Sähköautojen (ja hybridien) latausinfra taloyhtiöissä

Mutta mutta, Tesla-työkaverini väittää kivenkovaan että Tesloilla ei tee mitään yksivaihelatauksella (8A, tai edes 16A?) kovilla pakkasilla, koska Tesla kuulemma käyttää kaiken tehon akun lämmittämiseen. sen lataamisen sijasta. Eli joko lataus edistyy Teslalla pakkasella 8A todella hitaasti, tai ei ollenkaan, tai kuulemma akun lataustaso uhkaa jopa laskea hidaslatauksen aikana (ilmeisesti koska auto kuitenkin kuluttaa akkua koko ajan hieman, sentry-moodit jne.)?
Oman kokemuksen perusteella varaustaso ei laske 8A virralla ainakaan -5 asteessa, mutta lataus on hidasta ja vain noin 70% käytetystä energiasta päätyy akkuun. 1-vaihe 16a (3,7kw) tätä ongelmaa ei ole ja sillä pärjää mainiosti. Lataushäviöt ei käytännössä eroa 11kw latauksesta. Itselläni siis 3,7kw yksivaihelataus kotona ja matkalla tullut kokeiltua 8A latausta. Kesällä tuo 8A on varmaan ihan ok, mutta ei talvella.

3,7kw ainoat negat on varaustason pieni (1-2%yks) lasku kun esilämmittää auton, sekä hidas lataus tyhjästä täyteen. Jos illalla tulee tyhjänä kotiin ja aamulla pitäisi olla täysi akku, niin se ei 3,7kw onnistu. Ei ole vielä itselläni tullut vastaan, mutta jos tulee niin kodin lähellä on paljon 11kw ja pikalatureita joilla ongelman voi kiertää.
 
Pätee ihan mihin vain hallituksessa, sitten kun siellä on se vanha jäärä tai pari niin torppaavat kaiken nuorten "turhana" hömpötyksenä
Meillä onneksi hallitus lähti etukenossa tätä ajamaan ja mahdollisuus vaihtaa omakustanteisesti lämpötolppia hidaslatausasemiksi hyväksyttiin yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa muistaakseni riitti että enemmistö (paikallaolleista) osakkaista hyväksyi esityksen, mutta eipä sitä kukaan tuntunut vastustavankaan kun tehtiin selväksi ettei siitä tule osakkaille lisäkustannuksia.

Tai no, pieni lisäkustannus tuli kun tilattiin ammattimies mitoittamaan kuinka monta lämpötolppapaikkaa voidaan enimmillään sallia muuttamiseksi latauspaikoiksi, ennenkuin pitää turvautua joko kuormanhallintaan tai pääsähkökeskuksen yms. uusimiseen.
 
Oman kokemuksen perusteella varaustaso ei laske 8A virralla ainakaan -5 asteessa, mutta lataus on hidasta ja vain noin 70% käytetystä energiasta päätyy akkuun. 1-vaihe 16a (3,7kw) tätä ongelmaa ei ole ja sillä pärjää mainiosti.
Tämä oli siis Tesla, joku model ja vuosimalli?

Mietin onko noissa korealaisissa ja VW samantapaista systeemiä? En edes tiedä tekeekö Zoe mitään (hidas)latauksen aikaisia akunlämmittelyjä, vaan lataileeko vaan kylmään akkuun mistään mitään välittämättä.
 
Tämä oli siis Tesla, joku model ja vuosimalli?

Mietin onko noissa korealaisissa ja VW samantapaista systeemiä? En edes tiedä tekeekö Zoe mitään (hidas)latauksen aikaisia akunlämmittelyjä, vaan lataileeko vaan kylmään akkuun mistään mitään välittämättä.
Niin siis juu Tesla Model 3LR 2020 autoon pohjautuu edellisen viestini kokemukset. En tiedä miten muissa on asia järjestetty.
 
mutta olen ymmärtänyt että akkujen efektiivinen latausteho tippuu radikaalisti kovemmilla pakkasilla.
Ai niin tuohon piti vielä kommentoida, eli noissa keskusteluissa pitää yrittää pitää mielessä puhutaanko niissä kaikesta mahdollisesta latauksesta (mukaanlukien 8A hidaslataus), vai suurteholatauksesta että miten hyvin pakkasilla luonnistuu jotkut 150-350kW latailut.

Aika usein noissa "hitaat latausnopeudet talvipakkasilla"-keskusteluissa ja youtube-videoissa taidetaan viitata noihin suurteholataustapauksiin, ja harmitellaan kun Ionityn 350kW tehoisesta DC-latausasemasta ei tulekaan latausta aluksi kuin "vain" 50kW teholla, ainakin niin kauan kunnes akku lämpenee hieman latauksen aikana. Tuolla keskustelulla ei liene niin merkitystä jos puhutaan 8A eli 1,84kW hidaslatauksesta...

Se minua edelleen toki kiinnostaa miten eri sähköautot tuon hidaslatauksen hanskaavat? Ilmeisesti Tesla pyrkii lämmittämään akkua jopa hidaslatauksessa, jotkut muut autot ehkä eivät? Miksi Tesla näin tekee, suojeleeko lämmitys akkua eli kylmän akun lataaminen edes 8A hidaslatauksella tekee pahaa akun kunnolle ja pitkäikäisyydelle? Entä miten asiaan vaikuttaa se että akku (käsittääkseni) lämpenee itsekseen latailun aikana, ilman aktiivista lämmitystäkin?

No, kaiken varalta varsinkin pakkasilla minulla on tapana pyrkiä laittamaan auto lataukseen aina heti ajon jälkeen, kun akku oletettavasti on edelleen lämmin ajon jäljiltä. Sen sijaan että antaisin auton ja akun jäähtyä kovilla pakkasilla, ja vasta sitten lataukseen.
 
