Sähköauton kotilataus

Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
 
Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
Ajastat laturin lataamaan halvimmilla tunneilla ja laitat auton vaatimaan joku 80% akkua ja se siitä. goeCharger vaikka hoitaa ton täysin itsenäisesti. Millään muulla ei ole merkitystä pitkällä tähtäimellä. Joskus kun lähdet pitkälle matkalle niin anna auton ladata 100%.

Jos tarvii kikkailla jonkun vaikka Helen sähköverkkojen tehomaksujen kanssa niiku minä niin laitat maksimi lataustehoksi vaikka 9A. Hitaampi, mutta kyllä se yöllä halvoilla tunneilla ehtii täyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ajastat laturin lataamaan halvimmilla tunneilla ja laitat auton vaatimaan joku 80% akkua ja se siitä. goeCharger vaikka hoitaa ton täysin itsenäisesti. Millään muulla ei ole merkitystä pitkällä tähtäimellä.
Ja tämä perustuu mihin eli onko joku laskelma asiasta heittää?

Jos akuston lämpötila on ajon jälkeen vaikka +10 ja sitten loppuillasta -20 C (ääriesimerkki, ei varmaan 6 tunnissa yleensä voi jäähtyä näin paljon), niin paljonko AC-latausta varten NMC-akuston lämmittäminen tyypillisesti imaisee energiaa? (Oletan että BMS ei oikein haluaisi ladata -20 lämpötilassa olevaa akustoa vaan pyrkii lämmittämään sitä)

Eli joku ekvivalenttipistehän tuohon löytyy, pienillä latausmäärillä kannattaisi siis ladata se +10 lämpöinen akku heti. Tähän tietty vaikuttaa oleellisesti se päivä/yö sähkön hintaerokin (itsellä nyt vain 2 c/kWh). Sen takia just kysyin, kun suuruusluokat itsellä aika hakusessa.

SoC-tavoitelukeman asetus (80%, 100% jne.) josta puhuit menee vähän kysymyksen ohi.
 
Onko muuten joku joskus tehnyt tarkastelua, miten pakkasilla kannattaa ladata kotona: välitön lataus ajon jälkeen esim. klo 17 lähtien, vaiko ajastettu lataus klo 22- tai 23- halvemman yösiirron/pörssisähkön aikana?

Ajatuksena tässä siis se, että ajossa akut ovat useimmiten ainakin hieman lämmenneet. Jos auto sitten seisoo useita tunteja pakkassäässä, ja lähtee vasta iltamyöhällä lataamaan, niin minkä verran auto kuluttaa AC-virtaa akuston lämmittelyyn?

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tällä alkaa olla ylipäänsä merkitystä? Ja miten paljon ajomatka ja -tapa ennen pysäköintiä vaikuttaa laskelmaan?

Itsellä ei ole oikein edes sinne päin suhteellisuudentajua, missä ekvivalenttipisteet ovat. Eikä ole OBD-donglea jonka avulla olisi tullut asiaa seurattua. Joka kerta kuitenkin tulee asiaa mietittyä, kun pakkasella kaapelin iskee kiinni. Tuntuu intuitiivisesti pahalta päästää akusto kylmenemään ennen latausta, mutta toisaalta halvempi sähköhän se houkuttaa - ja myös kompensoi. Vaan kuinka paljon?

Autona itsellä ID4 jos se asiaan vaikuttaa. Ja pahoittelut jos ketjussa on tätä jo käyty, en jaksanut selata kaikkia 47 sivua läpi.
Jos haluaa akuston lämpöä hyödyntää, se onnistuu toki niinkin päin, että lataa mahdollisimman myöhään yöllä, eli ennen lähtöä. Tällöin ajoon lähtiessä on vähemmän lämmitettävää. Ihan pieniä latauksia joka päivä ei varmaankaan kannata tehdä optimointimielessä.

Noin ihan mutuna muutaman vuoden pörssisähköhintoja seuranneena, väittäisin sähkön olevan ainakin varsin usein klo 18 kolme kertaa kalliimpaa kuin vaikkapa klo 02. Näyttäisi olevan oikealla hehtaarilla:
Pörssisähkön keskihinta - Pörssisähköä.fi
 
Miten tähän pitäis suhtautaua ? Laitehan on IP55 ( Defa Power )
Latausta ei sateella ?

1737214184763.png
 
Tuo suojahuppu -systeemi on ihan semi-ok. Missähän oma muuten on, en tiedä. Talvea jo mennyt hetken aikaa ja pärjännyt ilman.
Edellisen lataus-auton kohdalla meinasi lentää roskiin koko suoja, kun auton (bmw) "pelti" olikin alumiinia latausluukun ympärillä -- tarttui heikosti -- kannattaa tarkistaa, ennen kuin investoi sen kympin ..
Sadetta nyt kaikki vehkeet kestää, painepesua virta päällä todnäk ei.
 
