Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

[Fact0ry]

Onko kukaan suunnitellut tai peräti toteuttanut latausinfraa sähköautojen latausta varten taloyhtiöissä? Miten varautua siihen, että tulevina vuosina lataustarve tulee kasvamaan ja tänään tehtävien investointien pitäisi olla käyttökelpoisia myös tulevaisuudessa.

Jos autopaikoilta löytyy lämmitystolpat, niin verkon pitäisi kestää ainakin rajallinen määrä 8A latausvirralla (1,8kW teholla) toteutettavia Schuko-latauspaikkoja. Sähköautojen kanssa nämä ovat monelle vähän turhan hitaita. Homma muuttuu mielenkiintoisemmaksi, jos halutaan toteuttaa suurempi määrä 3,7kW/1-vaihe tai 11kW/3-vaihe latauspisteitä. Taloyhtiön sähköjärjestelmää ei ole mitoitettu kovin monen tällaisen yhtäaikaiseen käyttöön normaalin kulutuksen päälle, joten helposti pitää joko kasvattaa liittymän kokoa tai asentaa dynaaminen kuormanhallinta. Olemassaoleva kaapelointikaan ei riitä.

Itse olen tässä hissukseen selvitellyt mahdollisia ratkaisuja noin 20 autopaikan parkkipaikalle. Tällä hetkellä yritän kovasti ymmärtää kustannuksia ja toteutustapoja sille, että kullekin autopaikalle olisi max. 11kW latausvalmius (tai max. 3,7kW), jonka osakas voisi ottaa halutessaan käyttöön tulevina vuosina hankkimalla yhtiön hyväksymän latausaseman. Oman haasteensa tässä tuo tuo dynaaminen kuormanhallinta, joka meidän tapauksessa ehdottomasti tarvittaisiin. Muussa tapauksessa liittymä riittäisi enintään parin auton yhtäaikaiseen 11kW lataukseen, eikä 3,7kW latauksiakaan voisi olla kuin 5-6 yhtä aikaa.

Itse latausasemiahan on jo nyt melkoinen vaihtoehtojen kirjo, esimerkiksi:
Webasto pure
Ensto Chago
Garo GLBDC
Schneider evlink wallbox
Defa eRange
Yksittäisten latausasemien hinnat pyörii 700-1000 euron haarukassa.

Kun aletaan katsomaan dynaamista kuormanhallintaa tukevia laitteita, niin homma menee monimutkaiseksi. Defassa, Garossa ja Schneiderissa löytyy dynaamista kuormanhallintaa tukevia laitteita, mutta tarkempaa tietoa niistä löytyy heikosti.

Sitten löytyy myös nippu "lataus palveluna" tyyppisiä kaupallisia toimijoita, esimerkiksi:
Korttelilataus
Fortum Charge & Drive
Virta

Näitä ei kuitenkaan voi kehua erityisen edulliseksi, varsinkin mikäli tarkoitus on aloittaa meidän tapauksessa 20 autopaikan parkkipaikalla ehkä yhdellä tai enintään kolmella latauspaikalla.

• Kävin esimerkiksi tutustumassa Korttelilatauksen ratkaisuun, ja investointi olisi ollut 3000€/latauspiste (sis. Uusi sähköliittymä, työt, materiaalit, latauspisteet, laskutus, ylläpito, Virta 24/7 asiakaspalvelu), minkä lisäksi tulisi 40€ kuukausimaksu ja sähkö markkinahintaan. Käyttäjälle 250 kWh/kk maksaisi siis noin 70€/kk.
• Fortumin palvelulla käyttäjä maksaisi 250 kWh/kk kulutuksesta 60€/kk. Latauslaite sisältyisi ilmeisesti hintaan, mutta yhtiön olisi sitä ennen pitänyt investoida tarvittaviin sähköjärjestelmämuutoksiin.

 

[Tege]

Tämmöinen firma on myös Parking Energy | EV Charging Solutions for Real Estate ja sitten oli toinen minkä kautta tekivät normaalista lämmitystolpasta latauspisteen ja siihen sai etäkäytön. Tätä firmaa en nyt löytänyt.
Mutta se mitä olen tutkinut, niin tuo Fortum kuulosta hyvältä mutta siinä on rajattu tuo kulutuksen tarve per kk. Jos se riittää, niin sitten se ei ole ongelma.

 

[P.T]

Vastasin jo toiseen ketjuun, mutta ehkä tämä keskustelu kannattaa pitää täällä. Kannattaa tsekata Turo Tiililän viesti Sähköautot Nyt! fb-ryhmässä. Olivat toteuttaneet 22kW latausmahdollisuuden kuormanhallinnalla ilman latausoperaattoria. Hivenen suolainen liittymismaksu 2400euroa, jos tuon haluaa omalle autolleen, mutta onpahan sitten asia kunnossa. Tuohon ei tosin tainnut sisältyä vielä latausasema.

 

[Fact0ry]

Vastasin jo toiseen ketjuun, mutta ehkä tämä keskustelu kannattaa pitää täällä. Kannattaa tsekata Turo Tiililän viesti Sähköautot Nyt! fb-ryhmässä. Olivat toteuttaneet 22kW latausmahdollisuuden kuormanhallinnalla ilman latausoperaattoria. Hivenen suolainen liittymismaksu 2400euroa, jos tuon haluaa omalle autolleen, mutta onpahan sitten asia kunnossa. Tuohon ei tosin tainnut sisältyä vielä latausasema.

Kiitos tästä vinkistä. Tuossa tosiaan toteutettu suunnilleen sellainen ratkaisu, jollaisen itsekin näkisin tällä hetkellä potentiaalisimpana. Olin jo ohjeiden perusteella ymmärtänyt tuon Garon järjestelmän toimintatavan väärin, mutta tuo vaikuttaakin tarkemmalla tarkastelulla ihan fiksulta. Haasteena tässä kohtaa on toki se, että tällaista ratkaisua markkinoivia tekijöitä on ~0 kpl, eli omatoiminen saa olla.

 

[Formica]

Selvittelin, että taloyhtiön parkkikatoksen lämmitintolppiin menevät sulakkeet eivät riitä yli 8A lataukselle. 8A riittäisi plugarille, mutta onko olemassa kiinteällä type2 johdolla olevaa 8A latausasemaa? Matkalatausjohto ei ole vaihtoehto, sillä sitä ei saa luvallisesti pitää koko ajan kiinni rasiassa.

 

[P.T]

Selvittelin, että taloyhtiön parkkikatoksen lämmitintolppiin menevät sulakkeet eivät riitä yli 8A lataukselle. 8A riittäisi plugarille, mutta onko olemassa kiinteällä type2 johdolla olevaa 8A latausasemaa? Matkalatausjohto ei ole vaihtoehto, sillä sitä ei saa luvallisesti pitää koko ajan kiinni rasiassa.

Sähköturvallisuusmielessä matkalatausjohtoa voi pitää jatkuvasti kiinni rasiassa, toisin kuin lohkolämmittimen johtoa.

 

[Formica]

Sähköturvallisuusmielessä matkalatausjohtoa voi pitää jatkuvasti kiinni rasiassa, toisin kuin lohkolämmittimen johtoa.

Muistan lukeneeni varoituksia, että schuko ja matkalaturi ei soveltuisi jatkuvaan käyttöön. Onko kuitenkin niin että siihen ei ole estettä?

Kynnyskysymys plugarin hankinnalle on helppo ja oikein tehty latausmahdollisuus, että latausta oikeasti käytetään eikä taloyhtiössä ole muilla valittamisen aihetta. (Sekä myös hinta, Defa erange säätyy 6A tasolle asti, mutta näyttää maksavan kaksi kertaa enemmän kuin monet muut)

 

[P.T]

Muistan lukeneeni varoituksia, että schuko ja matkalaturi ei soveltuisi jatkuvaan käyttöön. Onko kuitenkin niin että siihen ei ole estettä?

Ei ole estettä. Sukopistorasian on toki syytä olla hyvässä kunnossa ja todennäköisesti lämmitystolppa kannattaa vaihtaa sellaiseen jossa ei ole ajastinta ja jossa on kWh-mittari.

 

[Tege]

Ei ole estettä. Sukopistorasian on toki syytä olla hyvässä kunnossa ja todennäköisesti lämmitystolppa kannattaa vaihtaa sellaiseen jossa ei ole ajastinta ja jossa on kWh-mittari.

Siinä samalla sitten tulee jo SuperShuco mikä kestää jatkuvaa latausta.

 

[P.T]

Siinä samalla sitten tulee jo SuperShuco mikä kestää jatkuvaa latausta.

Kyllä, tuo kestää sitten 16A jatkuvaa.

 

[Poppamies]

Ei ole estettä. Sukopistorasian on toki syytä olla hyvässä kunnossa ja todennäköisesti lämmitystolppa kannattaa vaihtaa sellaiseen jossa ei ole ajastinta ja jossa on kWh-mittari.