Itseäni ihmetyttää kovasti toi ajatusmaailma ihmisillä. Kyllä tässä nyt on viimesen parin vuoden aikana vahvasti nähty mihin suuntaan tätä yksilön liikkumista viedään.
Luulisi tosiaan, että olisi jo taloyhtiöiden etu alkaa käsittelemään ihan oikeasti näitä asioita ja sijoittaa siihen infraan. Varmasti alkaa kohta olemaan jo asuntokaupan ehtona
latausmahdollisuus joillakin ihmisillä.

Harmittaa vähän itseäkin, että täälläkin asia käsiteltiin tosi pintapuolisesti, että pistätän vain itselleni rasian, kun asiaan voisi oikeasti alkaa perehtymään ihan kunnolla.
Noh ehkä tämä oli tämmöinen pieni herätys taloyhtiölle, että kohta se alkaa...

Tähän on pakko tarttua, mutta hitto soikoon että on paljon vanhoja jääriä. Taloyhtiön puhiksena olin ainoa, joka oli sitä mieltä et sähkötolppia pitäisi asentaa jos kolme vuotta sitten. Kukaan muu ei ollut kanssani samaa mieltä, yhtiökokouksessa asiaa on vastustettu nyt kolmen vuoden ajan erittäin radikaalisti ja voimakkaasti. Nyt puolestaan saan aina välillä soittoja ihmisiltä, jotka katselee taloyhtiössä asuntoa ja kyselee onko laturia tai mahdollisuutta... hienoa vastata "yhtiökokouksen päätöksen mukaan sähköautojen lataustarpeelle ei nähty kannatusta". Mutta näillä mennään.
 
Tähän on pakko tarttua, mutta hitto soikoon että on paljon vanhoja jääriä. Taloyhtiön puhiksena olin ainoa, joka oli sitä mieltä et sähkötolppia pitäisi asentaa jos kolme vuotta sitten. Kukaan muu ei ollut kanssani samaa mieltä, yhtiökokouksessa asiaa on vastustettu nyt kolmen vuoden ajan erittäin radikaalisti ja voimakkaasti. Nyt puolestaan saan aina välillä soittoja ihmisiltä, jotka katselee taloyhtiössä asuntoa ja kyselee onko laturia tai mahdollisuutta... hienoa vastata "yhtiökokouksen päätöksen mukaan sähköautojen lataustarpeelle ei nähty kannatusta". Mutta näillä mennään.

Tämä on varmasti aika yleinen asenne taloyhtiöissä. Valitettavasti moni ei ajattele pätkääkään omaa senhetkistä tarvettaan pidemmälle. Olen myös yrittänyt meidän taloyhtiössämme puhua sen puolesta, että laitettaisiin koko taloyhtiöön etäohjattavat hidaslataustolpat, mutta taitaa kaikua kuuroille korville. Kartoitus on tehty ja kustannusarvio tälle olisi n. 500-600 euroa per osakas keskimäärin. Eli siis tuollainen puolentoista kuukauden yhtiövastike siitä, että saataisiin modernit tolpat kaikille (nykyiset on alkuperäiset vuodelta '88, helvetin epätarkalla ja "kätevällä" pyöritettävällä kellokytkimellä) ja latausmahdollisuus nykyiselle ja tuleville ladattavan auton omistajille.
 
Jos itsellä ei ole näköpiirissä tarvetta lataustolpalle niin onko silloin jääräilyä vastustaa tolppien asentamista taloyhtiön kustannuksella? Kellään ei sen sijaan varmaan ole mitään sitä vastaan, että lataustolppia asennetaan omakustanteisesti. Yhtiökokouksessahan ne näkemykset sitten mitataan ja enemmistön kanta ratkaisee.
 
Jos itsellä ei ole näköpiirissä tarvetta lataustolpalle niin onko silloin jääräilyä vastustaa tolppien asentamista taloyhtiön kustannuksella? Kellään ei sen sijaan varmaan ole mitään sitä vastaan, että lataustolppia asennetaan omakustanteisesti. Yhtiökokouksessahan ne näkemykset sitten mitataan ja enemmistön kanta ratkaisee.
Riippuu vähän onko tarkoitus ajatella tulevaa. Itse esim olisin kannattanut omassa taloyhtiössä ilmankin sähköautoa edes parin tolpan asentamista tietäessäni että joko myyn kämpän ja/tai sähköauto tulee kuitenkin jossain vaiheessa pihaan. Itsellä on kaupat meneillään kämpästä jossa on joka tolppa sähköauton lataukseen soveltuva ja tuo oli erittäin mukava "yllätys" ottaen huomioon alueen ja muut. Itsellä oli pari varsin samantyyppistä kämppää haarukassa ja kyllä nuo pikkujutut esim taloyhtiön tulevaisuuteen katsomisesta käänsivät kelkan selkeästi toista kohti. Toisessa oli juurikin vanhoja jääriä, toisessa vanhoja mutta tulevaisuutta ja taloyhtiön parasta ajattelevia.
 
Onko täällä kellään taloyhtiössä 3x16A latausta? Kannattaako tämmöinen laittaa vai mennä ihan vaan 1x16A latauksella? Jos jo tuo 1-vaihe lataus vaatisi kuormanhallinnan niin tuleeko tällöin merkittäviä lisäkustannuksia tehokkaammasta latauksesta? Tuosta kuormanhallinnasta ylipäätään ilmeisesti tulee aika isot kulut. Muutenhan tommoset super shuko latausboxit ovat halpoja.
 
Jos itsellä ei ole näköpiirissä tarvetta lataustolpalle niin onko silloin jääräilyä vastustaa tolppien asentamista taloyhtiön kustannuksella? Kellään ei sen sijaan varmaan ole mitään sitä vastaan, että lataustolppia asennetaan omakustanteisesti. Yhtiökokouksessahan ne näkemykset sitten mitataan ja enemmistön kanta ratkaisee.

Niin no jos ei myöskään ole ajatus muuttaa kämpästä pois lähivuosina niin kai siinä sitten voi ymmärtää pihistelyn. Auttaahan nuo toki myös lämmityskäytössä, kun voi ohjelmoida kännykästä minuutin tarkkuudella lämmitysajan.

