säädön takia. Ja hyvä näin, onhan voimala täysin käytettävissä jos se pystyisi ajamaan täydellä teholla jos joku vaan tilaisi sähköä.

 

[HTK12]

"paras" on melko väärä sana tässä. Käyttöasteeltaaan suurin on korrekti termi.

Esim. Ranskassa niin suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, että siellä on ehkä voitu tarkoituksella ajaa pienen kulutuksen (ja saksan tuulivoimaloiden suuren tuottavuuden) aikana jotain ydinvoimaloita pienemmälle teholle, kun taas täällä säätövoima hoidetaan vesivoimalla ja jotain polttavilla voimalaitoksilla.

Kyllähän meilläkin ydinvoimaa säädetään pienemmälle teholle lämmityskauden ulkopuolella, kun tuulivoima tuottaa paljon. OL3 säätävät ja aika usein myös OL2. Toki Ranskassa tuota alasäätöä tapahtuu paljon enemmän kuin meillä.

 

[Grez]

Näkisin että Ranskassa on myös vähemmän kriittistä jos yksittäistä ydinvoimalaa kohtaa yllättävä vikatilanne, kun niitä on niin monta.

Sinänsä jos jaksaisi voisi tosiaan tehdä noista UMM viesteistä tilastoja, mutta siinä tilastossa ei ilmeisesti olisi kuin EU-alueen maat.

 

[Lämpöpumppu]

Eikös tästä ollut OL3:n osalta joskus juttua, että se on ensimmäinen reaktori Suomessa, jota on (ranskalaista suunniytelua edustavana) järkevää ajaa puhtaasti sähkömarkkinoiden takia vajaateholla? Vanhemmilla myllyillä kyseessä on aina poikkeustilanne...?

Se mihin laitos on suunniteltu suorituskyvyltään kykeneväksi, ei välttämättä tee siitä järkevää. Ydinvoimalaa tai muutakaan lauhdevoimalaitosprosessia ei ole ikinä teknisesti järkevä ajaa vajaalla teholla. Kaikki transienttitilanteet, joissa prosessisuureet muuttuvat suuntaan tai toiseen, kuormittavat laitoksen komponentteja melkoisesti ja niiden elinikä lyhenee. Mitä enemmän laitoksen prosessissa tapahtuu muutoksia, niin sen todennäköisemmin häiriötilanteitakin tapahtuu. Nykyinen kasvanut uusiutuvan energian määrä ja siitä johtuva sähkömarkkinatilanne kuitenkin tekee säätämisestä taloudellisesti kannattavampaa kuin tasaisesta ajosta, ja siksi OL3 sekä satunnaisesti myös OL2 on viime vuosina säätänyt tehoaan.

 

[vemkki]

Sattumalta osui silmiin melko tuore juttu Kalajoelle asennettavasta synkronikompensaattorista. Kivoja kuviakin löytyy. Jutusta tulee vähän sellainen vaikutelma, että on aika tuoretta teknologiaa, vaikka synkronikompensaattori onkin ideana vanha.

Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori mahdollistaa tuulivoimatuotannon kasvun - Fingrid-Lehti

Destian kantaverkkoyhtiö Fingridille toteuttama synkronikompensaattori on vastaus länsirannikon kasvavaan tuulivoimantuotantoon.

www.fingridlehti.fi

 

[Mazikaze]

Se mihin laitos on suunniteltu suorituskyvyltään kykeneväksi, ei välttämättä tee siitä järkevää. Ydinvoimalaa tai muutakaan lauhdevoimalaitosprosessia ei ole ikinä teknisesti järkevä ajaa vajaalla teholla. Kaikki transienttitilanteet, joissa prosessisuureet muuttuvat suuntaan tai toiseen, kuormittavat laitoksen komponentteja melkoisesti ja niiden elinikä lyhenee. Mitä enemmän laitoksen prosessissa tapahtuu muutoksia, niin sen todennäköisemmin häiriötilanteitakin tapahtuu. Nykyinen kasvanut uusiutuvan energian määrä ja siitä johtuva sähkömarkkinatilanne kuitenkin tekee säätämisestä taloudellisesti kannattavampaa kuin tasaisesta ajosta, ja siksi OL3 sekä satunnaisesti myös OL2 on viime vuosina säätänyt tehoaan.

Itse olen vaan uutisten muistikuvien varassa, enkä todellakaan ole ydin/höyrytekniikan asiantuntija. Tuollaisen nyt löysin nopealla googlettelulla. Muistelisin joskus lukeneeni, että OL3 on nimenomaan säätöä varten paremmin suunniteltu, mihin tuossa viitataan. Ranskassa tämä taas on tarpeen, koska ydinvoimalla tuotetaan lähes kaikki maan tarvitsema sähkö, joten säätökykyä pitää löytyä paljon meitä enemmän, kun meillä ydinvoima on tarkoitettu vakaaksi perusvoimaksi, jota ei säädetä normaalitilanteessa.

 

[Ogeli]

Sattumalta osui silmiin melko tuore juttu Kalajoelle asennettavasta synkronikompensaattorista. Kivoja kuviakin löytyy. Jutusta tulee vähän sellainen vaikutelma, että on aika tuoretta teknologiaa, vaikka synkronikompensaattori onkin ideana vanha.

Eli oliko tuo nyt helkkarin iso sähkömoottori jolla on reippaasti pyörivää massaa (inertiaa) ja tarvittaessa toimii myös generaattorina?