Onko tällaiseen ratkaisuun heittää linkkiä? Hiukan ladattava plugari kiinnostaisi mut ei ehkä kehtaa vaan lämpötolpasta kyselemättä ladata. Ei ole kyllä kiellettykään, että miten kävisi?

edit: löytyi 8MMO466

 

[P.T]

Onko tällaiseen ratkaisuun heittää linkkiä? Hiukan ladattava plugari kiinnostaisi mut ei ehkä kehtaa vaan lämpötolpasta kyselemättä ladata. Ei ole kyllä kiellettykään, että miten kävisi?

edit: löytyi 8MMO466

Tuo satmatic on yleinen ja toinen vaihtoehto garo, jossa kummallakin puolella sekä lämmitys että lataus.

 

[eurokeitai]

Noista palvelumuotoisista selkeästä paras hinta/laatu tuntuu olevan eTolppa / eParking: KITA 2020 | Latauspisteet taloyhtiöön - näin se käy!
Kokonaiskustannus 350€/paikka (joka pienenee ARA-tuella), ja vuosimaksu (350€ = 14€/paikka). on ihan kohtuullinen, kun siihen sisältyy asukkaiden laskutus - isännöitsijähän ottaa helposti sekin 10€/lasku.

 

[Fact0ry]

on ihan kohtuullinen, kun siihen sisältyy asukkaiden laskutus - isännöitsijähän ottaa helposti sekin 10€/lasku.

Kyseisessä tapauksessa laskutus ei sisältynyt: "Tässä vaihtoehdossa isännöitsijä laskuttaa käyttäjiä palvelusta saatavien kulutustietojen pohjalta.". Tuossa tapauksessa investointiin myös ainoastaan Schuko-latauspaikkoihin (mikä ilmenee 350e paikkaohtaisesta hinnasta). Suunnilleen samaan kokonaishintaan asentuu Latari

eTolppa-ratkaisua ja satmaticin latausasemia käyttää tuo Fortumin Charge and Drive, mutta hinnoittelumalli on erilainen ja latausasemat vähintään 3,7kW type2-asemia:
- Yhtiöpaketti 1800 eur (sis. alv) -> Käytännössä sisältää modeemin kulutusmittauksia varten, sen asennuksen ja hahmotelmat tulevista investoinneista kun lataustarve kasvaa
- Lataussopimus osakkaalle kiinteähintaisena, hankinta ja asennus tarpeen tullessa ajankohtaiseksi -> Kiinteähintaiset sopimukset, joiden perusteella sähkö 21-31snt/kwh (sopimuksen ylimenevä 15snt/kwh), sisältäen latauslaitteen, laskutuksen, huollon yms.
- Fortum laskuttaa osakasta kiinteän hinnan mukaan ja hyvittää yhtiölle käytetyn sähkön 15snt/kwh.

Hyviä puolia:
- Ei kuukausimaksuja taloyhtiölle, ainoastaan alkuinvestointi 1800 eur + mahdolliset pienet alkumuutokset sulakkeisiin tms. (tällä saa usein 3,7kW latausvalmiuden rajalliselle määrälle paikkoja)
- Infrainvestoinnit tehtävissä kysynnän kasvun mukaisesti. Väliaikaisesti mahdollista rajoittaa lataustehoa jos kysyntä ylittää tarjonnan.
- Kohtuuhintainen sähkö osakkaalle (ottaen huomioon, että mitään alkuinvestointia ei osakkaalta tarvita)*
- Ei pakollista tunnistautumista rfid/mobiilisovelluksella
- Vapaavalintainen sähkönmyyjä (ei tarvitse olla Fortum)
- Ei määräaikaisuuksia

Huonoja puolia:
- Latauslaitteiden leasing pidemmän päälle*

*Esimerkiksi 800 euron latauslaitteen investoinnin kuoletus vie sen noin 2,5 vuotta verrattuna Fortumin hinnoitteluun, jos autolla ajelee noin 20tkm vuodessa.

Käytännössä Fortumin ratkaisussa osakas maksaa noin 25-30 euroa kuussa latauslaitteen leasingista ja laskutuksesta.

 

[SliVe]

Taloyhtiössämme ollaan päivittämässä lämmitystolppia. Samalla tullut puheeksi tehdä plugari/sähkisyhteensopiviksi. Itselläkin meni oma lehmä ojaan, kun hommasin Kona EV:n. Tällä hetkellä latailen perustöpselistä 8A virralla, joka on toki aika verkkaista menoa. Taloyhtiö koostuu pari- ja erillistaloista, yhteensä 8 asuntoa ja jokaisella asunnolla 2 autopaikkaa talonsa vieressä peruslämmitystolpalla kahdella kellokytkimellä. Hyvä puoli että näiden lämitystolppien sähköt menee oman sähkökeskuksen kautta ja siten suoraan omaan sähkölaskuun.

Asuntojen speksit
- 3x35A sulakkeet
- Lattiasähkölämmitys (~110 m^2)
- 3x2,5 mm2 johdot lämmitystolpalle

Suoraan kukaan muu ei ole sanonut hommaavansa täyssähkistä, mutta plugarit ainakin kiinnostaa muitakin. Saattaahan sitä ajan myötä kiinnostus herätä ja jos latausasiat kunnossa, niin aina helpompi hypätä mukaan. Vaikka 1x16A riittäisi pitkälti latailuun, niin mielestäni olisi järkevä kuitenkin miettiä mahdollisimman joustavat (ja tehokkaat) ratkaisut. Oma ajatukseni olisi:
- Uusia lämmitystolppa esim. 8MMO466S
- Lisäksi kolmivaihevirtaa punaisella pistokkeella (3x16A)

Kolmivaihevirtapistokkeeseen olisi helppo sitten tarvittaessa ostaa oma latauslaite (esim. go-eCharger) ilman sähkärin käyntiä. Lienee muitakin laitteita, joita voi käyttää voimavirralla. Lämmitystolpalla voisi jatkaa autojen lämmittelyä / plugarin latailua normaalisti. 3x35A luulisi kestävän 3x16A (11 kW) tehon vaikkakin on lattialämmitys. Suurin osa latailuista tapahtuisi varmasti pienellä teholla ja hellaa + kiuasta kannata kaikkea ajaa samanaikaisesti. Tietty jos kaikki innostuisivat hommaamaan kolmivaihelatauksen mahdollistaman sähkiksen ja lataamaan täydellä teholla talvipakkasilla lattialämmityksen kohkatessa, niin varmaan koko taloyhtiön sähköt olisi polvillaan. Pitäisi varmaan:
- Selvittää sähkönsiirtoyhtiöltä mikä on ollut huippukulutus taloyhtiössä (paljonko on realistista pelivaraa mahdollisiin latauksiin). Olin näkevinäni 3x160A merkinnän taloyhtiön sähkökeskuksessa. Vaatisiko jotain automaattista kuormantasaussysteemiä?
- Selvittää mahdollisen ARAn tuen (35% lienee helppo saada, 50% voisi saada mikäli puoleen tekisi 11 kW valmiuden)

En tiedä sähköjärjestelmistä niin paljoa, joten saatan olla pihallakin. Mikäli kolmivaihevirtaa laitettaisiin lämmitystolpan rinnalle, niin vaatisi 5x2,5 mm2 lisävedot? Onneksi kaapelit menevät tietääkseni yläkautta tolpalle, joten ei tarvise maata kaivaa. Vai voisiko käyttää 5x2,5 mm2 jolloin joko voimavirtapistoke toimisi tai sitten lämmitystolppa? Mikäli voimavirtapistokkeita ei laitettaisi, niin 2x16A tehokin riittäisi pitkälle tulevaisuuteen, jos jollekin tulisi pihaan kaksi sähkistä / plugaria.

Mitään ulkoisen operaattorin kuukausimaksullista systeemiä tuskin kannattaa viritellä, koska nytkin kaikki maksavat itse sähkönsä eikä kulutusta ainakaan tarvitse mitata. Tehonkestävyys lienee se suurin kysymysmerkki. Mitä ajatuksia, olisiko tämmöisessä virityksessä järkeä? Parempia tulevaisuusvarmahkoja toteutustapoja? Oma Kona ei toki tue kuin yksivaihelatausta, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti joku muu peli alla.

Spoilerissa kuva asunnon sähkötaulusta, jos se kertoo jotain oleellista.

Spoileri: Sähkötaulu

 

[P.T]

Ihan hyvältä vaikuttava tilanne joka tapauksessa. Latausasema kiinteällä johdolla on minusta ylivoimaisen siisti ratkaisu voimavirtaan + go-eChargeriin verrattuna. Jos ja kun asunnot ovat saman kokoisia ja tolpille tulee sähkö asunnon sähkötaululta, voisiko olla mahdollista tässä kohtaa siirtää koko tolpat osakkaiden vastuulle? Muut voisivat ostaa yhteishankintana vaikka satmaticin lämmitystolpat ja sinä oikean latausaseman. Kuormanhallinnaksi voi riittää aika pitkään, jos laittaa latauksen vuorotteluun kiukaan kanssa.

*Muoks* ARA-tuen takia saattaa toki olla fiksua pitää tolpat yhtiöllä ja vuorottelu ei onnistu jos se on jo käytössä kiukaan ja lämmityksen välillä.

 

[varakreivi de Valmont]

Taloyhtiössämme ollaan päivittämässä lämmitystolppia. Samalla tullut puheeksi tehdä plugari/sähkisyhteensopiviksi. Itselläkin meni oma lehmä ojaan, kun hommasin Kona EV:n. Tällä hetkellä latailen perustöpselistä 8A virralla, joka on toki aika verkkaista menoa. Taloyhtiö koostuu pari- ja erillistaloista, yhteensä 8 asuntoa ja jokaisella asunnolla 2 autopaikkaa talonsa vieressä peruslämmitystolpalla kahdella kellokytkimellä. Hyvä puoli että näiden lämitystolppien sähköt menee oman sähkökeskuksen kautta ja siten suoraan omaan sähkölaskuun.

Asuntojen speksit
- 3x35A sulakkeet
- Lattiasähkölämmitys (~110 m^2)
- 3x2,5 mm2 johdot lämmitystolpalle

Suoraan kukaan muu ei ole sanonut hommaavansa täyssähkistä, mutta plugarit ainakin kiinnostaa muitakin. Saattaahan sitä ajan myötä kiinnostus herätä ja jos latausasiat kunnossa, niin aina helpompi hypätä mukaan. Vaikka 1x16A riittäisi pitkälti latailuun, niin mielestäni olisi järkevä kuitenkin miettiä mahdollisimman joustavat (ja tehokkaat) ratkaisut. Oma ajatukseni olisi:
- Uusia lämmitystolppa esim. 8MMO466S
- Lisäksi kolmivaihevirtaa punaisella pistokkeella (3x16A)

Kolmivaihevirtapistokkeeseen olisi helppo sitten tarvittaessa ostaa oma latauslaite (esim. go-eCharger) ilman sähkärin käyntiä. Lienee muitakin laitteita, joita voi käyttää voimavirralla. Lämmitystolpalla voisi jatkaa autojen lämmittelyä / plugarin latailua normaalisti. 3x35A luulisi kestävän 3x16A (11 kW) tehon vaikkakin on lattialämmitys. Suurin osa latailuista tapahtuisi varmasti pienellä teholla ja hellaa + kiuasta kannata kaikkea ajaa samanaikaisesti. Tietty jos kaikki innostuisivat hommaamaan kolmivaihelatauksen mahdollistaman sähkiksen ja lataamaan täydellä teholla talvipakkasilla lattialämmityksen kohkatessa, niin varmaan koko taloyhtiön sähköt olisi polvillaan. Pitäisi varmaan:
- Selvittää sähkönsiirtoyhtiöltä mikä on ollut huippukulutus taloyhtiössä (paljonko on realistista pelivaraa mahdollisiin latauksiin). Olin näkevinäni 3x160A merkinnän taloyhtiön sähkökeskuksessa. Vaatisiko jotain automaattista kuormantasaussysteemiä?
- Selvittää mahdollisen ARAn tuen (35% lienee helppo saada, 50% voisi saada mikäli puoleen tekisi 11 kW valmiuden)

En tiedä sähköjärjestelmistä niin paljoa, joten saatan olla pihallakin. Mikäli kolmivaihevirtaa laitettaisiin lämmitystolpan rinnalle, niin vaatisi 5x2,5 mm2 lisävedot? Onneksi kaapelit menevät tietääkseni yläkautta tolpalle, joten ei tarvise maata kaivaa. Vai voisiko käyttää 5x2,5 mm2 jolloin joko voimavirtapistoke toimisi tai sitten lämmitystolppa? Mikäli voimavirtapistokkeita ei laitettaisi, niin 2x16A tehokin riittäisi pitkälle tulevaisuuteen, jos jollekin tulisi pihaan kaksi sähkistä / plugaria.

Mitään ulkoisen operaattorin kuukausimaksullista systeemiä tuskin kannattaa viritellä, koska nytkin kaikki maksavat itse sähkönsä eikä kulutusta ainakaan tarvitse mitata. Tehonkestävyys lienee se suurin kysymysmerkki. Mitä ajatuksia, olisiko tämmöisessä virityksessä järkeä? Parempia tulevaisuusvarmahkoja toteutustapoja? Oma Kona ei toki tue kuin yksivaihelatausta, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti joku muu peli alla.

Spoilerissa kuva asunnon sähkötaulusta, jos se kertoo jotain oleellista.

Spoileri: Sähkötaulu

1 x 16 A on todennäköisesti moninkertaisesti halvempi järjestää kuin kolmivaihevirta ja riittää kyllä käytännössä lähes mihin tahansa paitsi ammatikseen ajaville, ja näiden nyt voi odottaa lataavan jossain muuallakin kuin kotipihassa. Kustannus pöntön vaihdosta on minimaalinen, eikä sähköliittymän kokoa tarvitse miettiä vaikka lähes kaikki polttikset vaihtuisivat sähköautoihin.

Kolmivaiheinen latausasema olisi toki mukavampi, mutta niistä vedetään aivan hillittömiä preemioita ja toteutuksesta riippuen pitää asentaa vielä B-tyypin kallis vikavirtasuojakin. Näitä vielä kalliimmaksi tulee luultavasti varautuminen siihen tulevaisuudessa häämöttävään kuormitushuippuun kylmänä talviyönä yhtiön autokannan sähköistyttyä.

 

[SliVe]

Ihan hyvältä vaikuttava tilanne joka tapauksessa. Latausasema kiinteällä johdolla on minusta ylivoimaisen siisti ratkaisu voimavirtaan + go-eChargeriin verrattuna. Jos ja kun asunnot ovat saman kokoisia ja tolpille tulee sähkö asunnon sähkötaululta, voisiko olla mahdollista tässä kohtaa siirtää koko tolpat osakkaiden vastuulle? Muut voisivat ostaa yhteishankintana vaikka satmaticin lämmitystolpat ja sinä oikean latausaseman. Kuormanhallinnaksi voi riittää aika pitkään, jos laittaa latauksen vuorotteluun kiukaan kanssa.

*Muoks* ARA-tuen takia saattaa toki olla fiksua pitää tolpat yhtiöllä ja vuorottelu ei onnistu jos se on jo käytössä kiukaan ja lämmityksen välillä.

Varmaan tolpan saisi uusia miksikä haluaa omaan piikkiin tai asentaa latauslaitteen, jos se olisi max 16A mitä piuhat tällä hetkellä mahdollistavat. Kolmivaihelaturin virittely lienee itsekseen hankalaa / mahdotonta, koska sitten tulee taas vastaan nämä kuormanhallintakysymyksen tulevaisuudessa koko taloyhtiössä. Jotain tasavertaisuuspykäliä siellä on, että kaikkien pitäisi saada viriteltyä vastaavat systeemit halutessaan. Ensin ajattelinkin vain itse vaihdattaa supersukon jatkuvalla virralla.

1 x 16 A on todennäköisesti moninkertaisesti halvempi järjestää kuin kolmivaihevirta ja riittää kyllä käytännössä lähes mihin tahansa paitsi ammatikseen ajaville, ja näiden nyt voi odottaa lataavan jossain muuallakin kuin kotipihassa. Kustannus pöntön vaihdosta on minimaalinen, eikä sähköliittymän kokoa tarvitse miettiä vaikka lähes kaikki polttikset vaihtuisivat sähköautoihin.

Kolmivaiheinen latausasema olisi toki mukavampi, mutta niistä vedetään aivan hillittömiä preemioita ja toteutuksesta riippuen pitää asentaa vielä B-tyypin kallis vikavirtasuojakin. Näitä vielä kalliimmaksi tulee luultavasti varautuminen siihen tulevaisuudessa häämöttävään kuormitushuippuun kylmänä talviyönä yhtiön autokannan sähköistyttyä.

Varmasti olisi reilusti halvempi. Käytännössä minun ideana olisi 1x16A + 3x16A, joka olisi jo aika järeä systeemi. Vaatisi jo kolmivaiheen tehon tiputusta muutenkin, jos tuolla setillä lataisia kahta eri sähköautoa. Kuitenkin tuo 1x16A riittänee 95% sähköautolijoille perus päiväajoihin.

Vähintäänkin virittäisin 2x16A, jolloin voisi kahta eri sähköautoa ladata 16A. Jokaisella asunnolla siis kaksi autopaikkaa eli autopaikkoja yhteensä 16 kpl. Vaatisi lisää kaapeleiden vetoa tämäkin ratkaisu. Voisihan sinne vetää valmiiksi piuhoja sitten, että voisi joskus miettiä päivittämistä 1x16A + 3x16A mikäli kokisi tarpeelliseksi. Puhuit B-vikavirtasuojasta kolmivaihevirtaan. Ainakin go-eChargerissa on B-tyypin vikavirtasuoja, mutta tarvitseeko vielä talon päähän samanlaisen lisäksi?


Täytynee kysyä arvioita mitä tällaiset vaihtoehdot kustantaisi. Mikäli 2x16A olisi valinta, niin tällainen Garon viritys voisi olla monipuolisin (mikäli tuosta saisi irti yhteensä sen 1x16A +1x16A lataustehoa). Sillä voisi vielä polttiksia lämmitellä ajastuksella ja siirtyä sitten lataamaan mikäli auto vaihtuu.

 

[Formica]

Voiko tällaisen lämmitysrasian muuttaa plugarille sopivaksi (8A) laittamalla toiselle puolelle kellokytkimen tilalle vikavirtasuojan sekä kWh-mittarin? Kellokytkin näyttää olevan din-kiskossa, joten ainakin ylhäällä tuolla on kisko. Todennäköisesti myös alhaalla pistorasiat ovat din-kiskossa ja sekin varmasti kannattaa vaihtaa uuteen ennen latauksen aloitusta.

Esim. tässä on -25°C yhden din-paikan kWh-mittari: DIN KWH 1 P energiamittari
Kellokytkin on 2½ din-paikan levyinen, joten vikavirtasuolle jää vain 1½ din paikkaa. Onko olemassa ulkokäyttöön sopivaa yhden din paikan levyistä vikavirtasuojaa? Ainoat löytämäni vikavirtasuojat, joiden tiedoissa kerrotaan lämpötila-alueen alkavan -25°C ovat olleet kahden paikan levyisiä.

Edit: ABB:n vikavirtasuojassa näyttöisi olevan -25°C 1 din leveydessäkin: ABB DSN201 A-C16/0,03
Ei kai sitten muuta kuin sähköasentajilta kysymään tekevätkö muutoksen mihin hintaan?!?

Päivitys-edit:
Asennus on tehty. Amazon.de tilatut 1 din levyinen kWh mittari ORNO OR-WE-515 30€ ja 2 din paikan levyinen ABB F202 25A 30mA 20€ vikavirtasuoja on asennettu kellon tilalle. Sivusta sai laajennettua aukkoa tarvittavan ½ din paikan verran, eli 9mm. Asennukseen kului sähkäriltä 1 tunti. Pistorasia oli kunnossa, eikä sitä vaihdettu.

 

[Fact0ry]

Päivitelläänpä vähän omaa tilannetta. Meille asentui yhtiöön hiljattain Fortumin Charge & Drive latausvalmius ja samalla ensimmäinen latausasema. Toistaiseksi paha sanoa mitään käyttökokemuksia, mutta alkuvaikutelma ihan hyvä. Yhtiön alkuinvestointi oli 1800 euroa ennen ARA-tukea, ja latauspisteestä asuakas maksaa kk-maksua. Nykyinen ratkaisu mahdollistaa 2-4 latauslaitetta 20+ auton parkkiksella, mutta liittymäkokoa kasvattamalla latauslaitteita saa lisää.
Pohjana tuossa Fortumin ratkaisussa on eTolppa.

Ainoa kokonaisuuteen liittyvä miinus tulee tällä hetkellä tuon Satmaticin tolpan todella kirkkaasta valosta. Piti heti ensimmäisenä iltana teipata tuo umpeen, kun valo loimotti suoraan läheisen asunnon ikkunasta sisään. Täysin tarpeeton koko valo.

 

[Poppamies]

Yhtiön alkuinvestointi oli 1800 euroa ennen ARA-tukea, ja latauspisteestä asuakas maksaa kk-maksua. Nykyinen ratkaisu mahdollistaa 2-4 latauslaitetta 20+ auton parkkiksella, mutta liittymäkokoa kasvattamalla latauslaitteita saa lisää.

Eikö ARA:n 45% tuen vaatimus ollut vähintään 5 latauspaikkaa?

 

[Nomber]

Päivitelläänpä vähän omaa tilannetta. Meille asentui yhtiöön hiljattain Fortumin Charge & Drive latausvalmius ja samalla ensimmäinen latausasema. Toistaiseksi paha sanoa mitään käyttökokemuksia, mutta alkuvaikutelma ihan hyvä. Yhtiön alkuinvestointi oli 1800 euroa ennen ARA-tukea, ja latauspisteestä asuakas maksaa kk-maksua. Nykyinen ratkaisu mahdollistaa 2-4 latauslaitetta 20+ auton parkkiksella, mutta liittymäkokoa kasvattamalla latauslaitteita saa lisää.
Pohjana tuossa Fortumin ratkaisussa on eTolppa.

Ainoa kokonaisuuteen liittyvä miinus tulee tällä hetkellä tuon Satmaticin tolpan todella kirkkaasta valosta. Piti heti ensimmäisenä iltana teipata tuo umpeen, kun valo loimotti suoraan läheisen asunnon ikkunasta sisään. Täysin tarpeeton koko valo.

Onko teillä omat vai vuokrapaikat? Ja kk maksuilla tarkoitus sitten kattaa tuo alkuinvestointi takaisin yhtiölle?

Meillä edelleenkin mietinnässä miten voisi asian hoitaa. Eli pelkkiä vuokrapaikkoja ja niitä on noin kolmasosa siitä määrästä mitä asuntoja on.

Kukaan paikan vuokraaja tuskin haluaa itse investoida mihinkään latauslaitteeseen/kaapeleiden vetoihin, koska niitä on paha ottaa mukaan jos muuttaakin pois. Jos olisi oma paikka niin voisi investoida ja saada paikan halutessaan myytyä ja siinä samalla saisi myytyä paikkaan tehdyt investoinnit.

Sitten taas yhtiökään tuskin haluaa maksaa alkuinvestointeja jotka hyödyttävät vain pientä osaa asukkaista.

Tietysti jos yhtiö maksaisi kaapelivedot ja laitteet ja sitten olisi joku x€/kk lisää autopaikan hintaan jos laturia haluaa käyttää jolla katettaisiin alkuinvestointi. Mutta sitten tulee ongelmaksi, että jos paikkaa vuokraa joku joka ajaa polttisautolla vielä 15v päästä niin kestää aika kauan että yhtiö saa alkuinvestointia katettua.

Toki jos vetäisi kaapelit heti kun ensimmäinen haluaa ja vain hänelle laturi niin kulut eivät ehkä olisi niin suuret? Ja lisää latureita asennettaisiin vain kun joku tarvitsee. Tietysti tässäkin voi käydä niin että joku lataa kuukauden ja muuttaa pois niin sitten on taas kallis tolppa ilman vuokraajaa.

Sitten on näitä palveluita että joku tulee ilmaiseksi asentamaan kaiken ja käyttäjä maksaa sitten kovaa hintaa sähköstä/kk maksua. Mutta tuskin kukaan käyttäjä haluaa tuollaistakaan, joten käyttämättä jäisi.

 

[Grazer]

Onko teillä omat vai vuokrapaikat? Ja kk maksuilla tarkoitus sitten kattaa tuo alkuinvestointi takaisin yhtiölle?

Meillä edelleenkin mietinnässä miten voisi asian hoitaa. Eli pelkkiä vuokrapaikkoja ja niitä on noin kolmasosa siitä määrästä mitä asuntoja on.

Kukaan paikan vuokraaja tuskin haluaa itse investoida mihinkään latauslaitteeseen/kaapeleiden vetoihin, koska niitä on paha ottaa mukaan jos muuttaakin pois. Jos olisi oma paikka niin voisi investoida ja saada paikan halutessaan myytyä ja siinä samalla saisi myytyä paikkaan tehdyt investoinnit.

Sitten taas yhtiökään tuskin haluaa maksaa alkuinvestointeja jotka hyödyttävät vain pientä osaa asukkaista.

Tietysti jos yhtiö maksaisi kaapelivedot ja laitteet ja sitten olisi joku x€/kk lisää autopaikan hintaan jos laturia haluaa käyttää jolla katettaisiin alkuinvestointi. Mutta sitten tulee ongelmaksi, että jos paikkaa vuokraa joku joka ajaa polttisautolla vielä 15v päästä niin kestää aika kauan että yhtiö saa alkuinvestointia katettua.

Toki jos vetäisi kaapelit heti kun ensimmäinen haluaa ja vain hänelle laturi niin kulut eivät ehkä olisi niin suuret? Ja lisää latureita asennettaisiin vain kun joku tarvitsee. Tietysti tässäkin voi käydä niin että joku lataa kuukauden ja muuttaa pois niin sitten on taas kallis tolppa ilman vuokraajaa.

Sitten on näitä palveluita että joku tulee ilmaiseksi asentamaan kaiken ja käyttäjä maksaa sitten kovaa hintaa sähköstä/kk maksua. Mutta tuskin kukaan käyttäjä haluaa tuollaistakaan, joten käyttämättä jäisi.

Itse tuossa viikolla ideoin näitä latausjuttuja erään keskusvalmistajan kanssa kun kaipailivat kenttäpuolen kokemuksia/mielipiteitä, että millaisin varustein tuollainen sähköautojen latauspisteiden syöttöön käytettävä keskus olisi hyvä varustaa.

Meidän taloyhtiössä on toistaiseksi vasta kolme plugaria, joiden lataamiseen riittää tuo lämmitystolppaverkosto. Osakkaat ovat omalla kustannuksellaan asennuttaneet lämmitystolpan yhteyteen latausasemat. Taloyhtiö laskuttaa plugarikuskeilta könttäsumman (taisi olla 15EUR/kk) latauksesta.