Ja juu enemmistöhän sen ratkaisee, mutta yllättävän paljon näissä yleensä vaikuttaa hallituksen kanta ja se, miten asia yhtiökokouksessa esitetään (tai pahimmassa tapauksessa ei esitetä lainkaan).
 
Onko täällä kellään taloyhtiössä 3x16A latausta? Kannattaako tämmöinen laittaa vai mennä ihan vaan 1x16A latauksella? Jos jo tuo 1-vaihe lataus vaatisi kuormanhallinnan niin tuleeko tällöin merkittäviä lisäkustannuksia tehokkaammasta latauksesta? Tuosta kuormanhallinnasta ylipäätään ilmeisesti tulee aika isot kulut. Muutenhan tommoset super shuko latausboxit ovat halpoja.

Kunnollinen kuormanhallinta vaatii Type2-latausasemat, koska tyhmää sukorasiaa superilla tai ilman (tai vaikka voimavirtarasiaa) voi "kuormahallita" vain on-off menetelmällä. Jos lähtee hankkimaan Type2-latausasemia, kannattaa varmaan vertailla hintaa. Nykyäänhän taitaa ARA-tuki vaatia valmiuden 3x16A lataukselle, joten hintaero ei luulisi olevan valtava, mutta kysymällähän se selviää. Toisaalta epäilen, että monet yliarvioivat yhtäaikaisten lataajien määrää ja siten latauksesta aiheutuvaa kuormaa. Paras tietenkin jos sulakekokoa on mahdollista kasvattaa.
 
Tämä on varmasti aika yleinen asenne taloyhtiöissä. Valitettavasti moni ei ajattele pätkääkään omaa senhetkistä tarvettaan pidemmälle. Olen myös yrittänyt meidän taloyhtiössämme puhua sen puolesta, että laitettaisiin koko taloyhtiöön etäohjattavat hidaslataustolpat, mutta taitaa kaikua kuuroille korville. Kartoitus on tehty ja kustannusarvio tälle olisi n. 500-600 euroa per osakas keskimäärin. Eli siis tuollainen puolentoista kuukauden yhtiövastike siitä, että saataisiin modernit tolpat kaikille (nykyiset on alkuperäiset vuodelta '88, helvetin epätarkalla ja "kätevällä" pyöritettävällä kellokytkimellä) ja latausmahdollisuus nykyiselle ja tuleville ladattavan auton omistajille.

Tämäpä se. Tämäkään taloyhtiö ei suinkaan ole pieni, 114 asuntoa joten esim. 10 latauksellisen paikan luominen ei paljoa oikeasti rasita per pää. Haastavinta tässä on se, että koska asuu iäkästä porukkaa, niin sähköautoilu nähdään "nuorten ohimenevänä vaiheena" ja "turhana investointina, joka ei ketään kiinnosta". Seuraavaksi korjauslistalla on tulossa parkkipaikkojen ja tallien perusteellinen korjaustyö, joten itse kyllä teen parhaani että voidaan ujuttaa järkeä tähän, mutta en kyllä hirveästi jaksa uskoa että läpi menee.
 
Tämäpä se. Tämäkään taloyhtiö ei suinkaan ole pieni, 114 asuntoa joten esim. 10 latauksellisen paikan luominen ei paljoa oikeasti rasita per pää. Haastavinta tässä on se, että koska asuu iäkästä porukkaa, niin sähköautoilu nähdään "nuorten ohimenevänä vaiheena" ja "turhana investointina, joka ei ketään kiinnosta". Seuraavaksi korjauslistalla on tulossa parkkipaikkojen ja tallien perusteellinen korjaustyö, joten itse kyllä teen parhaani että voidaan ujuttaa järkeä tähän, mutta en kyllä hirveästi jaksa uskoa että läpi menee.
Aika moni asia on itse tullut painettua läpi niinkin "alhaisesti" kuin vetoamalla lapsenlapsiin. Oli se sitten putkiremontin teko perinteisellä menetelmällä vai paskalla sukituksella tai ylipäänsä kun ovat halunneet päästä halvalla koska eivät elä enää pitkään.
 
Tämäpä se. Tämäkään taloyhtiö ei suinkaan ole pieni, 114 asuntoa joten esim. 10 latauksellisen paikan luominen ei paljoa oikeasti rasita per pää. Haastavinta tässä on se, että koska asuu iäkästä porukkaa, niin sähköautoilu nähdään "nuorten ohimenevänä vaiheena" ja "turhana investointina, joka ei ketään kiinnosta". Seuraavaksi korjauslistalla on tulossa parkkipaikkojen ja tallien perusteellinen korjaustyö, joten itse kyllä teen parhaani että voidaan ujuttaa järkeä tähän, mutta en kyllä hirveästi jaksa uskoa että läpi menee.
Nykyäänhän jos tulee näitä massiivisia korjauksia tulee tehdä varaukset valmiiksi. Saavat sanoa mitä haluavat ne pitää vain tehdä nykyään.

 
Aika moni asia on itse tullut painettua läpi niinkin "alhaisesti" kuin vetoamalla lapsenlapsiin. Oli se sitten putkiremontin teko perinteisellä menetelmällä vai paskalla sukituksella tai ylipäänsä kun ovat halunneet päästä halvalla koska eivät elä enää pitkään.

Jooh yritetty. Oli tuossa vesisaneerausprokkis + kylppärit ja siihen sain hakattua väkisin läpi, että viedään jokaiseen asuntoon kuidut (eli kuitu keskusjakamoon ja sieltä ethernettiä asuntoihin), koska kuitenkin avattiin ja porattiin neljää taloa reilun vuoden ajan. Mutta tämä autotekninen asia on ihan helvetin vaikea.

Nykyäänhän jos tulee näitä massiivisia korjauksia tulee tehdä varaukset valmiiksi. Saavat sanoa mitä haluavat ne pitää vain tehdä nykyään.