Toivottavasti tuulifirmat (ja aurinko) osallistuvat kustannuksiin

 

[B12]

Sähkömoottori, iso pyörivä massa ja toimii vauhtipyöränä. Ei ole generaattori.

 

[asddsa]

Eikö näillä ole tarkoitus kasvattaa verkon inertiaa, joka on ollut laskemaan päin?

 

[B12]

Eikö näillä ole tarkoitus kasvattaa verkon inertiaa, joka on ollut laskemaan päin?

Sepä juuri, kun tuuli- ja aurinkovoimaloissa ei ole pyörivää generaattoria inertiaa tekemässä, vaan invertteritekniikkaa. Taajuus kyykkää kuormituspiikeissä, jos inertiaa liian vähän tehoon nähden.

 

[rock]

Eli oliko tuo nyt helkkarin iso sähkömoottori jolla on reippaasti pyörivää massaa (inertiaa) ja tarvittaessa toimii myös generaattorina?

Toivottavasti tuulifirmat (ja aurinko) osallistuvat kustannuksiin

Alla @B12 ja @asddsa ihan oikein kertovat mikä ja mitä varten tuo on. Mitä kustannuksiin tulee niin tuon rakennuttaja Fingrid osaltaan veloittaa niin verkonkäyttömaksuja kuin tasesähkökustannuksia tuuli- ja aurinkovoimatuottajilta ja isojen tasevirheiden aiheuttajat lopulta kyllä maksavat viulut, mutta mitenkään erityisesti kustannuksia ei voi kohdentaa juuri tietyille toimijoille.

Sähkömoottori, iso pyörivä massa ja toimii vauhtipyöränä. Ei ole generaattori.

Eikö näillä ole tarkoitus kasvattaa verkon inertiaa, joka on ollut laskemaan päin?

 

[Grez]

Ylen puolentoistavuoden takaisessa jutussa tuosta synkronikompensaattorista oli kommenteissa ihan mielenkiintoisia kommentteja. Joku siellä pohti että eikö jotain synkronista tiedonsiirtoväylää pitkin (kommenteissa puhuttiin radiolähettimestä) voisi lähettää verkon toivottua vaihekulmaa ja sitten laittaa esim. isot tuulivoimalat ja aurinkopuistot tekemään sen mukaan sähköä. Nythän tuota synkronoinnin tarvetta ilmeisesti lisää merkittävästi se, että nämä invertteripohjaiset sähköntuottajat pyrkivät tahdistumaan verkosta näkemäänsä vaiheeseen, josta syystä ne eivät varsinaisesti tahdista verkkoa.

 

[eurokeitai]

Se on sähkögeneraattori, jos joku ulkoinen voima pyörittää akselia
Se on sähkömoottori, jos akseliin on liitetty kuorma
Se on synkronikompensaattori, jos akseliin ei ole kytketty mitään

edit: tässä tapauksessa akselissa on vauhtipyörä. Se toimii siis moottorina kun vauhtipyörää kiihdytetään, ja generaattorina jos vauhtipyörästä otetaan energiaa.

 

[Ogeli]

ihan oikein kertovat mikä ja mitä varten tuo on.

Onko sulla tietoa paljonko tuo häkkyrä imee tehoa tahdistusvaiheessa ja kauanko se kestää. Entä ottoteho käyntivaiheessa?
Outoa jos tuo ei tavallaan syötä tehoa verkkoon vaiheen vääristyessä? (siis toimi generaattorina vaikka vain millisekuntien ajan)

 

[rock]

Onko sulla tietoa paljonko tuo häkkyrä imee tehoa tahdistusvaiheessa ja kauanko se kestää. Entä ottoteho käyntivaiheessa?
Outoa jos tuo ei tavallaan syötä tehoa verkkoon vaiheen vääristyessä? (siis toimi generaattorina vaikka vain millisekuntien ajan)

Ei ole tietoa enkä ole (sähköalan)insinööri. Eiköhän noista yleisesti löydy tietoa googlaamalla, Fingrid tuskin noista tarkempia speksejä tulee julkaisemaan.

 

[Vertigo]

Ylen puolentoistavuoden takaisessa jutussa tuosta synkronikompensaattorista oli kommenteissa ihan mielenkiintoisia kommentteja. Joku siellä pohti että eikö jotain synkronista tiedonsiirtoväylää pitkin (kommenteissa puhuttiin radiolähettimestä) voisi lähettää verkon toivottua vaihekulmaa ja sitten laittaa esim. isot tuulivoimalat ja aurinkopuistot tekemään sen mukaan sähköä. Nythän tuota synkronoinnin tarvetta ilmeisesti lisää merkittävästi se, että nämä invertteripohjaiset sähköntuottajat pyrkivät tahdistumaan verkosta näkemäänsä vaiheeseen, josta syystä ne eivät varsinaisesti tahdista verkkoa.

Muistaakseni tässä triidissä oli joskus ehkä vaajaa vuosi takaperin jonkun postaama artikkeli/tutkimus "synteettisestä inertiasta", mitä koitettiin harrastaa olikohan nyt brittien vai australian tuulivoimaloissa. En löytänyt nyt pikaisella vilkaisulla ko. artikkelia, mutta ilmeisesti tuollainen on ihan mahdollista tehdä tuulivoimalla tai millä nyt sitä energiaa tuottaakaan. En muista/tiedä mahtaako vaatia jotakin spesiaalimpia fiitsöreitä inverttereiltä josko tuollaista haluaisi harrastaa, joten saattaa olla kustannuskysymys myös, josko vaikka moiseen kykenevä invertteri on esim tuplahintainen tjsp. versus karvalakkimalleihin mitä nyt on käytössä...

 

[B12]

Onko sulla tietoa paljonko tuo häkkyrä imee tehoa tahdistusvaiheessa ja kauanko se kestää. Entä ottoteho käyntivaiheessa?
Outoa jos tuo ei tavallaan syötä tehoa verkkoon vaiheen vääristyessä? (siis toimi generaattorina vaikka vain millisekuntien ajan)

Syöttäähän se tehoa sen millisekunnin piikin aikana, mutta ei yleisesti ja jatkuvasti. Ottotehosta vaikea sanoa, mutta vähintään kymmeniä kilowatteja (sata?) menee tuommoisen murikan pyörittämiseen ja toki piikin jälkeen uudelleen kiihdyttämiseen sitten vähän enemmän kuin se energiamäärä, minkä vauhtipyörä verkkoon luovuttanut. Eli tavallaan tuo on ehkä sekunnin "akku", joka pitää ladata käytön jälkeen.

Meidän emoyhtiö on alkanut valmistaa kompensaattoreita. Tuossa muutakin asiaa kompensaattoreista ja havainnevideo rakenteesta..

Synchronous Condensers by ANDRITZ Hydro

ANDRITZ Synchronous Condensers are a reliable, proven, cost-effective, and smart solution for fulfilling the requirements of a challenging market.

www.andritz.com

 

[Ogeli]

Syöttäähän se tehoa sen millisekunnin piikin aikana, mutta ei yleisesti ja jatkuvasti. Ottotehosta vaikea sanoa, mutta vähintään kymmeniä kilowatteja (sata?) menee tuommoisen murikan pyörittämiseen ja toki piikin jälkeen uudelleen kiihdyttämiseen sitten vähän enemmän kuin se energiamäärä, minkä vauhtipyörä verkkoon luovuttanut. Eli tavallaan tuo on ehkä sekunnin "akku", joka pitää ladata käytön jälkeen.

Pohdiskelin lisää ja tuskin millisekunneissa mitään tapahtuu.
Ajatus menee näin:
taajuus nousee>synkkamoottori pyrkii nostamaan nopeutta mutta perässä oleva pyörivä massa hidastaa.
taajuus laskee pyörivä massa pitää kierrokset vakiona>moottori toimii generaattorina ja syöttää verkkoa.

Roottorin magnetoinnilla varmaan pystyy muuttamaan ominaiskäyrää? (kuorman hallinta)

Tuulimyllyinvertteri on hankala kun jarruteho pitäis syöttää johonkin ja syötössä taajuuden pito aiheuttaa liikaa häviöitä.

Teollisuudesta varmaan hävinnyt paljon inertiaa tehokkaiden inverttereiden tulon myötä.

 

[MOS6510]

Muistaakseni tässä triidissä oli joskus ehkä vaajaa vuosi takaperin jonkun postaama artikkeli/tutkimus "synteettisestä inertiasta", mitä koitettiin harrastaa olikohan nyt brittien vai australian tuulivoimaloissa. En löytänyt nyt pikaisella vilkaisulla ko. artikkelia, mutta ilmeisesti tuollainen on ihan mahdollista tehdä tuulivoimalla tai millä nyt sitä energiaa tuottaakaan. En muista/tiedä mahtaako vaatia jotakin spesiaalimpia fiitsöreitä inverttereiltä josko tuollaista haluaisi harrastaa, joten saattaa olla kustannuskysymys myös, josko vaikka moiseen kykenevä invertteri on esim tuplahintainen tjsp. versus karvalakkimalleihin mitä nyt on käytössä...

Synteettinen inertia ei oikein onnistu tuulivoimalla sen perusongelman vuoksi, että tuulivoima tuottaa mitä sattuu. Inertian tuottaminen vaatii grid-forming-invertterit sekä taakse tuotantotehon, joka antaa tehoa tarpeen - ei sattuman - pohjalta.

 

[frogbot]

Olisikohan noista massiivisista vauhtipyöristä ihan oikeiksi energiavarastoiksi? Jos koon skaalaisi tyyliin isoksi (>100t) ja tyhjiössä niitä pyörittelisi. Nopealla ja karkealla päässälaskulla voisi ihan gigajouleluokkaa olla varastoidut energiamäärät ja ei kai se ole kuin jonkinlaisen vaihteiston päässä generaattorin pyörityksestä.

 

[B12]

Olisikohan noista massiivisista vauhtipyöristä ihan oikeiksi energiavarastoiksi? Jos koon skaalaisi tyyliin isoksi (>100t) ja tyhjiössä niitä pyörittelisi. Nopealla ja karkealla päässälaskulla voisi ihan gigajouleluokkaa olla varastoidut energiamäärät ja ei kai se ole kuin jonkinlaisen vaihteiston päässä generaattorin pyörityksestä.

Onhan se yksi vaihtoehto sekin ja kai jotakin tehtykin isoja ja pieniä.

