Sähköautojen latausverkosto ja lataaminen tien päällä

[Markkanen]

Taitaa ABC businekseeen kuulua vahvasti se lehtipihvi niin ei siella aleta optimoimaan niille jotka kayvat pikaisesti kusemassa nurkalle.

Eikös jatkossa jakeluvelvoitteen voi täyttää lataussähköllä että siinäkin on porkkana myydä mahdollisimman paljon sähköä jos biokomponentti diisselissä tulee kalliimmaksi.

 

[zepi]

Kyllä sen pitäisi olla ihan ok että auto on sen tunnin puolitoista tolpassa kiinni vaikka nopeammin olisikin ladannut 80% täyteen. Menee sähköautoilusta hiukan idea, jos kuljettajalta vaaditaan 10 minuutin säntillisyyttä käydä siirtämässä autoa. 12 tolpan kanssa ja tunnin latausajan kanssa se kuitenkin tarkoittaa että kerran 5 minuuttiin auto siirtyy.

Tälläisenä köyhänä esimerkkinä niin monelle napsahtaa se lehtipihvi pöytään siinä kohtaa kun akussa on jo 80%. Pitäisikö siinä sitten lähteä siirtämään autoa vai syödä se pihvi rauhassa ja mennä sitten siirtämään kun tunti on kulunut.

Keski-Euroopassa oli paikoin yli kahden tunnin jonoja latauspisteillä jouluruuhkissa. Tyyliin 30 autoa kun on jonottamassa sitä sun letkua, niin ei kauheasti naurata se että 5min välein jono nytkähtää…

 

[zepi]

Vahva tämä. Tesla on toteuttanut tämän hyvin omissa latureissaan, joissa idle fee on sidottu käyttöasteeseen. Kun latauspaikoista on 50% käytössä, niin idle fee on 50 senttiä minuutilta, ja 100% käyttöasteella euron minuutilta. Idle fee alkaa juoksemaan viiden minuutin päästä latauksen valmistumisesta. Jenkeissä näkyy olevan vielä lisäksi congestion fee ruuhkaisimmilla paikoilla, joissa 0,5 usd/min lisälaskutus lähtee juoksemaan kun akku on yli 80% tasolla.

Mitä itse latureihin tulee, niin oikeastaan kauppakeskuksiin kaipaisi sen 150 kW ja 11 kW laturien välillekin jotain. Kauppakeskusreissun aikana 11 kW laturilla ei saa paljoa aikaiseksi, kun taas 150 kW laturilla joko lataa turhankin paljon tai pitää käydä siirtämässä pois välillä. Sellainen 50 kW laturi passaa ihan hyvin jos pitäisi saada akkuun vaikka 50 kWh energiaa ja meinaa vähän shoppailla.

Kempowerin 25kW moduulit ovat aika hyviä tuohon hommaan.

Kauppakeskuksessa voisi hyvin vaan lyödä sen 600kW syötön ja 24 letkua siihen kiinni.

Congestion charge tikittämään vain jos letkujen käyttöaste nousee yli 90%:n tjsp.

 

[chrisekh]

Keski-Euroopassa oli paikoin yli kahden tunnin jonoja latauspisteillä jouluruuhkissa. Tyyliin 30 autoa kun on jonottamassa sitä sun letkua, niin ei kauheasti naurata se että 5min välein jono nytkähtää…

Jotenkin jännä että jätit lainauksesta pois minun tekstistäni viimeiset rivit, joissa sanoin että vuodessa on muutama aika jolloin on hyvä ottaa muut autoilijat huomioon ja olla lataamatta edes 80%.

 

[Mariini]

Mitä ryhmiä seurasin jouluajan liikenteessä niin yhtään ei olisi joutunut odottamaan jos olis katsonut latauspaikat ABC:n sijasta Recharge/Neste/ST1/IONITY sen 1-2x vuodessa kun ollaan autolla matkalla sesonkiaikana. Monesti se kilpailija on siinä ihan lähellä, jopa viereisellä tontilla.

Peukkubaari on kyllä vahvana ihmisten mielessä.

 

[Nomber]

Mitä ryhmiä seurasin jouluajan liikenteessä niin yhtään ei olisi joutunut odottamaan jos olis katsonut latauspaikat ABC:n sijasta Recharge/Neste/ST1/IONITY sen 1-2x vuodessa kun ollaan autolla matkalla sesonkiaikana. Monesti se kilpailija on siinä ihan lähellä, jopa viereisellä tontilla.

Peukkubaari on kyllä vahvana ihmisten mielessä.