Jooh tätä yritän ajaa kuin käärmettä pyssyyn. Ongelmana on vaan se, että laajan rempan arviointi on vähän tulkinnanvaraista eikä niin suoraviivaista kuin itse haluaisin.
 
Jooh tätä yritän ajaa kuin käärmettä pyssyyn. Ongelmana on vaan se, että laajan rempan arviointi on vähän tulkinnanvaraista eikä niin suoraviivaista kuin itse haluaisin.
Meillä on ainakin periaatepäätös tehty että valmis tulee kun pihaa rempataan. Kiinteistöliitosta voisit saada kättä pidempää tuohon asiaan tai sitten isännöitsijä voisi myös selvittää.
 
Meillä on ainakin periaatepäätös tehty että valmis tulee kun pihaa rempataan. Kiinteistöliitosta voisit saada kättä pidempää tuohon asiaan tai sitten isännöitsijä voisi myös selvittää.

Kiinteistöliitosta olen saanut paljonkin papruja aiheeseen liittyen jne. mutta mutta. Tässä on tulossa sellainen ratkaisu mitä todennäköisemmin, että vanhat autotallipaikat revitään hiuksista pois ja tehdään katoksia ym. jolloin käytännön tarve itse rakentamiselle on pieni. Suurin kulu on varmaan alumiiniset osat ja uudelleenasfaltointi. Mutta katsotaan mitä yhtiökokouksessa tulee, se vaan kun on niin paljon vanhoja jääriä, että itse alle 40-vuotiaana ne edelleenkin puhuu pojasta :tup:
 
Niin edellytetäänkö nuo vedot piharemontissa? Meille on syksyllä tulossa täys sähköremppa ja kaikki johdot vedetään uusiksi. Ehdotin yhtiökokouksessa että laitettais sähkötolpat, taloyhtiössä on kuitenkin jo muutama hybridi. Sittemmin tuli uutinen jonka mukaan noita tietyn kokoisia pistokkeita pitäisi asennella isojen remppojen yhteydessä ja eiköhän tuo sähköremppa ole juuri sellainen. Nyt tulin pohtineeksi, että voiko samaan tolppaan asentaa shukon ja sellaisen type kakkosen, ja tuleeko älyttömän kalliiksi? Bensa-autot kun tarttee shukoa lämmittimeen enkä pitäisi pahana jos hybridiäkin voisi toisella johdolla ladata ja toisella johdolla lämmittää lohkoa.
 
Niin edellytetäänkö nuo vedot piharemontissa? Meille on syksyllä tulossa täys sähköremppa ja kaikki johdot vedetään uusiksi. Ehdotin yhtiökokouksessa että laitettais sähkötolpat, taloyhtiössä on kuitenkin jo muutama hybridi. Sittemmin tuli uutinen jonka mukaan noita tietyn kokoisia pistokkeita pitäisi asennella isojen remppojen yhteydessä ja eiköhän tuo sähköremppa ole juuri sellainen. Nyt tulin pohtineeksi, että voiko samaan tolppaan asentaa shukon ja sellaisen type kakkosen, ja tuleeko älyttömän kalliiksi? Bensa-autot kun tarttee shukoa lämmittimeen enkä pitäisi pahana jos hybridiäkin voisi toisella johdolla ladata ja toisella johdolla lämmittää lohkoa.
Ei sinne pakko ole asentaa mitään, mutta valmius pitää tehdä, eli minimi on vetää sinne maahan suojaputki.

Käytännössä valmius kannattaa yehdä niin että tolppiin tulee kaapelointi, ja paikan omistaja sitten omalla ksutannuksellaan laittaa laturin.

Voidaan myös etukäteen sopia mitä laturia käytetään, niin että ovat sitten myöhemmin yhteensopivia tehonrajoituksen kanssa.
 
Ja juu enemmistöhän sen ratkaisee, mutta yllättävän paljon näissä yleensä vaikuttaa hallituksen kanta ja se, miten asia yhtiökokouksessa esitetään (tai pahimmassa tapauksessa ei esitetä lainkaan).

Kyllähän tuollaisen asian yhtiökokouksen asialistalle saa jos haluaa. Jos hallituksen kanta on latauspaikkoja vastaan, niin kielteisessä valossa pj sen yhtiökokouksessa esittelee tietenkin. Latauspaikkoja haluavat voivat omissa puheenvuoroissaan esittää näkemyksensä ja perustelunsa. Hyvin valmistautuneena ja jos perustelut on kunnossa niin yhtiökokous kyllä tekee taloyhtiölle sopivimman ratkaisun. Jonkinlaista pitkäjännitteistä mielipidevaikuttamista kannattaa harrastaa ja sitä tehdessä myös selviää itselle, että onko yleensä realistista mahdollisuutta saada asia yhtiökokouksessa päätettyä oman tavoitteen mukaan. Ja täytyy hyväksyä, että oma mielipide ei ole parempi kuin muidenkaan osakkaiden. Hallitus sitten toteuttaa omassa toiminnassaan enemmistön tahtoa.
 
Meillä on taloyhtiössä sähköautoja tulossa. Paritaloja, autokatoksissa tavalliset sukot ja sähköt suoraan asuntojen ryhmäkeskuksista. Katoksiin tulee 1-vaiheiset syöttökaapelit. Kaapeleita ei ole putkitettu joten vaihtaminen tarkoittaisi asvaltin avauksia jne.

Yksinkertaisinta olisi varmaan vaihtaa supersukot kaikkiin. Jos joku tarvitsee nopeamman, 3-vaiheisen latauksen, kannattaa varmaan linjata laturit siten, että olisivat myöhemmin liitettävissä jonkinlaiseen langattomaan kuormanhallintaan? Onko esimerkkejä tällaisista latureista hintoineen?
Meillä on samankaltainen tilanne ja asuntokohtainen kuormanohjaus tähän tapaan olisi helpoin ratkaisu: Referenssitarina Asunto Oy Espoon Vuorenhaltia - Ev Lataa

Harmi kun se Foremica meni lopettamaan. Vaikutti hyvältä ratkaisulta ettei tarvitse sitoa yhteen valmistajaan kuormanhallinta + latauslaite komboa. Ehkä hommassa oli joku vikana, kun lopettivat jo nyt. ABB:llä olisi kait noita OCCP tukevia vehkeitä. Toinen vaihtoehto voisi olla Garo. Lähinnä valmistaja, joka ei katoa markkinoilta parin vuoden päästä. Sen verran älyä olisi kiva olla, että pääsisi myös ohjaamaan latausta aurinkovoimalan mukaan. Saattaa tulla taloyhtiöön myös aurinkovoimala, jonka tuotto jyvitetään sitten kaikille osakkaille energiayhteisön kautta. Melkeinpä riittäisi älyntaso mallia "if sunny = lataa".
 
Onpa hankalaa selvitellä perusasioita taloyhtiön kuormanhallinnasta. Kaikenlaisia oppaita kyllä löytyy, mutta oikean tiedon sijasta niissä markkinoidaan omia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja.

Millaisilla laitteilla kuormanhallinta kannattaa toteuttaa käytännössä pienessä taloyhtiössä? Jos on jonkin valmistajan oma ratkaisu ja yksi latausasema hajoaa sen jälkeen kun tuote on poistunut markkinoilta, niin pitääkö koko systeemi laittaa uusiksi? Onko OCPP standardin laitteet sopiva ratkaisu, jos tarve on vain kuormanhallintaan eikä siihen sotketa etäyhteyksiä tai laskutuksia? Tarvitaanko sähkökeskuksen puolelle jotakin älyä vai pelkästään kokonaiskulutuksen mittaus, jolla latauslaitteet itse säätävät tehoa?
 
Viimeksi muokattu:
Taloyhtiössä tuossa kuormanhallinnassa on sellainen lisävipu, että sitä kuormaa pitäisi pystyä rajoittamaan sen koko taloyhtiön sähköliittymän että lataukseen käytetyn asunnon sulakkeen keston mukaan.

Siis taloyhtiö voi olla esim 3x125A, mutta se asunto 3x25A, kumpikaan ei saisi ylittyä.
 
Taloyhtiössä tuossa kuormanhallinnassa on sellainen lisävipu, että sitä kuormaa pitäisi pystyä rajoittamaan sen koko taloyhtiön sähköliittymän että lataukseen käytetyn asunnon sulakkeen keston mukaan.

Siis taloyhtiö voi olla esim 3x125A, mutta se asunto 3x25A, kumpikaan ei saisi ylittyä.
Meillä kai riittää, että kiinteistöliittymä mitataan, sillä autopaikkojen sähköä ei ole tarkoitus kierrättää asuntojen sulakkeiden läpi. Epäselvyyttä on ennenkaikkea millä tekniikalla tehdä kuormantasaus. Onko siihen muuta järkevää vaihtoehtoa, kuin jonkin valmistajan oma ratkaisu?
 
Itselle on tulossa uuteen taloyhtiöön katospaikalle Harju Elekter 11kW. Toimitus tosin on vasta elokuussa. Tuo toimii Väreen kautta, joka hoitaa mittaukset ja kuormanjaot sun muut. Tosin projektipäällikön kanssa keskustellessa kävi ilmi että kukaan muu koko talosta ei ole tolppaa tilannut joten pitäisi ainakin tehon riittää.

Itsellä vielä hybridi joka ei kummoista tehoa vaadi, mutta onpahan sitten varaus täyssähkölle jollainen saattaa hyvinkin olla kiikarissa seuraavaksi. Sen verran hybridin kanssa on kyllä oppinut että itsellä pitää olla oma lataustolppa omalla parkkipaikalla jos ladata aikoo. Olihan tuossa vähän ekstraa hinnassa (2800e), mutta toisaalta säästyy säädöltä isännöitsijan kanssa kun tolppa on "päätetty" rakennusaikana. Väreen maksukin luvattiin hoitaa läpilaskutuksena joten ei pitäisi tulla mitään 100e/kk tolppamaksuakaan. Nähtäväksi jää.
 
Meillä kai riittää, että kiinteistöliittymä mitataan, sillä autopaikkojen sähköä ei ole tarkoitus kierrättää asuntojen sulakkeiden läpi. Epäselvyyttä on ennenkaikkea millä tekniikalla tehdä kuormantasaus. Onko siihen muuta järkevää vaihtoehtoa, kuin jonkin valmistajan oma ratkaisu?
Ei se tilanne muutu, kuin että se on kiinteistöliittymän sulake joka pitää vahtia asunnon sulakkeen sijaan, tuon pääsulakkeen lisäksi.
 
Ei se tilanne muutu, kuin että se on kiinteistöliittymän sulake joka pitää vahtia asunnon sulakkeen sijaan, tuon pääsulakkeen lisäksi.
Kiinteistöliittymää toki pitää seurata dynaamisessa hallinnassa. Tosin meillä voisi riittää staattinenkin hallinta, jossa ennakkoon määrätty kapasiteetti mukautuu latauskuormaan, mutta dynaamisen hallinnan kulu on kaiketi aika pieni, mahdollistaa suurempia latausnopeuksia ja tuo lisävarmuutta.

Googlailin näitä ahkerasti ja löysin vain Garon, jossa on 22kW ja kuormanhallinta useammalle asemalle paikallisesti ilman pilvipalveluita tjms. välistävetäjiä. Kuormanhallintaan Garolla vedetään liittymän mittarista parikaapeli yhteen master-latauslaitteeseen ja josta se ketjutetaan slave-laitausasemiin. Onkohan muita vastaavia tiedossa?
 
Eikös tuo staattinen tarkoita vaan sitä että latausasemat on säädetty niin pienelle teholle että sulakkeet ei pala, vaikka kaikki olisi yhtäaikaa päällä. Tuohan ei sinänsä maksa yhtään mitään, kyllähän ne tehonasetuksen dippikytkimet muutenkin asennuksen yhteydessä säädetään johonkin.
 
Kai staattisessakin kuormaa jotenkin tasataan, eikä vain rajoiteta? Esimerkit jotka löysin koskivat lähinnä kahden laturin kuorman tasausta, joten voi olla että olen ymmärtänyt staattisen kuormanhallinnan merkityksen väärin.
 
Kiinteistöliittymää toki pitää seurata dynaamisessa hallinnassa. Tosin meillä voisi riittää staattinenkin hallinta, jossa ennakkoon määrätty kapasiteetti mukautuu latauskuormaan, mutta dynaamisen hallinnan kulu on kaiketi aika pieni, mahdollistaa suurempia latausnopeuksia ja tuo lisävarmuutta.

Googlailin näitä ahkerasti ja löysin vain Garon, jossa on 22kW ja kuormanhallinta useammalle asemalle paikallisesti ilman pilvipalveluita tjms. välistävetäjiä. Kuormanhallintaan Garolla vedetään liittymän mittarista parikaapeli yhteen master-latauslaitteeseen ja josta se ketjutetaan slave-laitausasemiin. Onkohan muita vastaavia tiedossa?

Innohome Charlie 3:ssa saa neljä laitetta ketjuun. Noissa on myös tulo ulkoiselle ohjaukselle, eli jos laitetaan esim. kiuas päälle niin virran voi rajoittaa erikseen.
 
Tarkoitetaanko tuolla staattisella hallinnalla jotain kärkiohjattua kiinteää pudotusta? Siis esim juuri kiukaan ohjaamana?
 
Itselle on tulossa uuteen taloyhtiöön katospaikalle Harju Elekter 11kW. Toimitus tosin on vasta elokuussa. Tuo toimii Väreen kautta, joka hoitaa mittaukset ja kuormanjaot sun muut. Tosin projektipäällikön kanssa keskustellessa kävi ilmi että kukaan muu koko talosta ei ole tolppaa tilannut joten pitäisi ainakin tehon riittää.

Itsellä vielä hybridi joka ei kummoista tehoa vaadi, mutta onpahan sitten varaus täyssähkölle jollainen saattaa hyvinkin olla kiikarissa seuraavaksi. Sen verran hybridin kanssa on kyllä oppinut että itsellä pitää olla oma lataustolppa omalla parkkipaikalla jos ladata aikoo. Olihan tuossa vähän ekstraa hinnassa (2800e), mutta toisaalta säästyy säädöltä isännöitsijan kanssa kun tolppa on "päätetty" rakennusaikana. Väreen maksukin luvattiin hoitaa läpilaskutuksena joten ei pitäisi tulla mitään 100e/kk tolppamaksuakaan. Nähtäväksi jää.
Onko tämä joku eTolppa-asema? Jatkossa muidenkin latausasemien oltava ainakin toistaiseksi saman toimittajan. Vaikka noihin on se OCPP-protokolla olemassa, niin ei ole tullut vielä yhtään toteutusta vastaan, jossa olisi yhteen kuormanhallintajärjestelmään asenneltu eri toimittajien laitteita sekaisin.

Meillä on taloyhtiössä työn alla selvitys/tarjouspyyntökierros siitä miten toteuttaa latausinfra niin että jokaiselle paikalle saa 11 kW latausvalmiuden. Katospaikat on helppo toteuttaa kun ei tarvitse pihaa kaivella auki. Pihapaikat vaatii sitten kaivuhommia, kun ei nuo lämmitystolpparyhmät kovin pitkälle riitä, vaikka talo onkin vasta neljä vuotta vanha.

Taloyhtiössä tuossa kuormanhallinnassa on sellainen lisävipu, että sitä kuormaa pitäisi pystyä rajoittamaan sen koko taloyhtiön sähköliittymän että lataukseen käytetyn asunnon sulakkeen keston mukaan.

Siis taloyhtiö voi olla esim 3x125A, mutta se asunto 3x25A, kumpikaan ei saisi ylittyä.
Jep. Tämä 2-portainen kuormanhallinta tuntuu olevan hankala aihe monelle latausjärjestelmätoimittajalle.
 
Onko tämä joku eTolppa-asema? Jatkossa muidenkin latausasemien oltava ainakin toistaiseksi saman toimittajan. Vaikka noihin on se OCPP-protokolla olemassa, niin ei ole tullut vielä yhtään toteutusta vastaan, jossa olisi yhteen kuormanhallintajärjestelmään asenneltu eri toimittajien laitteita sekaisin.

En itsekään tutkinut tuota paremmin kun piti saada nopeahkosti tilaukseen ennen talon valmistumista että menee rakennusaikaisena asennuksena. Kyllähän tuo näyttää eTolppa olevan, alun perin tarjosivat Garon tolppaa mutta sitten vaihtui tuohon. Ilmeisesti koko taloyhtiössä oli tässä vaiheessa vain kaksi latausasemasta kiinnostunutta joista toinen päätti vielä jättää investoimatta. Veikkaan että meidän kahden takia on pitänyt keksiä pikaisesti jokin ratkaisu tarjottavaksi ja on päädytty helpoimman kautta ratkaisemiseen.

Sinänsä se on itselle sama että miten tulevat tolpat asennellaan. Onpahan ainakin omalla autopaikalla sitten arvoa muihin nähden.
 
Kevään yhtiökokous lähestyy ja fiilis on, että enemmistö ei halua lähteä sijoittamaan kaikkien tolppien päivitykseen, joten todennäköisesti mennään sillä, että latausmahdollisuutta haluava joutuu itse hommaamaan pömpelin tolpan nokkaan, omalla kustannuksellaan.

Onko hyviä suosituksia lämmitystolpan tilalle tulevista lataustolpista? Tässä tapauksessa vieressä on vieraspaikka, joten ihan yhdenkin töpselin tolppa riittää. Onko hidaslatausjärjestelmiä (max. 1x16A) olemassa kiinteällä kaapelilla vai onko ne kaikki aina Scuko-töpselillä?
 
. Onko hidaslatausjärjestelmiä (max. 1x16A) olemassa kiinteällä kaapelilla vai onko ne kaikki aina Scuko-töpselillä?
On.

Ne 3,6kw latausasemat ovat nimenomaan 1x16A, mutta se ei ehkä ole kuitenkaan se käytännöllisin ratkaisu jossain taloyhtiön parkkiksella.

Siinä supersukossa on se hyvä puoli että ovat hyvin universaaleja. Myös cee pistokkeella (ns. Caravan pistoke) voi ladata 16A teholla, mutta laturit tuolla töpselillä ovat harvinaisempia.
 
On.

Ne 3,6kw latausasemat ovat nimenomaan 1x16A, mutta se ei ehkä ole kuitenkaan se käytännöllisin ratkaisu jossain taloyhtiön parkkiksella.

Siinä supersukossa on se hyvä puoli että ovat hyvin universaaleja. Myös cee pistokkeella (ns. Caravan pistoke) voi ladata 16A teholla, mutta laturit tuolla töpselillä ovat harvinaisempia.

Nimenomaan olisi käytännöllistä, jos voisi lyödä suoraan aina tolpasta töpselin autoon kiinni ilman mitään kaapelin kaivelua takakontista. Tuo tolppa olisi pelkästään itseni käytössä koska viereisellä paikalla on vieraspaikka jossa ei ole lämmitystarvetta.
 
Nimenomaan olisi käytännöllistä, jos voisi lyödä suoraan aina tolpasta töpselin autoon kiinni ilman mitään kaapelin kaivelua takakontista. Tuo tolppa olisi pelkästään itseni käytössä koska viereisellä paikalla on vieraspaikka jossa ei ole lämmitystarvetta.
No sittenhän siihen tolpannokkaan voi vaihtaa suoraan sen 3,6kw latausaseman tilalle
 
Meidän taloyhtiössä ketään ei latausasiat kiinnostaneet, joten asennutimme omalla kustannuksellamme "super-schukon" omalle autopaikallemme - toki hallituksen luvalla. Autopaikatkin ovat vain vuokrattuja, joten toki leikittelin ajatuksella ottaa tuon rasian mukaan kun tämän kämpän joskus myy. Tiedä sitten viitsiikö satasen vehjettä alkaa irrottelemaan, kun sen verran saa sähkärille pulittaa että sen repisi pois. Jokaisen autopaikan tolppa on oman 16A sulakkeen takana, joten omalle lataushybridille tuo riittää mainiosti. Rasia lataisi varmaan riittävästi ihan oikeaa sähköautoakin meidän käytöllä, kun joskus menee päivä-pari kun ei ajeta yhtään. Juuri siksi tuli lataushybridi hankittua, että sen akut riittävät mainiosti päivittäisajoihin, ja pitkille reissuille on sitten polttis.
 
Meidän taloyhtiössä ketään ei latausasiat kiinnostaneet, joten asennutimme omalla kustannuksellamme "super-schukon" omalle autopaikallemme - toki hallituksen luvalla. Autopaikatkin ovat vain vuokrattuja, joten toki leikittelin ajatuksella ottaa tuon rasian mukaan kun tämän kämpän joskus myy. Tiedä sitten viitsiikö satasen vehjettä alkaa irrottelemaan, kun sen verran saa sähkärille pulittaa että sen repisi pois. Jokaisen autopaikan tolppa on oman 16A sulakkeen takana, joten omalle lataushybridille tuo riittää mainiosti. Rasia lataisi varmaan riittävästi ihan oikeaa sähköautoakin meidän käytöllä, kun joskus menee päivä-pari kun ei ajeta yhtään. Juuri siksi tuli lataushybridi hankittua, että sen akut riittävät mainiosti päivittäisajoihin, ja pitkille reissuille on sitten polttis.
Kyllä tuolla 16A:lla riittää. Itse latailen omaa Model 3:sta 13A:lla eli maksimilla mitä Teslan oma matkalaturi tukee. Juu ei se nopea ole mutta jos tietää että tulossa ehkä keikkaa tms niin laturiin vaan kotiin tullessa ja jos nopeampi lähtö niin pikalaturin kautta.
 
Meidän taloyhtiössä ketään ei latausasiat kiinnostaneet, joten asennutimme omalla kustannuksellamme "super-schukon" omalle autopaikallemme - toki hallituksen luvalla. Autopaikatkin ovat vain vuokrattuja, joten toki leikittelin ajatuksella ottaa tuon rasian mukaan kun tämän kämpän joskus myy. Tiedä sitten viitsiikö satasen vehjettä alkaa irrottelemaan, kun sen verran saa sähkärille pulittaa että sen repisi pois. Jokaisen autopaikan tolppa on oman 16A sulakkeen takana, joten omalle lataushybridille tuo riittää mainiosti. Rasia lataisi varmaan riittävästi ihan oikeaa sähköautoakin meidän käytöllä, kun joskus menee päivä-pari kun ei ajeta yhtään. Juuri siksi tuli lataushybridi hankittua, että sen akut riittävät mainiosti päivittäisajoihin, ja pitkille reissuille on sitten polttis.
Saa nähdä, mitä meillä ollaan mieltä kesän yhtiökokouksessa. Hallitus on vahvasti yhtä mieltä että laitetaan infra kuntoon 11 kW kuormanhallinnalla varustettuja latauslaitteita silmälläpitäen ja toivottavasti sille saa kannatuksen myös yhtiökokouksessa. Meillä pihalla tämän vuoden loppuun mennessä ainakin neljä sähköautoa ja kaksi plugaria.
 
