Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Pakana]

Äh ilmaisin huonosti, siis kylmyyden takia akku otti virtaa vastaan todella hitaasti ja tuplasi kesän latausajan.

No ei se silloin 10A laturilla yhtään sen pidempään olisi kestänyt.

 

[tth78]

No ei se silloin 10A laturilla yhtään sen pidempään olisi kestänyt.

Samat lainalaisuudet pätee kylmässä lataamiseen 16A ja 10A, eli jälkimmäisenkin aika tuplaantuu…

 

[Pakana]

Samat lainalaisuudet pätee kylmässä lataamiseen 16A ja 10A, eli jälkimmäisenkin aika tuplaantuu…

Siis se lataaminen kylmässä hidastuu siksi että akun ottama virta pienenee. Jos akku ottaa vain 5A virtaa, on ihan sama onko se maksimi rajoitettu 10A vai 16A.

Teslassa tuo toimii vähän eri tavalla kun se ei halua ladata kylmää akkua, vaan lämmittää sitä akkua aina tiettyyn lämpötilaan ennen kuin suostuu lataamaan sitä, kun akku on lämmitetty se latautuisi nopeamminkin jos virtaa olisi tarjolla.

 

[TommiZeliard]

Samat lainalaisuudet pätee kylmässä lataamiseen 16A ja 10A, eli jälkimmäisenkin aika tuplaantuu…

Tuo kuvaaja osoittaa, että kylmemmässä vakiovirralla purettaessa akun kuormitusjännite puretun energiamäärän funktiona on pienempi.

Ajattelitko kuvaajan osoittavan, että akun sisäinen resistanssi kasvaa kylmemmässä? Näinhän meinaan asia on, ja siitä johtuu tuo alhaisempi kuormitusjännite kylmässä.

Lasketaanpa purkunopeudet minuuteissa kuvaajan perusteella, kun katkaistaan purku kolmen voltin kohdalla:

@+40 C: energiaa saadaan ulos 2,7 Ah ja virta on 3 A -> purkaminen kestää 54 minuuttia (2,7 / 3 * 60)

@-20 C: energiaa saadaan ulos 0,9 Ah ja virta on 3 A -> purkaminen kestää 18 minuuttia

Akku näyttäisi tyhjenevän triplavauhtia kylmässä.


(Välihuomautuksena vähän pelkään, että joku sähköautovihaaja vetää tästä vääriä johtopäätöksiä: "Kylmästä akusta saa vain kolmasosan lämpimän energiasta ja entäs se kabiinin lämmitys!". Ehei, kuvaajassa oli kyse 1,07C-purkunopeudesta. Sähköautolla (~70 kWh) se vastaa sitä, että ensin yritetään kohmettaa liki puolen tonnin akun sisälämpötila -20 asteeseen, jonka jälkeen ajetaan akku tyhjäksi 74,9 kW:n (70 * 1,07) keskiteholla. Lähinnä tulee mieleen rata-ajo tai vaunun veto vuoristoa ylöspäin. Sen sijaan pieniakkuisimmilla plugareilla (esim. Mini Countryman PHEV) tuo 1,07C tulee vastaan ihan normaalissa ajossa, jolloin range romahtaa murto-osaan kesäisestä. Siihen auttaisi lämpimämpi säilytyspaikka tai lataamisen ajoitus/ajastaminen juuri ennen lähtöä, jottei etuajassa täyttynyt ja lämmennyt akku ehdi jäähtyä ennen lähtöä.)


Avaatko vähän tarkemmin niitä lainalaisuuksia, jotka tuo kuvaaja osoittaa, ja jotka todistavat akun lataamisen hidastuvan kylmässä yhtälailla 10 A kuin 16 A:n virralla? Tiedän että akku ei ota kylmässä niin paljon virtaa vastaan, ja että kylmässä lataamisen ylipäänsä mahdollistaminen vaatii rajoitettua latausvirtaa. Jos pieniakkuisella Minillä rajoitus näkyykin jo 16 A:lla, niin tuskin sentään 8/10 A:lla.

Miissä on noin viisinkertainen akku (netto 32 kWh/brutto 36,8 kWh). Se ottaa 4 vrk ulkona@-20 C ilman piuhaa seisseenä vastaan 8 A kuten kesälläkin, eli 5 %-yksikköä per tunti. Samoin 2 * 16 A menee kesäistä 20 %-yks./h. Vasta 40 kW DC joutuu kylmärajoituksen uhriksi. Se lataa kesällä parhaimmillaan 38 kW (yleensä ~30), mutta pakkasella on huonoimmillaan uponnut latauksen alussa noin 12-14 kW. Tuosta jos jakaa viidellä, niin tulee 2,4 kW, eli noin 10 A. Kokeiles uteliaisuuttasi ensi talvena 8/10 A, josko se uppoaisi paremmalla prosentilla akkuun kuin 16 A.

 

[tth78]

Ei itsellä muuta lainalaisuutta tuossa ollut kuin, että jos -10C latausaika kasvaa 16A laturilla niin sama tapahtuu myös 10A laturilla kun akku ei ota vastaan virtaa ennenkuin lämpenee ja sitä ei ainakaan Minin akku ehtinyt tehdä -10C lämpötilassa ladattaessa 3,6kW laturilla tyhjästä täyteen.

 

[debiloinen]

PS. Hyvin on tullut pärjättyä 8A latauksella nyt vuoden verran täyssähköautolla (e-208 GT). Maksoi vuosi sitten ~500€ superchuko laatikko mittarilla vanhan viereen asennuksineen omakustanteisesti. Kerran vuoteen ilmoitan kWh -lukeman isännöitsijälle laskutusta varten.

Laitoitko Satmatic-laatikon vai oliko joku muu malli? Rinnakkainkytkentä vanhan viereen onnistui hyvin?

 

[pulatunnus]

Polttoaine ketjusta.

Miten noita sähköautoja ladataan perus kerrostaloalueella? Hybridi varmaan kuitenki se fiksumpi vaihtoehto monelle.

Taitaa olla vääräketju.
Jatkoi aihetta käsittelevään ketjuun

"peruskerrostalualueella" jos haluaa ladata omalla autopaikalla, niin selvitä ensin miten se onnistuu, onko valmiita vapaita latauspaikkoja, tai saatko ladata lämmitystolpasta, tai saatko asentaa oma kustanteisesti hilut.
Jos sopii omaan käyttöön, niin osa latailee muualle.

Jos lataaminen ei vielä onnistu, niin mennä jollain muulla siihen asti kun onnistuu itseä tyydyttävästi, jos ei voi latailla, niin lataushybridi "tehokkaassa" sähkökäytössä vaatisi vielä enemmän latausta.

 

[VSPTT]

Laitoitko Satmatic-laatikon vai oliko joku muu malli? Rinnakkainkytkentä vanhan viereen onnistui hyvin?

kyllä, Satmatic on ja rinnankytkentä onnistui helposti. Wanhassa hyvin tilaa lisätä kaapelit ja ennestään 16A vikavirta. Toki hukkaan siinä menee vähän se toinen kellokytkin lämmitystä varten, mutta ilman ei saanut.

edit. Eli tismalleen tämä.

Piharasia - 8MMO466S super schuko, lataus

Lataus- ja lämmitysasema, lataus 1*16A Superschuko+kWh, lämmitys 1*16A Schuko, digikello. Latauspuolella jatkuvaa 16A kuormaa kestävä Schuko.Vikavirtasuojaus, vakiona tyyppi A.Asennettavissa seinään tai pylvääseen. Rasia on myös mahdollista liittää selät

verkkokauppa.sonepar.fi

 

[pulatunnus]

Polttoaine ketjusta.

Toinenkin jatko

Lämmitystolpan sulakkeet vois riittää plugariin ok, mutta sähkäriin ei?

Jos käytössä lämmitystolppa ja siinä saat ladata autoon käyttövoimaa, niin kyllä siinä sähkärinkin latautuu, ja latauksella pääsee sähköllä pidemmälle.

Se menee vähän eri tontille jos sähkäri ei sovi käyttöön.

Tai jos latailee ilman lupaa, ja pelkää että latailu saattaa loppua.

Luvan lisäksi lämmitustolpa voi olla tehty vain auton esilämmittämiseen, joten sieltä ei saa sähköä kesällä, ja talvellakkin vain rajallisen ajan ja sekin säänmukaan.

 

[Marius]

Löytyykö pientalojen latausinfrasta oma ketju? En ole ainakaan törmännyt...

 

[TuBBe]

Voiko rivitalon taloyhtiö rajoittaa kiinteän latauslaitteen asennusta omalle etupihalle joka on selvästi rajattu johon auton saa parkkeerata ja sähköt vedettäisiin omasta sähkökaapista, tai onko tähän edes mitään nyrkkisääntöä? Taloon muutto vasta syssyllä ja samoin sähköautokin niin valmistaudun jo henkisesti jos pitää alkaa vääntämään.

 

[Tege]

Jos se vaikuttaa johonkin julkisivuun niin voi. Vähän kuten ILP.

 

[miloytyn]

Voi rajoittaa muutenkin. Kiinteän latauslaitteen asentaminen vaatii muutostyöilmoituksen tekemiseen. Kieltämiseen pitää kuitenkin olla pätevä perustelu.

 

[Pakana]

Helpompaa asennuttaa vaan voimavirtapistorasia, vaikka sillä perusteella että laittaa ison pakastimen varastoon. Siitä on sitten hyvä ladata sähköautoa kun pakastimesta ei tullutkaan kauppoja.

 

[TuBBe]

Menin taas tapani mukaan ns. Perse edellä puuhun kyllä kun tilaan ennenkuin varmistan asian tulevasta taloyhtiöstä, toki siellä selvitellään jo muutenkin latausmahdollisuuksien tuloa että myönteistä fiilistä ilmeisesti on mutta silti ehkä vähän voisi välillä pitää jäitä hatussa. Jos evätään luvat omalle pisteelle niin sitten pitää alkaa miettiä kaikkia kepulikonsteja.

 

[Tege]

Jos sinne on tulossa kaikille joku niin voivat senkin takia evätä.

 

[Esa1000]

Nyt saimme vihdoin ja viimein tuon aikaisemmin mainitsemani järjestelmän käyttöön https://bbs.io-tech.fi/threads/saeh...tausinfra-taloyhtioeissae.240352/post-9657461 Toistaiseksi yhtiössä on vain yksi ladattava auto (omani) ja mitä tähän mennessä kertynyt kokemusta niin hienosti toimii. Tällaiset asemat saimme

 

[Nomber]

Nyt saimme vihdoin ja viimein tuon aikaisemmin mainitsemani järjestelmän käyttöön Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä Toistaiseksi yhtiössä on vain yksi ladattava auto (omani) ja mitä tähän mennessä kertynyt kokemusta niin hienosti toimii. Tällaiset asemat saimme

Kirjoitit tuolla aiemmin että kaikki maksettiin vaan yhtiön kassasta? Entä kun joku joka ei nyt saanut laturia haluaa sellaisen? Maksetaanko sekin yhtiön kassasta vai joutuuko sitten itse maksamaan sen?

 

[Esa1000]

Kirjoitit tuolla aiemmin että kaikki maksettiin vaan yhtiön kassasta? Entä kun joku joka ei nyt saanut laturia haluaa sellaisen? Maksetaanko sekin yhtiön kassasta vai joutuuko sitten itse maksamaan sen?

Sitten kun kaikki nyt asennetut laturit on käytössä, joutuu hallitus miettimään lisä latureiden asennusta. Nämäkin maksetaan yhtiön kassasta. Tämä on päätetty ja kirjattu ylös. Se joka nyt haluaa latutirin käyttöönsä, saa oikeuden sellaiseen ruutuun, siinä tällä hetkellä oleva ei ladattava auto joutuu väistymään toiseen ruutuun.

 

[Nomber]

Sitten kun kaikki nyt asennetut laturit on käytössä, joutuu hallitus miettimään lisä latureiden asennusta. Nämäkin maksetaan yhtiön kassasta. Tämä on päätetty ja kirjattu ylös. Se joka nyt haluaa latutirin käyttöönsä, saa oikeuden sellaiseen ruutuun, siinä tällä hetkellä oleva ei ladattava auto joutuu väistymään toiseen ruutuun.

Kaikille ilmiesesti on ruutu? Ovat vuokrapaikkoja?

Koitan siis selvitellä erilaisia mahdollisuuksia, meillä vaan se ongelma että kaikille ei ole ruutua ja paikat ovat yhtiön omistamia vuokrapaikkoja.

 

[Esa1000]

Kaikille ilmiesesti on ruutu? Ovat vuokrapaikkoja?

Koitan siis selvitellä erilaisia mahdollisuuksia, meillä vaan se ongelma että kaikille ei ole ruutua ja paikat ovat yhtiön omistamia vuokrapaikkoja.

Jep, yhtiön omistamia vuokraruutuja ovat. Ruutuja on enemmän kuin asuntoja ja jokaiselle asunnolle taataan vähintään yksi ruutu.

 

[Nomber]

Jep, yhtiön omistamia vuokraruutuja ovat. Ruutuja on enemmän kuin asuntoja ja jokaiselle asunnolle taataan vähintään yksi ruutu.

Näin vähän ajattelinkin niin sitten on reilu tuo maksukin tavallaan (tosin ei siinä mielessä että jos on erikokoisia asuntoja niin joku valtavan kokoisen asunnon omistaja saattaa maksaa tuosta latauksesta todella paljon enemmän kuin pienen yksiön omistaja, tosin samahan se on vaikka putkiremontissakin jossa kaikissa asunnoissa on vain 1 kylpyhuone niin isoimman asunnon omistaja maksaa samasta asiasta paljon enemmän).

Meillä vuokralla paikkoja alle kolmasosalle asuntoja niin ei voi vaan laittaa kaikkia maksamaan ja toisaalta kukaan paikan vuokraaja ei halua maksaa mitään sellaista mitä ei saa mukaansa jos muuttaa vaikka pois ja antaa autopaikkansa pois, ts. aika huono diili maksaa vaikka 3000€ laturista ja sitten muuttaa seuraavalla viikolla pois eikä saa mitään mukaansa.

Jollain tasolla pakko melkein löytää voimavirtapistorasiaan kytkettävä laturi jossa kuormanhallinta ja "pakottaa" kaikki ostamaan yhteensopiva kuormanhallinnan kanssa jos siis laturia tarvitsee. Tässäkin se ongelma, että jos vaikka parin vuoden päästä tuollaista laturia ei enää saakkaan ja osalla on sellainen ja osalla ei niin mitä sitten?

Tai sitten vaan tyytyä niin pieneen latausvirtaan, että riittää ilman kuormanhallintaa ja asentaa vaan taloyhtiön laskuun piuhat ja vaikka karavaanipistokkeelliset rasiat ja jokainen sitten ostaa omat laturinsa.

 

[Pakana]

Kyllähän tuollaisen töpselikentän kuormanhallinnan voi toteuttaa myös karulla on-off systeemillä, jossa rajan lähestyessä vaan kylmästi sammutetaan esim kolmasosalta sähkö kokonaan. Ja jos laturi on niin ääliö ettei osaa jatkaa latausta kun sähkö palaa, niin hommatkoon paremman laturin.

 

[Grazer]

Meillä saatiin taloyhtiössä kilpailutus tehtyä ja täytyy joskus elokuussa pitää yhtiökokous. Toivottavasti menee hankintaesitys läpi. 43 osakaspaikalle valmius 11 kW latausasemille noin 24 000 EUR. Tuosta ARA-tuki vielä pois. Maanrakennustöitä tulee tuohon muutama tonni ja asfaltin ulkopuolinen osuus kaivetaan talkootöinä. Meillä jätetään nykyiset lämmitysryhmät sillensä ja vedetään latausasemia varten 16-neliöiset kaapelit ketjuun ja näille ryhmille 63 A etusulakkeet. Latausasemiksi tulee norjalaiset Easeet ja pääkeskukseen Easeen kuormanhallintapalikat niin saadaan dynaaminen kaksitasoinen kuormanhallinta.

 

[tom_gore]

Meillä saatiin taloyhtiössä kilpailutus tehtyä ja täytyy joskus elokuussa pitää yhtiökokous. Toivottavasti menee hankintaesitys läpi. 43 osakaspaikalle valmius 11 kW latausasemille noin 24 000 EUR. Tuosta ARA-tuki vielä pois. Maanrakennustöitä tulee tuohon muutama tonni ja asfaltin ulkopuolinen osuus kaivetaan talkootöinä. Meillä jätetään nykyiset lämmitysryhmät sillensä ja vedetään latausasemia varten 16-neliöiset kaapelit ketjuun ja näille ryhmille 63 A etusulakkeet. Latausasemiksi tulee norjalaiset Easeet ja pääkeskukseen Easeen kuormanhallintapalikat niin saadaan dynaaminen kaksitasoinen kuormanhallinta.

Tuossa ei siis ollut itse asemia vielä? Onko tarkoitus, että halukkaat kustantaa aseman sitten itse vai kuinka?

 

[Grazer]

Tuossa ei siis ollut itse asemia vielä? Onko tarkoitus, että halukkaat kustantaa aseman sitten itse vai kuinka?

Parkkipaikat on osakaspaikkoja niin latausasemat maksaa kukin osakas tarpeen mukaan. Jos tuo infran toteutus menee yhtiökokouksessa läpi, niin samalla kertaa hankitaan taloyhtiön laskuun seitsemän latausasemaa, joille haetaan myös ARA-tuki ja taloyhtiö sitten "myy" nuo asemat niille osakkaille, joiden käyttöön ne menee. Pihalla on vuoden loppuun mennessä neljä sähköautoa ja kolme plugaria

 

[B170]

Talon toisessa päädyssä on 3x16A pistorasia ja siinä on myös vikavirta, tällä hetkellä se on poreammeen käytössä. Ajattelin ostaa 3x16A laturin sähköautolle ja käyttää samaa pistorasiaa lataukseen, mutta joudun käyttämään 10m jatkojohtoa, koska auton mahdollinen latauspaikka talon toisessa päässä. Myös latauslaitteessa vikavirrat ja lämpösuojat. Onko Ok käyttää jatkojohtoa jos ostaa normi 3x16A jatkojohdon? Kai noita käytetään työmaillakin?

 

[tom_gore]

Ei kai siinä muuta estettä kuin että jatkis on riittävän järeä ettei lämpene liikaa.

 

[Grazer]

Talon toisessa päädyssä on 3x16A pistorasia ja siinä on myös vikavirta, tällä hetkellä se on poreammeen käytössä. Ajattelin ostaa 3x16A laturin sähköautolle ja käyttää samaa pistorasiaa lataukseen, mutta joudun käyttämään 10m jatkojohtoa, koska auton mahdollinen latauspaikka talon toisessa päässä. Myös latauslaitteessa vikavirrat ja lämpösuojat. Onko Ok käyttää jatkojohtoa jos ostaa normi 3x16A jatkojohdon? Kai noita käytetään työmaillakin?

10 metriä on lyhyt matka, niin 1,5 mm2 johtimilla oleva jatkojohtokin menee, joita varsinkin kuluttajapuolen jatkojohdot yleensä ovat. Toki jos varman päälle haluaa pelata, niin ostaa 2,5 mm2. Pistorasiasta ja jatkojohdon liittimestä olisin enemmän huolissani että kestävätkö jatkuvaa 16 A repimistä kuinka kauan.

 

[Nomber]

Talon toisessa päädyssä on 3x16A pistorasia ja siinä on myös vikavirta, tällä hetkellä se on poreammeen käytössä. Ajattelin ostaa 3x16A laturin sähköautolle ja käyttää samaa pistorasiaa lataukseen, mutta joudun käyttämään 10m jatkojohtoa, koska auton mahdollinen latauspaikka talon toisessa päässä. Myös latauslaitteessa vikavirrat ja lämpösuojat. Onko Ok käyttää jatkojohtoa jos ostaa normi 3x16A jatkojohdon? Kai noita käytetään työmaillakin?

Jos on riittävän paksu johto niin ihan ok varmaankin. Mutta jos meinasit joka päivä ladata ja välillä lämmittää sitä poreammettakin niin tuskin kauheita maksaa laittaa kiinteä laturi oikeaan paikkaan/toinen pistoke siihen auton viereen? Noin pidemmän päälle varmaan aika hankalaa käydä aina erikseen 10metrin päässä irroittelemassa ja kiinnittämässä johtoja?

 

[B170]

Jos on riittävän paksu johto niin ihan ok varmaankin. Mutta jos meinasit joka päivä ladata ja välillä lämmittää sitä poreammettakin niin tuskin kauheita maksaa laittaa kiinteä laturi oikeaan paikkaan/toinen pistoke siihen auton viereen? Noin pidemmän päälle varmaan aika hankalaa käydä aina erikseen 10metrin päässä irroittelemassa ja kiinnittämässä johtoja?

Näin mäkin sitä rupesin ajattelemaan, että toinen pistorasia auton lähelle olis parempi, pääkeskuskin siinä lähellä. Taidan taipua loppujen lopuksi kiinteän aseman kannalle.
Joka päivä ei tarvii ladata, mutta haastattelin äsken sähkömiestä niin sano ettei mitään jatkojohtoja saa käyttää. Sitä myöten selvä homma sitten.

 

[Tellervo]

Missä taloyhtiössä on poreamme?

Tuossa sopivampi ketju, ettei tarvitse tätä sotkea:
Kysymyksiä sähkömiehille

 

[B170]

Missä taloyhtiössä on poreamme?

Tuossa sopivampi ketju, ettei tarvitse tätä sotkea:
Kysymyksiä sähkömiehille

Sori, en sotke enempää.

 

[Pakana]

10 metriä on lyhyt matka, niin 1,5 mm2 johtimilla oleva jatkojohtokin menee, joita varsinkin kuluttajapuolen jatkojohdot yleensä ovat. Toki jos varman päälle haluaa pelata, niin ostaa 2,5 mm2. Pistorasiasta ja jatkojohdon liittimestä olisin enemmän huolissani että kestävätkö jatkuvaa 16 A repimistä kuinka kauan.

Ei kaupasta pitäisi löytyä voimavirtaroikkia 1,5mm2 johtimilla. Itse sellaisen tietysti voi tehdä. Voimavirtapistokket ovat myös mitoitettu jatkuvaan käyttöön.

 

[Travolds]

Kysymys rivitaloyhtiön latausjärjestelmästä. (Kaukolämmitys, joten olemassaoleva sähköliittymä on suhteellisen pienikapasiteettinen.)
Hallitus esittää hankittavaksi 25 autopaikalle järjestelmän kuormanhallinnalla. Tämä on periaatteessa 1500 euroa / autopaikka kuormanhallintalaitteelle + kaivuutöitä ja muita autopaikkojen lukumäärästä riippumattomia kustannuksia. Kokonaissumma yli 80000 euroa. Tämä siis ilman mitään latauslaitteita. Summa vähän hirvittää, koska iso osa tästä on tuota 1500 euron kuormanhallintalaitetta per autopaikka, ja kuitenkaan tuloksena ei saada kuin yleensä korkeintaan viisi autoa kerrallaan lataamaan teholla 11 kW.
Nähdäkseni vaihtoehto tälle olisi sähköliittymän päivitys paljon suuremmaksi, jolloin noilta kalliilta kuormanhallintalaitteilta vältyttäisiin. (Vai vältyttäisiinkö?)
Sähköliittymän päivitys edellyttäisi uutta kaapelia lähimuuntajasta (30 - 150 m, en ole ihan varma) ja sähköpääkeskuksen päivitystä/laajentamista.
Onko nykyinen suunnitelma (varsin kallis kuormanhallintajärjestelmä kymmenine 1500 euron kuormantasauslaitteineen) järkevä, vai onko sähköliittymän päivitys kuitenkin vaihtoehto jota pitää harkita?

 

[ossid]

Kysymys rivitaloyhtiön latausjärjestelmästä. (Kaukolämmitys, joten olemassaoleva sähköliittymä on suhteellisen pienikapasiteettinen.)
Hallitus esittää hankittavaksi 25 autopaikalle järjestelmän kuormanhallinnalla. Tämä on periaatteessa 1500 euroa / autopaikka kuormanhallintalaitteelle + kaivuutöitä ja muita autopaikkojen lukumäärästä riippumattomia kustannuksia. Kokonaissumma yli 80000 euroa. Tämä siis ilman mitään latauslaitteita. Summa vähän hirvittää, koska iso osa tästä on tuota 1500 euron kuormanhallintalaitetta per autopaikka, ja kuitenkaan tuloksena ei saada kuin yleensä korkeintaan viisi autoa kerrallaan lataamaan teholla 11 kW.
Nähdäkseni vaihtoehto tälle olisi sähköliittymän päivitys paljon suuremmaksi, jolloin noilta kalliilta kuormanhallintalaitteilta vältyttäisiin. (Vai vältyttäisiinkö?)
Sähköliittymän päivitys edellyttäisi uutta kaapelia lähimuuntajasta (30 - 150 m, en ole ihan varma) ja sähköpääkeskuksen päivitystä/laajentamista.
Onko nykyinen suunnitelma (varsin kallis kuormanhallintajärjestelmä kymmenine 1500 euron kuormantasauslaitteineen) järkevä, vai onko sähköliittymän päivitys kuitenkin vaihtoehto jota pitää harkita?

Herää nyt kysymys että minkälainen selvitys/kartoitus sähköauton lataamisesta on tehty ja onko mietitty eri vaihtoehtoja, vai onko hallitus vain innostunut ja langennut ensimmäisen kaupparatsun sulopuheisiin.

Äkkiseltään kuulostaa aika jyrkältä hinnalta tuo.

Varsinkin tuo "1500€ kuormanhallintalaite *per autopaikka* on ihan täyttä utopiaa. Kuormanhallinta on ihan vain sitä, että latausasemat kertoo standardoidun protokollan kautta autoille, että älä ota liikaa virtaa. Ja se tieto saadaan keskukselta virtamittauksen kautta.

Kuormanhallinta pitää noin monen paikan systeemissä olla joka tapauksessa mutta se voidaan toteuttaa monella eri tapaa. ARA:n tukeen riittää se, että latausasemien *nimellisteho* on 11kW, ei niiden ole pakko kaikkien sieltä sitä koko ajan saada.

 

[Esa1000]

Kysymys rivitaloyhtiön latausjärjestelmästä. (Kaukolämmitys, joten olemassaoleva sähköliittymä on suhteellisen pienikapasiteettinen.)
Hallitus esittää hankittavaksi 25 autopaikalle järjestelmän kuormanhallinnalla. Tämä on periaatteessa 1500 euroa / autopaikka kuormanhallintalaitteelle + kaivuutöitä ja muita autopaikkojen lukumäärästä riippumattomia kustannuksia. Kokonaissumma yli 80000 euroa. Tämä siis ilman mitään latauslaitteita. Summa vähän hirvittää, koska iso osa tästä on tuota 1500 euron kuormanhallintalaitetta per autopaikka, ja kuitenkaan tuloksena ei saada kuin yleensä korkeintaan viisi autoa kerrallaan lataamaan teholla 11 kW.
Nähdäkseni vaihtoehto tälle olisi sähköliittymän päivitys paljon suuremmaksi, jolloin noilta kalliilta kuormanhallintalaitteilta vältyttäisiin. (Vai vältyttäisiinkö?)
Sähköliittymän päivitys edellyttäisi uutta kaapelia lähimuuntajasta (30 - 150 m, en ole ihan varma) ja sähköpääkeskuksen päivitystä/laajentamista.
Onko nykyinen suunnitelma (varsin kallis kuormanhallintajärjestelmä kymmenine 1500 euron kuormantasauslaitteineen) järkevä, vai onko sähköliittymän päivitys kuitenkin vaihtoehto jota pitää harkita?

Yksi vaihtoehto millä tiputtaa hintaa on tehdä valmius jokaiselle ruudulle (eli johdot valmiiksi), mutta latauslaite tässä vaiheessa vain muutamaan. Lisää sitten laitteita tarpeen vaatiessa, näin meillä tehtiin.

 

[demo69]

Sain tarjouksen taloyhtiön yhden lämmitystolpan vaihtamisesta sukolataustolpaksi. Tarjous oli 1000 euroa, joka vähän yllätti. Ehdotin siis täälläkin esillä ollutta Satmaticin rasiaa, joka maksaa noin 400 euroa. Täytyy varmaan hommata itse tuo rasia ja pyytää joku tuntitöinä asentamaan.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sain tarjouksen taloyhtiön yhden lämmitystolpan vaihtamisesta sukolataustolpaksi. Tarjous oli 1000 euroa, joka vähän yllätti. Ehdotin siis täälläkin esillä ollutta Satmaticin rasiaa, joka maksaa noin 400 euroa. Täytyy varmaan hommata itse tuo rasia ja pyytää joku tuntitöinä asentamaan.

Todellisuus on se ettei kyseistä firmaa kiinnosta tuo asennus ja ovat sen takia laittaneet tuon hinnan noin korkeaksi jos joku siihen tarttuisi. Tuommoiset pienet hommat eivät monesti kiinnosta noita firmoja ja voi olla vaikeata välillä löytää kohtuullisella hinnalla tekijää. Kannattaa etsiä pienempiä yrityksiä ne ovat usein halukkaampia tekemään pienempiä asennuksia järkevällä hinnalla.

 

[demo69]

Todellisuus on se ettei kyseistä firmaa kiinnosta tuo asennus ja ovat sen takia laittaneet tuon hinnan noin korkeaksi jos joku siihen tarttuisi. Tuommoiset pienet hommat eivät monesti kiinnosta noita firmoja ja voi olla vaikeata välillä löytää kohtuullisella hinnalla tekijää. Kannattaa etsiä pienempiä yrityksiä ne ovat usein halukkaampia tekemään pienempiä asennuksia järkevällä hinnalla.

Kun nimenomaan ovat tehneet noita aiemminkin ainakin isännöitsijän mukaan. Selvisi myös, että nykyiseen tolppaan voisi vaihtaa pelkät sisukalut. Täytyy selvittää sitäkin, koska etuna olisi, että tolppa pysyisi samannäköisenä vaikkei yhtään halvemmaksi tulisikaan. Täytyy kysellä tarjousta jostain muualtakin.

 

[Travolds]

Herää nyt kysymys että minkälainen selvitys/kartoitus sähköauton lataamisesta on tehty ja onko mietitty eri vaihtoehtoja, vai onko hallitus vain innostunut ja langennut ensimmäisen kaupparatsun sulopuheisiin.

Olivat pyytäneet tarjousta kahdelta firmalta, ja toinen firma oli ollut vielä kalliimpi.
Se, että tarjous ei sisältänyt vielä yhtään latauslaitetta, ja kuitenkin ollaan useissa kymmenissä tuhansissa euroissa, on hälyyttävää.

Mitä tällaisen homman oikeasti pitäisi maksaa? Onko jollakulla esimerkkejä? Vaihtoehdot ovat siis 25 autopaikalle sähköauton latausvalmius päivittämättä ei-sähkölämmitteisen rivitaloyhtiön sähköliittymää ihan pelkällä kuormanhallinnalla ja luottaen siihen, että sähköä riittää useita kymmeniä kilowatteja silloin kun autoja ladataan, ja se, että sähköliittymä päivitetään selvästi suuremmaksi siten, että latauskapasiteettia tulee lisää satoja kilowatteja.

 

[debiloinen]

Olivat pyytäneet tarjousta kahdelta firmalta, ja toinen firma oli ollut vielä kalliimpi.
Se, että tarjous ei sisältänyt vielä yhtään latauslaitetta, ja kuitenkin ollaan useissa kymmenissä tuhansissa euroissa, on hälyyttävää.

Mitä tällaisen homman oikeasti pitäisi maksaa? Onko jollakulla esimerkkejä? Vaihtoehdot ovat siis 25 autopaikalle sähköauton latausvalmius päivittämättä ei-sähkölämmitteisen rivitaloyhtiön sähköliittymää ihan pelkällä kuormanhallinnalla ja luottaen siihen, että sähköä riittää useita kymmeniä kilowatteja silloin kun autoja ladataan, ja se, että sähköliittymä päivitetään selvästi suuremmaksi siten, että latauskapasiteettia tulee lisää satoja kilowatteja.

Olitkin tuossa aiemmin hieman eritellyt mitä erilaisia töitä tulisi tehtäväksi ja minusta myös kustannusten jakautuminen kannattaa pilkkoa osiin. Äkkiseltään tuo summa per autopaikka kuulostaa paljolta, mutta tuossahan saattaa olla takana isoja kustannuksia, jotka tulisivat joka tapauksessa tehtäväksi. Esimerkkeinä uusi sähköpääkeskus jne.

Yksi vaihtoehto olisi teetättää ulkopuolisella yrityksellä selvitys taloyhtiön sähköjärjestelmän nykytilasta koskien sähköautojen latausta ja pyytää heiltä ratkaisumallia yhtiön tarpeeseen perustuen. Voi olla, että joku yritys tarjoaa vain yhtä tietynlaista ratkaisua jokaiselle yhtiölle. Meidän taloyhtiössä teetätettiin vastaava selvitys (yhtiön koko suunnilleen sama) ja kustannus olisi ollut n. tuhat euroa per autopaikka, ARA-tuella olisi saanut nipistettyä vielä lisääkin pois. Tuossa selvityksessä oli tarjolla kaksi erilaista ratkaisumallia, kalliimmassa oli enemmän skaalautumismahdollisuuksia vaikka joka paikalle oma 11kW laturi.

 

[ossid]

Olivat pyytäneet tarjousta kahdelta firmalta, ja toinen firma oli ollut vielä kalliimpi.
Se, että tarjous ei sisältänyt vielä yhtään latauslaitetta, ja kuitenkin ollaan useissa kymmenissä tuhansissa euroissa, on hälyyttävää.

Mitä tällaisen homman oikeasti pitäisi maksaa? Onko jollakulla esimerkkejä? Vaihtoehdot ovat siis 25 autopaikalle sähköauton latausvalmius päivittämättä ei-sähkölämmitteisen rivitaloyhtiön sähköliittymää ihan pelkällä kuormanhallinnalla ja luottaen siihen, että sähköä riittää useita kymmeniä kilowatteja silloin kun autoja ladataan, ja se, että sähköliittymä päivitetään selvästi suuremmaksi siten, että latauskapasiteettia tulee lisää satoja kilowatteja.

Kyllä ensimmäisenä noin isoon kohteeseen pitäisi tehdä tarkempi kartoitus, että mitä siellä nyt on, paljonko sähköä menee ja ennen kaikkea, mikä on sähkönkulutuksen huipputeho milläkin hetkellä kiinteistön liittymän osalta.

Jos olettaa, että kiinteistölle tulee yksi syöttökaapeli verkkoyhtiöltä ja mittaroinnit on erikseen asunnoille ja kiinteistölle, sähköverkkoyhtiöltä saa kyllä pyytämällä ns. summasarjan, jossa on vaikkapa vuoden ajalta yhteenlaskettu ja eritelty kulutusjakauma.

Tuo liittymiskaapelin toteutunut kuormitus sitten ohjaa muita vaihtoehtoja. Jos se on jatkuvasti ollut kuormitettuna lähes nimellistehoonsa(virtaansa), saattaa olla perusteltua vaihdattaa ns. kaikki. Jos taas kulutus on vain joskus käynyt lähellä nimellistä, kuormanhallinta on usein täysin riittävä keino varmistaa, ettei liittymiskaapeli tai pääsulakkeet ylikuormitu.

Kyllä sanoisin, että jos menee yli tonnin per paikka niin pitäisi olla perustelut, että miksi.

 

[Esa1000]

Tässä ketjussa olen aikaisemmin kertonut minkälainen järjestelmä meille asennettiin. Työ tilattiin Helenilta ja toteutus täällä kehien välissä. Sähköhuoneesta vedettiin uuteen latauskeskukseen yksi kunnon alumiinikaapeli, siitä yksi piuha jokaiseen ruutuun joita on 29 kpl, kahdeksaan näistä ruuduista asennettiin latauslaite jotka säädettiin antamaan max 11kw, kuormanhallinta on. Kaivuutöineen päivineen koko homma vajaat 50k ja siitä vielä aran tuki pois. Jokainen kohde varmaankin aika erilainen, mutta tuossa hieman osviittaa.

e: kyseessä siis 23 asunnon rivariyhtiö ja ruutuja on 29 kpl.

 

[Fact0ry]

Jos olettaa, että kiinteistölle tulee yksi syöttökaapeli verkkoyhtiöltä ja mittaroinnit on erikseen asunnoille ja kiinteistölle, sähköverkkoyhtiöltä saa kyllä pyytämällä ns. summasarjan, jossa on vaikkapa vuoden ajalta yhteenlaskettu ja eritelty kulutusjakauma.

Pitipä kysyä uudestaan omasta yhtiöstä. Aiemmin tuollaista ei tuntunut olevan saatavilla kun kyselin. Toivottavasti kyseinen henkilö ei vain tiennyt tms.

 

[tom_gore]

700 euroa olleet melkein järjestäen tarjoukset Tampereen alueella lämmitystolpan vaihtaminen sukolatausrasiaksi. Sisältäen siis rasian ja asennuksen veroineen.

 

[AeshmA]

Ensi vuonna valmistuvaan taloyhtiöön muuttamassa ja olen kysellyt autojen latauspisteiden perään.
Sain tiedon, että alustavasti jotain tällaista oltaisiin harkittu:

Piharasia - 351613 IDL216-2F kWh-pulssi latausel. - 3451000 - GARO

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Korvaava tuote kuitenkin nykyisin olisi tämä:

Piharasia GARO IDLN - 354086 IDLNM-Temp 216-2 kWh - 3451545 - GARO

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Molemmat ilmeisesti kuitenkin ovat vain 2,3kW latausteholla ja vaikuttavat melko tyyriiltä vanhentuneeseen tekniikkaansa nähden (google antaa tuloksia 650-850€ haarukassa ALV24).
Autopaikkojen sähköt menevät kuulemma taloyhtiön liitännän kautta ja laskutus sitten hoidettaisiin latausaseman kWh-mittarin mukaan, joten olisikohan täällä mahdollisesti vastaavan asian kanssa painineita, joilla voisi olla ehdotuksia mitä mahdollisesti voisi suositella tuollaisen tilalle?
Mielellään siis vähintään 3,6kW lataus, kWh-mittauksella (ehkä onnistuisi jopa etäluettava?) ja ilmeisesti siis jaetaan naapuripaikan kanssa, joten pitää olla jonkin sortin lämmitys/lataus-hybridilaite.

 

[tom_gore]

Ensi vuonna valmistuvaan taloyhtiöön muuttamassa ja olen kysellyt autojen latauspisteiden perään.
Sain tiedon, että alustavasti jotain tällaista oltaisiin harkittu:

Piharasia - 351613 IDL216-2F kWh-pulssi latausel. - 3451000 - GARO

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Korvaava tuote kuitenkin nykyisin olisi tämä:

Piharasia GARO IDLN - 354086 IDLNM-Temp 216-2 kWh - 3451545 - GARO

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Molemmat ilmeisesti kuitenkin ovat vain 2,3kWh latausteholla ja vaikuttavat melko tyyriiltä vanhentuneeseen tekniikkaansa nähden (google antaa tuloksia 650-850€ haarukassa ALV24).
Autopaikkojen sähköt menevät kuulemma taloyhtiön liitännän kautta ja laskutus sitten hoidettaisiin latausaseman kWh-mittarin mukaan, joten olisikohan täällä mahdollisesti vastaavan asian kanssa painineita, joilla voisi olla ehdotuksia mitä mahdollisesti voisi suositella tuollaisen tilalle?
Mielellään siis vähintään 3,6kWh lataus, kWh-mittauksella (ehkä onnistuisi jopa etäluettava?) ja ilmeisesti siis jaetaan naapuripaikan kanssa, joten pitää olla jonkin sortin lämmitys/lataus-hybridilaite.

Pyysin ihan vastikään tarjouksia noista sukolatausrasioista ja valitettavasti vaikuttaa olevan tilanne, ettei markkinoilta löydy tällä hetkellä 16A jatkuvalla virralla olevia rasioita.

Jos taloyhtiö on nyt vasta tekeillä niin eikö sinne nyt kannattaisi laittaa suosista tolpat, joissa on sekä Type2 että sukopistokkeet? Näillä saisi sitten vaikka 11 kW latauksen sähköautoille samalla, kun jää valmius lämmityskäytölle.

 

[AeshmA]

Pyysin ihan vastikään tarjouksia noista sukolatausrasioista ja valitettavasti vaikuttaa olevan tilanne, ettei markkinoilta löydy tällä hetkellä 16A jatkuvalla virralla olevia rasioita.

Jos taloyhtiö on nyt vasta tekeillä niin eikö sinne nyt kannattaisi laittaa suosista tolpat, joissa on sekä Type2 että sukopistokkeet? Näillä saisi sitten vaikka 11 kW latauksen sähköautoille samalla, kun jää valmius lämmityskäytölle.

Tuli vastaan tällainen, jossa ainakin lupaillaan "Kestää jatkuvaa 16 A virtaa/käyttäjä (aseman InA 32 A)"

Piharasia 8MMO - M2913-44-401. M2913-44-401 - 3431173 - Satmatic

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Tänään sain sähköpostia itse asunnon sähkösuunnittelun tiimoilta, niin tarkemmin sitten sähkösuunnittelijalta pystynee tiedustelemaan näistä latauspaikoistakin.
Olisihan tuollainen 11kW asema tietysti hyvä suoraan ottaa, mutta ensimmäisessä yhtiökokouksessa kun asiasta koitin tiedustella näiden kilpailuttamisen tilannetta, niin ei ainakaan muut osanottajat ottaneet kantaa, joten tiedä sitten miten tuollaisen läpivieminen onnistuisi.

 

[tom_gore]

Tuli vastaan tällainen, jossa ainakin lupaillaan "Kestää jatkuvaa 16 A virtaa/käyttäjä (aseman InA 32 A)"

Piharasia 8MMO - M2913-44-401. M2913-44-401 - 3431173 - Satmatic

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Tänään sain sähköpostia itse asunnon sähkösuunnittelun tiimoilta, niin tarkemmin sitten sähkösuunnittelijalta pystynee tiedustelemaan näistä latauspaikoistakin.
Olisihan tuollainen 11kW asema tietysti hyvä suoraan ottaa, mutta ensimmäisessä yhtiökokouksessa kun asiasta koitin tiedustella näiden kilpailuttamisen tilannetta, niin ei ainakaan muut osanottajat ottaneet kantaa, joten tiedä sitten miten tuollaisen läpivieminen onnistuisi.

Tuota Satmaticia kysyin ja keltään ei löytynyt.