Pienten lasten kanssa kun tekee pitkää matkaa niin vessa/ravintola/kauppa osaston pitää olla kunnossa ja mahdollisimman helppoja kaikin puolin ja latauspaikka valitaan sen mukaan. ABC:hen kun menee niin tietää mitä odottaa. Ei ainakaan itselläni riitä mielenterveys alkaa säätämään jossain tuntemattomassa random paikassa. Riittävästi haastetta ABC:ssäkin pysähtyminen vaikka kuinka olisi loistavat vaipanvaihtopaikat ym.

Yksin matkatessa sitten ihan eri asia.

 

[asddsa]

S-mafian ansiosta nuo ABC:t on tietenkin myös monessa paikassa saatu tosi hyvälle sijainnille.

 

[Habazon]

Kempowerin 25kW moduulit ovat aika hyviä tuohon hommaan.

Kauppakeskuksessa voisi hyvin vaan lyödä sen 600kW syötön ja 24 letkua siihen kiinni.

Congestion charge tikittämään vain jos letkujen käyttöaste nousee yli 90%:n tjsp.

Kempparin tehokaappii saa "vain" 6 letkua kiinni, eli siitä syystä nämä isotkin kentät ovat pystyvät jakamaan tehoa tuon yhden kaapin sisällä.

Eli jos ei yhtää seuraa missä kaapissa letku on kiinni voi käydä niin että kentän kaikki 6 autoa on samassa kaapissa kiinni ja lirutellaan autot täyteen vaikka koko kentän teho olisikin huomattavasti enemmän.

 

[jrp]

Latauskenttien suunnittelu vaikuttaa olevan aika alkeellinen, vai onko sähkössä jotain mitä maallikko ei ymmärrä.
Kaikissa kaupallisissa tolpissa missä olen ladannut, on näyttö josta näkee latausnopeuden ja akun täyttöasteen.
Otetaan esimerkiksi vaikka edellisen viestin kaltainen asema jossa on kuusi letkua. Miksei letkuja voisi olla vaikka tuplamäärä, jolloin akun täyteen liruttelijatkin voisi ladata loppuun saakka kun se latausnopeus on lopussa kuitenkin merkittävästi pienempi kuin tyhjällä akulla. Eikö nämä latausasemat osaa jakaa kuormaa tilanteen mukaan näiden jo olemassa olevien lataustietojen perusteella, jolloin pitkään lataajat eivät varaisi turhaan aseman kapasiteettia enempää kun voivat ottaa vastaan?

 

[chrisekh]

Latauskenttien suunnittelu vaikuttaa olevan aika alkeellinen, vai onko sähkössä jotain mitä maallikko ei ymmärrä.

Aika uusi busines kuitenkin ja sahkosuunnittelu on pirun kankeaa kun alan ihmiset ovat tottuneet sellaisiin kankeisiin kaavoihin.

 

[ossid]

Eikö nämä latausasemat osaa jakaa kuormaa tilanteen mukaan näiden jo olemassa olevien lataustietojen perusteella, jolloin pitkään lataajat eivät varaisi turhaan aseman kapasiteettia enempää kun voivat ottaa vastaan?

Osaa.

Ainakin Kempowerin laturit koostuu n kpl 25kW tehoyksiköistä tehonsyöttökaapissa, joita allokoidaan aina satelliitille sen mukaan paljonko auto pyytää/kykenee lataamaan.

Eli 90kW teholla lataavalle annetaan 4 tehoyksikköä ja kun sen käyrä hidastuu ja teho putoaa esim. 70kW:hon niin sitten se yksi tehoyksikkö vapautuu ja voidaan luovuttaa jollekin toiselle. Tuossa oli jotain rajoitteita kyllä, mutta periaatteessa noin.

Teslalla taitaa olla samantyyppisiä tehoyksiköitä myös, olikohan 11 vai 22kW paloissa.

Noista K-latauksen yms Alpitroniceista en osaa sanoa.

 

[jrp]

Osaa.

Ainakin Kempowerin laturit koostuu n kpl 25kW tehoyksiköistä tehonsyöttökaapissa, joita allokoidaan aina satelliitille sen mukaan paljonko auto pyytää/kykenee lataamaan.

Eli 90kW teholla lataavalle annetaan 4 tehoyksikköä ja kun sen käyrä hidastuu ja teho putoaa esim. 70kW:hon niin sitten se yksi tehoyksikkö vapautuu ja voidaan luovuttaa jollekin toiselle. Tuossa oli jotain rajoitteita kyllä, mutta periaatteessa noin.

Teslalla taitaa olla samantyyppisiä tehoyksiköitä myös, olikohan 11 vai 22kW paloissa.

Noista K-latauksen yms Alpitroniceista en osaa sanoa.

Aika karkea säätö. Loppulirutuksessa latausnopeus saattaa olla selvästi alle 10kW ja näitä kun on muutama, niin asema pyörii vajaakäytöllä. Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa.