Meidän taloyhtiössä ketään ei latausasiat kiinnostaneet, joten asennutimme omalla kustannuksellamme "super-schukon" omalle autopaikallemme - toki hallituksen luvalla. Autopaikatkin ovat vain vuokrattuja, joten toki leikittelin ajatuksella ottaa tuon rasian mukaan kun tämän kämpän joskus myy. Tiedä sitten viitsiikö satasen vehjettä alkaa irrottelemaan, kun sen verran saa sähkärille pulittaa että sen repisi pois. Jokaisen autopaikan tolppa on oman 16A sulakkeen takana, joten omalle lataushybridille tuo riittää mainiosti. Rasia lataisi varmaan riittävästi ihan oikeaa sähköautoakin meidän käytöllä, kun joskus menee päivä-pari kun ei ajeta yhtään. Juuri siksi tuli lataushybridi hankittua, että sen akut riittävät mainiosti päivittäisajoihin, ja pitkille reissuille on sitten polttis.
Miten sähkönkulutuksen mittaus toimii? "Satasen vehkeen" asennus kiinostaa täälläkin, varsinkin jos voi ladata muiden maksamaa sähköä?
 
Viimeksi muokattu:
No onhan tuo hieman yli satasen laite, asennukset vielä päälle...
Käsitin tarkoitetun että jos sen haluaisi ottaa irti muuttaessaan, muutostyö maksaisi sen satasen...

Mulla on taloyhtiön autopaikallani just tuollainen aiemmassa linkissä kuvattu Satmaticin laatikko, jossa on mulle latauspaikka ja viereiselle polttomoottoriauton omistajalle normi 2h lohkolämmityspistorasia. Siitä voisi ehkä ladata 16A, mutta latailen normaalisti 10A tai ehkä jopa vain 8A ainakin talvella jos siitä samasta viereisen paikan omistaja lämmittää myös autoaan, varma on varmaa (ja oikeastaan lupasin taloyhtiön hallitukselle etten nopeampaa lataa, sitäkin ajatellen jos niitä alkaa haluta useampi latailija ja pitäisi tehoa riittää mahdollisimman monelle samanaikaisesti). Täyssähköautolleni se on riittänyt erinomaisesti, päivittäin tulee ajoa min 120km.

Siinä on kWh mittari joka mittaa minun sähkönkulutustani (ei viereisen lämmittäjän sähköä), ja ilmoitan sen taloyhtiölle tai siis isännöitsijälle kaksi kertaa vuodessa (joulukuun ja kesäkuun vika päivä), ja he lähettävät minulle laskun perään. Taloyhtiön käyttämä sähkö on pörssisähköä (oman asuntoni sähkö on 3 v sopimuksella tasahintaista sähköä) joten isännöitsijä laskuttaa sen mukaan mikä on sähköyhtiön mukaan koko sen puolen vuoden keskimääräinen kWh hinta, mitä taloyhtiö maksaa. Sisältää tietysti verot ja siirtomaksutkin. Taloyhtiö linjasi että veloitetaan tosiaan vain sähkön hinta.

Sain latauspaikan ja sähköauton viime lokakuun alussa, ja ensimmäinen laskutuskausi oli kolme kuukautta lokakuu - joulukuu. kWh hinnaksi siirtomaksuineen ja veroineen pörssisähkönä tuli silloin 19c/kWh, kun oli se tosikallis joulukuukin... Laskua tuli vähän vajaa 243 euroa. Saas nähdä mitä tulee tältä alkuvuosipuoliskolta, meneekö yli 20c/kWh... Halvempaa olisi käydä vaikka läheisessä kauppakeskuksessa AC-latailemassa 22kW teholla, maksaa edelleen 16c/kWh. Tai Lidlissä tai Jumbossa ilmaiseksi! Mutta helpottaahan tuo elämää kun auto latailee parkissa ollessaan, ei tarvi käydä erillisillä latausreissuilla edes ostosten yhteydessä.
 
Viimeksi muokattu:
No onhan tuo hieman yli satasen laite, asennukset vielä päälle...
Sähkäri veloittanee minimissään tunnin työn, eli siihen menee suunnilleen satanen. Joihinkin lämmitystolppiin voi asentaa kWh-mittarin, joka maksaa n. kolme kymppiä. Lisäksi voi tarvita vikavirtasuojan, jos sellaista ei ole ennestään tolpassa. Suko-laturia varten riittää halpa A-tyypin vikavirtasuoja.

Oma ratkaisu oli poistattaa kellokytkin ja asennuttaa sen tilalle uudet härpäkkeet. Hinta jäi reilusti alle parin sadan. Jos tolpan kellokytkin on din-kiskossa kiinni, niin kiskoon voi kiinnitellä muitakin tarvikkeita.
 
Jos vanhaan tolppaan vaihtaa supersukon ja kwh mittarin, niin n. 100e tulee osille hintaa. Se vikisen tarvehan riippuu siitä onko siellä sellainen jo ennestään vai ei.

E: tai oikeasstaan n. 124e, ajattelin tuon taas verottomana.
 
Viimeksi muokattu:

Jos tällaisen laittaa niin kuinka luottavainen voi olla sen suhteen että kaapelointi kestää tuon 16A jatkuvalla käytöllä (esim. 10h)? Kyseessä 80-luvun lopun kaapelointi tolpassa ja sieltä maan alla sähkökeskukseen, mietin että uskaltaako tuollaisen pöntön laittaa ja ladata 16A teholla jatkuvasti vai rupeaako kaapelit savuamaan jossain kohtaa?
 
Jos tällaisen laittaa niin kuinka luottavainen voi olla sen suhteen että kaapelointi kestää tuon 16A jatkuvalla käytöllä (esim. 10h)? Kyseessä 80-luvun lopun kaapelointi tolpassa ja sieltä maan alla sähkökeskukseen, mietin että uskaltaako tuollaisen pöntön laittaa ja ladata 16A teholla jatkuvasti vai rupeaako kaapelit savuamaan jossain kohtaa?
Aika paha tuota on kristallipallolla koittaa tihrustaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 848
Viestejä
4 479 965
Jäsenet
74 019
Uusin jäsen
JynxJynx

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom