Sähköautojen latausverkosto ja lataaminen tien päällä

[Hammer Schultz]

Tuli pitkästä aikaa tarve ladata kauppakeskuksessa pikalaturilla niin kyllä oli synkkä tilanne. Kauppakeskus Kaari kyseessä, 12kpl ABC pikalatureita niin kun tulin ruuhka-aikaan paikalle niin seitsemää ruutua asutti ns. vieraasta kulttuurista tulleet henkilöt jotka katselivat kännykkää autossa, ilmeisesti seuraavaa kyytiä odotellen ja samalla ladaten. Loput 5 paikkaa oli sitten autot tyhjinä eli ns. normiasiakkaita, toki pari Model 3:sta yli 90% varausasteella tietysti liruttamassa about 10-15kw teholla viimeisiä pisaroita. Vähän kyrsi, hallissa olisi ollut Virran tolppia jossain lähellä mutta Virta on omien kokemusten mukaan varsin epäluotettava pikalatureissa niin en niitä jaksanut edes etsiä. Onneksi yksi näistä viidestä lähti nopeasti että sai paikan.

Voisi kyllä ABC pistää näihin tolppiin jonkun aikataksan eli kun käyttöaste korkea niin kun lataus menee yli 80% niin alkaisi minuuttitaksa juoksemaan.

 

[Tege]

Eikö ABClla ole se 45 minuuttia?

 

[ossid]

Voisi kyllä ABC pistää näihin tolppiin jonkun aikataksan eli kun käyttöaste korkea niin kun lataus menee yli 80% niin alkaisi minuuttitaksa juoksemaan.

Eikö ABClla ole se 45 minuuttia?

Osassa on, osassa ei. Ja aika riippuu paikasta myös, joko 45min tai 60min.

Esim. täällä tampesterissa ABC Viinikan tuhnupöntöt on 45min maksimi, mutta Kalevan prismassa 60min.

Sitten näköjään esim. Tiiriön ABC:n uudella isolla kentällä jossa kahvoja on useampi kymmenen, ei ole aikataksaa vielä.

 

[zepi]

Eiköhän se kannusta lisäämään töpseleiden määrää jos käyttöasteet ovat riittävän usein tapissa. Ei siitä oikein mihinkään pääse, että sähköautojen määrä kasvaa todella nopeasti ja latausinfra ainakin paikallisesti seurailee perässä sitten minkä ehtii.

 

[chrisekh]

Voisi kyllä ABC pistää näihin tolppiin jonkun aikataksan eli kun käyttöaste korkea niin kun lataus menee yli 80% niin alkaisi minuuttitaksa juoksemaan.

Kyllä sen pitäisi olla ihan ok että auto on sen tunnin puolitoista tolpassa kiinni vaikka nopeammin olisikin ladannut 80% täyteen. Menee sähköautoilusta hiukan idea, jos kuljettajalta vaaditaan 10 minuutin säntillisyyttä käydä siirtämässä autoa. 12 tolpan kanssa ja tunnin latausajan kanssa se kuitenkin tarkoittaa että kerran 5 minuuttiin auto siirtyy.

Tälläisenä köyhänä esimerkkinä niin monelle napsahtaa se lehtipihvi pöytään siinä kohtaa kun akussa on jo 80%. Pitäisikö siinä sitten lähteä siirtämään autoa vai syödä se pihvi rauhassa ja mennä sitten siirtämään kun tunti on kulunut.

Sitä on jo kuulunut että vanhat sähköautoilijat parkkeeraavat ennemmin 11kw pömpeleillä kun tulee niin kauhea stressi sen lehtipihvin kanssa kun akku alkaa olla liian nopeasti täynnä ja muistoissa on ajat jolloinka pihassa ei ollut kuin 2 letkua.

Ainoa oikea ratkaisu on lisäillä niitä letkuja sellaisiin paikkoihin joissa on luonnollista että pysähdykseen menee se tunti puolitoista.

Tähän tietenkin poikkeuksena ne 3 Suomalaista matkustusaikaa. Joulu, pääsiäinen ja juhannus. Silloin olisi ihan suotavaa että ajateltaisiin muita ja ladattaisiin vain sen 15 minuuttia.

 

[Hammer Schultz]

Tälläisenä köyhänä esimerkkinä niin monelle napsahtaa se lehtipihvi pöytään siinä kohtaa kun akussa on jo 80%. Pitäisikö siinä sitten lähteä siirtämään autoa vai syödä se pihvi rauhassa ja mennä sitten siirtämään kun tunti on kulunut.