The Next Frontier in Energy Storage | Amber Kinetics, Inc

amberkinetics.com

Torus Flywheel Energy Storage System (FESS)

Torus systems reduce costs, lower emissions, and protect commercial buildings from outages, while increasing the security and reliability of overall utility grid.

www.torus.co

Samaan sarjaan menevät painojen nostelut ja laskemiset, pumppuvoimalat ym mekaaniset potentiaali- tai liike-energian varastointiin perustuvat varastot. Tuo synkronikompensaattori on lähinnä kondensaattoria vastaava, eli hyvin lyhyiden piikkien tasoittamiseen tarkoitettu hetkellinen iso tehonsyöttö. Varastothan eivät lisää energiaa, vaan ainoastaan siirtävät sitä hetkestä toiseen.

Joku vesivoimakin on ihan hyvä kompensaattori. Turbiinissa ja generaattorissa on iso inertia ja turbiinin säätösiivet reagoivat sekunneissa kuorman muutoksiin. Höyryturbiineissa sama homma esim ydinvoimaloissa. Inertialla runnotaan kuormapiikin läpi kunnes säätö reagoi ja nostaa tehoja ja nostaa taajuuden takaisin.

 

[eurokeitai]

Tuolla on teknisempää detaljia juuri tästä Jylkän SYNKRONIKOMPENSAATTORIsta

https://www.theseus.fi/bitstream/10024/820488/2/Turves_Tuomas.pdf

 

[heebo1974]

Teraloop - Energy storage to empower the world

Teraloop is a kinetic energy storage solutions provider for Sustainable Mobility and Distributed Energy operators. Our flywheels can be used as stand-alone or in combination with batteries, both individually or in arrays.

www.teraloop.org

Tuollainen ilmeisesti startup yritys löytyy suomesta, joka "tekee" noita pyöriviä energiavarastoja.

 

[Ihmes]

Onko sulla tietoa paljonko tuo häkkyrä imee tehoa tahdistusvaiheessa ja kauanko se kestää. Entä ottoteho käyntivaiheessa?
Outoa jos tuo ei tavallaan syötä tehoa verkkoon vaiheen vääristyessä? (siis toimi generaattorina vaikka vain millisekuntien ajan)

Tuolla linkatussa opinnäytetyössä oli annettu nimellisjännite 14,3 kV ja nimellisvirta 3270A, eli noiden perusteella luokkaa 45 MW?

Oikosulkuvirta 165 kA

 

[Persojet]

Tuolla linkatussa opinnäytetyössä oli annettu nimellisjännite 14,3 kV ja nimellisvirta 3270A, eli noiden perusteella luokkaa 45 MW?

Oikosulkuvirta 165 kA

Jos ajatellaan normaalin inertian pyörivän 120 - 280 GWs tasolla niin tuo on yksi kärpänen joukossa. Lisäksi tuo on kolmivaiheinen laite eli puhutaan varmaan jostain 140 MW luokasta jos lähtötiedot pitävät paikkansa.

 

[Ihmes]

Jos ajatellaan normaalin inertian pyörivän 120 - 280 GWs tasolla niin tuo on yksi kärpänen joukossa. Lisäksi tuo on kolmivaiheinen laite eli puhutaan varmaan jostain 140 MW luokasta jos lähtötiedot pitävät paikkansa.

Juu, ei tuon varmaan tarkoituskaan ole koko Suomen sähköverkkoa vakauttaa. En ehkä kuitenkaan haluaisi olla tuon rakennuksen sisällä, jos joku laittaisi sen pyörimään ulkoisella virralla täyteen vauhtiin ja sitten kytkemään tahdistamatta valtakunnan verkkoon

 

[erihyva]

Saksassa muutama iso puolue väläyttelee osan suljetuista ydinvoimaloista uudelleenkäynnistämistä

Saksassa kaavaillaan paluuta ydinvoimaan – yli 4 000 MW nopeasti käyttöön

Ainakin viisi voimalaa voitaisiin ottaa takaisin tuottamaan sähköä.

www.tekniikkatalous.fi

 

[Tonnin Seteli]

Saksassa muutama iso puolue väläyttelee osan suljetuista ydinvoimaloista uudelleenkäynnistämistä

Saksassa kaavaillaan paluuta ydinvoimaan – yli 4 000 MW nopeasti käyttöön

Ainakin viisi voimalaa voitaisiin ottaa takaisin tuottamaan sähköä.

www.tekniikkatalous.fi

Kyllä se pään selviäminen on tietyissä asioissa hidasta. Pitkälle pahaan kriisiin jatketaan myyräntyötä ja vielä tyrimisen jälkeen menee vuosia avata päänsä josko pitäisi hieman yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on.

 

[HTK12]

Saksassa muutama iso puolue väläyttelee osan suljetuista ydinvoimaloista uudelleenkäynnistämistä

Saksassa kaavaillaan paluuta ydinvoimaan – yli 4 000 MW nopeasti käyttöön

Ainakin viisi voimalaa voitaisiin ottaa takaisin tuottamaan sähköä.

www.tekniikkatalous.fi

Vaalit vasta vuoden päästä, joten eiköhän siellä ehditä tehdä niiden uudelleen käyttöönotosta mahdollisiman vaikeata ettei niitä otettaisi käyttöön. Olisi luullut, että järki olisi jo kaksi vuotta sitten löytynyt (kun energia hinta pomppasi sodan takia), mutta ei. Nytkin tuo ehkä tapahtuu, jos CDU / CSU voittaa vaalit. Ellei voita, niin tuskin. Voi hyvin olla vaan opposition huutelua äänien kalasteluksi.

