Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

"paras" on melko väärä sana tässä. Käyttöasteeltaaan suurin on korrekti termi.

Esim. Ranskassa niin suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, että siellä on ehkä voitu tarkoituksella ajaa pienen kulutuksen (ja saksan tuulivoimaloiden suuren tuottavuuden) aikana jotain ydinvoimaloita pienemmälle teholle, kun taas täällä säätövoima hoidetaan vesivoimalla ja jotain polttavilla voimalaitoksilla.

Linkkaamallani sivulla oli muistaakseni erikseen kategoria sille että voimala olisi ajanut vajaateholla säädön takia. Ja hyvä näin, onhan voimala täysin käytettävissä jos se pystyisi ajamaan täydellä teholla jos joku vaan tilaisi sähköä.

 

[HTK12]

"paras" on melko väärä sana tässä. Käyttöasteeltaaan suurin on korrekti termi.

Esim. Ranskassa niin suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, että siellä on ehkä voitu tarkoituksella ajaa pienen kulutuksen (ja saksan tuulivoimaloiden suuren tuottavuuden) aikana jotain ydinvoimaloita pienemmälle teholle, kun taas täällä säätövoima hoidetaan vesivoimalla ja jotain polttavilla voimalaitoksilla.

Kyllähän meilläkin ydinvoimaa säädetään pienemmälle teholle lämmityskauden ulkopuolella, kun tuulivoima tuottaa paljon. OL3 säätävät ja aika usein myös OL2. Toki Ranskassa tuota alasäätöä tapahtuu paljon enemmän kuin meillä.

 

[Grez]

Näkisin että Ranskassa on myös vähemmän kriittistä jos yksittäistä ydinvoimalaa kohtaa yllättävä vikatilanne, kun niitä on niin monta.

Sinänsä jos jaksaisi voisi tosiaan tehdä noista UMM viesteistä tilastoja, mutta siinä tilastossa ei ilmeisesti olisi kuin EU-alueen maat.

 

[Lämpöpumppu]

Eikös tästä ollut OL3:n osalta joskus juttua, että se on ensimmäinen reaktori Suomessa, jota on (ranskalaista suunniytelua edustavana) järkevää ajaa puhtaasti sähkömarkkinoiden takia vajaateholla? Vanhemmilla myllyillä kyseessä on aina poikkeustilanne...?

Se mihin laitos on suunniteltu suorituskyvyltään kykeneväksi, ei välttämättä tee siitä järkevää. Ydinvoimalaa tai muutakaan lauhdevoimalaitosprosessia ei ole ikinä teknisesti järkevä ajaa vajaalla teholla. Kaikki transienttitilanteet, joissa prosessisuureet muuttuvat suuntaan tai toiseen, kuormittavat laitoksen komponentteja melkoisesti ja niiden elinikä lyhenee. Mitä enemmän laitoksen prosessissa tapahtuu muutoksia, niin sen todennäköisemmin häiriötilanteitakin tapahtuu. Nykyinen kasvanut uusiutuvan energian määrä ja siitä johtuva sähkömarkkinatilanne kuitenkin tekee säätämisestä taloudellisesti kannattavampaa kuin tasaisesta ajosta, ja siksi OL3 sekä satunnaisesti myös OL2 on viime vuosina säätänyt tehoaan.

 

[vemkki]

Sattumalta osui silmiin melko tuore juttu Kalajoelle asennettavasta synkronikompensaattorista. Kivoja kuviakin löytyy. Jutusta tulee vähän sellainen vaikutelma, että on aika tuoretta teknologiaa, vaikka synkronikompensaattori onkin ideana vanha.

Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori mahdollistaa tuulivoimatuotannon kasvun - Fingrid-Lehti

Destian kantaverkkoyhtiö Fingridille toteuttama synkronikompensaattori on vastaus länsirannikon kasvavaan tuulivoimantuotantoon.

www.fingridlehti.fi

 

[Mazikaze]

Se mihin laitos on suunniteltu suorituskyvyltään kykeneväksi, ei välttämättä tee siitä järkevää. Ydinvoimalaa tai muutakaan lauhdevoimalaitosprosessia ei ole ikinä teknisesti järkevä ajaa vajaalla teholla. Kaikki transienttitilanteet, joissa prosessisuureet muuttuvat suuntaan tai toiseen, kuormittavat laitoksen komponentteja melkoisesti ja niiden elinikä lyhenee. Mitä enemmän laitoksen prosessissa tapahtuu muutoksia, niin sen todennäköisemmin häiriötilanteitakin tapahtuu. Nykyinen kasvanut uusiutuvan energian määrä ja siitä johtuva sähkömarkkinatilanne kuitenkin tekee säätämisestä taloudellisesti kannattavampaa kuin tasaisesta ajosta, ja siksi OL3 sekä satunnaisesti myös OL2 on viime vuosina säätänyt tehoaan.

Itse olen vaan uutisten muistikuvien varassa, enkä todellakaan ole ydin/höyrytekniikan asiantuntija. Tuollaisen nyt löysin nopealla googlettelulla. Muistelisin joskus lukeneeni, että OL3 on nimenomaan säätöä varten paremmin suunniteltu, mihin tuossa viitataan. Ranskassa tämä taas on tarpeen, koska ydinvoimalla tuotetaan lähes kaikki maan tarvitsema sähkö, joten säätökykyä pitää löytyä paljon meitä enemmän, kun meillä ydinvoima on tarkoitettu vakaaksi perusvoimaksi, jota ei säädetä normaalitilanteessa.

 

[Ogeli]

Sattumalta osui silmiin melko tuore juttu Kalajoelle asennettavasta synkronikompensaattorista. Kivoja kuviakin löytyy. Jutusta tulee vähän sellainen vaikutelma, että on aika tuoretta teknologiaa, vaikka synkronikompensaattori onkin ideana vanha.

Eli oliko tuo nyt helkkarin iso sähkömoottori jolla on reippaasti pyörivää massaa (inertiaa) ja tarvittaessa toimii myös generaattorina?

Toivottavasti tuulifirmat (ja aurinko) osallistuvat kustannuksiin