Pitäisi siirtää ehdottomasti, minusta ihan peruslähtökohta että tolppa vapautuu heti kun ei ole tarvetta. Tämä siis tilanteessa jossa tolppien käyttöaste on korkea.

 

[weetabix]

Pikalaturien nimi mielestäni jo kertoo, mitä varten ne ovat ja autoilijan sekä latausoperaattorin käyttäytymisen pitäisi tukea tätä. Asiointilataus on sitten erikseen ja niissä joku kämäinen tunti on jo kiusaamista.

 

[Fact0ry]

Pitäisi siirtää ehdottomasti, minusta ihan peruslähtökohta että tolppa vapautuu heti kun ei ole tarvetta. Tämä siis tilanteessa jossa tolppien käyttöaste on korkea.

Vahva tämä. Tesla on toteuttanut tämän hyvin omissa latureissaan, joissa idle fee on sidottu käyttöasteeseen. Kun latauspaikoista on 50% käytössä, niin idle fee on 50 senttiä minuutilta, ja 100% käyttöasteella euron minuutilta. Idle fee alkaa juoksemaan viiden minuutin päästä latauksen valmistumisesta. Jenkeissä näkyy olevan vielä lisäksi congestion fee ruuhkaisimmilla paikoilla, joissa 0,5 usd/min lisälaskutus lähtee juoksemaan kun akku on yli 80% tasolla.

Mitä itse latureihin tulee, niin oikeastaan kauppakeskuksiin kaipaisi sen 150 kW ja 11 kW laturien välillekin jotain. Kauppakeskusreissun aikana 11 kW laturilla ei saa paljoa aikaiseksi, kun taas 150 kW laturilla joko lataa turhankin paljon tai pitää käydä siirtämässä pois välillä. Sellainen 50 kW laturi passaa ihan hyvin jos pitäisi saada akkuun vaikka 50 kWh energiaa ja meinaa vähän shoppailla.

 

[weetabix]

Kyllä se laturi yleensä on ihan 22kW. Se on sitten eri asia jos auto ei pysty ottamaan sitä vastaan.

 

[miloytyn]

Vahva tämä. Tesla on toteuttanut tämän hyvin omissa latureissaan, joissa idle fee on sidottu käyttöasteeseen. Kun latauspaikoista on 50% käytössä, niin idle fee on 50 senttiä minuutilta, ja 100% käyttöasteella euron minuutilta. Idle fee alkaa juoksemaan viiden minuutin päästä latauksen valmistumisesta. Jenkeissä näkyy olevan vielä lisäksi congestion fee ruuhkaisimmilla paikoilla, joissa 0,5 usd/min lisälaskutus lähtee juoksemaan kun akku on yli 80% tasolla.

Itseasiassa tuo idle fee alkaa juosta heti kun auto on täynnä, jos auton siirtää alle viidessä minuutissa idle fee perutaan.

 

[eurokeitai]

Edullinen, hyvä sijainti, ruuhkaton - voit valita vain kaksi. Ja kaaressa on halpa ABC-lataus erinomaisella sijainnilla. Jos haluaa latausta sisäänheittohinnalla, ei pidä yllättyä että laturit on ruuhkaisia. Jos lataus olisi sen verran kallista, että se kannattaa omillaan, kauppias kyllä asentaisi uusia latureita kiireesti aina kun huomaa menettävänsä tuloja sen takia että autot kääntyy pois ruuhkaisilta latureilta...

 

[lindhmik]

Mitä itse latureihin tulee, niin oikeastaan kauppakeskuksiin kaipaisi sen 150 kW ja 11 kW laturien välillekin jotain. Kauppakeskusreissun aikana 11 kW laturilla ei saa paljoa aikaiseksi, kun taas 150 kW laturilla joko lataa turhankin paljon tai pitää käydä siirtämässä pois välillä. Sellainen 50 kW laturi passaa ihan hyvin jos pitäisi saada akkuun vaikka 50 kWh energiaa ja meinaa vähän shoppailla.

Mielestäni olen kauppakeskuksissa bongannut 50kW ja 80kW latureita sekä K-, että S-ryhmän tarjoamina. Vähemmistössä toki ovat. Ja tähän aikaan vuodesta ainakin nuo Prismojen 150kW laturitkin ovat ainakin täällä päin suomea max 50kW, koska porukkaa riittää. Toki huonolla tuurilla (tähän käyttötapaukseen) juuri siihen hetkeen osuukin väljää ja saat siitä laturista sen maksimin.

 

[Jezme]

Mielestäni olen kauppakeskuksissa bongannut 50kW ja 80kW latureita sekä K-, että S-ryhmän tarjoamina. Vähemmistössä toki ovat. Ja tähän aikaan vuodesta ainakin nuo Prismojen 150kW laturitkin ovat ainakin täällä päin suomea max 50kW, koska porukkaa riittää. Toki huonolla tuurilla (tähän käyttötapaukseen) juuri siihen hetkeen osuukin väljää ja saat siitä laturista sen maksimin.

Ainakin K-Latauksella on vain se huono puoli, että noita 50kW ja 150kW latureita kohdellaan ihan samalla tavalla. Saattaa olla samassa pihassa molempia ja niissä on identtinen hinnoittelu sekä aikaveloitus, kun on ollut tarpeeksi pitkään laturilla. Ei sinänsä kannusta käyttämään sitä hitaampaa laturia. Ainoa etu on se, että akulle lienee parempi ladata se 50kW tunnissa kuin 20 minuutissa. Noille 50kW latureille pitäis saada vielä oma hinnoittelumallinsa. ABC-latauksessahan taitaa olla enemmän vaihtelua sijainnin ja/tai lataustehon suhteen.

 

[chrisekh]

Ainoa etu on se, että akulle lienee parempi ladata se 50kW tunnissa kuin 20 minuutissa.

Niin ja tuntuu olevan yleinen mielipide se etta tavarat taytyy jattaa siihen singahtaa autolle kun akku on 80% niin 50kw antaa enemman aikaa hoitaa asioitaan.

 

[Fact0ry]

Kyllä se laturi yleensä on ihan 22kW. Se on sitten eri asia jos auto ei pysty ottamaan sitä vastaan.

No mainitsin nyt 11 kW juurikin siitä syystä, että valtaosa Suomen teillä tai markkinoilla olevista sähköautoista ei sitä 22 kW voi hyödyntää.

Itseasiassa tuo idle fee alkaa juosta heti kun auto on täynnä, jos auton siirtää alle viidessä minuutissa idle fee perutaan.

Aivan, hyvä korjaus.

Ainakin K-Latauksella on vain se huono puoli, että noita 50kW ja 150kW latureita kohdellaan ihan samalla tavalla. Saattaa olla samassa pihassa molempia ja niissä on identtinen hinnoittelu sekä aikaveloitus, kun on ollut tarpeeksi pitkään laturilla. Ei sinänsä kannusta käyttämään sitä hitaampaa laturia. Ainoa etu on se, että akulle lienee parempi ladata se 50kW tunnissa kuin 20 minuutissa. Noille 50kW latureille pitäis saada vielä oma hinnoittelumallinsa. ABC-latauksessahan taitaa olla enemmän vaihtelua sijainnin ja/tai lataustehon suhteen.

Juu näinpä. Yleensä nuo 50 pöntöt ovat jotain vanhoja ritsoja jotka on vaan jätetty kun rinnalle on tullut uusiakin. Saisi selvästi olla 3 eri latausteholuokkaa ja hinnat sen mukaan: AC, hidas DC n. 50 kW, nopea DC min. 150 kW. AC ja hidas DC ns. asiointilatausta halvemmilla hinnoilla ja kevyemmillä aikaveloituskomponenteilla. Sitten taas nopea DC varattu matkantekoon ja kunnon raippaa niille, jotka seisottavat laturilla tai lataavat akun yli 80 % kun latauspaikat ovat täynnä.

Käytännössähän ehdottamallani tavalla tuskin tulee tapahtumaan, koska tavalliselle kuluttajalle turhan monimutkaista, pysäköintitilaa on rajallisesti, investoinnit maksaa rahaa ja noita hitaampia DC latureita ei tunnu enää ilmestyvän juuri mihinkään.

 

[Jezme]

Juu näinpä. Yleensä nuo 50 pöntöt ovat jotain vanhoja ritsoja jotka on vaan jätetty kun rinnalle on tullut uusiakin. Saisi selvästi olla 3 eri latausteholuokkaa ja hinnat sen mukaan: AC, hidas DC n. 50 kW, nopea DC min. 150 kW. AC ja hidas DC ns. asiointilatausta halvemmilla hinnoilla ja kevyemmillä aikaveloituskomponenteilla. Sitten taas nopea DC varattu matkantekoon ja kunnon raippaa niille, jotka seisottavat laturilla tai lataavat akun yli 80 % kun latauspaikat ovat täynnä.

Käytännössähän ehdottamallani tavalla tuskin tulee tapahtumaan, koska tavalliselle kuluttajalle turhan monimutkaista, pysäköintitilaa on rajallisesti, investoinnit maksaa rahaa ja noita hitaampia DC latureita ei tunnu enää ilmestyvän juuri mihinkään.

Nuo kolme tuollaista luokkaa olisi kyllä mainio juttu ja kaikille olisi käyttöä. Toinen vaihtoehto noiden toteuttamiseen voisi olla samanlainen DC-latausasema kaikille käyttäjille mutta sovelluksesta/laitteesta valinta haluaako sen 50kW tai 150kW+. Tuo sitten tottakai vaikuttaisi myös hinnoitteluun. Hyvänä puolena vaikkapa se lounaalle ja ostoksille menevä matkalainen voisi ottaa 50kW latauksen ja jättää sitten enemmän kaistaa sille kuka haluaa vain nopeasti lisää varausta akkuun matkan jatkamiseen. Voisi olla näppärä esimerkiksi tuollaisen ABC:n pihalla, jossa on jaettu vaikka 600kW kenttä kuudelle tai useammallekin laturille. Jos kolme autoa valitsee tuon 50kW niin jäisi lopuille kolmelle mahdollisuus saada se 150kW sen sijaan, että joissain tapauksissa kaikki saavat 100kW vaikka osa hyötyisi enemmästä ja osa pärjäisi hyvin vähemmällä. Tietysti tässä myös omat huonot puolensa ja tuskin tapahtuu.

 

[chrisekh]

Voisi olla näppärä esimerkiksi tuollaisen ABC:n pihalla,

Taitaa ABC businekseeen kuulua vahvasti se lehtipihvi niin ei siella aleta optimoimaan niille jotka kayvat pikaisesti kusemassa nurkalle.

 

[Markkanen]

Taitaa ABC businekseeen kuulua vahvasti se lehtipihvi niin ei siella aleta optimoimaan niille jotka kayvat pikaisesti kusemassa nurkalle.

Eikös jatkossa jakeluvelvoitteen voi täyttää lataussähköllä että siinäkin on porkkana myydä mahdollisimman paljon sähköä jos biokomponentti diisselissä tulee kalliimmaksi.

 

[zepi]

Kyllä sen pitäisi olla ihan ok että auto on sen tunnin puolitoista tolpassa kiinni vaikka nopeammin olisikin ladannut 80% täyteen. Menee sähköautoilusta hiukan idea, jos kuljettajalta vaaditaan 10 minuutin säntillisyyttä käydä siirtämässä autoa. 12 tolpan kanssa ja tunnin latausajan kanssa se kuitenkin tarkoittaa että kerran 5 minuuttiin auto siirtyy.

Tälläisenä köyhänä esimerkkinä niin monelle napsahtaa se lehtipihvi pöytään siinä kohtaa kun akussa on jo 80%. Pitäisikö siinä sitten lähteä siirtämään autoa vai syödä se pihvi rauhassa ja mennä sitten siirtämään kun tunti on kulunut.

Keski-Euroopassa oli paikoin yli kahden tunnin jonoja latauspisteillä jouluruuhkissa. Tyyliin 30 autoa kun on jonottamassa sitä sun letkua, niin ei kauheasti naurata se että 5min välein jono nytkähtää…

 

[zepi]

Vahva tämä. Tesla on toteuttanut tämän hyvin omissa latureissaan, joissa idle fee on sidottu käyttöasteeseen. Kun latauspaikoista on 50% käytössä, niin idle fee on 50 senttiä minuutilta, ja 100% käyttöasteella euron minuutilta. Idle fee alkaa juoksemaan viiden minuutin päästä latauksen valmistumisesta. Jenkeissä näkyy olevan vielä lisäksi congestion fee ruuhkaisimmilla paikoilla, joissa 0,5 usd/min lisälaskutus lähtee juoksemaan kun akku on yli 80% tasolla.

Mitä itse latureihin tulee, niin oikeastaan kauppakeskuksiin kaipaisi sen 150 kW ja 11 kW laturien välillekin jotain. Kauppakeskusreissun aikana 11 kW laturilla ei saa paljoa aikaiseksi, kun taas 150 kW laturilla joko lataa turhankin paljon tai pitää käydä siirtämässä pois välillä. Sellainen 50 kW laturi passaa ihan hyvin jos pitäisi saada akkuun vaikka 50 kWh energiaa ja meinaa vähän shoppailla.

Kempowerin 25kW moduulit ovat aika hyviä tuohon hommaan.

Kauppakeskuksessa voisi hyvin vaan lyödä sen 600kW syötön ja 24 letkua siihen kiinni.

Congestion charge tikittämään vain jos letkujen käyttöaste nousee yli 90%:n tjsp.

 

[chrisekh]

Keski-Euroopassa oli paikoin yli kahden tunnin jonoja latauspisteillä jouluruuhkissa. Tyyliin 30 autoa kun on jonottamassa sitä sun letkua, niin ei kauheasti naurata se että 5min välein jono nytkähtää…

Jotenkin jännä että jätit lainauksesta pois minun tekstistäni viimeiset rivit, joissa sanoin että vuodessa on muutama aika jolloin on hyvä ottaa muut autoilijat huomioon ja olla lataamatta edes 80%.

 

[Mariini]

Mitä ryhmiä seurasin jouluajan liikenteessä niin yhtään ei olisi joutunut odottamaan jos olis katsonut latauspaikat ABC:n sijasta Recharge/Neste/ST1/IONITY sen 1-2x vuodessa kun ollaan autolla matkalla sesonkiaikana. Monesti se kilpailija on siinä ihan lähellä, jopa viereisellä tontilla.

Peukkubaari on kyllä vahvana ihmisten mielessä.

 

[Nomber]

Mitä ryhmiä seurasin jouluajan liikenteessä niin yhtään ei olisi joutunut odottamaan jos olis katsonut latauspaikat ABC:n sijasta Recharge/Neste/ST1/IONITY sen 1-2x vuodessa kun ollaan autolla matkalla sesonkiaikana. Monesti se kilpailija on siinä ihan lähellä, jopa viereisellä tontilla.

Peukkubaari on kyllä vahvana ihmisten mielessä.

Pienten lasten kanssa kun tekee pitkää matkaa niin vessa/ravintola/kauppa osaston pitää olla kunnossa ja mahdollisimman helppoja kaikin puolin ja latauspaikka valitaan sen mukaan. ABC:hen kun menee niin tietää mitä odottaa. Ei ainakaan itselläni riitä mielenterveys alkaa säätämään jossain tuntemattomassa random paikassa. Riittävästi haastetta ABC:ssäkin pysähtyminen vaikka kuinka olisi loistavat vaipanvaihtopaikat ym.

Yksin matkatessa sitten ihan eri asia.

 

[asddsa]

S-mafian ansiosta nuo ABC:t on tietenkin myös monessa paikassa saatu tosi hyvälle sijainnille.

 

[Habazon]

Kempowerin 25kW moduulit ovat aika hyviä tuohon hommaan.

Kauppakeskuksessa voisi hyvin vaan lyödä sen 600kW syötön ja 24 letkua siihen kiinni.

Congestion charge tikittämään vain jos letkujen käyttöaste nousee yli 90%:n tjsp.

Kempparin tehokaappii saa "vain" 6 letkua kiinni, eli siitä syystä nämä isotkin kentät ovat pystyvät jakamaan tehoa tuon yhden kaapin sisällä.

Eli jos ei yhtää seuraa missä kaapissa letku on kiinni voi käydä niin että kentän kaikki 6 autoa on samassa kaapissa kiinni ja lirutellaan autot täyteen vaikka koko kentän teho olisikin huomattavasti enemmän.

 

[jrp]

Latauskenttien suunnittelu vaikuttaa olevan aika alkeellinen, vai onko sähkössä jotain mitä maallikko ei ymmärrä.
Kaikissa kaupallisissa tolpissa missä olen ladannut, on näyttö josta näkee latausnopeuden ja akun täyttöasteen.
Otetaan esimerkiksi vaikka edellisen viestin kaltainen asema jossa on kuusi letkua. Miksei letkuja voisi olla vaikka tuplamäärä, jolloin akun täyteen liruttelijatkin voisi ladata loppuun saakka kun se latausnopeus on lopussa kuitenkin merkittävästi pienempi kuin tyhjällä akulla. Eikö nämä latausasemat osaa jakaa kuormaa tilanteen mukaan näiden jo olemassa olevien lataustietojen perusteella, jolloin pitkään lataajat eivät varaisi turhaan aseman kapasiteettia enempää kun voivat ottaa vastaan?

 

[chrisekh]

Latauskenttien suunnittelu vaikuttaa olevan aika alkeellinen, vai onko sähkössä jotain mitä maallikko ei ymmärrä.

Aika uusi busines kuitenkin ja sahkosuunnittelu on pirun kankeaa kun alan ihmiset ovat tottuneet sellaisiin kankeisiin kaavoihin.

 

[ossid]

Eikö nämä latausasemat osaa jakaa kuormaa tilanteen mukaan näiden jo olemassa olevien lataustietojen perusteella, jolloin pitkään lataajat eivät varaisi turhaan aseman kapasiteettia enempää kun voivat ottaa vastaan?

Osaa.

Ainakin Kempowerin laturit koostuu n kpl 25kW tehoyksiköistä tehonsyöttökaapissa, joita allokoidaan aina satelliitille sen mukaan paljonko auto pyytää/kykenee lataamaan.

Eli 90kW teholla lataavalle annetaan 4 tehoyksikköä ja kun sen käyrä hidastuu ja teho putoaa esim. 70kW:hon niin sitten se yksi tehoyksikkö vapautuu ja voidaan luovuttaa jollekin toiselle. Tuossa oli jotain rajoitteita kyllä, mutta periaatteessa noin.

Teslalla taitaa olla samantyyppisiä tehoyksiköitä myös, olikohan 11 vai 22kW paloissa.

Noista K-latauksen yms Alpitroniceista en osaa sanoa.

 

[jrp]

Osaa.

Ainakin Kempowerin laturit koostuu n kpl 25kW tehoyksiköistä tehonsyöttökaapissa, joita allokoidaan aina satelliitille sen mukaan paljonko auto pyytää/kykenee lataamaan.

Eli 90kW teholla lataavalle annetaan 4 tehoyksikköä ja kun sen käyrä hidastuu ja teho putoaa esim. 70kW:hon niin sitten se yksi tehoyksikkö vapautuu ja voidaan luovuttaa jollekin toiselle. Tuossa oli jotain rajoitteita kyllä, mutta periaatteessa noin.

Teslalla taitaa olla samantyyppisiä tehoyksiköitä myös, olikohan 11 vai 22kW paloissa.

Noista K-latauksen yms Alpitroniceista en osaa sanoa.

Aika karkea säätö. Loppulirutuksessa latausnopeus saattaa olla selvästi alle 10kW ja näitä kun on muutama, niin asema pyörii vajaakäytöllä. Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa.

 

[ossid]

Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa

Toki se on jos niin halutaan tehdä.

Mutta se vaatii käytännössä sen, että jokainen laturi sisältää itse nimellistehoonsa asti kykenevän tehoelektroniikan. Eli sellaiset isot yksittäiset kaapit mitä esim. K-latauksella/Rechargella on.

Ja jos nyt mietti että esim. 200kW teholla virrat pyörii sadoissa ampeereissa niin sellainen tehoelektroniikka ei ole halpaa. Jos 10 latauspistettä halutaan niin tuo Kempowerin ja muutaman muun tapainen tehoyksiköt + satelliitit systeemi luulisi olevan kustannustehokkaampi kun tiedetään, että harva auto lataa sitä nimellismaksimiaan kovin pitkiä aikoja.

 

[Habazon]

Aika karkea säätö. Loppulirutuksessa latausnopeus saattaa olla selvästi alle 10kW ja näitä kun on muutama, niin asema pyörii vajaakäytöllä. Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa.

Kyllä tehonsäätö moduulin sisällä on portaaton ja menee auton pyynnin mukaan. Ongelmahan on se että yksi moduuli ei voi olla kahdessa autossa yhtäaikaa kiinni koska jännitteet ovat eri.

Moduulit kytketään ja irrotetaan releillä/kontaktoreilla jolloin ne ovat kiinni vain yhdessä ajoneuvossa kerrallaan.

Kempillä 25kW moodulit, alpilla 75kW vanhoissa ja uudemmissa 50kW esimerkiksi.

 

[jrp]

Kyllä tehonsäätö moduulin sisällä on portaaton ja menee auton pyynnin mukaan. Ongelmahan on se että yksi moduuli ei voi olla kahdessa autossa yhtäaikaa kiinni koska jännitteet ovat eri.

Moduulit kytketään ja irrotetaan releillä/kontaktoreilla jolloin ne ovat kiinni vain yhdessä ajoneuvossa kerrallaan.

Kempillä 25kW moodulit, alpilla 75kW vanhoissa ja uudemmissa 50kW esimerkiksi.

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

 

[ossid]

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

Jostain ikivanhasta blogipostauksesta löytyi todennäköisesti aika lähellä totuutta oleva periaatekuva siitä miten nuo "moduulit" tai tehoyksiköt toimii. Kempowereiden periaate on sama, mutta moduulit on 25kW. Muilla valmistajilla lienee vaihtelevia toteutuksia, osallahan tuo kaappi ja nuo "satelliitit" on yhtä kokonaisuutta.

Näin sähköteknisestihän kyse on tasasuuntaajasta eli sama laite kuin hitsaukseen käytettävä teholähde(Selittänee Kempin ajatusta lähteä tekemään latureita). Tasasuuntaaja on vain latureiden tapauksessa varsin järeä ja omaa varsin laajan säätöalueen.

 

[Habazon]

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

Akut ovat niin erinlaisia ettei tämä onnistu.

Vanhassa maailmassa 12V maailmassa mentiin samoilla merkistä riippumatta mutta sähköautojen "400v" ja "800v" akut ovat kaikki eri jännitteillä. Esim vw 77kwh "400v" akut pyörivät 360v kun taas stellantiksen 50kwh yli 400v, jopa näissä on vielä generaatio eroja erikennoilla jolloin jännitteet vaihtelevat. Tähän lisätää vielä se että akkuja ei voida ladata samalla teholla edes saman valmistajan sisällä riippuen akun prosenteista ja lämpötiloista.

 

[jrp]

Akut ovat niin erinlaisia ettei tämä onnistu.

Vanhassa maailmassa 12V maailmassa mentiin samoilla merkistä riippumatta mutta sähköautojen "400v" ja "800v" akut ovat kaikki eri jännitteillä. Esim vw 77kwh "400v" akut pyörivät 360v kun taas stellantiksen 50kwh yli 400v, jopa näissä on vielä generaatio eroja erikennoilla jolloin jännitteet vaihtelevat. Tähän lisätää vielä se että akkuja ei voida ladata samalla teholla edes saman valmistajan sisällä riippuen akun prosenteista ja lämpötiloista.

Olisiko edes teoriassa mahdollista, että loppulirutuksen aikana auto siirtyisi käyttämään omaa laturiaan (kuten esim. suko- tai type-2 latauksessa), kun latausnopeus kuitenkin putoaa lähelle tuota. Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

 

[chrisekh]

Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Asia on helposti ratkaistu sillä että tehomoduuleja on kiintestön maksimi + (letkujen määrä -1). Eli, 250 kw kentällä jossa on 4 letkua niin (10 + 3) 25 kw moduulia. Tässä tapauksessa 3 autoa voi imailla 1kw ja silti se 4 saa aivan kaikki mitä on kentässä jäljellä.

 

[Pakana]

Olisiko edes teoriassa mahdollista, että loppulirutuksen aikana auto siirtyisi käyttämään omaa laturiaan (kuten esim. suko- tai type-2 latauksessa), kun latausnopeus kuitenkin putoaa lähelle tuota. Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Kyllähän se ainakin periaatteessa on mahdollista että kun lataus putoaa esim 10kw tasolle laturi katkaisisi latauksen ja kytkisi sen jälkeen ac sähkön päälle. Ruuhkiin tuo ei tosin auttaisi mitään, ja taloudellisestikin etu olisi suhteellisen olematon.

 

[Freeze]

DC/AC konversiossa on siinäkin oma hävikkinsä, eli tulisi asiakkaalle kalliimmaksi.

 

[eurokeitai]

Olisi teknisesti mahdollista, mutta vaatisi että siinä laturin ccs-pistokkeessa olisi myös AC pinnit. Ei taida maksaa vaivaa, parempi vaan latoa pari ylimääräistä powermodulia.

 

[itarumaa]

Itse ihmettelin jo muutama vuosi sitten, että miten aiotaan toteuttaa monen auton yhtäaikainen lataus. Jos esim Pääsiäisenä on liikenteessä, niin sitä porukkaa muuten sitten riittää. Miten esim. jonotus toteutetaan sille latauspaikalle, joka on oletettavasti varattuna. Riittääkö tila sillä huoltoasemalla rakentaa niitä latauspaikkoja jne jne. Eipä tästäkään ole ollut juuri mitään puhetta, joka itseäni ihmetyttää. Jossain Viitasaarenkin ABC:lla pääsiäisenä ei 10 latauspaikkaakaan riitä mihinkään, tosin en nyt ulkoa edes tiedä monta siellä nyt on. Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen. Mutta ehkä tämä jollain tavalla sitten ratkeaa ajan kanssa.

 

[Nomber]

Itse ihmettelin jo muutama vuosi sitten, että miten aiotaan toteuttaa monen auton yhtäaikainen lataus. Jos esim Pääsiäisenä on liikenteessä, niin sitä porukkaa muuten sitten riittää. Miten esim. jonotus toteutetaan sille latauspaikalle, joka on oletettavasti varattuna. Riittääkö tila sillä huoltoasemalla rakentaa niitä latauspaikkoja jne jne. Eipä tästäkään ole ollut juuri mitään puhetta, joka itseäni ihmetyttää. Jossain Viitasaarenkin ABC:lla pääsiäisenä ei 10 latauspaikkaakaan riitä mihinkään, tosin en nyt ulkoa edes tiedä monta siellä nyt on. Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen. Mutta ehkä tämä jollain tavalla sitten ratkeaa ajan kanssa.

Kyllähän tämä on jonkinlainen ongelma jo siinäkin mielessä, että juuri joku huippuajankohta vaatisi 100 laturia johonkin paikkaan ja sitten jonain normi päivänä riittäisi 5 helposti. Sitten on vaikea saada investointia katettua noiden 95 laturin osalta kun käyttöaste on aika pieni?

Tosin onhan nyt esim. ABC avannut aika isoja latauskenttiä. Ja ainakin toistaiseksi on kai pahoilta ruuhkilta vältytty, eli latureita tullut lisää sitämukaa sopivasti kun autojenkin määrä kasvaa. Itse en ole koskaan joutunut jonottamaan vielä ja kohta 80tkm ajoa sähköautolla takana. Mutta toki sähköautoja on nyt aina pieni määrä ja 10v kuluttua tilanne on jo aivan eri.

 

[chrisekh]

Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen.

En tieda mutta kuullut oon etta jos valttelee ABC niin ei ole edes tuolloin ruuhkaa latausasemilla.

 

[SuprMasu]

Mikäli jollain käytössä PlugItin sovellus, niin kannattaa tarkistaa laskutus. Itse en tällä hetkellä omista ladattavaa autoa, enkä ole mitään ladannut, niin silti on ilmestynyt mystinen 7,5€ lasku. En olisi muuten varmaan huomannut, mutta en ollut maksukorttia lisännyt, niin tuli ilmoitus.

 

[weetabix]

Ei ainakaan itsellä ole mitään kummallista omissa latauksissa. Toki joulukuulta ei ole kuin pari lataustapahtuman, mutta ihan normaalilta näyttää (koko viime vuosi ja myös nykyinen tammikuu).

 

[jrp]

Kyllähän se ainakin periaatteessa on mahdollista että kun lataus putoaa esim 10kw tasolle laturi katkaisisi latauksen ja kytkisi sen jälkeen ac sähkön päälle. Ruuhkiin tuo ei tosin auttaisi mitään, ja taloudellisestikin etu olisi suhteellisen olematon.

Ajattelin sen auttavan juuri ruuhka-aikoina, kun auto alkaa olla lähes täynnä ja lehtipihvi on vasta saapunut pöytään. Nyt seuraava joutuu odottamaan sen sijaan, että lataustehoa siirtyisi sellaiseen johtoon jossa sitä pystytään ottamaan vastaan suuremmalla teholla. Johtojen määrä per latausasema voisi siis olla suurempi ja vaikka kytkeytymishetkellä teho ei välttämättä olisi paras mahdollinen, niin se voisi nousta sillä välin kun apetta saapuu pöytään.

 

[ossid]

En näe tuota kyllä mitenkään realistisena ratkaisuna.

Paras on vain rakentaa riittävän iso kenttä riittävän monella kahvalla. Mitä enemmän kahvoja ja kokonaistehoa niin sitä enemmän saa tasoituskerrointa nimellistehoon.

Tuollainen dc/ac hybridilataus todennäköisesti on kalliimpi toteuttaa kuin se, että isketään sinne kaappiin tehoyksikkö tai pari lisää.

 

[jrp]

En näe tuota kyllä mitenkään realistisena ratkaisuna.

Paras on vain rakentaa riittävän iso kenttä riittävän monella kahvalla. Mitä enemmän kahvoja ja kokonaistehoa niin sitä enemmän saa tasoituskerrointa nimellistehoon.

Tuollainen dc/ac hybridilataus todennäköisesti on kalliimpi toteuttaa kuin se, että isketään sinne kaappiin tehoyksikkö tai pari lisää.

Ratkaisu olisi käyttäjäystävällinen. Suurempi kokonaisteho vaatii paksumpaa johtoa koko matkalle ja voi maksaa aika paljon. Kun tämä suuri teho on sitten tyhjäkäynnillä yli 90% ajasta, niin maksaako se itseään takaisin? Uskoisin, että latureiden on pakko kehittyä, sillä ihmiset hakeutuvat toimivien ratkaisuiden ääreen. Jos kaikki latauspaikat ovat täynnä, niin helposti otetaan suunta seuraavaan paikkaan (jos virta riittää) ja pihvit jää myymättä.