 

[ossid]

Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa

Toki se on jos niin halutaan tehdä.

Mutta se vaatii käytännössä sen, että jokainen laturi sisältää itse nimellistehoonsa asti kykenevän tehoelektroniikan. Eli sellaiset isot yksittäiset kaapit mitä esim. K-latauksella/Rechargella on.

Ja jos nyt mietti että esim. 200kW teholla virrat pyörii sadoissa ampeereissa niin sellainen tehoelektroniikka ei ole halpaa. Jos 10 latauspistettä halutaan niin tuo Kempowerin ja muutaman muun tapainen tehoyksiköt + satelliitit systeemi luulisi olevan kustannustehokkaampi kun tiedetään, että harva auto lataa sitä nimellismaksimiaan kovin pitkiä aikoja.

 

[Habazon]

Aika karkea säätö. Loppulirutuksessa latausnopeus saattaa olla selvästi alle 10kW ja näitä kun on muutama, niin asema pyörii vajaakäytöllä. Luulisi tehonsäädön olevan mahdollista lähes portaattomasti kun tieto latauksen vastaanotosta on olemassa.

Kyllä tehonsäätö moduulin sisällä on portaaton ja menee auton pyynnin mukaan. Ongelmahan on se että yksi moduuli ei voi olla kahdessa autossa yhtäaikaa kiinni koska jännitteet ovat eri.

Moduulit kytketään ja irrotetaan releillä/kontaktoreilla jolloin ne ovat kiinni vain yhdessä ajoneuvossa kerrallaan.

Kempillä 25kW moodulit, alpilla 75kW vanhoissa ja uudemmissa 50kW esimerkiksi.

 

[jrp]

Kyllä tehonsäätö moduulin sisällä on portaaton ja menee auton pyynnin mukaan. Ongelmahan on se että yksi moduuli ei voi olla kahdessa autossa yhtäaikaa kiinni koska jännitteet ovat eri.

Moduulit kytketään ja irrotetaan releillä/kontaktoreilla jolloin ne ovat kiinni vain yhdessä ajoneuvossa kerrallaan.

Kempillä 25kW moodulit, alpilla 75kW vanhoissa ja uudemmissa 50kW esimerkiksi.

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

 

[ossid]

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

Jostain ikivanhasta blogipostauksesta löytyi todennäköisesti aika lähellä totuutta oleva periaatekuva siitä miten nuo "moduulit" tai tehoyksiköt toimii. Kempowereiden periaate on sama, mutta moduulit on 25kW. Muilla valmistajilla lienee vaihtelevia toteutuksia, osallahan tuo kaappi ja nuo "satelliitit" on yhtä kokonaisuutta.

Näin sähköteknisestihän kyse on tasasuuntaajasta eli sama laite kuin hitsaukseen käytettävä teholähde(Selittänee Kempin ajatusta lähteä tekemään latureita). Tasasuuntaaja on vain latureiden tapauksessa varsin järeä ja omaa varsin laajan säätöalueen.

 

[Habazon]

Ok, tämä selventää hieman. Moduleita pitäisi siis olla enemmän ja ne pienempitehoisia. Toisaalta luulisi, että kahden liruttelijan latauksen voisi hoitaa samalla jännitteellä. Tekisi tietysti aseman ohjauksen monimutkaisemmaksi (ja luultavasti kalliimmaksi).

Akut ovat niin erinlaisia ettei tämä onnistu.

Vanhassa maailmassa 12V maailmassa mentiin samoilla merkistä riippumatta mutta sähköautojen "400v" ja "800v" akut ovat kaikki eri jännitteillä. Esim vw 77kwh "400v" akut pyörivät 360v kun taas stellantiksen 50kwh yli 400v, jopa näissä on vielä generaatio eroja erikennoilla jolloin jännitteet vaihtelevat. Tähän lisätää vielä se että akkuja ei voida ladata samalla teholla edes saman valmistajan sisällä riippuen akun prosenteista ja lämpötiloista.

 

[jrp]

Akut ovat niin erinlaisia ettei tämä onnistu.

Vanhassa maailmassa 12V maailmassa mentiin samoilla merkistä riippumatta mutta sähköautojen "400v" ja "800v" akut ovat kaikki eri jännitteillä. Esim vw 77kwh "400v" akut pyörivät 360v kun taas stellantiksen 50kwh yli 400v, jopa näissä on vielä generaatio eroja erikennoilla jolloin jännitteet vaihtelevat. Tähän lisätää vielä se että akkuja ei voida ladata samalla teholla edes saman valmistajan sisällä riippuen akun prosenteista ja lämpötiloista.

Olisiko edes teoriassa mahdollista, että loppulirutuksen aikana auto siirtyisi käyttämään omaa laturiaan (kuten esim. suko- tai type-2 latauksessa), kun latausnopeus kuitenkin putoaa lähelle tuota. Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

 

[chrisekh]

Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Asia on helposti ratkaistu sillä että tehomoduuleja on kiintestön maksimi + (letkujen määrä -1). Eli, 250 kw kentällä jossa on 4 letkua niin (10 + 3) 25 kw moduulia. Tässä tapauksessa 3 autoa voi imailla 1kw ja silti se 4 saa aivan kaikki mitä on kentässä jäljellä.

 

[Pakana]

Olisiko edes teoriassa mahdollista, että loppulirutuksen aikana auto siirtyisi käyttämään omaa laturiaan (kuten esim. suko- tai type-2 latauksessa), kun latausnopeus kuitenkin putoaa lähelle tuota. Tällöin riittäisi, että "pikalaturi" syöttäisi samanlaista virtaa hitaasti lataaville. Vaatisi varmaan autoilta ja latureilta jotain mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Kyllähän se ainakin periaatteessa on mahdollista että kun lataus putoaa esim 10kw tasolle laturi katkaisisi latauksen ja kytkisi sen jälkeen ac sähkön päälle. Ruuhkiin tuo ei tosin auttaisi mitään, ja taloudellisestikin etu olisi suhteellisen olematon.

 

[Freeze]

DC/AC konversiossa on siinäkin oma hävikkinsä, eli tulisi asiakkaalle kalliimmaksi.

 

[eurokeitai]

Olisi teknisesti mahdollista, mutta vaatisi että siinä laturin ccs-pistokkeessa olisi myös AC pinnit. Ei taida maksaa vaivaa, parempi vaan latoa pari ylimääräistä powermodulia.

 

[itarumaa]

Itse ihmettelin jo muutama vuosi sitten, että miten aiotaan toteuttaa monen auton yhtäaikainen lataus. Jos esim Pääsiäisenä on liikenteessä, niin sitä porukkaa muuten sitten riittää. Miten esim. jonotus toteutetaan sille latauspaikalle, joka on oletettavasti varattuna. Riittääkö tila sillä huoltoasemalla rakentaa niitä latauspaikkoja jne jne. Eipä tästäkään ole ollut juuri mitään puhetta, joka itseäni ihmetyttää. Jossain Viitasaarenkin ABC:lla pääsiäisenä ei 10 latauspaikkaakaan riitä mihinkään, tosin en nyt ulkoa edes tiedä monta siellä nyt on. Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen. Mutta ehkä tämä jollain tavalla sitten ratkeaa ajan kanssa.

 

[Nomber]

Itse ihmettelin jo muutama vuosi sitten, että miten aiotaan toteuttaa monen auton yhtäaikainen lataus. Jos esim Pääsiäisenä on liikenteessä, niin sitä porukkaa muuten sitten riittää. Miten esim. jonotus toteutetaan sille latauspaikalle, joka on oletettavasti varattuna. Riittääkö tila sillä huoltoasemalla rakentaa niitä latauspaikkoja jne jne. Eipä tästäkään ole ollut juuri mitään puhetta, joka itseäni ihmetyttää. Jossain Viitasaarenkin ABC:lla pääsiäisenä ei 10 latauspaikkaakaan riitä mihinkään, tosin en nyt ulkoa edes tiedä monta siellä nyt on. Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen. Mutta ehkä tämä jollain tavalla sitten ratkeaa ajan kanssa.

Kyllähän tämä on jonkinlainen ongelma jo siinäkin mielessä, että juuri joku huippuajankohta vaatisi 100 laturia johonkin paikkaan ja sitten jonain normi päivänä riittäisi 5 helposti. Sitten on vaikea saada investointia katettua noiden 95 laturin osalta kun käyttöaste on aika pieni?

Tosin onhan nyt esim. ABC avannut aika isoja latauskenttiä. Ja ainakin toistaiseksi on kai pahoilta ruuhkilta vältytty, eli latureita tullut lisää sitämukaa sopivasti kun autojenkin määrä kasvaa. Itse en ole koskaan joutunut jonottamaan vielä ja kohta 80tkm ajoa sähköautolla takana. Mutta toki sähköautoja on nyt aina pieni määrä ja 10v kuluttua tilanne on jo aivan eri.

 

[chrisekh]

Mutta porukkaa on niin älyttömästi liikenteessä, juuri Juhannus, Joulu ja Pääsiäinen.

En tieda mutta kuullut oon etta jos valttelee ABC niin ei ole edes tuolloin ruuhkaa latausasemilla.

 

[SuprMasu]

Mikäli jollain käytössä PlugItin sovellus, niin kannattaa tarkistaa laskutus. Itse en tällä hetkellä omista ladattavaa autoa, enkä ole mitään ladannut, niin silti on ilmestynyt mystinen 7,5€ lasku. En olisi muuten varmaan huomannut, mutta en ollut maksukorttia lisännyt, niin tuli ilmoitus.

 

[weetabix]

Ei ainakaan itsellä ole mitään kummallista omissa latauksissa. Toki joulukuulta ei ole kuin pari lataustapahtuman, mutta ihan normaalilta näyttää (koko viime vuosi ja myös nykyinen tammikuu).

 

[jrp]

Kyllähän se ainakin periaatteessa on mahdollista että kun lataus putoaa esim 10kw tasolle laturi katkaisisi latauksen ja kytkisi sen jälkeen ac sähkön päälle. Ruuhkiin tuo ei tosin auttaisi mitään, ja taloudellisestikin etu olisi suhteellisen olematon.

Ajattelin sen auttavan juuri ruuhka-aikoina, kun auto alkaa olla lähes täynnä ja lehtipihvi on vasta saapunut pöytään. Nyt seuraava joutuu odottamaan sen sijaan, että lataustehoa siirtyisi sellaiseen johtoon jossa sitä pystytään ottamaan vastaan suuremmalla teholla. Johtojen määrä per latausasema voisi siis olla suurempi ja vaikka kytkeytymishetkellä teho ei välttämättä olisi paras mahdollinen, niin se voisi nousta sillä välin kun apetta saapuu pöytään.

 

[ossid]

En näe tuota kyllä mitenkään realistisena ratkaisuna.

Paras on vain rakentaa riittävän iso kenttä riittävän monella kahvalla. Mitä enemmän kahvoja ja kokonaistehoa niin sitä enemmän saa tasoituskerrointa nimellistehoon.

Tuollainen dc/ac hybridilataus todennäköisesti on kalliimpi toteuttaa kuin se, että isketään sinne kaappiin tehoyksikkö tai pari lisää.

 

[jrp]

En näe tuota kyllä mitenkään realistisena ratkaisuna.

Paras on vain rakentaa riittävän iso kenttä riittävän monella kahvalla. Mitä enemmän kahvoja ja kokonaistehoa niin sitä enemmän saa tasoituskerrointa nimellistehoon.

Tuollainen dc/ac hybridilataus todennäköisesti on kalliimpi toteuttaa kuin se, että isketään sinne kaappiin tehoyksikkö tai pari lisää.

Ratkaisu olisi käyttäjäystävällinen. Suurempi kokonaisteho vaatii paksumpaa johtoa koko matkalle ja voi maksaa aika paljon. Kun tämä suuri teho on sitten tyhjäkäynnillä yli 90% ajasta, niin maksaako se itseään takaisin? Uskoisin, että latureiden on pakko kehittyä, sillä ihmiset hakeutuvat toimivien ratkaisuiden ääreen. Jos kaikki latauspaikat ovat täynnä, niin helposti otetaan suunta seuraavaan paikkaan (jos virta riittää) ja pihvit jää myymättä.

 

[tuhnu22]

Vuodenvaihteen molemmin puolin ”ruuhka-aikaan” tuli ajettua 1000km matka lappiin. Ei tarvinnut jonotella missään, kun vältteli ABC:n asemia (ne olivat todella kovalla käytöllä sovelluksesta seurattuna, esim. ABC viitasaari).

Nesteen latureita tuli käytettyä pääasiassa, 6 kertaa yhteensä. Kertaakaan ei ollut kuin max 1 auto oman lisäksi lataamassa. Nesteen laturit ovat vielä mukavan nopeita, halvempia kuin Tesla SC ja sai sieltä asemilta ruokaakin.

Menomatkan pysähdykset oli suunniteltu, mutta paluumatkalla oli kiva huomata, että eri ketjujen latureita alkaa olla Helsinki-Ylläs välillä jo tarpeeksi suunnittelematta ajamiseenkin. Lataa sen verran kuin lataa, ja seuraava sopiva pysähdyspaikka löytyi aina oikealta säteeltä.

 

[ossid]

Itse laturit on noiden kenttien rakentamisessa aika maltillinen kustannus, vaikka voisi luulla muuta. Pieni googlauksen jälkeen löytyi joku varsin tarkkana arviona pidetty lukema, että Teslan supercharger maksaa n. 40-50ke per yksikkö. Ilmeisesti Alpitronicin HYC300 liikkuu luokassa 70ke. Kempower varmaan jotain tuolta väliltä. Ja kuten tunnettua niin Teslalla ja Kempowerilla se arkkitehtuuri on samankaltainen että on tehonsyöttöyksiköitä x kpl ja latauskahvoja y kpl.

Kallista toki, mutta aika pieni osa kun luetaan mukaan koko kentän rakentamisen kaikki muut kulut kuten sähkönsyötön järjestäminen, kaivuutyöt, työvoimakulut yms. Esim. tuossa lähistöllä itsellä on iso ABC jossa on rakenteilla ollut jo useamman kuukauden iso latauskenttä ja siellä pelkästään kaivinkone pyöri useamman viikon. Ymmärtääkseni tuollaisen kaivinkoneen kustannus per tunti on useita satoja euroja.

 

[Habazon]

Ajattelin sen auttavan juuri ruuhka-aikoina, kun auto alkaa olla lähes täynnä ja lehtipihvi on vasta saapunut pöytään. Nyt seuraava joutuu odottamaan sen sijaan, että lataustehoa siirtyisi sellaiseen johtoon jossa sitä pystytään ottamaan vastaan suuremmalla teholla. Johtojen määrä per latausasema voisi siis olla suurempi ja vaikka kytkeytymishetkellä teho ei välttämättä olisi paras mahdollinen, niin se voisi nousta sillä välin kun apetta saapuu pöytään.

Yksi vaihtoehtohan aina on hommata auto mistä löytyy 22kW ac lataus, tunnin pihvin maistelun jälkeen on saatu 22kWh energiaa akkuun.
Eikös siinä nesteen datassa ollu keskimääräinen sessio +30kWh niin alkaa olla jo aika lähellä mitä iso osa tarvii latailla.

 

[asddsa]

Vissiin sitten on vain pakko pysähtyä siellä aabeeceellä, vaikka missä tahansa muualla välttäisi ruuhkat.

 

[Markkanen]

Vissiin sitten on vain pakko pysähtyä siellä aabeeceellä, vaikka missä tahansa muualla välttäisi ruuhkat.

Onhan se fakta että nämä muut huoltoasemat on maakunnissa hyvinkin ankeita.

 

[asddsa]

Onhan se fakta että nämä muut huoltoasemat on maakunnissa hyvinkin ankeita.

Kuulostaa kyllä vähän joltain kuvitellulta ongelmalta. Kyllä mun kokemuksen mukaan esim. Shellin ja Nesteen asemilta löytyy se, mitä nyt huoltoasemalta yleensä voi kaivata.

Ehkä siellä ABC:llä sitten on niin ylivertaiset vaipanvaihtotilat tai jotain muuta mitä ei näin lapsettomana tajua. Mulle nyt sinänsä ihan sama, ihmetyttää vain välillä tämä joidenkin ihmisten fiksaatio johonkin tiettyyn ketjuun. Onpahan vähemmän ruuhkaa noilla muilla asemilla.

 

[Pakana]

Ratkaisu olisi käyttäjäystävällinen. Suurempi kokonaisteho vaatii paksumpaa johtoa koko matkalle ja voi maksaa aika paljon. Kun tämä suuri teho on sitten tyhjäkäynnillä yli 90% ajasta, niin maksaako se itseään takaisin? Uskoisin, että latureiden on pakko kehittyä, sillä ihmiset hakeutuvat toimivien ratkaisuiden ääreen. Jos kaikki latauspaikat ovat täynnä, niin helposti otetaan suunta seuraavaan paikkaan (jos virta riittää) ja pihvit jää myymättä.

En nyt tiedä tuosta käyttäjäystävälliyydestä, tuollainen combolaturi vaatii kuitenkin omat johtimensa dc ja ac sähkölle, jolloin se pistoolille tuleva kaapeli on ainakin jöötimpi, joka ei erityisemmin käyttäjäystävällistä ole..

Lisäksi tulee vielä se kysymys missä tehossa sille ac lataukselle pitäisi siirtyä? Se pikalaturihan ei tiedä minkä kokoinen laturi autossa on.

 

[zepi]

Vissiin sitten on vain pakko pysähtyä siellä aabeeceellä, vaikka missä tahansa muualla välttäisi ruuhkat.

Ajoin just eilen / tänään espanjasta himaan 1200km ja on kyllä ”pakko” pysähtyä ionityllä aina. Passport subilla hinta on n. 30% halvempi kuin kaikkialla muualla ja itseäni ainakin ärsyttäisi maksaa useita kymppejä extraa polttoaineesta. Ongelma on siis törkeä hintaero.

Olenko vaan köyhä ja saita kun pidän jotain 49snt tai 59snt/kWh pikalatausta törkeän kalliina?

Latasin kahteen päivään joku 255kWh Ionityllä ja keskihinta taisi olla tuollainen 35snt/kWh, kaikilla muilla latureilla olisi saanut maksaa luokkaa 49-79snt/kWh. 15snt/kWh erolla 255kWh on kuitenkin jo tuollainen 40€ jota pidän ihan merkittävänä rahana.

Jos jyvitän passportin hinnan neljälle pitkän matkan päivälle ja ~510kWh latauksille, niin se 12€/30day subi on halpaa hupia.