Olisin kyllä kovasti luullut että latausportit, -laitteet ja -liittimet olisi suunniteltu kestämään sadetta? Ainakaan itselläni ei ole tähän mennessä ilmennyt mitään ongelmia, yli kolmen vuoden kokemuksella.

Kuulostaa samalta kuin jos joku latauslaite varoittaisi että sitä tulee suojella pakkaselta. Mitä sellaisella latauslaitteella tekisi? Voisi hirttää itsensä sen johdosta, sitä sillä voisi tehdä.
 
Kyllä ne on, mutta suojausluokka huomioiden; sateitakin on erilaisia. Joku monsuuni tuulen kanssa saattaisi suoraan laitteeseen tuntikausia piiskaten aiheuttaa ongelmia, joten valmistajat suojautuu selustaltaan 'we told you so.'

Luulisin.
 
Kyllähän autojen ovetkin kestävät sadetta, räntää, jäätävää tihkua ja pakkasta. Jäässä ne silti joskus ovat ja vittumaisia availla sopivalla kelillä.

Itsekin käytän plugarissa lataushuppua (varmaan tuo sama mtx) jos ulkoilmassa lataa ja keli sellaista vaatii (tai auto latautuu yön aikana ulkona). Kuskin oveen menee helposti (tai latauspiuhan kanssa, plugarilla ei eroa). Magneettikiinnitys on yksinkertainen ja muutenkin huppu nopeasti laitettava.

Eipähän tarvitse putsailla latausportin sisustaa jäästä, lumesta tai muusta töhnästä. Latausnopeus kun on plugarilla aina hidas, niin latausluukkukin on sään armoilla kohtuullisen paljon jos kotona lataus on taivasalla. Itse käytän ihan autotallia kuten sitä kuuluu käyttää, mutta jos muualla lataus niin aina silloin tällöin tuo käytössä.
 
Ei äkkiseltään tullut haulla vastaan keskustelua aiheesta mutta onko kukaan huomannut että talossa alkaisi esim. Led-valojen muuntajat sirisemään auton latautuessa?

Meillä huomattu että ainakin pari muuntajaa alkaa sirisemään kun auto alkaa latautumaan ja äänen voimakkuus riippuu lataustehosta.
Go-e:n laturi kyseessä.

Ac -puolen jännitteet ok ja dc-puolikin ok, jos laturi sattuisikin työntämään verkkoon päin dc:tä ja nuo muuntajat ottaisivat siitä itseensä 🤔 Nuo ääntä pitävät muuntajat kohtuu uusia ja ihan ok-laatuisiakin pitäisi olla.
 
Ja tämä perustuu mihin eli onko joku laskelma asiasta heittää?

Jos akuston lämpötila on ajon jälkeen vaikka +10 ja sitten loppuillasta -20 C (ääriesimerkki, ei varmaan 6 tunnissa yleensä voi jäähtyä näin paljon), niin paljonko AC-latausta varten NMC-akuston lämmittäminen tyypillisesti imaisee energiaa? (Oletan että BMS ei oikein haluaisi ladata -20 lämpötilassa olevaa akustoa vaan pyrkii lämmittämään sitä)

Eli joku ekvivalenttipistehän tuohon löytyy, pienillä latausmäärillä kannattaisi siis ladata se +10 lämpöinen akku heti. Tähän tietty vaikuttaa oleellisesti se päivä/yö sähkön hintaerokin (itsellä nyt vain 2 c/kWh). Sen takia just kysyin, kun suuruusluokat itsellä aika hakusessa.

SoC-tavoitelukeman asetus (80%, 100% jne.) josta puhuit menee vähän kysymyksen ohi.
Vaikea antaa yleispätevää vastausta kun tuo riippuu autostakin paljon. Esim ev6 lataa -10 asteista akkua 11kW teholla ilman lämmitystä.
Akun lämmitys ei ole käytössä juuri muuten kuin jos määränpäänä on dc-pikalaturi.

Jos autossa on ohjelmoituna ajastettu lähtö, auto on kytkettynä ac-laturiin ja ulkona on -25 pakkasta niin se saattaa lämmittää akkua ennen ajoakin, ei ole vielä tälle talvea ollut niin kylmää ja viime talvena ei ollut obd-palikkaa jolla olisi voinut seurata lämpöjä ja tehoja.
 