 

[Seese]

Vaalit vasta vuoden päästä, joten eiköhän siellä ehditä tehdä niiden uudelleen käyttöönotosta mahdollisiman vaikeata ettei niitä otettaisi käyttöön. Olisi luullut, että järki olisi jo kaksi vuotta sitten löytynyt (kun energia hinta pomppasi sodan takia), mutta ei. Nytkin tuo ehkä tapahtuu, jos CDU / CSU voittaa vaalit. Ellei voita, niin tuskin. Voi hyvin olla vaan opposition huutelua äänien kalasteluksi.

On kyllä erikoista miten on noin vaikeaa, vaikka koko Saksan teollisuus on kyykkäämässä energiapolitiikan takia.

 

[HTK12]

On kyllä erikoista miten on noin vaikeaa, vaikka koko Saksan teollisuus on kyykkäämässä energiapolitiikan takia.

Kun ideologia on sumentanut järjen, niin jälki on tälläistä. Saksassa on ollut todella kova ydinvoiman vastustus jo ties kuinka monta vuosikymmentä, joten itse olen hyvin skeptinen noiden uudelleen käynnistykseen liittyen. Joo teollisuus on ihan kusessa, mutta ei sillä ole mitään väliä, koska ideologia ajaa kaiken ohi. Kaikille järjellä ajetteleville on ollut selvää jo yli vuosikymmenen, että ydinvoimaa tullaan tarvitsemaan paljon, jos näihin ilmastotavoitteisiin halutaan päästä. Ilman ydinvoimaa se ei tule olemaan mitenkään mahdollista ellei satu ole Norjan tapainen maa, jossa vesivoimaa on erittäin paljon.

 

[qtba]

Kysymys olikin, jos osaa laskea ja näkee laskemallakin että pörssi on halvin käyttämällä sähköä milloin huvittaa, niin miksi se pörssisopimus tuo joillekin mukanaan pakonomaisen hintojen kyttäämisen tai väitetyn tarpeen siihen?

Ottaa pörssisopparin ja unohtaa, suurella todennäköisyydellä vuoden jaksolla halvin tapa ostaa sähköä.

Laskin itse liukurilla ajanjakson 1.10.2023-1.9.2024 datahubin tiedoilla. Pörssisähkön marginaaliksi laitoin aika niukan 0.36snt/kwh ilman kk-maksua. Tuloksena oli ~1500e. Lumpeen sopparilla toteutuneet kulut (mukana kk-maksut) ~1100e. Tuosta toki puuttuu yksi kk kun pörssi olisi ollut varmaan hieman halvempi, mutta kokonaisuutena ei juuri merkitystä.

Ne parit viikkoa tammi-/helmikuussa edustaa varmaan kolmasosaa koko summassa pörssin osalta. Ei kiitos.

 

[Enhancer]

Laskin itse liukurilla ajanjakson 1.10.2023-1.9.2024 datahubin tiedoilla. Pörssisähkön marginaaliksi laitoin aika niukan 0.36snt/kwh ilman kk-maksua. Tuloksena oli ~1500e. Lumpeen sopparilla toteutuneet kulut (mukana kk-maksut) ~1100e. Tuosta toki puuttuu yksi kk kun pörssi olisi ollut varmaan hieman halvempi, mutta kokonaisuutena ei juuri merkitystä.

Ne parit viikkoa tammi-/helmikuussa edustaa varmaan kolmasosaa koko summassa pörssin osalta. Ei kiitos.

Ymmärräthän, että kiinteä sopimus on markkinahinta + myyjän palkkio riskinotosta? Riskin ja myös tuoton kantaa myyjä.

Pörssisopimuksessa riskin ja siten myös tuoton kantaa asiakas itse.

Tällöin todennäköistä on, että kiinteällä maksaa ylihintaa, koska sähköyhtiö tietää kyllä mitä tekee kiinteää sopimusta tarjotessaan.

Ihan sama analogia löytyy pankkilainan viitekoroista. Lyhyin mahdollinen muuttuva viitekorko on historiallisesti halvin, mutta kiinteä tuo turvaa. Lisähintaan.

Ei tämä nyt näin vaikeaa ole. Aina löytyy sitten se tapaus, joka pystyy pörssillä maksamaan vuodessa sähköstään 2snt/kWh ja se jonka talon lämmityskustannus tammikuussa pikkupakkasilla tuo vuoden kustannuksista 99,5%. Kumpikaan näistä ei ole järkevä esimerkki, vaan kannattaa pitää keskiarvot mielessä.

 

[qtba]

Ymmärräthän, että kiinteä sopimus on markkinahinta + myyjän palkkio riskinotosta? Riskin ja myös tuoton kantaa myyjä.

Pörssisopimuksessa riskin ja siten myös tuoton kantaa asiakas itse.

Tällöin todennäköistä on, että kiinteällä maksaa ylihintaa, koska sähköyhtiö tietää kyllä mitä tekee kiinteää sopimusta tarjotessaan.

Ihan sama analogia löytyy pankkilainan viitekoroista. Lyhyin mahdollinen muuttuva viitekorko on historiallisesti halvin, mutta kiinteä tuo turvaa. Lisähintaan.

Ei tämä nyt näin vaikeaa ole. Aina löytyy sitten se tapaus, joka pystyy pörssillä maksamaan vuodessa sähköstään 2snt/kWh ja se jonka talon lämmityskustannus tammikuussa pikkupakkasilla tuo vuoden kustannuksista 99,5%. Kumpikaan näistä ei ole järkevä esimerkki, vaan kannattaa pitää keskiarvot mielessä.

Ymmärrän varsin hyvin. Omakotitaloasujana osaan arvioida riskin sille, että pakkanen on kova ja että tuulivoimalat eivät silloin pyöri. Sikäli suojaaminen on aika helppo päätös, mitä ei ole tarvinnut katua. Sähkön hinnan hulluina vuosina oli voimassa 4,4snt sopimus, silloin säästö oli vielä tuntuvampaa.

Myös korolle on otettu suoja silloin kun ne olivat nollassa. Tälläkin riskisuojalla ollaan puolison kanssa säästetty useita satoja euroja kuussa.

Teoriassa on varmaan halvinta olla kaikessa täysin markkinoiden armoilla, mutta käytäntö on ainakin omalla kohdallani osoittanut, että asioita kannattaa myös itse arvioida. Tukkaan olisi tullut useita tuhansia ilman korkosuojaa ja pitämällä pörssisopimusta.

 

[Enhancer]

Ymmärrän varsin hyvin. Omakotitaloasujana osaan arvioida riskin sille, että pakkanen on kova ja että tuulivoimalat eivät silloin pyöri. Sikäli suojaaminen on aika helppo päätös, mitä ei ole tarvinnut katua. Sähkön hinnan hulluina vuosina oli voimassa 4,4snt sopimus, silloin säästö oli vielä tuntuvampaa.

Myös korolle on otettu suoja silloin kun ne olivat nollassa. Tälläkin riskisuojalla ollaan puolison kanssa säästetty useita satoja euroja kuussa.

Teoriassa on varmaan halvinta olla kaikessa täysin markkinoiden armoilla, mutta käytäntö on ainakin omalla kohdallani osoittanut, että asioita kannattaa myös itse arvioida. Tukkaan olisi tullut useita tuhansia ilman korkosuojaa ja pitämällä pörssisopimusta.

Kyllä, joskus suojien kanssa voi käydä tuuri. Olet varmaankin samaa mieltä, että ei pankki sen paremmin kuin sähkönmyyjäkään myy tuotetta jonka odotusarvo olisi lähtökohtaisesti negatiivinen?

 

[Grez]

Kyllä, joskus suojien kanssa voi käydä tuuri. Olet varmaankin samaa mieltä, että ei pankki sen paremmin kuin sähkönmyyjäkään myy tuotetta jonka odotusarvo olisi lähtökohtaisesti negatiivinen?

Jos on keskimääräistä huomattavasti kalliimpi kulutusprofiili, niin silloin ei ole mahdotonta, että tuote on sen asiakkaan kohdalla sähkömyyjälle lähtökohtaisesti negatiivinen. Monessa muussakin bisneksessä osa asiakkaista on tappiollisia. Sähkösopimuksiakin kuitenkin myydään avoimilla tarjouksille, jolloin sähkömyyjän ei ole mahdollista kieltäytyä ottamasta asiakasta sillä perusteella että hänellä on epäedullinen profiili.

 

[Enhancer]

Jos on keskimääräistä huomattavasti kalliimpi kulutusprofiili, niin silloin ei ole mahdotonta, että tuote on sen asiakkaan kohdalla sähkömyyjälle lähtökohtaisesti negatiivinen. Monessa muussakin bisneksessä osa asiakkaista on tappiollisia. Sähkösopimuksiakin kuitenkin myydään avoimilla tarjouksille, jolloin sähkömyyjän ei ole mahdollista kieltäytyä ottamasta asiakasta sillä perusteella että hänellä on epäedullinen profiili.

Näin on. Sama kulutusvaikutuksen kanssa, omalla kyvyllä siirtää kulutusta erittäin tehokkaasti, olettaen että on saanut kiinnitettyä järkevän hinnan sopimukseen, saa hinnan kyllä painettua lähelle nollaa kelillä kuin kelillä.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä, joskus suojien kanssa voi käydä tuuri. Olet varmaankin samaa mieltä, että ei pankki sen paremmin kuin sähkönmyyjäkään myy tuotetta jonka odotusarvo olisi lähtökohtaisesti negatiivinen?

En sanoisi tuuriksi sitä jos vakuuttaa isoja asioita joiden kanssa olisi vahingon sattuessa kusessa ja sitten se vahinko tapahtuu. Se on vain hyvää strategiaa. Vakuutan itsekin vastaavia asioita joista voisi pahimmillaan riippua toimeentulo tai siedettävän elämän jatkuminen. Sähkölaskuun ei maailmani kaadu - tai jos sähkön tyypillinen tuntihinta nousee johonkin euroon niin sitten on koko Suomi anarkian partaalla.

 

[qtba]

Kyllä, joskus suojien kanssa voi käydä tuuri. Olet varmaankin samaa mieltä, että ei pankki sen paremmin kuin sähkönmyyjäkään myy tuotetta jonka odotusarvo olisi lähtökohtaisesti negatiivinen?

Pankki tapaa jälleenvakuuttaa nuo suojat ja sähkönmyyjät ostavat sähkönsä lähes poikkeuksetta futuureina. Eli molemmat tienaavat siinä samassa. Ei koko kuviossa välttämättä ole häviäjiä, muutoin kun suhteellisesti.

Korkosuojan osalta vaikea sanoa tekeekö joku varsinaista tappiota kun suojaukset realisoituu, koska kuvio saattaa olla hyvinkin monimutkainen. Mutta sähkön tukkumyyjän osalta tilanne on todennäköisesti se, että sielläkin tehdään kyllä voittoa, ehkä vaan hieman vähemmän kuin mitä oltaisiin tehty, jos ei olisi myyty tuotantoa ennakkoon. Sielläkin pelataan sen riskin kanssa, että jos onkin tuulinen tammikuu, niin jääkin sähköt myymättä.

 

[Enhancer]

En sanoisi tuuriksi sitä jos vakuuttaa isoja asioita joiden kanssa olisi vahingon sattuessa kusessa ja sitten se vahinko tapahtuu. Se on vain hyvää strategiaa. Vakuutan itsekin vastaavia asioita joista voisi pahimmillaan riippua toimeentulo tai siedettävän elämän jatkuminen. Sähkölaskuun ei maailmani kaadu - tai jos sähkön tyypillinen tuntihinta nousee johonkin euroon niin sitten on koko Suomi anarkian partaalla.

Kaikesta kun maksaa 5-20% ekstraa ihan varmuuden vuoksi, niin ei ainakaan tarvitse tyhjää pankkitiliä ihmetellä palkkapäivää ennen. Vakuutuksille on paikkansa silti.

 

[Griffin]

Kyllä, joskus suojien kanssa voi käydä tuuri. Olet varmaankin samaa mieltä, että ei pankki sen paremmin kuin sähkönmyyjäkään myy tuotetta jonka odotusarvo olisi lähtökohtaisesti negatiivinen?

Esim sähköyhtiö katsoo, jotta jää keskimäärin voitolle.
Jos asiakas kuitenkin tarvitsee paljon sähköä, kun se on kallista, niin helposti siinä käy niin, että sähköfirmalle tulee takkiin. Eli ei tuo ole mitenkään automaattista. Osalla asiakkaista odotusarvo on negatiivinen ja näiden asiakkaiden kannattaa tunnistaa itsensä.
Lisäksi nykysysteemi on mennyt ja menossa kokoajan heikommin ennustettavaan ja epävakaampaan suuntaan, joten loppukäyttäjän riskit kasvavat kokoajan sillä, joka ei lukitse hintaa.

 

[Enhancer]

Esim sähköyhtiö katsoo, jotta jää keskimäärin voitolle.
Jos asiakas kuitenkin tarvitsee paljon sähköä, kun se on kallista, niin helposti siinä käy niin, että sähköfirmalle tulee takkiin. Eli ei tuo ole mitenkään automaattista. Osalla asiakkaista odotusarvo on negatiivinen ja näiden asiakkaiden kannattaa tunnistaa itsensä.
Lisäksi nykysysteemi on mennyt ja menossa kokoajan heikommin ennustettavaan ja epävakaampaan suuntaan, joten loppukäyttäjän riskit kasvavat kokoajan sillä, joka ei lukitse hintaa.

Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minä olen sitä mieltä, että nyt ja tulevaisuudessa voittajia ovat ne joilla on mahdollisuus varastoida sähköä / lämpöä ja muutenkin automatisoida kulutusta. Nyt jo pelkästään 2 sähköauton voimin saa isojen hintavaihteluiden aikana kulutusvaikutuksen 7-8snt/kWh miinukselle..

Maksajiksi jäävät sitten ne, joiden on pakko käyttää sähkönsä silloin kun se on kaikista järjettömintä kaikkien kannalta, ja ottaa tätä varten sopimus jossa hinta on kiinteä. Jatkossa toki kiinteissä hintapreemio on vain suurempi ja suurempi.

 

[Griffin]

Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minä olen sitä mieltä, että nyt ja tulevaisuudessa voittajia ovat ne joilla on mahdollisuus varastoida sähköä / lämpöä ja muutenkin automatisoida kulutusta. Nyt jo pelkästään 2 sähköauton voimin saa isojen hintavaihteluiden aikana kulutusvaikutuksen 7-8snt/kWh miinukselle..

Maksajiksi jäävät sitten ne, joiden on pakko käyttää sähkönsä silloin kun se on kaikista järjettömintä kaikkien kannalta, ja ottaa tätä varten sopimus jossa hinta on kiinteä. Jatkossa toki kiinteissä hintapreemio on vain suurempi ja suurempi.

Eli rikkaat rikastuvat ja vähemmän varakkaat köyhtyvät. Kuulostaa taas erinomaiselta systeemiltä.

Sähkön varastointi kun ei ole mitenkään ilmaista, Eikä edes pidemmän päälle auta, jos siirrymme kokoajen entistä epävakaampaan järjestelmään, joka näyttää tällä hetkellä olevan kehityksen suunta.,,

 

[Tonnin Seteli]

Lisäksi nykysysteemi on mennyt ja menossa kokoajan heikommin ennustettavaan ja epävakaampaan suuntaan, joten loppukäyttäjän riskit kasvavat kokoajan sillä, joka ei lukitse hintaa.

Joo. Samaan aikaan se hinnan lukitsemisen hinta nousee, joten eihän sitä kannata tehdä ellei elä kuukausittain kädestä suuhun.

Sähkön varastointi kun ei ole mitenkään ilmaista, Eikä edes pidemmän päälle auta, jos siirrymme kokoajen entistä epävakaampaan järjestelmään, joka näyttää tällä hetkellä olevan kehityksen suunta.,,

Viherpesu ja muu mädätys on kyllä perseestä, mutta se on eri kysymys eikä liity tähän.

Eli rikkaat rikastuvat ja vähemmän varakkaat köyhtyvät. Kuulostaa taas erinomaiselta systeemiltä

Näinhän se yleensä menee koska köyhät maksavat periaatteen takia ylimääräistä. Jos jossain luukussa sähkölasku on vitosen kuussa ja yhden päivän kahvinkeitto maksaakin 1000% enemmän, ei se juuri laskussa näy. Jos taas periaatteen vuoksi haluaa maksaa 40€, se on oma valinta.

 

[Enhancer]

Eli rikkaat rikastuvat ja vähemmän varakkaat köyhtyvät. Kuulostaa taas erinomaiselta systeemiltä.

Sähkön varastointi kun ei ole mitenkään ilmaista, Eikä edes pidemmän päälle auta, jos siirrymme kokoajen entistä epävakaampaan järjestelmään, joka näyttää tällä hetkellä olevan kehityksen suunta.,,

Voi kai sen sosialismin kauttakin katsoa, mutta toki aina se kenellä on mitä investoida voittaa? Aurinkopaneelit ja akkujakin saa kyllä nykyään sen verran edullisesti ja kohtuullisin rahoitusehdoin että eivät ne tavallisen kansan ulottumattomissa ole.

Kun sähkön halutaan olevan puhdasta, tarjolla oleva määrä ja siten hinta vaihtelee.

 

[Mazikaze]

Esim sähköyhtiö katsoo, jotta jää keskimäärin voitolle.
Jos asiakas kuitenkin tarvitsee paljon sähköä, kun se on kallista, niin helposti siinä käy niin, että sähköfirmalle tulee takkiin. Eli ei tuo ole mitenkään automaattista. Osalla asiakkaista odotusarvo on negatiivinen ja näiden asiakkaiden kannattaa tunnistaa itsensä.
Lisäksi nykysysteemi on mennyt ja menossa kokoajan heikommin ennustettavaan ja epävakaampaan suuntaan, joten loppukäyttäjän riskit kasvavat kokoajan sillä, joka ei lukitse hintaa.

Tämä on luonnollisesti johtanut siihen, että suojaukset ovat kalliimpia. Esim. silloin kun sähköä sai kahden vuoden sopimuksella reilusti alle viidellä sentillä, pörssisähköstä tulleet säästöt olivat pähkinöitä. Nykytilanteessa erot alkavat olla jo huomattavia, koska hintaepävarmuuden takia sähkönmyyjät joutuvat maksamaan kiinteiden sähkösopimusten futuureista huomattavaa lisähintaa suhteessa sähköntuottamisen aiheuttamiin kuluihin.

 

[eurokeitai]

Jos on keskimääräistä huomattavasti kalliimpi kulutusprofiili, niin silloin ei ole mahdotonta, että tuote on sen asiakkaan kohdalla sähkömyyjälle lähtökohtaisesti negatiivinen. Monessa muussakin bisneksessä osa asiakkaista on tappiollisia. Sähkösopimuksiakin kuitenkin myydään avoimilla tarjouksille, jolloin sähkömyyjän ei ole mahdollista kieltäytyä ottamasta asiakasta sillä perusteella että hänellä on epäedullinen profiili.

On se kuitenkin mahdollista. Esim PKS:n Pitkien kiinnitysten (vuosi ja sitl pidemmät) hinnat on laskettu käyttöpaikkakohtaisen sähkönkäytön mukaan.

 

[Paapaa]

Saksassa muutama iso puolue väläyttelee osan suljetuista ydinvoimaloista uudelleenkäynnistämistä

EU:n tasolla taas pääpaikoille valittin ydinvoimaa vastustavia henkilöitä. Puhtaasta siirtymästä vastaavaksi varapuheenjohtajaksi nimitettiin espanjalainen Teresa Ribera, joka oli 2023 tekemässä päätöstä Espanjan ydinvoiman alasajosta. Energiakomissaariksi nimitettiin tanskalainen Dan Jørgensen, joka vastustaa ydinvoimaa. Kummatkin ajaneet ydinvoimaa vastustavaa politiikkaa EU:ssa. Suomi taas on vaatinut ydinvoiman sisällyttämistä vihreiden sijoituskohteiden taksonomiaan.

Energia | EU:n energiapolitiikan johtoon astuvat ydinvoiman vastustajat

Ursula von der Leyen puhuu ydinvoiman puolesta, mutta nimesi ilmasto- ja energiapolitiikan avainpaikoille kaksi tunnettua ydinvoiman vastustajaa.

www.hs.fi

 

[masuli_]

Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minä olen sitä mieltä, että nyt ja tulevaisuudessa voittajia ovat ne joilla on mahdollisuus varastoida sähköä / lämpöä ja muutenkin automatisoida kulutusta. Nyt jo pelkästään 2 sähköauton voimin saa isojen hintavaihteluiden aikana kulutusvaikutuksen 7-8snt/kWh miinukselle..

Maksajiksi jäävät sitten ne, joiden on pakko käyttää sähkönsä silloin kun se on kaikista järjettömintä kaikkien kannalta, ja ottaa tätä varten sopimus jossa hinta on kiinteä. Jatkossa toki kiinteissä hintapreemio on vain suurempi ja suurempi.

Sähköyhtiö tulee ottamaan omansa myös pörssistä. Marginaali tulee olemaan yli sentin 3-4 vuoden päästä.

 

[Enhancer]

Sähköyhtiö tulee ottamaan omansa myös pörssistä. Marginaali tulee olemaan yli sentin 3-4 vuoden päästä.

Tämäkin on mahdollista, mutta tähän on sentään helppoa muodostua kilpailua.