Käytännössä aino vaihtoehto olisi teslan 10€/kk subi ja superchargerit - pitää myös harkita sitä, mutta omalla reitillä superit ovat vähän huonoissa paikoissa.

Tietty jos kyse olisi jostain yhdestä 20kWh lirauksesta että pääsee perille, niin ihan se ja sama mitä maksaa että pääsee nopeammin maaliin, mutta yhtään pidempää matkaa ajavalle noista kertyy aika paljon.

 

[zepi]

En nyt tiedä tuosta käyttäjäystävälliyydestä, tuollainen combolaturi vaatii kuitenkin omat johtimensa dc ja ac sähkölle, jolloin se pistoolille tuleva kaapeli on ainakin jöötimpi, joka ei erityisemmin käyttäjäystävällistä ole..

Lisäksi tulee vielä se kysymys missä tehossa sille ac lataukselle pitäisi siirtyä? Se pikalaturihan ei tiedä minkä kokoinen laturi autossa on.

Ei sen laturin tarvitse millekään teholle siirtyä AC moodissa. Se vaan kertoo autolle että näistä pinneistä saa vetää max näin paljon ja auto hoitaa lataamisen.

 

[Pakana]

Ei sen laturin tarvitse millekään teholle siirtyä AC moodissa. Se vaan kertoo autolle että näistä pinneistä saa vetää max näin paljon ja auto hoitaa lataamisen.

Ei vaan jotta missä dc lataustehossa päätetään siirtyä ac lataukseen.

 

[zepi]

Avataanko uusi keskusteluaihe: Plug and Charge, miten sen voi konfiguroida käyttöön eri autoissa ja käytännön kokemukset?

Onko kukaan saanut asennettua miltään latausverkostolta P&C sertifikaattia autoonsa ja millä automallilla / softaversiolla se on onnistunut.

Skodassa Plug & Charge on helppo enabloida Elli:lle, mutta en keksinyt tapaa livauttaa certtiä sisään muita latausverkkoja varten. Onko id3/4 sama homma. Taycanissa vissiin on joku asetusruutu mistä homma voisi onnistua.

Löysin brittiläisiltä foorumeilta ja saiteilta ohjeita, mutta käytännössä Enyaqilla vaikuttaa aika hankalalta jos ei halua maksaa Ellille ”ylihintaa” ionity passporteista.

 

[blastermaster]

Ajoin just eilen / tänään espanjasta himaan 1200km ja on kyllä ”pakko” pysähtyä ionityllä aina. Passport subilla hinta on n. 30% halvempi kuin kaikkialla muualla ja itseäni ainakin ärsyttäisi maksaa useita kymppejä extraa polttoaineesta. Ongelma on siis törkeä hintaero.

Olenko vaan köyhä ja saita kun pidän jotain 49snt tai 59snt/kWh pikalatausta törkeän kalliina?

Latasin kahteen päivään joku 255kWh Ionityllä ja keskihinta taisi olla tuollainen 35snt/kWh, kaikilla muilla latureilla olisi saanut maksaa luokkaa 49-79snt/kWh. 15snt/kWh erolla 255kWh on kuitenkin jo tuollainen 40€ jota pidän ihan merkittävänä rahana.

Jos jyvitän passportin hinnan neljälle pitkän matkan päivälle ja ~510kWh latauksille, niin se 12€/30day subi on halpaa hupia.

Käytännössä aino vaihtoehto olisi teslan 10€/kk subi ja superchargerit - pitää myös harkita sitä, mutta omalla reitillä superit ovat vähän huonoissa paikoissa.

Tietty jos kyse olisi jostain yhdestä 20kWh lirauksesta että pääsee perille, niin ihan se ja sama mitä maksaa että pääsee nopeammin maaliin, mutta yhtään pidempää matkaa ajavalle noista kertyy aika paljon.

Samoilla linjoilla. Jos sähkön kanssa säheltäminen alkaa olemaan saman hintaista tai kalliimpaa kuin dieselillä niin lähden reissuun sitten dinoja poltellen. Pihassa kuitenkin on bensa, diesel ja sähkö. Ionityn voimalla on tuota Ruotsin läpi eurooppaan reittiä nyt suhattu ja se on ainoa oljenkorsi 800V autolle tällä hetkellä.

 

[Nomber]

Kuulostaa kyllä vähän joltain kuvitellulta ongelmalta. Kyllä mun kokemuksen mukaan esim. Shellin ja Nesteen asemilta löytyy se, mitä nyt huoltoasemalta yleensä voi kaivata.

Ehkä siellä ABC:llä sitten on niin ylivertaiset vaipanvaihtotilat tai jotain muuta mitä ei näin lapsettomana tajua. Mulle nyt sinänsä ihan sama, ihmetyttää vain välillä tämä joidenkin ihmisten fiksaatio johonkin tiettyyn ketjuun. Onpahan vähemmän ruuhkaa noilla muilla asemilla.

ABC:lla nimenomaan on ylivertaiset vaipanvaihtotilat. Mutta suurin syy mennä ABC:lle on se että tietää mitä saa kun ABC:t ovat hyvin samanlaisia.
Perheen kanssa kun on matkalla niin ei oikein jaksaminen riitä johonkin random huoltoasemaan jossa ei olekaan kun pieni vessakoppi ja ruokaa joka ei lapsille kelpaa jne.

Yksin matkustaessa voi toki käydä kusella vaikka puun juurella jne. Mutta kyllä perheelliset menevät ABC:lle ihan syystä. Onneksi on ABC, vaipanvaihtotilat, lapsille kelpaavaa ruokaa, leikkipaikka ja useimmiten ihan riittävän nopeat laturit.

 

[Wes Wishbone]

Onkos porukoilla millaisia kokemuksia Euroopan roadtrippailusta sähkärillä? Suunnitteilla lähteä kesällä Finnlinesillä Travemündeen ja sieltä Saksaa ensin läpi Sveitsin suuntaan ja pieni koukkaus Itävaltaan. Aikaa varmaan noin viikko. Onko ihan väärillä jäljillä jos olettaa että lataustauot lähtökohtaisesti onnistuu jo aika vaivatta, ehkä jopa ilman mitään appiksiakin? Kesärange autolla noin 500km, joten jos lataustaukoja jaksottaa ~300km välein, olisi varmaan ihan riittävästi bufferia yllättäviinkin tilanteisiin.

 

[Mariini]

Appiksia?

 

[Wes Wishbone]

Appiksia?

notta pärjääkö ilman eri firmojen appiksia (=mobiilisovelluksia) taikka rfid-tageja. Ei viitsisi alkaa paikan päällä arpomaan.

 

[weetabix]

Olen käsittänyt että Ionity on hyvä (kuukausimaksun lunastamalla halvin) ja lstauspisteitä on hyvin. Superit ovat sitten toinen, mutta ovat helposti vähän sivummalla joten noita käyttäen joutuu sivummalle (ja hinta korkeampi).

Ilman mitään appiksia voi pärjätä jos haluaa maksaa about tuplahintaa.

Itsellä ei kokemuksia ja kyllähän jollakn plugsharella ja Virrallakit saattaa pystyä lastailemaan (taas hinnat kovempia).

Itse en lähtisi ilman sovelluksia ainakaan vielä nykyään, mutta voihan olla että korttimaksu on yleistynyt mutta epäilen että kovaa hintaa saat kyllä noista maksaa.

 

[Mariini]

IONITYn kuukausipassi niin sillä pärjää... Ja Teslalla.

 

[eurokeitai]

Olen käsittänyt että Ionity on hyvä (kuukausimaksun lunastamalla halvin) ja lstauspisteitä on hyvin. Superit ovat sitten toinen, mutta ovat helposti vähän sivummalla joten noita käyttäen joutuu sivummalle (ja hinta korkeampi).

Ilman mitään appiksia voi pärjätä jos haluaa maksaa about tuplahintaa.

Itsellä ei kokemuksia ja kyllähän jollakn plugsharella ja Virrallakit saattaa pystyä lastailemaan (taas hinnat kovempia).

Itse en lähtisi ilman sovelluksia ainakaan vielä nykyään, mutta voihan olla että korttimaksu on yleistynyt mutta epäilen että kovaa hintaa saat kyllä noista maksaa.

ChargeFinderilla kun laittaa filtteriksi 100+kW ja "card payment" niin kyllähän noita löytyy jo tosi paljon.

Viime vuonna kun matkustelin saksanmaalla, niin ainakin eräällä operaattorilla korttimaksupäätteellä hinta oli puolet siitä mitä se olisi ollut virran roamingilla maksaen... Tyyristä se manner-euroopassa lataaminen joka tapauksessa on suomen ABC-subventoituihin hintoihin tottuneille.

Itse ottaisin sen Ionity powerpass, Teslan appi, ja loput korttimaksulla. Ehkä varalle joku roaming-app (plugsurfing, virta, autonvalmistajan oma..). Noilla pärjää kyllä pitkälle.

 

[Wes Wishbone]

Kiitos kommenteista! En tiennytkään että hinnat voivat noin paljon vaihdella. Pitää Ionityyn tutustua ja katsella tarkemmin mitä mahdollisia latauspisteitä reitille sijoittuu kun reittisuunnitelma tarkentuu. Teslaa ei kyllä tule ikinä, kun ovat niin huonoja autoja.