Siinä vaiheessa kun ensimmäinen sähköauton ostaja alkaa kysellä latausmahdollisuutta 3,6kW:lla tai suuremmalla teholla, niin olen kaavaillut että siinä yhteydessä taloyhtiö voisi asennuttaa pihalle ko. parkkipaikan läheisyyteen jonkun 16- tai 25-neliöisen kuparikaapeloinnin (kestää laittaa 63A tai 80A sulakkeet) pihalla olevia varaputkia pitkin. Talo on rakennettu 2018 ja piha jaettu parkkipaikkojen osalta neljään eri blokkiin, joista jokaiseen menee varaputki. Ensi alkuun ko. kuski saisi tuon syötön kokonaan itselleen ja aikaa myöten, kun sähköautoja tulisi enemmän, niin tuohon asennettaisiin väliin jakokeskus, josta haaroitettaisiin syöttö muille latausasemille tai sitten nuo latausasemat ketjutettaisiin. Tässä kohtaa tietysti mukaan pitäisi ottaa kuormanhallinta.

Tuo kuormanhallinta on omasta mielestäni se suurin kysymys siinä mielessä, että nuo on ainakin toistaiseksi valmistajakohtaisia järjestelmiä eivätkä ole keskenään yhteensopivia. Eli jos nyt ensi vaiheessa jokainen autoilija ostaa sen random-latausaseman, ne joudutaan vaihtamaan myöhemmin jotta tuo kuormanhallinta saadaan toteutettua. Siinä voi tulla kinaa, jos autoilija on ensin ostanut yhden latausaseman ja sitten pitäisi muutaman vuoden päästä ostaa uusi asema, joka on yhteensopiva taloyhtiön käyttämän kuormanhallinnan kanssa.

 

[Fact0ry]

Eikö ARA:n 45% tuen vaatimus ollut vähintään 5 latauspaikkaa?

Olisi pitänyt selventää, että noin 2-4 yhtäaikaista latauslaitetta voidaan asentaa 3,7 kW tehoisena. Jos lataustehoa lasketaan (esim. 1,8 kW:iin per latauslaite), niin laitteita voi olla sitten yli 5 kpl. Tuen saamisen ehto pitäisi siis täyttyä, mutta hakemus on vasta laitettu eikä päätöstä ole. ARA-tuessahan ei määritellä minimitehoa millä lataus pitää mahdollistaa, vaan pääasia on että lataus mahdollistetaan vähintään viidelle paikalle.

 

[Fact0ry]

Onko teillä omat vai vuokrapaikat? Ja kk maksuilla tarkoitus sitten kattaa tuo alkuinvestointi takaisin yhtiölle?

Meillä edelleenkin mietinnässä miten voisi asian hoitaa. Eli pelkkiä vuokrapaikkoja ja niitä on noin kolmasosa siitä määrästä mitä asuntoja on.

Kukaan paikan vuokraaja tuskin haluaa itse investoida mihinkään latauslaitteeseen/kaapeleiden vetoihin, koska niitä on paha ottaa mukaan jos muuttaakin pois. Jos olisi oma paikka niin voisi investoida ja saada paikan halutessaan myytyä ja siinä samalla saisi myytyä paikkaan tehdyt investoinnit.

Sitten taas yhtiökään tuskin haluaa maksaa alkuinvestointeja jotka hyödyttävät vain pientä osaa asukkaista.

Tietysti jos yhtiö maksaisi kaapelivedot ja laitteet ja sitten olisi joku x€/kk lisää autopaikan hintaan jos laturia haluaa käyttää jolla katettaisiin alkuinvestointi. Mutta sitten tulee ongelmaksi, että jos paikkaa vuokraa joku joka ajaa polttisautolla vielä 15v päästä niin kestää aika kauan että yhtiö saa alkuinvestointia katettua.

Toki jos vetäisi kaapelit heti kun ensimmäinen haluaa ja vain hänelle laturi niin kulut eivät ehkä olisi niin suuret? Ja lisää latureita asennettaisiin vain kun joku tarvitsee. Tietysti tässäkin voi käydä niin että joku lataa kuukauden ja muuttaa pois niin sitten on taas kallis tolppa ilman vuokraajaa.

Sitten on näitä palveluita että joku tulee ilmaiseksi asentamaan kaiken ja käyttäjä maksaa sitten kovaa hintaa sähköstä/kk maksua. Mutta tuskin kukaan käyttäjä haluaa tuollaistakaan, joten käyttämättä jäisi.

Autopaikat ovat osakkeilla. Alkuinvestointi laskutettiin osakkailta kertamaksuna, sillä meillä ei ole käytössä mitään kk-vastiketta autopaikoille.

Vuokrapaikoissa varmaan ainoa järkevä vaihtoehto on, että yhtiö investoi ja jyvittää kulut yhtiöjärjestyksen sallimalla tavalla. Mikäli teillä on jo valmiiksi lämpötolpat autopaikoilla, niin mitään kaapelivetoja ei välttämättä tarvita alkuvaiheessa, kun lataajia olisi vain pieni määrä.

Esimerkiksi tämä Fortumin ratkaisu toimisi tuossa mahdollisesti ihan hyvin, sillä alkuinvestoinnin jälkeen paikan vuokraaja voisi päättää haluaako latauslaitteen vai ei, ja tekee siitä sopparin Fortumin kanssa, joka toimittaa laitteen ja myös hakee sen pois jos vuokralainen vaihtuu ja uusi ei halua ladata. Fortumin halvin paketti on nyt 50€/kk sis. 160 kWh (yli menevä 15snt/kwh). Kyllähän tuo peruskoulumatikalla on kallis (31,25 snt/kWh jos käyttää tasan 160 kWh), mutta kolikon kääntöpuolena on se, että n. 1500 euron latauslaiteinvestointia asennuksineen ei tarvita. Jos laite menee rikki, niin palveluntarjoaja asentaa uuden.

Osakkaillehan investoinnin perustelu voi olla haastavaa (varsinkin jos suurella osalla ei ole edes autoa). Tosiasia kuitenkin on, että varsinkin pk-seudulla ja suuremmissa kaupungeissa ladattavien autojen määrä kasvaa voimakkaasti, ja latausvalmius tukee asunnon hintakehitystä pidemmällä aikavälillä.

 

[Fact0ry]

Tuo kuormanhallinta on omasta mielestäni se suurin kysymys siinä mielessä, että nuo on ainakin toistaiseksi valmistajakohtaisia järjestelmiä eivätkä ole keskenään yhteensopivia. Eli jos nyt ensi vaiheessa jokainen autoilija ostaa sen random-latausaseman, ne joudutaan vaihtamaan myöhemmin jotta tuo kuormanhallinta saadaan toteutettua. Siinä voi tulla kinaa, jos autoilija on ensin ostanut yhden latausaseman ja sitten pitäisi muutaman vuoden päästä ostaa uusi asema, joka on yhteensopiva taloyhtiön käyttämän kuormanhallinnan kanssa.

Juuri tästä syystä päädyin meidän yhtiössä esittämään tuota Fortumin ratkaisua, kun siinä investoinnit jäivät pieniksi ja on helppo vaihtaa joskus johonkin muuhun kun latauslaitteet eivät ole osakkaiden omia. Millään valmistalla ei tuntunut olevan kovin valmista kokonaisuutta, ja aika moni oli keksinyt kuukausimaksuja, jotta jonkunlaista latauslaitefleetin hallintaa voi tehdä. En myöskään löytänyt valmistajaa, jolla olisi muuten hyvä paketti JA kuormanhallinta toimisi langattomasti. Ei viitsisi kaivaa pihaa heti auki vain sen takia, että pitää saada verkkopiuha jokaiselle latauslaitteelle. Samalla toki menisi oman syötön asennus joka paikalle, mutta siinä kohtaa pitää olla jo halukkaita lataajiakin sen verran, että osakkaita kiinnostaa raottaa lompakkoa luokkaa tonnin per autopaikka.

 

[Formica]

Kyllähän tuo peruskoulumatikalla on kallis (31,25 snt/kWh jos käyttää tasan 160 kWh), mutta kolikon kääntöpuolena on se, että n. 1500 euron latauslaiteinvestointia asennuksineen ei tarvita. Jos laite menee rikki, niin palveluntarjoaja asentaa uuden.

Eikös tuolla päästä jo bensan hintoihin, jos ei ylikin sähköautojen kilometrikuluissa? IMO kaikki ratkaisut jossa palveluntarjoaja laskuttaa henkilökohtaisen autopaikan sähköistä ylihintaa ovat lyhytnäköisiä ja enemmän estävät sähköautoilua, kun tekee sitä mahdolliseksi. Eri asia sitten on tilapäisesti käytettävät latauspaikat, joihin tuollaiset sopii hyvin.

ARA juuri arvioi, että sähköautojen latausmahdollisuuden puute alkaa pian painamaan asuntojen arvoa alas. Siinä luulisi olevan tarpeeksi kannustinta laittaa latausmahdollisuudet kuntoon järkevällä tavalla. Kunnollisten sähköautojen latauspaikkojen tarve valkenee kyllä kovimmillekin vastustajille muutamassa vuodessa, joten näkisin järkevämpänä odottaa mielipiteiden muuttumista, kun sitoutua helppoihin mutta kalliisiin ratkaisuihin.

Edit: pikainen lasku latauksen lisäkuluista: 13kWh/päivä, 0,18€/kWh ylihintaa, 300 päivää/vuosi ja 20 vuotta, niin autoilusta saa maksaa 14.000 € extraa. Eli homma kerralla kuntoon järkevästi, niin ei tarvitse katua ja aloittaa prosessia alusta uudelleen.

 

[Tege]

Mikä tuolla Fortumin ratkaisulla on sopimuksen kesto? Voiko ottaa ja sitten vaan joskus lopettaa?

Onhan tuo ns. kallis mutta kk hinta sisältää laitteen niin suoraan normaalia kW hintaa ei kk hinnasta näe kuin ne mitkä menee yli.

Fortumin ratkaisu on vaan halpa taloyhtiölle kun kanssa käynyt eri malleja läpi. Aloituskustannukset kun vertailee voivat äkkiä olla 2-5000€ ja lisäksi ainakin Fortum maksaa taloyhtiölle kulutetun sähkön takaisin. Muilla taloyhtiölle lasku.

 

[Nomber]

Mikä tuolla Fortumin ratkaisulla on sopimuksen kesto? Voiko ottaa ja sitten vaan joskus lopettaa?

Onhan tuo ns. kallis mutta kk hinta sisältää laitteen niin suoraan normaalia kW hintaa ei kk hinnasta näe kuin ne mitkä menee yli.

Fortumin ratkaisu on vaan halpa taloyhtiölle kun kanssa käynyt eri malleja läpi. Aloituskustannukset kun vertailee voivat äkkiä olla 2-5000€ ja lisäksi ainakin Fortum maksaa taloyhtiölle kulutetun sähkön takaisin. Muilla taloyhtiölle lasku.

Kai sen voi joskus lopettaa, mutta tommoset hinnat ei kyllä kannusta ketään tuota käyttämään.

Tuli mieleen myös että latureitahan saa myös perus 3-vaihepistokkeeseen kytkettäviä. Jos taloyhtiön piikkiin laittaisi autopaikoille 3-vaihepistokkeet ja sitten lataaja ostaisi oman laturin ja sähköt veloitettaisiin lataajalta. Tällöin pääsisi yhtiö suht pienillä kustannuksilla ja lataajalta voisi veloittaa sähkön yhteydessä x€/kk vielä siitä kaapeloinnin tekemisestä. Tosin saako tällaiseen mitään tukea? Vai onko oltava kiinteät laturit jotta saa tukea kaapeloinnin tekoon?

 

[allapo]

Ihan jäätäviä noi kuukausimaksut, ei niinkuin mitään tolkkua 50e/kk. Sehän syö koko idealta pohjan, vain vihreää enää tuon jälkeen kiinnostaa.

 

[Tege]

Ihan jäätäviä noi kuukausimaksut, ei niinkuin mitään tolkkua 50e/kk. Sehän syö koko idealta pohjan, vain vihreää enää tuon jälkeen kiinnostaa.

Jos laskee että ottavat 15c per kWh niin laitteen osuus 26€.

 

[Fact0ry]

Eikös tuolla päästä jo bensan hintoihin, jos ei ylikin sähköautojen kilometrikuluissa? IMO kaikki ratkaisut jossa palveluntarjoaja laskuttaa henkilökohtaisen autopaikan sähköistä ylihintaa ovat lyhytnäköisiä ja enemmän estävät sähköautoilua, kun tekee sitä mahdolliseksi. Eri asia sitten on tilapäisesti käytettävät latauspaikat, joihin tuollaiset sopii hyvin.

Kyllä päästään, jos autolla ajaa erittäin vähän. Piirsin liitteenä olevaan "fortum hinta" kuvaan palvelun kautta ladatun sähkön keskihinnan kk-kulutuksen funktiona. Varsin tavanomaisella 20 tkm vuosiajolla lataussähkö maksaa luokkaa 25 snt/kWh. Pidempää siivua päivittäin ajava maksaa sähköstä noin 20 snt/kWh.

Mielenkiintoisempi on mielestäni toinen kuva - vaihtoehtojen kustannusvertailua. Oletetaan sähkön kuukausittaiseksi tarpeeksi 250 kWh ja seuraavat vaihtoehdot:
- Fortum charge & drive paketti 60 €/kk
- Asennuttaa oma latauslaite hintaan 1500 € ja maksaa sähköstä kulutuksen mukaan 15 snt/kWh

Vasta noin 5,5 vuoden käytön jälkeen oma latauslaite olisi tullut Fortumin pakettia edullisemmaksi, ja kuuden vuoden jälkeen ero on 120 euroa oman laitteen eduksi. Kymmenen vuoden jälkeen ero on 1200 euroa, jolla saa juuri ja juuri uusittua latauslaitteen. Vähän ajavalla (100 kWh/kk) break-even tapahtuisi noin 3,5 vuoden kohdalla, ja kymmenen vuoden jälkeen ero on 2700 euroa oman laitteen hyväksi. Ihan nappikauppaa verrattuna autoilun kokonaiskustannuksiin.

Mikä tuolla Fortumin ratkaisulla on sopimuksen kesto? Voiko ottaa ja sitten vaan joskus lopettaa?

Onhan tuo ns. kallis mutta kk hinta sisältää laitteen niin suoraan normaalia kW hintaa ei kk hinnasta näe kuin ne mitkä menee yli.

Fortumin ratkaisu on vaan halpa taloyhtiölle kun kanssa käynyt eri malleja läpi. Aloituskustannukset kun vertailee voivat äkkiä olla 2-5000€ ja lisäksi ainakin Fortum maksaa taloyhtiölle kulutetun sähkön takaisin. Muilla taloyhtiölle lasku.

Asukkaan lataussopimuksen irtisanomisaika on Fortumilla 1 kuukausi ja sopimuksen irtisanomisesta ei tule kustannuksia. Pariin vähän vastaavaan malliin perehdyin, ja niissä piti sitoutua vuosiksi. Esimerkkinä Korttelilatauksen hinnoittelu joskus vuoden vaihteessa: Alkuinvestointi 3000 € per latauspiste (22 kW), kk-maksu 40 € per latauslaite, sähkö käytön mukaan 13-14 snt/kwh ja kaupan päälle 5 vuoden määräaikainen sopimus. Tällöin 250 kWh/kk maksaisi 72,5 €, kun Fortumilla hinta on 60 € eikä Fortum peri latauslaitekohtaista alkuinvestointia.

Tuli mieleen myös että latureitahan saa myös perus 3-vaihepistokkeeseen kytkettäviä. Jos taloyhtiön piikkiin laittaisi autopaikoille 3-vaihepistokkeet ja sitten lataaja ostaisi oman laturin ja sähköt veloitettaisiin lataajalta. Tällöin pääsisi yhtiö suht pienillä kustannuksilla ja lataajalta voisi veloittaa sähkön yhteydessä x€/kk vielä siitä kaapeloinnin tekemisestä. Tosin saako tällaiseen mitään tukea? Vai onko oltava kiinteät laturit jotta saa tukea kaapeloinnin tekoon?

Tällöin saataisiin hieno sillisalaatti halppislatureita, kun jokainen koittaa päästä mahdollisimman halvalla. Ei ehkä paras ratkaisu paloturvallisuuden kannalta. Lisäksi, un yhtäaikaisten latausten määrä kasvaa, tarvitaan myös liittymältä kokoa. Esimerkiksi meillä kiinteistöliittymän kasvatus seuraavaan sulakekokoon olisi ollut vajaa 5000 €. Tämä on joka tapauksessa edessä, kunhan latureita alkaa ilmestyä tarpeeksi pihaan. Liittymän kasvatustarvetta voi hillitä dynaamisella kuormanohjauksella, mutta kuten edellä kirjoiteltiin, ne ovat toistaiseksi valmistajakohtaisia ratkaisuja. Jos piha on täynnä erilaisia latureita (vieläpä osakkaiden omia), niin dynaamisen kuormanohjauksen rakentaminen on käytännössä mahdotonta.

Taloyhtiöissä joutuu ottamaan vähän muutakin huomioon kuin lataussähkön hinnan. Laskutus, laturien ylläpito ja huollot, jne. maksavat nekin jotain. Jos yhtiö päättää ottaa vastuun tästä kaikesta, se tarkoittaa lisää työtä hallitukselle ja/tai isännöitsijälle, mikä maksaa.

 

[Formica]

Kyllä päästään, jos autolla ajaa erittäin vähän. Piirsin liitteenä olevaan "fortum hinta" kuvaan palvelun kautta ladatun sähkön keskihinnan kk-kulutuksen funktiona. Varsin tavanomaisella 20 tkm vuosiajolla lataussähkö maksaa luokkaa 25 snt/kWh. Pidempää siivua päivittäin ajava maksaa sähköstä noin 20 snt/kWh.

Mielenkiintoisempi on mielestäni toinen kuva - vaihtoehtojen kustannusvertailua. Oletetaan sähkön kuukausittaiseksi tarpeeksi 250 kWh ja seuraavat vaihtoehdot:
- Fortum charge & drive paketti 60 €/kk
- Asennuttaa oma latauslaite hintaan 1500 € ja maksaa sähköstä kulutuksen mukaan 15 snt/kWh

Vasta noin 5,5 vuoden käytön jälkeen oma latauslaite olisi tullut Fortumin pakettia edullisemmaksi, ja kuuden vuoden jälkeen ero on 120 euroa oman laitteen eduksi. Kymmenen vuoden jälkeen ero on 1200 euroa, jolla saa juuri ja juuri uusittua latauslaitteen. Vähän ajavalla (100 kWh/kk) break-even tapahtuisi noin 3,5 vuoden kohdalla, ja kymmenen vuoden jälkeen ero on 2700 euroa oman laitteen hyväksi. Ihan nappikauppaa verrattuna autoilun kokonaiskustannuksiin.

Mulla sähkö+siirto+sähkövero maksaa päivällä 11,19 snt/kWh ja yöllä, kun enimmäkseen ladattaisiin, 9,28 snt/kWh. Oletan, että Fortum varaa oikeuden sähkön hinnan muutoksiin vähintään markkinahintaa seuraten, joten ei ole odotettavissa että se muuttuisi suhteessa edullisemmaksi. Esim. Webaston Type 2 laturin saa ~700€ (halvempiakin on) ja tunnissa sähkäri kytkee johdot ja testaa sen toiminnan. Eli kun puolitetaan aloituskustannus ja madalletaan kulmakerrointa kuvaajassasi "vaihtoehtojen kustannusvertailua.jpg", niin oma laite on edullisempi jo jossain kahden vuoden kohdalla? Toki jos tarvitaan kuormantasausta, niin laitteiden hinta nousee. Tässä hommassa vaan minun mielestäni pitää ajatella kymmenien vuosien aikajänteellä, ottaa tarvittaessa sen mukaan laina taloyhtiöön ja laittaa keskus sekä johdot kerralla valmiiksi, ettei hommaa tarvitse tehdä montaa kertaa. ARA:n tuetkin saa latausinfran rakentamiseen, vaikka asukkaat hankkisivat latausasemia myöhemmin omaan tahtiinsa. Niin tosiaan, jos latauspaikatkin laitetaan kerralla valmiiksi, niin aloituskustannus myös latauspömpelin osalta saa ARA:n tukea ja senkin hinta tippuu puoleen.

Edit: sähkövero...

 

[Fact0ry]

Tässä hommassa vaan minun mielestäni pitää ajatella kymmenien vuosien aikajänteellä, ottaa tarvittaessa sen mukaan laina taloyhtiöön ja laittaa keskus sekä johdot kerralla valmiiksi, ettei hommaa tarvitse tehdä montaa kertaa. ARA:n tuetkin saa latausinfran rakentamiseen, vaikka asukkaat hankkisivat latausasemia myöhemmin omaan tahtiinsa. Niin tosiaan, jos latauspaikatkin laitetaan kerralla valmiiksi, niin aloituskustannus myös latauspömpelin osalta saa ARA:n tukea ja senkin hinta tippuu puoleen.

Tästä olen samaa mieltä. Yhtiökokouksen pitää vaan hyväksyä investointi, ja ainakaan meillä ei vielä ollut imua siitä seuraaviin kustannuksiin. Luulen, että vuoden-parin sisällä tilanne muuttuu ja asiaa tarkastellaan uudestaan. Siinä kohtaa on helppo ottaa pöydälle myös omat latauslaitteet, kun Fortumin ratkaisu ei mitenkään sido vain heidän palvelunsa käyttöön - rinnalle voi asentaa kyllä omistuslaitteitakin joiden laskutuksen hoittaa esimerkiksi taloyhtiö.

 

[tavallinen viikari]

Nyt teillä on hyvät ja ajankohtaiset keskustelut. Pitääpä seurata ketjua ja itseltänikin löytyy jotakin kokemusta aiheesta.

Joko tämä sähköautojen lautausta koskeva artikkeli oli täällä -- Sähköautojen latausjärjestelyissä edessä ongelmia – suositus 3x16A:n syötöstä per piste, jopa arvonpudotus uhkaa

 

[Nomber]

Tästä olen samaa mieltä. Yhtiökokouksen pitää vaan hyväksyä investointi, ja ainakaan meillä ei vielä ollut imua siitä seuraaviin kustannuksiin. Luulen, että vuoden-parin sisällä tilanne muuttuu ja asiaa tarkastellaan uudestaan. Siinä kohtaa on helppo ottaa pöydälle myös omat latauslaitteet, kun Fortumin ratkaisu ei mitenkään sido vain heidän palvelunsa käyttöön - rinnalle voi asentaa kyllä omistuslaitteitakin joiden laskutuksen hoittaa esimerkiksi taloyhtiö.

Tämähän tässä varmasti on isoin kysymys kaikissa yhtiöissä että miten tällaiseen halutaan investoida. Ja meillä varmaan juuri kaikista pahin tilanne kun on vain vuokrapaikkoja ja niitäkin vain pieni määrä verrattuna asuntojen määrään. Suurimmalla osalla ei ole autoa eikä näin ollen varmasti mitään halua investoida mihinkään auton lataamisiin penniäkään. Ja sitten taas tosiaan kun on vaan vuokrapaikkoja niin ei vuokraajillakaan ole interssiä laittaa omaa rahaa likoon koska mitään ei saa mukaansa jos syystä tai toisesta paikastaan joutuu luopumaan. Eli ainoa mahdollisuus käytännössä paikan vuokrassa periä takaisin aloituskustannukset, mutta tässäkin aikajänne on todella pitkä jos sähköautoja ei tulekkaan pihaan kun vaikka 20 vuoden päästä tms. Siinä on moni osakas jo vaihtunut ja asunnon arvossa ei välttämättä näy mitenkään että on maksanut latauspaikoista.

 

[Tommy Goldfish]

Meillä olisi 10 asunnon rivari, jossa 10 parkkipaikkaa lämmitystolpilla ja kuulemma viimeksi kun kaapelit vedettiin, niin ne laitettiin tuplana. Mahdollisesti voisi aika helpolla päästä? Edellisessä yhtiökokouksessa jo puheltiin että kun ensimmäinen sähköauto tulee pihaan niin laitetaan laturit kaikille.

11kW olisi kiva saada, mutten tiedä käykö se vanha kaapelointi tähän, tai tarvitseeko alkaa ottamaan isompaa sulaketta/sähköliittymää kuluja nostamaan.

 

[Fact0ry]

Meillä olisi 10 asunnon rivari, jossa 10 parkkipaikkaa lämmitystolpilla ja kuulemma viimeksi kun kaapelit vedettiin, niin ne laitettiin tuplana. Mahdollisesti voisi aika helpolla päästä? Edellisessä yhtiökokouksessa jo puheltiin että kun ensimmäinen sähköauto tulee pihaan niin laitetaan laturit kaikille.

11kW olisi kiva saada, mutten tiedä käykö se vanha kaapelointi tähän, tai tarvitseeko alkaa ottamaan isompaa sulaketta/sähköliittymää kuluja nostamaan.

Riippuu ihan kaapelin paksuudesta. 10x11kW on kuitenkin 110kW, joka on todennäköisesti enemmän kuin teidän kiinteistöliittymän koko. Kannattaa aluksi pyytää joku sähkäri kartoittamaan vähän mitä on asennettuna. Myös omalla sähköverkkoyhtiöllä saattaa olla jopa ilmaisia palveluita kartoituksia ajatellen, kannattaa tarkistaa. Esim. Meillä oli Etelä-Suomessa näin.

 

[Habazon]

Tämähän tässä varmasti on isoin kysymys kaikissa yhtiöissä että miten tällaiseen halutaan investoida. Ja meillä varmaan juuri kaikista pahin tilanne kun on vain vuokrapaikkoja ja niitäkin vain pieni määrä verrattuna asuntojen määrään. Suurimmalla osalla ei ole autoa eikä näin ollen varmasti mitään halua investoida mihinkään auton lataamisiin penniäkään. Ja sitten taas tosiaan kun on vaan vuokrapaikkoja niin ei vuokraajillakaan ole interssiä laittaa omaa rahaa likoon koska mitään ei saa mukaansa jos syystä tai toisesta paikastaan joutuu luopumaan. Eli ainoa mahdollisuus käytännössä paikan vuokrassa periä takaisin aloituskustannukset, mutta tässäkin aikajänne on todella pitkä jos sähköautoja ei tulekkaan pihaan kun vaikka 20 vuoden päästä tms. Siinä on moni osakas jo vaihtunut ja asunnon arvossa ei välttämättä näy mitenkään että on maksanut latauspaikoista.

Uskallan väittää että muutamassa vuodessa latausmahdollisuus on oikeesti jo monella yks kriteeri kun omaa asuntoa ostetaan, hinnassa ei välttämättä näy mutta myyntiaikaan alkaa vaikuttamaan.

 

[P.T]

Riippuu ihan kaapelin paksuudesta. 10x11kW on kuitenkin 110kW, joka on todennäköisesti enemmän kuin teidän kiinteistöliittymän koko. Kannattaa aluksi pyytää joku sähkäri kartoittamaan vähän mitä on asennettuna. Myös omalla sähköverkkoyhtiöllä saattaa olla jopa ilmaisia palveluita kartoituksia ajatellen, kannattaa tarkistaa. Esim. Meillä oli Etelä-Suomessa näin.

Kuormantasaus kannattaa olla. 10x11kW voinee toteuttaa ihan hyvin siten että kaikkien ladataessa jokainen saa vain esim. 3,6kW.

 

[Fact0ry]

Kuormantasaus kannattaa olla. 10x11kW voinee toteuttaa ihan hyvin siten että kaikkien ladataessa jokainen saa vain esim. 3,6kW.

Ehdottomasti. Jos joltain löytyy kuormantasausjärjestelmistä kokemuksia, niin kuulisin mielelläni. Alkuvuodesta yritin niitä selvittää, mutta harmittavan huonosti tietoa saatavilla eri valmistajien ratkaisuista. Löytyykö ainuttakaan järjestelmää, johon voisi kytkeä >10 latauslaitetta langattomasti?

 

[Grazer]

Ehdottomasti. Jos joltain löytyy kuormantasausjärjestelmistä kokemuksia, niin kuulisin mielelläni. Alkuvuodesta yritin niitä selvittää, mutta harmittavan huonosti tietoa saatavilla eri valmistajien ratkaisuista. Löytyykö ainuttakaan järjestelmää, johon voisi kytkeä >10 latauslaitetta langattomasti?

Kysyitkö Parkkisähköstä? Siitä on jo kaksi tai kolme vuotta aikaa kun teetin Parkkisähköllä yhteen kiinteistöön latausinfraa ja muutaman latauspisteen ja mainostivat tuota latausasemien langatonta keskenään keskustelua ja kuormanhallintaa. En muista, montako laturia kuormanhallintapurkki tuki maksimissaan.

 

[Fact0ry]

Kysyitkö Parkkisähköstä? Siitä on jo kaksi tai kolme vuotta aikaa kun teetin Parkkisähköllä yhteen kiinteistöön latausinfraa ja muutaman latauspisteen ja mainostivat tuota latausasemien langatonta keskenään keskustelua ja kuormanhallintaa. En muista, montako laturia kuormanhallintapurkki tuki maksimissaan.

En kysynyt, sillä senhetkiset hintatiedot ja ratkaisu eivät houkutelleet. He perustavat palvelunsa yksityisoikeudelliseen pikaliitinratkaisuun, jonka kustannustehokkuuteen en usko. Nopeasti ajateltuna kuulostaa hienolta, mutta tehtävien kytkentöjen (ja siten kustannusten) määrää tuo ei laske yhtään. Yritys on sen verran nuori, etten itse ainakaan halunnut ottaa riskiä että valitsemamme operaattori menee konkurssiin jos ei kasvusuunnitelmat täyty.

Nyt heillä näyttää olevan joku taloyhtiökampanja. Massiiviset pisteet siitä, että hinnoittelu on avointa. Esimerkiksi meidän 22 auton parkkipaikalla latausvalmius (=pikaliittimet joka tolppaan) olisi maksanut 4136 euroa ennen ARA-tukea. Tämän jälkeen jokainen Type2-latauslaite 350€ aloitusmaksulla. Lisäksi 25€/kk + 0,02snt/kwh kuluja sähkön päälle. Kyseinen ratkaisu on jokaisella mittarilla Fortumin ratkaisua kalliimpi.

 

[BHN]

Onko näitä latausinfroja jo toteutettu vanhoihin taloyhtiöihin ? Mikä on ollut hinta per osakkeenomistaja? Jos se on tuhansissa euroissa saattaapi se aiheuttaa mielipahaa autotottomissa ja tarkanmarkan dieselautoilijoissa.
Latausinfran tuomaan osakkeen arvonnousuun en oikein jaksa uskoa vanhojen kerrostaloasuntojen kohdalla. Enkä ainakaan vuokran nousuun , mikä ensisijaisesti vuokraisäntänä kiinnostaa. Iso osa asukkaista on autottomia ja monilla niin vanha auto ettei ne moneen vuoteen sähköautoon vaihdu.

 

[P.T]

Onko näitä latausinfroja jo toteutettu vanhoihin taloyhtiöihin ? Mikä on ollut hinta per osakkeenomistaja? Jos se on tuhansissa euroissa saattaapi se aiheuttaa mielipahaa autotottomissa ja tarkanmarkan dieselautoilijoissa.
Latausinfran tuomaan osakkeen arvonnousuun en oikein jaksa uskoa vanhojen kerrostaloasuntojen kohdalla. Enkä ainakaan vuokran nousuun , mikä ensisijaisesti vuokraisäntänä kiinnostaa. Iso osa asukkaista on autottomia ja monilla niin vanha auto ettei ne moneen vuoteen sähköautoon vaihdu.

Onhan näitä...vaihteluväli on aika suuri eli minimissään lataajille vaihdetaan hieman lämpötolpan sisuskaluja, joka maksaa satasia lataajille ja muille ei mitään. Mittavampi remontti, jossa esim. mahdollistetaan max. 22kW lataus kuormantasauksella voisi olla luokkaa 2-3ke lataajille ja esim. 500e niille, jotka eivät latausta vielä tarvitse.

 

[kurkimies]

Eikö sitä voida vanhemmissa taloyhtiöissä tuoda ulos jakokaappia, johon vedetään tarpeeksi isot sulakkeet ja kaapelit väh. rakennettu 50kW sähköteholle, mutta rajoitettu ensin 11kW tai 22kW? Olisi helpompi muuttaa jälkikäteen isommalle teholle ilman kaapelin vaihtoa.

Silloin ei tarvitse taloyhtiön uusia omaa sähköpääkeskusta sähköautojen takia.

 

[Ode90]

Onko kellään jakaa kokemuksia noista latauspistokekartoituksista mitä eri firmat tarjoaa taloyhtiöille? Helen tarjoaa etäkartoitusta 200€ hintaan, mutta vähän epäilyttää, että miten tarkan kartoituksen etänä pystyy tekemään. Meillä kyseessä pieni 5 asunnon/autopaikan taloyhtiö, mihin joku suunnitelma olisi hyvä saada.

 

[Fact0ry]

Onko kellään jakaa kokemuksia noista latauspistokekartoituksista mitä eri firmat tarjoaa taloyhtiöille? Helen tarjoaa etäkartoitusta 200€ hintaan, mutta vähän epäilyttää, että miten tarkan kartoituksen etänä pystyy tekemään. Meillä kyseessä pieni 5 asunnon/autopaikan taloyhtiö, mihin joku suunnitelma olisi hyvä saada.

Meille tehtiin Fortumin paketin hankinnan yhteydessä kartoitus, ja siitä selvisi aika perustasolla, että kuinka montaa autoa voi ladata milläkin teholla ja vähän suuntaa-antavia investointihintoja kapasiteetin kasvattamiseen. Pyytäisin esimerkkiraportin yritykseltä kuin yritykseltä ennen minkään maksullisen kartoituksen tilaamista.

 

[Willema]

Eikö sitä voida vanhemmissa taloyhtiöissä tuoda ulos jakokaappia, johon vedetään tarpeeksi isot sulakkeet ja kaapelit väh. rakennettu 50kW sähköteholle, mutta rajoitettu ensin 11kW tai 22kW? Olisi helpompi muuttaa jälkkäteen isommalle teholle ilman kaapelin vaihtoa.

Silloin ei tarvitse taloyhtiön uusia omaa sähköpääkeskusta sähköautojen takia.

Myös meillä voisi ajatella jotain tuollaista yhteistyötä sähkön toimittajan kanssa taloyhtiössä. Parkkipaikka on jonkin verran kaukana yhtiön seinästä ja sähköpääkeskuksesta, aikamoisen kaapelikaivannon ja asfaltin repimisen sekä uusinnan takana. Noita sähkön toimittajan jakokeskuksia on valmiiksi parkkitontin eri puolilla, eri taloihin lähtöinä. Luulisi aika helposti löytyvän siis parempi jako- ja sähkönseurantajärjestelmä nykymaailman aikaan.
Tein tuossa saman tien kyselyn alueen sähköntoimittajalle asian tiimoilta.

 

[JaniKari]

Selvittelin, että taloyhtiön parkkikatoksen lämmitintolppiin menevät sulakkeet eivät riitä yli 8A lataukselle. 8A riittäisi plugarille, mutta onko olemassa kiinteällä type2 johdolla olevaa 8A latausasemaa? Matkalatausjohto ei ole vaihtoehto, sillä sitä ei saa luvallisesti pitää koko ajan kiinni rasiassa.

Kyllä kaikkien(?) latausaseman maksimi virtaa voi rajoittaa. Sisällä on kytkimet tätä varten. Itsellä 32A laturi mutta olen rajoittanut latauksen 16A:n kun kaapelointi rajoitti.