Itsekin käytän plugarissa lataushuppua (varmaan tuo sama mtx) jos ulkoilmassa lataa ja keli sellaista vaatii (tai auto latautuu yön aikana ulkona). Kuskin oveen menee helposti (tai latauspiuhan kanssa, plugarilla ei eroa). Magneettikiinnitys on yksinkertainen ja muutenkin huppu nopeasti laitettava.
Tuollaisen voisi hommata. Jäätynyt räntä latausluukin sisällä aamukiireessä ei ole kiva asia.
 
Olisiko jollain ehdottaa 16A 3-vaihe (ilmeisesti max 11 kW) latausboxia, jossa WiFi ja vähintään mahdollisuus itse koodaamalla tehdä pörssisähkön seuranta sovellutus? Osaan koodata vaikka alusta asti, kunhan rajapinnat on auki vaikka mieluummin toki olisi valmis toteutus.

Katsoin jotain tälläista: https://www.feyree.com/products/fey...se-app-control?sku=18064881384179638018722795

Tätä kysytään tässä ketjussa lähes joka sivulla niin siitä vaan lukemaan edellisiä sivuja.

Mut heitetään Go-e ja Defa esimerkiksi.
 
Tätä kysytään tässä ketjussa lähes joka sivulla niin siitä vaan lukemaan edellisiä sivuja.

Mut heitetään Go-e ja Defa esimerkiksi.
Aika monta selasin, enkä oikein päässyt jyvälle näihin kriteereihin sopivasta.

Aiempien lisäksi mieluummin ehkä vielä seinämalli. Minusta Defa on ainakin ylihintainen jos samat 11 kW ja ominaisuudet saa kiinalaisella laturillakin - ja yhteensä jotain 5 kertaa halvemmalla.
 
Aika monta selasin, enkä oikein päässyt jyvälle näihin kriteereihin sopivasta.

Aiempien lisäksi mieluummin ehkä vielä seinämalli. Minusta Defa on ainakin ylihintainen jos samat 11 kW ja ominaisuudet saa kiinalaisella laturillakin - ja yhteensä jotain 5 kertaa halvemmalla.
No, Defassa on viiden vuoden takuu ja jotenkin uskon että tuki ja laatu parempaa kuin jollain kiinan systeemillä. Mutta vaihtoehtoja on onneksi paljon, jokaiseen hintaluokkaan.

5x halvempi ? Ei kai nyt sentään. Tai millainen kiinanihme on kyseessä ?
 
Tuo linkitetty Feyree nyt esimerkiksi 210 €, kun taas Defa 1020 € wifimoduulin kanssa. Vai saisiko jostain halvemmalla? Mutta uskon minäkin, että on saksalaisessa parempaa, mutta tuo erotus on vaan melkoisen paljon. Jokaista penniä ei ole silti tarkoitus venyttää.

Defa 1020 €

Feyree 210 €

Daolar 300 €
myös tämä näytti päältä päin hyvältä: Daolar Wallbox 11kw APP sähköautolle [3-Phase 6-16 A] Tyypin 2 EV-lata

Tämä myös vaikutti ihan pätevältä 5-vuoden takuineen ja Suomi-alvilla
 
Viimeksi muokattu:
Tuo linkitetty Feyree nyt esimerkiksi 210 €, kun taas Defa 1020 €
Defa powerim saa 650 eur hyödyntäen motonetin liittymisalennuksen. Asennus tietty päälle niinkuin kaikissa muissakin.

Tuollaista fyreetä en kyllä uskaltaisi kotiini tai autooni kytkeä. Näyttää liian kiinalta.

Hurha pihistelyn kohde. IMO.
 
Defa powerim saa 650 eur hyödyntäen motonetin liittymisalennuksen. Asennus tietty päälle niinkuin kaikissa muissakin.

Tuollaista fyreetä en kyllä uskaltaisi kotiini tai autooni kytkeä. Näyttää liian kiinalta.

Hurha pihistelyn kohde. IMO.
Eikös se vaadi silti vielä tämän, jos haluaa pörssisähköä seurata:

En pidä myös, kun pitäisi asennella tuo din-kiskottomaan ahtaaseen keskukseen. Mutta tämä nyt ei varsinaisesti ole este.

Tuli vielä tällainen vastaan ja Malmbergs tuttu merkki myös:
 
Balancer on ihan eri tarkoitusta varten. Rajoittaa latauksen virranottoa jos talossa muuta kulutusta samaan aikaan paljon, ettei sulakkeet pauku.

Tarviit fyreen kanssa samanlaisen härvelin.

Balancer ei ole pakollinen härveli.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 380
Viestejä
4 598 415
Jäsenet
75 597
Uusin jäsen
tutkapeksi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom