Sähköauton kotilataus

Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
 
Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
Ajastat laturin lataamaan halvimmilla tunneilla ja laitat auton vaatimaan joku 80% akkua ja se siitä. goeCharger vaikka hoitaa ton täysin itsenäisesti. Millään muulla ei ole merkitystä pitkällä tähtäimellä. Joskus kun lähdet pitkälle matkalle niin anna auton ladata 100%.

Jos tarvii kikkailla jonkun vaikka Helen sähköverkkojen tehomaksujen kanssa niiku minä niin laitat maksimi lataustehoksi vaikka 9A. Hitaampi, mutta kyllä se yöllä halvoilla tunneilla ehtii täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ajastat laturin lataamaan halvimmilla tunneilla ja laitat auton vaatimaan joku 80% akkua ja se siitä. goeCharger vaikka hoitaa ton täysin itsenäisesti. Millään muulla ei ole merkitystä pitkällä tähtäimellä.
Ja tämä perustuu mihin eli onko joku laskelma asiasta heittää?

Jos akuston lämpötila on ajon jälkeen vaikka +10 ja sitten loppuillasta -20 C (ääriesimerkki, ei varmaan 6 tunnissa yleensä voi jäähtyä näin paljon), niin paljonko AC-latausta varten NMC-akuston lämmittäminen tyypillisesti imaisee energiaa? (Oletan että BMS ei oikein haluaisi ladata -20 lämpötilassa olevaa akustoa vaan pyrkii lämmittämään sitä)

Eli joku ekvivalenttipistehän tuohon löytyy, pienillä latausmäärillä kannattaisi siis ladata se +10 lämpöinen akku heti. Tähän tietty vaikuttaa oleellisesti se päivä/yö sähkön hintaerokin (itsellä nyt vain 2 c/kWh). Sen takia just kysyin, kun suuruusluokat itsellä aika hakusessa.

SoC-tavoitelukeman asetus (80%, 100% jne.) josta puhuit menee vähän kysymyksen ohi.
 
Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
Jos haluaa akuston lämpöä hyödyntää, se onnistuu toki niinkin päin, että lataa mahdollisimman myöhään yöllä, eli ennen lähtöä. Tällöin ajoon lähtiessä on vähemmän lämmitettävää. Ihan pieniä latauksia joka päivä ei varmaankaan kannata tehdä optimointimielessä.

Noin ihan mutuna muutaman vuoden pörssisähköhintoja seuranneena, väittäisin sähkön olevan ainakin varsin usein klo 18 kolme kertaa kalliimpaa kuin vaikkapa klo 02. Näyttäisi olevan oikealla hehtaarilla:
Pörssisähkön keskihinta - Pörssisähköä.fi
 
Miten tähän pitäis suhtautaua ? Laitehan on IP55 ( Defa Power )
Latausta ei sateella ?

1737214184763.png
 
Tuo suojahuppu -systeemi on ihan semi-ok. Missähän oma muuten on, en tiedä. Talvea jo mennyt hetken aikaa ja pärjännyt ilman.
Edellisen lataus-auton kohdalla meinasi lentää roskiin koko suoja, kun auton (bmw) "pelti" olikin alumiinia latausluukun ympärillä -- tarttui heikosti -- kannattaa tarkistaa, ennen kuin investoi sen kympin ..
Sadetta nyt kaikki vehkeet kestää, painepesua virta päällä todnäk ei.
 
Olisin kyllä kovasti luullut että latausportit, -laitteet ja -liittimet olisi suunniteltu kestämään sadetta? Ainakaan itselläni ei ole tähän mennessä ilmennyt mitään ongelmia, yli kolmen vuoden kokemuksella.

Kuulostaa samalta kuin jos joku latauslaite varoittaisi että sitä tulee suojella pakkaselta. Mitä sellaisella latauslaitteella tekisi? Voisi hirttää itsensä sen johdosta, sitä sillä voisi tehdä.
 
Kyllä ne on, mutta suojausluokka huomioiden; sateitakin on erilaisia. Joku monsuuni tuulen kanssa saattaisi suoraan laitteeseen tuntikausia piiskaten aiheuttaa ongelmia, joten valmistajat suojautuu selustaltaan 'we told you so.'

Luulisin.
 
Kyllähän autojen ovetkin kestävät sadetta, räntää, jäätävää tihkua ja pakkasta. Jäässä ne silti joskus ovat ja vittumaisia availla sopivalla kelillä.

Itsekin käytän plugarissa lataushuppua (varmaan tuo sama mtx) jos ulkoilmassa lataa ja keli sellaista vaatii (tai auto latautuu yön aikana ulkona). Kuskin oveen menee helposti (tai latauspiuhan kanssa, plugarilla ei eroa). Magneettikiinnitys on yksinkertainen ja muutenkin huppu nopeasti laitettava.

Eipähän tarvitse putsailla latausportin sisustaa jäästä, lumesta tai muusta töhnästä. Latausnopeus kun on plugarilla aina hidas, niin latausluukkukin on sään armoilla kohtuullisen paljon jos kotona lataus on taivasalla. Itse käytän ihan autotallia kuten sitä kuuluu käyttää, mutta jos muualla lataus niin aina silloin tällöin tuo käytössä.
 
Ei äkkiseltään tullut haulla vastaan keskustelua aiheesta mutta onko kukaan huomannut että talossa alkaisi esim. Led-valojen muuntajat sirisemään auton latautuessa?

Meillä huomattu että ainakin pari muuntajaa alkaa sirisemään kun auto alkaa latautumaan ja äänen voimakkuus riippuu lataustehosta.
Go-e:n laturi kyseessä.

Ac -puolen jännitteet ok ja dc-puolikin ok, jos laturi sattuisikin työntämään verkkoon päin dc:tä ja nuo muuntajat ottaisivat siitä itseensä 🤔 Nuo ääntä pitävät muuntajat kohtuu uusia ja ihan ok-laatuisiakin pitäisi olla.
 
Ja tämä perustuu mihin eli onko joku laskelma asiasta heittää?

Jos akuston lämpötila on ajon jälkeen vaikka +10 ja sitten loppuillasta -20 C (ääriesimerkki, ei varmaan 6 tunnissa yleensä voi jäähtyä näin paljon), niin paljonko AC-latausta varten NMC-akuston lämmittäminen tyypillisesti imaisee energiaa? (Oletan että BMS ei oikein haluaisi ladata -20 lämpötilassa olevaa akustoa vaan pyrkii lämmittämään sitä)

Eli joku ekvivalenttipistehän tuohon löytyy, pienillä latausmäärillä kannattaisi siis ladata se +10 lämpöinen akku heti. Tähän tietty vaikuttaa oleellisesti se päivä/yö sähkön hintaerokin (itsellä nyt vain 2 c/kWh). Sen takia just kysyin, kun suuruusluokat itsellä aika hakusessa.

SoC-tavoitelukeman asetus (80%, 100% jne.) josta puhuit menee vähän kysymyksen ohi.
Vaikea antaa yleispätevää vastausta kun tuo riippuu autostakin paljon. Esim ev6 lataa -10 asteista akkua 11kW teholla ilman lämmitystä.
Akun lämmitys ei ole käytössä juuri muuten kuin jos määränpäänä on dc-pikalaturi.

Jos autossa on ohjelmoituna ajastettu lähtö, auto on kytkettynä ac-laturiin ja ulkona on -25 pakkasta niin se saattaa lämmittää akkua ennen ajoakin, ei ole vielä tälle talvea ollut niin kylmää ja viime talvena ei ollut obd-palikkaa jolla olisi voinut seurata lämpöjä ja tehoja.
 
Itsekin käytän plugarissa lataushuppua (varmaan tuo sama mtx) jos ulkoilmassa lataa ja keli sellaista vaatii (tai auto latautuu yön aikana ulkona). Kuskin oveen menee helposti (tai latauspiuhan kanssa, plugarilla ei eroa). Magneettikiinnitys on yksinkertainen ja muutenkin huppu nopeasti laitettava.
Tuollaisen voisi hommata. Jäätynyt räntä latausluukin sisällä aamukiireessä ei ole kiva asia.
 
Olisiko jollain ehdottaa 16A 3-vaihe (ilmeisesti max 11 kW) latausboxia, jossa WiFi ja vähintään mahdollisuus itse koodaamalla tehdä pörssisähkön seuranta sovellutus? Osaan koodata vaikka alusta asti, kunhan rajapinnat on auki vaikka mieluummin toki olisi valmis toteutus.

Katsoin jotain tälläista: https://www.feyree.com/products/fey...se-app-control?sku=18064881384179638018722795

Tätä kysytään tässä ketjussa lähes joka sivulla niin siitä vaan lukemaan edellisiä sivuja.

Mut heitetään Go-e ja Defa esimerkiksi.
 
Tätä kysytään tässä ketjussa lähes joka sivulla niin siitä vaan lukemaan edellisiä sivuja.

Mut heitetään Go-e ja Defa esimerkiksi.
Aika monta selasin, enkä oikein päässyt jyvälle näihin kriteereihin sopivasta.

Aiempien lisäksi mieluummin ehkä vielä seinämalli. Minusta Defa on ainakin ylihintainen jos samat 11 kW ja ominaisuudet saa kiinalaisella laturillakin - ja yhteensä jotain 5 kertaa halvemmalla.
 
Aika monta selasin, enkä oikein päässyt jyvälle näihin kriteereihin sopivasta.

Aiempien lisäksi mieluummin ehkä vielä seinämalli. Minusta Defa on ainakin ylihintainen jos samat 11 kW ja ominaisuudet saa kiinalaisella laturillakin - ja yhteensä jotain 5 kertaa halvemmalla.
No, Defassa on viiden vuoden takuu ja jotenkin uskon että tuki ja laatu parempaa kuin jollain kiinan systeemillä. Mutta vaihtoehtoja on onneksi paljon, jokaiseen hintaluokkaan.

5x halvempi ? Ei kai nyt sentään. Tai millainen kiinanihme on kyseessä ?
 
Tuo linkitetty Feyree nyt esimerkiksi 210 €, kun taas Defa 1020 € wifimoduulin kanssa. Vai saisiko jostain halvemmalla? Mutta uskon minäkin, että on saksalaisessa parempaa, mutta tuo erotus on vaan melkoisen paljon. Jokaista penniä ei ole silti tarkoitus venyttää.

Defa 1020 €

Feyree 210 €

Daolar 300 €
myös tämä näytti päältä päin hyvältä: Daolar Wallbox 11kw APP sähköautolle [3-Phase 6-16 A] Tyypin 2 EV-lata

Tämä myös vaikutti ihan pätevältä 5-vuoden takuineen ja Suomi-alvilla
 
Viimeksi muokattu:
Tuo linkitetty Feyree nyt esimerkiksi 210 €, kun taas Defa 1020 €
Defa powerim saa 650 eur hyödyntäen motonetin liittymisalennuksen. Asennus tietty päälle niinkuin kaikissa muissakin.

Tuollaista fyreetä en kyllä uskaltaisi kotiini tai autooni kytkeä. Näyttää liian kiinalta.

Hurha pihistelyn kohde. IMO.
 
Defa powerim saa 650 eur hyödyntäen motonetin liittymisalennuksen. Asennus tietty päälle niinkuin kaikissa muissakin.

Tuollaista fyreetä en kyllä uskaltaisi kotiini tai autooni kytkeä. Näyttää liian kiinalta.

Hurha pihistelyn kohde. IMO.
Eikös se vaadi silti vielä tämän, jos haluaa pörssisähköä seurata:

En pidä myös, kun pitäisi asennella tuo din-kiskottomaan ahtaaseen keskukseen. Mutta tämä nyt ei varsinaisesti ole este.

Tuli vielä tällainen vastaan ja Malmbergs tuttu merkki myös:
 
Balancer on ihan eri tarkoitusta varten. Rajoittaa latauksen virranottoa jos talossa muuta kulutusta samaan aikaan paljon, ettei sulakkeet pauku.

Tarviit fyreen kanssa samanlaisen härvelin.

Balancer ei ole pakollinen härveli.
 
Jos vaakakupissa on noname-kiinankuran hinta ja "lupaa ihan samat speksit," niin paha siinä on kenenkään tarjota "parempaa." Tuossa edempänä mainitussa tulee vain muistaa, että tuurilla saat mitä lupaavat, melkein, vähän ehkä sinne päin, tai totaalista paskaa. Mitä kaikkia mutkia on alibaba-myyjä oikonut tai kepposia tehnyt, ei voi tietää ennen kuin tietää kantapään kautta.
En nyt väitä, että kaikki "länsimerkit" olisi päästä varpaisiin 200% hintansa väärtiä priimaa, mutta tuo umpikiinalaisten noname-valmistajien villi touhu nyt pitäisi olla riittävän hyvin selkeää kun katsoo jo pelkästään kuinka usein tulee noita puhelin/tms latureidenkin takaisinvetoja täysin törkeistä standardien piittaamattomuuksista johtuen. Ei siellä ole näissä vehkeissä yhtään eri filosofiat takana.
 
Eikös näistä kiinavehkeistä puuttunut vaikka mitä suojauksia vaikka paketin kyljessä niitä mainostettiinkin? Eli kerrotut speksitkään ei välttämättä takaa sitä mitä sieltä saa.
 
Takuussa myös iso ero. Lupaahan ne kinkkilaitteillekin vaikka minkälaisia takuita, mutta sen toteutuminen on tuurista kiinni.
Itse ostin Vevorin suko halpislaturin. Se toimi hyvin hetken, sitten sinne pääsi kosteutta sisälle. Eikä mikään ihme kun laitetta pitää käsissä.. Kiinteästi ja mielellään sisälle asennettuna varmasti toimii, matkalaturina ei voi suositella.
Pitkän vääntämisen jälkeen sain hyvityksenä 80 euroa, laite maksoi noin 120 euroa. Jonnekin tänne foorumille kirjoitin koko keissin :)
 
Voimavirtalaitteet ei tosiaan olisi ehkä ensimmäinen paikka josta itse lähtisin säästämään. Varsinkin kun se latauslaite on käytössä helposti 10-20 vuotta (ainakin jos se ei ole ihan paska), joten vähän hassua muutaman hassun satasen takia lähteä kikkailemaan. Toki voi lähteä siitä, että vaikka tuossa Kiina-kikkareessa ei käytännössä olekaan takuuta, niin jos se nyt päättää toimintasavut päästää pihalle, niin Defan hinnalla noita Kiina-ihmeitä saa yhteensä pari-kolme kappaletta. Lähinnä kannattaa ehkä laskea joku hinta sillekin, että homma ei välttämättä jää pelkkiin toimintasavuihin, vaan savussa saattaa olla koko pirtti. Mutta hupinsa kullakin. :D
 
Ostaa mieluummin sen Blaupunktin, että on tunnettu merkki ja väylä reklamoida jos jotain tulee ellei ole valmis laittamaan ~600€ Metroniin esim.
 
Takuussa myös iso ero. Lupaahan ne kinkkilaitteillekin vaikka minkälaisia takuita, mutta sen toteutuminen on tuurista kiinni.

Defalle & Nordic Plugille vahvat suositukset jälkihoidosta. Asennuksen jälkeen tullut ongelma hoidettiin tosi hyvin RMAna ja sain käyttää vieläpä haluamaani sähkäriä kun piti tehdä sähkötöitä. Kun käytön kanssa piti diagnoisoida ongelmia sai Defan tekniseen kaveriin yllättävän hyvin yhteyttä ja oli myös hyvin asiakas- ja ratkaisulähtöinen. Tässä valossa ei haittaa ne ekstra sataset mitä tuli säätettyä kun ei halvinta mahdollista ottanut.
 
Myös tälläisiä jotkut tekee itse.. ostin tulostettuna omaan id3:seen.. aivan sika sopiva.

Screenshot_2025-01-19-17-49-05-57_a23b203fd3aafc6dcb84e438dda678b6.jpg

Olisi kiva kuulla se selitys miksi latausluukut on näin vammaisesti suunniteltu että vesi ja lumi varmasti pääsee sinne!

Miksi sitä luukkua ei valmisteta niin että johto lähtee alaspäin?

jmujhy.PNG
 
Olisi kiva kuulla se selitys miksi latausluukut on näin vammaisesti suunniteltu että vesi ja lumi varmasti pääsee sinne!

Miksi sitä luukkua ei valmisteta niin että johto lähtee alaspäin?

jmujhy.PNG
Eli auton sivussa olisi iso möykky johon tuo latauskaapeli työnnetään alakautta? Pikalaturin iso ja jäykkä kaapeli olisi varmisti todella mukava koittaa saada alakautta paikalleen ja saisi olla todella hyvä lukitus, että tuo pysyy kunnolla paikallaan. Eli olisi ruma, hankala käyttää, huonosti toimiva ja kulutuskin nousisi tuosta möykystä.

Onko vesisade jotenkin ongelma ollut auton lataukselle? Itse ladannut vesi- ja lumisateella ja kaikkea siltä väliltä, eikä ole ainakaan parin talven aikana ollut ongelmia.
 
Eli auton sivussa olisi iso möykky johon tuo latauskaapeli työnnetään alakautta? Pikalaturin iso ja jäykkä kaapeli olisi varmisti todella mukava koittaa saada alakautta paikalleen ja saisi olla todella hyvä lukitus, että tuo pysyy kunnolla paikallaan. Eli olisi ruma, hankala käyttää, huonosti toimiva ja kulutuskin nousisi tuosta möykystä.

Onko vesisade jotenkin ongelma ollut auton lataukselle? Itse ladannut vesi- ja lumisateella ja kaikkea siltä väliltä, eikä ole ainakaan parin talven aikana ollut ongelmia.
Kuva vain näyttää miten se johto olisi latauksen aikana, toteutuksia voisi olla monia millä tuo esim kääntyy niin että johdon kytkeminen/irroittaminen on helppoa ja lopuksi kääntyisi kyljen sisään ajon ajaksi.

Ei tarvitse pelleillä minkään lataushupun kanssa, tai tapella jäätyneen pistokkeen kanssa.
 
Kuva vain näyttää miten se johto olisi latauksen aikana, toteutuksia voisi olla monia millä tuo esim kääntyy niin että johdon kytkeminen/irroittaminen on helppoa ja lopuksi kääntyisi kyljen sisään ajon ajaksi.
Kuulostaa todella vikaherkältä ja helposti rikkoutuvalta, jos tuo olisi jotenkin moottoroitu liikkumaan ja vielä jos latauskaapeli kiinnitetään kuten nykyään ja tämän jälkeen latausportti alkaisi pyörimään... Tosiaan ei tuo sade nykyäänkään haittaa latausta, niin ei ole tarve tehdä latausportista monta kertaa kalliimpaa ja vikaherkkää.
 
Olisi kiva kuulla se selitys miksi latausluukut on näin vammaisesti suunniteltu että vesi ja lumi varmasti pääsee sinne!

Miksi sitä luukkua ei valmisteta niin että johto lähtee alaspäin?
Teslan ratkaisu on yksinkertaisuudessaan toimiva, ei siihen mitään alaspäin lähtevää tarvita. Verrattuna vaikka ID4 porttiin, Teslassa ei ole mitään lunta kerääviä poteroita jotka ehkäisevät kannen sulkeutumisen. Kyllä tuokin joskus vähän kerää lunta ja jäätä ympärille, mutta pieni sipaisu kädellä tai lumiharjalla, niin koko musta portin ympäristö on puhdas lumesta ja kansi menee kiinni. Vaikka autoni on taivasalla kesät talvet, niin mitään ongelmia tuon kanssa ei ole ollut. Muistaakseni latausportissa on myös jonkinlainen lämmitys ehkäisemään jäätymisongelmia.

1737379987874.jpeg


1737380061606.webp
 
ja vieläkun unohtaa laittaa portin kiinni ja lähtee lumisateeseen ajelemaan. :)

Vaikka muistaakin laittaa portin kiinni niin kun ajaa lumisateessa tai räntäsateessa puskee se paineelle runla/räntää tuon luukun väleihin joka sitten pakkasella jäätyy. Aika usein on Kia E-Niron latausluukku jäässä sen verran, että pitää luottokortilla avittaa auki.
 
Olisi kiva kuulla se selitys miksi latausluukut on näin vammaisesti suunniteltu että vesi ja lumi varmasti pääsee sinne!

Miksi sitä luukkua ei valmisteta niin että johto lähtee alaspäin?

jmujhy.PNG
Joku selittikin jo nuo huonot puolet, voisi olla aika kettumainen asettaa paikalleen, varsinkin raskas pikalatauspistooli. Plus että olisiko auton kyljessä tuollainen sivuun sojottava mötikkä?

Kuten aiemmin todettu, varmaan latausporteissa on eroja. Renault Zoe:n latausluukku on mielestäni erinomainen, jykevää tekoa joka vain ääritilanteissa harvoin saattaa hieman jäätyä että ei saa heti auki (pitää vähän avittaa reunasta että jää rikkoutuu), ulomman latausluukun takana on vielä sisempi luukku joka suojelee nimenomaan "latausreikiä", ja harvoin latausaukko mistään lumesta edes pitkän latauksen aikana täyttyy, aika vähän tilaa siinä on mitään täyttyäkään kun latauspistooli on paikoillaan.

Joskus muistan sitä hieman sormenpäällä tai harjalla sipaisseeni nopeasti että jotain lunta siitä on poistettu lähinnä luukun alareunalta, tai jos on ollut tosi haastava latauskeli että just sopivasti vuorotellen satanut loskapaskaa siihen ja perään jäätynyt, ihan vain että luukun saa varmasti kunnolla kiinni ettei jää isompia jääkokkareita väliin.

Jos on joku moottorilla varustettu höttöinen ohut muoviluukku joka yrittää avautua hennon moottorin avustamana, tai portti+luukku osoittaa suoraan taivaisiin, sitten ehkä ymmärrän tuskan. Minun Zoe-latausluukkuni ei ole jäätynyt sen enempää kuin vaikka edellisen bensa-autoni bensaluukku olisi jäätynyt pakkasilla, tai täyttynyt lumesta ja paskasta tankkaamisen aikana.

1737385756738.png
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä miksi noihin latausluukkuihin ei voi tehtaalla laittaa sulanapitovastusta. Ei ole kallis osa ja sähkönkulutus on 10 W luokkaa. Kun miettii mitä kaikkea täysin turhaa elektroniikkaa autoihin tungetaan (ratin säädöstä ja puhallusilman suuntauksesta lähtien).

Joo, suppea markkina, mutta toisaalta norjalaiset ostaa niin paljon sähköautoja että ihan vain kiitoksena heille voisivat autovalmistajat tehdä pikku palveluksen. Ja on esim. jenkeissä/Kanadassa/Saksassakin pakkasia.
 
En ymmärrä miksi noihin latausluukkuihin ei voi tehtaalla laittaa sulanapitovastusta. Ei ole kallis osa ja sähkönkulutus on 10 W luokkaa. Kun miettii mitä kaikkea täysin turhaa elektroniikkaa autoihin tungetaan (ratin säädöstä ja puhallusilman suuntauksesta lähtien).

Joo, suppea markkina, mutta toisaalta norjalaiset ostaa niin paljon sähköautoja että ihan vain kiitoksena heille voisivat autovalmistajat tehdä pikku palveluksen. Ja on esim. jenkeissä/Kanadassa/Saksassakin pakkasia.
En ihmettelisi vaikka monessa jotain tollaista jo olisi, ja/tai jo itse lataustapahtuma lämmittää portin aluetta niin että ainakin ladatessa tuppaa pysymään sulana.

Eikös Tesloissakin ole jotain ovenkahvojen sulatusta tms., niin miksei samantien luukun sulatusta?

Mutta kuten sanottu, ehkä jotkut latausluukut vain sitten ovat vähemmän herkkiä sääilmiöille, oli erillistä lämmitystä tai ei...
 

Model S moottoroidun luukun kanssa ei ollut ikinä ongelmaa vaikka ei tainnut olla lämmitetty. Teslalla oli tuohon aikaan palo todistaa että sähköauto on kätevä kampe, joten päivittäinen käyttö oli mielestäni monella tapaa huolella suunniteltua moneen polttiksesta sähkökonvertoituun autoon verrattuna (ts. lätkäistään bensaluukku siihen missä ennenkin).

E-tronin rimpulaluukku jäätyisi jokaisessa mahdollisessa käänteessä, jos sitä ei suojaisi pyyhkeellä. Ei ole kuitenkaan iso vaiva. Tuon suunnittelussa ainoa idea lienee ollut että sen pitää avautua coolimmin kuin Teslassa.
 
Kuulostaa todella vikaherkältä ja helposti rikkoutuvalta, jos tuo olisi jotenkin moottoroitu liikkumaan ja vielä jos latauskaapeli kiinnitetään kuten nykyään ja tämän jälkeen latausportti alkaisi pyörimään... Tosiaan ei tuo sade nykyäänkään haittaa latausta, niin ei ole tarve tehdä latausportista monta kertaa kalliimpaa ja vikaherkkää.
Latausluukku jäänne 100v takaa kun bensaluukku keksittiin, mutta ovenkahvojen ja peilien ym. kanssa jaksetaan kikkailla.

Pointti asiassa on, että sinne luukkuun ei sada lunta tai vettä kun se on ylösalaisin latauksen aikana, mikä pahimmillaan jäädyttää koko piuhan kiinni.

Ihminen on käynyt kuussa, niin eiköhän tuollaisen saisi melko kivittomasti tehtyä, jos olisi oikeasti halua.
 
Pointti asiassa on, että sinne luukkuun ei sada lunta tai vettä kun se on ylösalaisin latauksen aikana, mikä pahimmillaan jäädyttää koko piuhan kiinni.
Tuota minulle ei ole latauspiuhan kanssa tapahtunut vielä kertaakaan, muista en osaa sanoa. Epäilen johtuvan siitä että:

1. Type2 latausportti ja -liitin on niin raskas ja jykevä että se irtoaa vaikka vähän olisi johonkin väliin päässyt muodostumaan jäätä pitkän latauksen aikana.

2. Ehkä liitin lämpenee niin paljon normi latauksen aikana että jäät yleensä tuppaavat sulamaan siitä pois.

Bensa-autolla puolestaan oli enemmän sääntö kuin poikkeus että rimpula lohkolämmittimen johto jäätyi autoon kiinni ja sai melkein väkivalloin kiskoa ja hakata sitä irti.
 
Kyllähän se latausportti voisi olla samantapainen kuin asuntovaunujen sähkönsyöttö. Niissähän on yleensä se kojevastake sellaisessa saranoidussa mekanismissa, niin että kun sen kytkee sen voi nostaa suunnilleen 90˚ kulmaan, mutta kun päästää irti se jää roikkumaan alaviistoon, ja vesi valuu kantta pitkin pistokkeen ohi.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
265 320
Viestejä
4 591 832
Jäsenet
75 619
Uusin jäsen
jouhala

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom