Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[pulatunnus]

No siis tuntuu että lähes jokaisena enemmän tuulisena yönä sähkön hinta on jossain sentin osissa. Jos tuon pumppaamisen hyötysuhde olisi vaikka vain 30% niin luulisi sitä vesivoimaa saavan kaupaksi jossain kohti yli 3snt/kWh hinnalla niin ettei tarvisisi murehtia "veden loppumisesta". Toki jos tämä on ainutkertainen tilanne että sähkö on päivällä kallista, niin investoinnin kuolettaminen on hankalaa.

Siksi kysyinkin että onko tosiaan kyse siitä että ei ole kaupallisesti kannattavaa vai eikö tällainen vain ole mahdollista?

Pumppauksen hyötysuhde on toki tärkeä, sitten sen pumppauksen kustannus ilman sitä tarvittavaa energiaa, jos voi pumpata jokapäivä puolivuorokautta, vs pumppaa kuukauden kaksi vuodessa, voi olla aika iso ero.

Kuten mainitsit , jos voimalan luvat vaatii jonkin minimi virtauksen, niin milloin ja mistä voisi pumpata.

Eli alkaa tulee kallista sähköä jos sitä vettä joutuu pumppaan kaukaa, ja onko meillä taasen lähellä valmiita altaita tai mahdollista tehdä altaita jossa voisi päästä johonkin kohtuu hintaa.

Lisäksi muistettava se että investointien kueletus aika pitäisi olla varsin lyhyt, sillä jonossa on paljon tarpeita sille halvalle sähkölle, joten >10v jälkeen voi koittaa aika että on monenlaista kysyntää "ylijäämä" sähkölle.

Merestä pumppaaminenkaan ihan ongelmatonta ole, jos ajatus että päijänne tunneliin paluukanava.

 

[Grez]

Mitäs luulette kauanko tätä iloa jatkuu? Kyllähän ne piuhat vedetään omasta maasta päästä toiseen ennemmin tai myöhemmin.

Jos ilolla tarkoitat että kovan tuulen ja pienen kulutuksen aikaan sähkö on lähes ilmaista, niin luulen "iloa" jatkuvan melko pitkäänkin jos tuulivoiman rakentaminen yhä jatkuu. Käsittääkseni myös Norjan rannikolla on ihan hitosti tuulivoimaa ja siellä tuulee jossain määrin samoihin aikoihin kuin suomessakin.

Sitä en sit tiedä rakennetaanko esim. pohjoismaiden ja Saksan väliin joskus niin paljon kapasiteettia, että se ei olisi pullonkaula.

 

[FoCsU]

Epäilen myös, että jos OL3 ei lähde käyntiin aiottuna aikana vaan viivästyy vielä kuukausia, niin ongelmaksi ei tule sähkön riittävyys vaan sähköenergian hinnan nousu, joka vie sähkönmyyntiyhtiöitä sekä yrityksiä konkursseihin. Tehtaat ajaa tuotantoa alas ja lomauttaa väkeä sekä sähkölämmittäjät hytisee kylmissään kun ei ole varaa pitää lämmitystä enää päällä ja ulosotto uhkaa. Tämä tulee ennen kuin sähköenergia loppuu kesken.

Ei kannata unohtaa ruokahuoltoakaan. Ei taida paljon näkyä esim. kasviksia talven aikana missään jos sähkönhinnat tosissaan paukkaa sinne 40-60snt/kWh tasolle, ei niitä kukaan pysty täällä kasvattamaan keinolamppujen alla.
Samaan aikaan kaupat nostaa hintojaan koska kustannukset nousee, ja jengi vaati isompia palkankorotuksia samasta syystä.
Sähkö vaikuttaa ihan kaikkeen tekemiseen, ja nyt vasta huoli koskee kotitalouksien lämmityksiä, jotka on itselläkin iso huolenaihe toki, mutta vielä taustapeikkona kummittelee mihin kaikkeen muuhun se vaikuttaa, ja kuinka paljon.

Inflaatio laukkaa tällä vauhdilla talvella aika kovia lukemia, ja matalapalkkaisilla aloilla olevillakin tulee tekemään tiukkaa kohta selviytyä edes perusmaksuista kuukaudessa....
Siitä sitten asuntoja myyntiin isolla kädellä, ja kohta poksahtaa sekin kupla......

Ruotsissa oli inflaatio lähtenyt laskuun kun energia alkanut halpenemaan, meillä mennään päinvastaiseen suuntaan.... toivottavasti hallitus tekee jotain peliliikkeitä ennen kuin on myöhäistä.....

 

[Markkanen]

Mitäs luulette kauanko tätä iloa jatkuu? Kyllähän ne piuhat vedetään omasta maasta päästä toiseen ennemmin tai myöhemmin.

Aika julmeton määrä ainakin tuulivoimahankkeita on jollain tasolla vireillä pelkästään Suomessa: ”STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW.”

 

[jarppi83]

Aika julmeton määrä ainakin tuulivoimahankkeita on jollain tasolla vireillä pelkästään Suomessa: ”STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW.”

Tarkoitin siis Ruotsista ja Norjasta saatavaa säätövoimaa, enkä rupelienergiaa.

 

[pulatunnus]

Jos ilolla tarkoitat että kovan tuulen ja pienen kulutuksen aikaan sähkö on lähes ilmaista, niin luulen "iloa" jatkuvan melko pitkäänkin jos tuulivoiman rakentaminen yhä jatkuu. Käsittääkseni myös Norjan rannikolla on ihan hitosti tuulivoimaa ja siellä tuulee jossain määrin samoihin aikoihin kuin suomessakin.

Sitä en sit tiedä rakennetaanko esim. pohjoismaiden ja Saksan väliin joskus niin paljon kapasiteettia, että se ei olisi pullonkaula.

Jos meille tulee niin paljon tuulivoimaa että ylituotantoa, niin sehän tarkoittaa halpaa sähköä, ydinvoimalat jauhaa, tuulijauhaa, ja vähän vettä jollain pidetään taajuus kurissa.

Modernit isot tuulipuistot ymmärtääkseni pystyvät tuottamaan ns tyynellä, siis vanhoihin verrattuna "tuottamattomat tyynet" päivät vähentyneet. En nyt uskalla sanoa miten siellä kovan tuulen aikaan, miten siellä reunalla homma hanskataan.

Jos sitä kapasiteettia on niin paljon että normaalikeillä yllinkkyllin sähköä, niin pitkässä juoksussa kovat odotukset että niin myös on ja sille syntyy sitä kysyntää.

Jos päästään siihen että muutama päivä vuodessa "sähköpulaa", niin se on sitten ihan sama maksaako euron kwh silloin, jos muu aika puoliilmaista.

 

[zepi]

Modernit isot tuulipuistot ymmärtääkseni pystyvät tuottamaan ns tyynellä, siis vanhoihin verrattuna "tuottamattomat tyynet" päivät vähentyneet. En nyt uskalla sanoa miten siellä kovan tuulen aikaan, miten siellä reunalla homma hanskataan.

Tuottojakauma on tehokkaammilla ja korkeilla voimaloilla jonkin verran parempi siinä mielessä, että täysin nollatuottoisia päiviä / tunteja on vähemmän ihan sama tuottojakauman ongelma siellä on.

Korkean tehon tunteja on tosi vähän ja pienellä tuulella tuotto on ihan naurettavan vähäistä

 

[Grez]

Aika julmeton määrä ainakin tuulivoimahankkeita on jollain tasolla vireillä pelkästään Suomessa: ”STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW.”

Ohoh, kun tällä hetkellä kokonaiskapasiteetti on 4155 MW, niin toihan on yli 10-kertainen määrä En sit tiedä montako prosenttia hankkeista pääsee rakentamiseen asti.

Modernit isot tuulipuistot ymmärtääkseni pystyvät tuottamaan ns tyynellä, siis vanhoihin verrattuna "tuottamattomat tyynet" päivät vähentyneet. En nyt uskalla sanoa miten siellä kovan tuulen aikaan, miten siellä reunalla homma hanskataan.

No kyllä se tuotanto silti varmasti on tuulisena päivänä moninkertainen siihen mitä tyynenä vaikka jotain tyynelläkin tuottaisivat.

Tässä tuulivoimatuotanto Suomessa viime kuukaudelta. Välillä ollaan alle 100MW ja parhaimmillaan yli 2700MW.

 

[BongisKhan]

Ei "säätövoimasta" ole mitään akuuttia pulaa. Meri-Porissa on 500MW voimalaitos poissa käytöstä, koska sähkön kuluttajat eivät ole vielä valmiita maksamaan tarpeeksi rahaa siitä säätötehosta.

Vaikka tuulivoimaloiden rakentajat olisi velvoitettu rakentamaan 2GW kaasuturbiineita viimeisen 10v aikana, niin sähkö maksaisi silti nyt sen 25c/kWh, koska tuon verran se kaasulla tuotettu sähkö nyt vaan maksaa ja tuota alemmilla hinnoilla ne voimalat olisivat kiinni.

Minun mielestäni oleellisin pointti säätövoiman rakennusvelvoitteessa olisi ollut tuulivoiman markkinahäiriköinnin lopettaminen, kun investointikustannukset (kuten myös varmasti käytettävissä olevan sähkön määrä) olisivat kasvaneet realistisemmalle tasolle. Tuulivoima on ollut annettujen tukien ja tuottamattomuusvaatimusten takia ollut liian edullista investoida, mikä on heikentänyt halua investoida muihin energiantuotantomuotoihin, tässäkin ketjussa jo monesti käsitellyistä syistä.

Aika julmeton määrä ainakin tuulivoimahankkeita on jollain tasolla vireillä pelkästään Suomessa: ”STY:n vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 2022 mennessä Suomessa oli julkaistu maatuulivoimahankkeita noin 44 466 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita 9 905 MW.”

Se ei vaan paljon auta, vaikka meillä olisi 10 voimalaa jokaista Suomen pinta-alan neliökilometriä kohden, jos silloin ei tuule kun sitä sähköä oikeasti tarvitaan. Ihmiset suhtautuvat yllättävän kasuaalisti tähän tuulivoiman täysin mielivaltaisesti horjuvaan sähköntuottoon. Kuinka moni suostuisi ajamaan autoa, joka ehkä kulkee, ehkä ei ja välillä kiihdyttää itsekseen 300 kilsan tuntivauhtiin?

 

[Grez]

Hmm, saakohan mainaamisen sähköä teollisuuden verotuksella Jos kohta maksetaan siitä että ottaa sähköä yöllä vastaan niin sehän vois olla yllättävän kannattavaa pistää kunnon farmi johonkin 400 kV linjan perään

 

[zepi]

Minun mielestäni oleellisin pointti säätövoiman rakennusvelvoitteessa olisi ollut tuulivoiman markkinahäiriköinnin lopettaminen, kun investointikustannukset (kuten myös varmasti käytettävissä olevan sähkön määrä) olisivat kasvaneet realistisemmalle tasolle. Tuulivoima on ollut annettujen tukien ja tuottamattomuusvaatimusten takia ollut liian edullista investoida, mikä on heikentänyt halua investoida muihin energiantuotantomuotoihin, tässäkin ketjussa jo monesti käsitellyistä syistä.

Ei millään muullakaan voimalatyypillä ole mitään tuotantovaatimuksia sen suhteen, että pitäisi luvata tuottaa tehoa jollain tietyllä hetkellä.

Esim. keskitalvella kaupunkien lämpölaitokset tuottivat parhaimmillaan sähköä melkein 3GW teholla valtakunnan verkkoon. Nyt kesällä ne ovat tuottaneet pääosin sähköä n. 200MW teholla, eli alle 10% maksimeista. Pitäisikö niitäkin syyllistää yhtä paljon tuotamatta jätetystä sähköstä markkinahäirikköinä, koska ihan pahaa pahuuttaan seisovat tekemättä mitään? Tuulivoimalat tuottavat selkeästi enemmän käytännössä jatkuvasti...

 

[chrisekh]

En sitten tieda miksi emme voi ulkoistaa kaikkea saatovoimaa Norjaan. Kun tuulee niin myydaan sinne halvalla sahkoa ja norjalaiset voivat olla juoksuttamatta vetta ja kun ei tuule niin ostetaan se sahko sitten Norjasta. Minusta on helpompi vetaa linjoja Norjaan/Ruotsiin kuin puuhastella minkaan pumppuasemien taalla pannukakku maassa. Sitten 15 vuoden paasta kun saadaan akkupakettaja 25 euroa kwh niin jo miljardin sijoituksella meilla on sellainen poweri pankki etta riittaa kun kerran pariin viikkoon tuulee.

 

[zepi]

Sähköautoista muodostuu kyllä valtava akusto jos vaan luodaan edellytykset tehonsäätömarkkinan syntymiselle.

Esim. Sähkövero ja ALV pitäisi käytännössä poistaa, jotta kuluttaja-asiakkaan kannattaisi käyttää autoaan sähköverkkoa tasapainottavana akkuna.

Esim. 100000 60kWh LFP-akkuista autoa kytkettynä 11kW kaksisuuntaisen latausaseman kautta sähköverkkoon toimisi ihan älyttömänä vakauttavana tekijänä. Jos asiakkaat esim. Sallisivat max 10kWh päivittäisen purun/latauksen akulleen, niin se olisi 1GWh energiaa jota voisi päivätasolla siirrellä tunneilta toisille.

Ja kun LFP akut kestävät helposti 3000 sykliä, niin vuositasolla joka autoon kertyisi ~60 syklin verran käyttöä. 20v käyttöiän aikana 1200 sykliä. Jos 20v aikana ajelisi loput 1800 sykliä itse, niin se olisi silti riittävästi puolen miljoonan kilsan ajoihin, vaikka autoa käytettäisiin siinä rinnalla 10kWh powerbankkina joka ikinen päivä 20v putkeen.

Miljoonalla autolla tilanne olisi luonnollisesti vielä parempi.

Vaatimukset tämän toteutumiselle ovat lähinnä laki- ja veroteknisten esteiden poistamista - suuria kustannuksia ei pitäisi tulla. Jos asiaa halutaan veroteknisesti edistä, niin voisi tarjota esim. ALV-alennusta autoille jotka pystyvät tuohon kaksisuuntaiseen sähkönsyöttöön.
—
Muuten Suomen kyllä kannattaisi ostaa Norjalaisilta säästövoimat. Ja maksaa siitä ihan rehti markkinahinta. (Luulisi myyjälle raha kelpaavan?) Se olisi silti halvempaa kuin omien pumppuvoimaloiden rakentelu.

 

[chrisekh]

Sähköautoista muodostuu kyllä valtava akusto jos vaan luodaan edellytykset tehonsäätömarkkinan syntymiselle.

Isani haluaa kovasti irti gridista ja hanelle ideoin systeemin etta silloin kun paneelit ja tuulimylly eivat lataa asunnon akkua tarpeeksi niin voi sahkoautolla kantaa sahkoa kotiiin kylilta.

 

[jarppi83]

Isani haluaa kovasti irti gridista ja hanelle ideoin systeemin etta silloin kun paneelit ja tuulimylly eivat lataa asunnon akkua tarpeeksi niin voi sahkoautolla kantaa sahkoa kotiiin kylilta.

Menee kyllä kohtuu hankalaksi elämä, vaikkakin hyvin ihailtava tavoite. Ehkä tuo on lähitulevaisuudessa järkevästi toteutettavissa. Hintojen osalta toistaiseksi vaatii isoja panostuksia ja sille kerryvälle hukkaenergialle tulisi tehdä jotain -> of the grid ei ole hyvä idea.

 

[mölyä]

Sähköautoista muodostuu kyllä valtava akusto jos vaan luodaan edellytykset tehonsäätömarkkinan syntymiselle.

Esim. Sähkövero ja ALV pitäisi käytännössä poistaa, jotta kuluttaja-asiakkaan kannattaisi käyttää autoaan sähköverkkoa tasapainottavana akkuna.

Esim. 100000 60kWh LFP-akkuista autoa kytkettynä 11kW kaksisuuntaisen latausaseman kautta sähköverkkoon toimisi ihan älyttömänä vakauttavana tekijänä. Jos asiakkaat esim. Sallisivat max 10kWh päivittäisen purun/latauksen akulleen, niin se olisi 1GWh energiaa jota voisi päivätasolla siirrellä tunneilta toisille.

Ja kun LFP akut kestävät helposti 3000 sykliä, niin vuositasolla joka autoon kertyisi ~60 syklin verran käyttöä. 20v käyttöiän aikana 1200 sykliä. Jos 20v aikana ajelisi loput 1800 sykliä itse, niin se olisi silti riittävästi puolen miljoonan kilsan ajoihin, vaikka autoa käytettäisiin siinä rinnalla 10kWh powerbankkina joka ikinen päivä 20v putkeen.

Miljoonalla autolla tilanne olisi luonnollisesti vielä parempi.

Vaatimukset tämän toteutumiselle ovat lähinnä laki- ja veroteknisten esteiden poistamista - suuria kustannuksia ei pitäisi tulla. Jos asiaa halutaan veroteknisesti edistä, niin voisi tarjota esim. ALV-alennusta autoille jotka pystyvät tuohon kaksisuuntaiseen sähkönsyöttöön.
—
Muuten Suomen kyllä kannattaisi ostaa Norjalaisilta säästövoimat. Ja maksaa siitä ihan rehti markkinahinta. (Luulisi myyjälle raha kelpaavan?) Se olisi silti halvempaa kuin omien pumppuvoimaloiden rakentelu.

Jonkinlaista isomman tason kuormantasausta käsittääkseni jo harrastetaankin, ilman kaksisuuntaisuuttakin on kuitenkin se toisen suunnan säätömahdollisuus eli lataustehoa voidaan hetkellisesti rajoittaa kuten esim. isojen parkkipaikkojen latauskentillä jo nyt tehdäänkin sen saman lokaation sisällä. En nyt tähän hätään ole varma, voi olla että tuo oli vain teoriaa, muistaakseni Virta on tällaisesta asiasta puhunut AC-latausverkostonsa kanssa.

Lidlillä noi niiden pikalatauslaitteet on ainakin jo osana niiden myymälöiden ja varastojen älyverkkoa, joka säätelee lataustehoa siinä missä monia muitakin asioita sähköverkon tarpeiden mukaan

Lidlin myymälät ja jakelukeskus toimivat virtuaalivoimaloina | Kauppa

Lidlin kaupat ja Järvenpään jakelukeskus toimivat virtuaalivoimalaitoksina eli sopeuttavat sähkön kulutustaan sen mukaan, mitä Suomen sähköverkon vakaa toiminta tarvitsee.

kauppa.fi

 

[zepi]

Menee kyllä kohtuu hankalaksi elämä, vaikkakin hyvin ihailtava tavoite. Ehkä tuo on lähitulevaisuudessa järkevästi toteutettavissa. Hintojen osalta toistaiseksi vaatii isoja panostuksia ja sille kerryvälle hukkaenergialle tulisi tehdä jotain -> of the grid ei ole hyvä idea.

Ei ehkä ole Suomesta kyse. Kävin juuri Espanjassa grillibileissä ympärivuotisesti asutulla möksällä jossa sähköt tulevat ghettoasennetuista paneeleista ja LFP-akuista + 1-vaiheisesta invertteristä. Ja backup halpis-aggregaatista jolla saa tarvittaessa muutaman kilowattitunnin akkuihin potkua talvisin jos meinaa loppua muuten kesken.

 

[Lucas]

Valtio jos määräisi enemmistöomistamansa Fingridin varavoimaloita ja Fortumin Mero-Porin hiilivoimalat päälle ja tuottamaan 1000 MW edestä jatkuvaa tehoa ja möisi sen sähköpörssiin vaikka hinnalla 8 senttiä per kWh, niin sähkön hinta laskisin Suomessa normaalitasolle.

Hintakin em. operaatiolle olisi todella edullinen verrattuna siihen, paljonko suomalaiset joutuvat muuten ylihintaa sähköstään maksamaan.

 

[lampunkupu]

Tänään ajelin läpi suomalian autolla, huomasin sen että tuulivoimalat ovat aamulla pysähdyksissä, eli halvan sähkön aikaan. Miten se on saatana mahdollista että vaikka iltapäivällä tuulee, niin osa voimaloista on "seis" vaikka tuulee kunnolla? Nähty on ja koettu tänään. Vitun naurettavaa

 

[jarppi83]

Näinhän tuo menee. No tuossa aikaisemmin kyseltiin kehittämisaiheita: mikrochp-laitokset olisi hyvä kehityskohde. Kohtuuhintaisena järjestelmänä ratkaisisi hyvin monta ongelmaa syrjässä, kuin myös taajamissa. Lisäksi nämä helpottaisi säätövoiman puutetta.

 

[Kamis]

Suomesta tulee sähkön osalta omavarinen lähitulevaisuudessa, pitää vaan nyt kestää tämä Venäjän luoma piikki. Tuo koskettaa lähinnä EU maita ja Suomi joutuu osoittamaan heille sympatiaa edes jossian määrin.

Pääkirjoitus | Suomi irtosi jo Venäjän energiapelistä

Venäjältä ei tule Suomeen sähköä, ei kaasua eikä enää raakaöljyäkään.

www.hs.fi

 

[Kamis]

Valtio jos määräisi enemmistöomistamansa Fingridin varavoimaloita ja Fortumin Mero-Porin hiilivoimalat päälle ja tuottamaan 1000 MW edestä

Miten se valtio tuon tekisi, onko sillä oikeasti edes valtuuksia tuommoiseen, kuulostaa siltä että huudellaan vain ratkaisuja ilman mitään faktaa sen tueksi.

 

[HeadCase]

Syöttötariffistahan ei kerry mitään maksettavaa silloin kun pörssisähkö on kalliimpaa kuin tuo tariffi, joten nykytilanteessa nuo pyörivät isolta osin kokonaan ilman tukea.

Taattu syöttötariffi on kuitenkin ohjannut investointeja. Tuulivoimaan investoitu kun tiedetty mitä siitä sähköstä minimissään saa, vastaavasti taas muihin tuotantomuotoihin investointihalukkuus ollut huonompaa varsinkin kun tiedetty että tuulimyllytuotanto voi kilpailla ajamalla verkkoon sähköä markkinahinnasta välittämättä kun saavat tuon tuen.

 

[BongisKhan]

Ei millään muullakaan voimalatyypillä ole mitään tuotantovaatimuksia sen suhteen, että pitäisi luvata tuottaa tehoa jollain tietyllä hetkellä.

Toisaalta muilla voimalatyypeillä ei ole (aurinkovoima poislukien) samaa täysin holtittomasti vaihtelevan tuotannon ongelmaa, jota ei voida mitenkään säädellä. Melkeinpä kaikissa muissa sen todellisen kapasiteetin saa käyttöön "nappia painamalla".

Esim. keskitalvella kaupunkien lämpölaitokset tuottivat parhaimmillaan sähköä melkein 3GW teholla valtakunnan verkkoon. Nyt kesällä ne ovat tuottaneet pääosin sähköä n. 200MW teholla, eli alle 10% maksimeista. Pitäisikö niitäkin syyllistää yhtä paljon tuotamatta jätetystä sähköstä markkinahäirikköinä, koska ihan pahaa pahuuttaan seisovat tekemättä mitään? Tuulivoimalat tuottavat selkeästi enemmän käytännössä jatkuvasti...

Vertaus on aika todella surkea. Ensinnäkin nyt just ei oo sattuneesta syystä ihan hirveesti tarvetta lämmölle, joten noita laitoksia ei kannata ajaa isolla teholla, jolloin sitä sivussa syntyvää sähköäkään ei tule. Toisekseen, toisin kun tuurivoimassa, nämä voimalat saavat kuitenkin oikeasti tuotettua sen minkä lupaavat silloin kuin tarvitsee.

 

[Moilaps]

Kuinka paljon on tuotu energiaa venäjältä prosentteina koko kulutuksesta? Vastaus voi olla jo ketjussa mutta en nyt viitsi selata koko ketjua.

 

[chrisekh]

Kuinka paljon on tuotu energiaa venäjältä prosentteina koko kulutuksesta? Vastaus voi olla jo ketjussa mutta en nyt viitsi selata koko ketjua.

Kysy hiukan paremmin niin helpoimpi vastata. Talla hetkella , koko vuodessa, talvella vai mika aikataulu mielessa? Venajan maksimi on kasittaankseeni 1.4 GW ja suomen maksimi kulutus kovilla pakkasilla on muistaakseen luokkaa 15GW. OL3 on 1.6 GW.

Paluutulevaisuuten auton teho oli 1.21Gw

 

[Moilaps]

Kysy hiukan paremmin niin helpoimpi vastata. Talla hetkella , koko vuodessa, talvella vai mika aikataulu mielessa? Venajan maksimi on kasittaankseeni 1.4 GW ja suomen maksimi kulutus kovilla pakkasilla on muistaakseen luokkaa 15GW. OL3 on 1.6 GW.

Paluutulevaisuuten auton teho oli 1.21Gw

Pahin on varmaan relavantein sekä keskituonti talvella, tosin miksi se hinta jo nyt nousee näin voimakkaasti?

 

[Grez]

Kuinka paljon on tuotu energiaa venäjältä prosentteina koko kulutuksesta? Vastaus voi olla jo ketjussa mutta en nyt viitsi selata koko ketjua.

Fingridin tiedotteesta:

Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin Suomeen 9,1 TWh sähköä, mikä vastaa noin 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Pahin on varmaan relavantein sekä keskituonti talvella, tosin miksi se hinta jo nyt nousee näin voimakkaasti?

Toki tekijöitä on useita, mutta kyllä sieltä Venäjältä tuotiin ennen lopetusta kesälläkin kulutushuippuina gigawatin luokkaa. Olennainen tekijä on varmasti myös tuotantokustannusten nousu kun fossiilisten hinnat on kasvaneet ja saatavuusongelmat ympäri Eurooppaa. Voisi esimerkiksi ajatella että nyt kun Ruotsi saa keskieuroopasta parempaa hintaa sähköstä niin sen ei kannata myydä Suomeen niin halvalla. Ehkä suomen onneksi siirtolinjojen kapasiteetit rajoittaa. Toisaalta esim. Pohjois-Norja - Suomi (NO4-FI) -siirtolinjan kapasiteetti on suomen kannalta harmillisen pieni

 

[pomk]

Hintakin em. operaatiolle olisi todella edullinen verrattuna siihen, paljonko suomalaiset joutuvat muuten ylihintaa sähköstään maksamaan.

*markkinahintaa.

Ootko muuten kans laskenu ton auki, kuten joku toinen tässä ketjussa, vai mutuiletko vaan tuon ”kannattavuudella”?

henk. koht. ei kauheesti kiinnosta maksaa omakotitalossa lämpimällä vedellä läträäjien ’elin’kustannuksia.

Taattu syöttötariffi on kuitenkin ohjannut investointeja. Tuulivoimaan investoitu kun tiedetty mitä siitä sähköstä minimissään saa, vastaavasti taas muihin tuotantomuotoihin investointihalukkuus ollut huonompaa varsinkin kun tiedetty että tuulimyllytuotanto voi kilpailla ajamalla verkkoon sähköä markkinahinnasta välittämättä kun saavat tuon tuen.

Enemmän on tariffia tarjottu muihin tuotantomuotoihin, mutta tuulivoima on tietty itsessään kannattavampaa bisnestä kuin joku biovoimala, niin on ihan ymmärrettävää että tariffeista huolimatta kukaan ei mihinkään säätövoimaan laita rahaa.

 

[Grez]

Enemmän on tariffia tarjottu muihin tuotantomuotoihin

Toisaalta syöttötariffia ei ole saanut esim. akkuvarastoille. Ei niille siinä mitään järkeä tietty olis ollutkaan kun kerran 3 kk keskiarvosta puhutaan ja akkuvarasto ottaa sähköä enemmän kuin syöttää. Varmaankin noille on jotain muita tukia saanut.

Tämän ketjun keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt että kustannustehokasta olisi pistää gigawattien siirtokapasiteetti Suomen ja Pohjois-Norjan välille ja rakentaa sinne pumpattua vesivoimaa.

 

[pomk]

Toisaalta syöttötariffia ei ole saanut esim. akkuvarastoille. Ei niille siinä mitään järkeä tietty olis ollutkaan kun kerran 3 kk keskiarvosta puhutaan ja akkuvarasto ottaa sähköä enemmän kuin syöttää. Varmaankin noille on jotain muita tukia saanut.

Eikä tommonen akkuvarasto, tai vetyhärveli, vielä vuoden takaisilla hinnoilla olis ikinä tuottanu senttiäkään.

edit: varmaan isot investoinnit olis alkanu sitten ku päästöoikeudet olis noussu niin kalliiksi, että tommonen on oikeasti edullisempaa säätövoimaa kuin hiilen polttaminen. Nykyinen hiilivoiman kova hinta ei ollu helposti ennustettavissa oleva asia.

 

[Grez]

No olishan se tuottanut mutta varmaankin tarkoitit ei varmaan olisi maksanut itseään takaisin järjellisessä ajassa.

Katselin kesäkuuta 2021 niin käytännössä joka arkipäivä oli päivällä tuplasti kalliimpaa sähköä kuin yöllä.

 

[chrisekh]

Pahkaillyt tassa etta niita kunnon linjoja ei haluta vetaa Ruotsiin/Norjaan poliittisista syista koska se saattaisi tehda mahdottomaksi suomalaisen energian tuotannon taloudellisesti.

 

[pomk]

No olishan se tuottanut mutta varmaankin tarkoitit ei varmaan olisi maksanut itseään takaisin järjellisessä ajassa. Eihän se tuottamiseen sinänsä tarvitse edes 1,5 kertaista eroa osto- ja myyntihintojen välillä ja kyllä niitä on ollut jo vuosia.

Katselin kesäkuuta 2021 niin käytännössä joka arkipäivä oli päivällä tuplasti kalliimpaa sähköä kuin yöllä.

Ei varmaan olis ikinä maksanut itseään takaisin, akut kun tuppaa kulumaan puhki. Esimerkkinä, keksityin luvuin, lataussyklejä jos kWh:n akku kestää sen 2000, ja se maksaa vaikka 1000 euroa, niin jokainen lataus-purku maksaa 50 senttiä. Tällöin ero osto- ja myyntihintojen välillä pitää olla se 1,5x kattamaan latauksen ja purun häviöt, plus 50 senttiä per kWh kattamaan akuston kuluminen.

Eli jos se 1,5 kertainen ero osto- ja myyntihintojen välillä on vaikka 3 senttiä, niin ei tossa oo mitään järjen hiventäkään. Erot pitäis olla oikeasti isot (kuten nyt), jotta tommoseen sijoittaminen olis etäisesti fiksua.

 

[mattix]

Valtio jos määräisi enemmistöomistamansa Fingridin varavoimaloita ja Fortumin Mero-Porin hiilivoimalat päälle ja tuottamaan 1000 MW edestä jatkuvaa tehoa ja möisi sen sähköpörssiin vaikka hinnalla 8 senttiä per kWh, niin sähkön hinta laskisin Suomessa normaalitasolle.

Hintakin em. operaatiolle olisi todella edullinen verrattuna siihen, paljonko suomalaiset joutuvat muuten ylihintaa sähköstään maksamaan.

Fortumin Meri-Porin voimalan tuotantokustannukset lienevät useiden kymmenien senttien luokkaa per kWh mm. täällä laskettujen hiilen + päästöoikeuksien hinnan perusteella. Tappiollako pitää laulattaa?
Fingridin toimari on sanonut, että Energiaviraston hankkima tehoreservi 600 MW voidaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa laittaa markkinoille. Se ei tosin ole Fingridin määräysvallassa. Häiriöreserviä ~1300MW taas ei markkinoille laiteta. Tuo häiriöreservi on sitä varten, että isossa vikatilanteessa maan sähköjärjestelmä ei kaadu eli taajuutta voidaan tukea.

Tänään ajelin läpi suomalian autolla, huomasin sen että tuulivoimalat ovat aamulla pysähdyksissä, eli halvan sähkön aikaan. Miten se on saatana mahdollista että vaikka iltapäivällä tuulee, niin osa voimaloista on "seis" vaikka tuulee kunnolla? Nähty on ja koettu tänään. Vitun naurettavaa

Katsoitko säätiedotteita? Suomessa oli laajalti täysin tyyntä aamupäivällä. Voimaloita myös huolletaan ja silloin ne ovat pysähdyksissä. Ennen avautumista kannattaa tutkia tuulikarttoja.

Vertaus on aika todella surkea. Ensinnäkin nyt just ei oo sattuneesta syystä ihan hirveesti tarvetta lämmölle, joten noita laitoksia ei kannata ajaa isolla teholla, jolloin sitä sivussa syntyvää sähköäkään ei tule. Toisekseen, toisin kun tuurivoimassa, nämä voimalat saavat kuitenkin oikeasti tuotettua sen minkä lupaavat silloin kuin tarvitsee.

Nyt ei näköjään tarvitse tuottaa, vaikka saisi kunnolla kyhnyä. Lämpölaitokset ovat ongelmissa polttoaineiden saatavuuden kanssa.

Ymmärtääkseni tuulivoimatuottajat eivät lupaa tuottavansa, jos sää lupailee tyyntä keliä. Kuulisin mielelläni lisää tästä "saavat tuotettua sen minkä lupaavat silloin kuin tarvitsee".

 

[lampunkupu]

Tuulikartta ja tuulikartta, kyllä minä paikan päällä näen ja tunnen jos tuulee. Siihen ei karttaa tarvitse. Voimalat pysähdyksissä silti.

 

[Paapaa]

Valtio jos määräisi enemmistöomistamansa Fingridin varavoimaloita ja Fortumin Mero-Porin hiilivoimalat päälle ja tuottamaan 1000 MW edestä jatkuvaa tehoa ja möisi sen sähköpörssiin vaikka hinnalla 8 senttiä per kWh, niin sähkön hinta laskisin Suomessa normaalitasolle.

Hintakin em. operaatiolle olisi todella edullinen verrattuna siihen, paljonko suomalaiset joutuvat muuten ylihintaa sähköstään maksamaan.

Mistä siis kaivetaan rahat voimalan vaatimiin investointeihin ja niihin tappioihin, joita tuolla hinnalla myynti aiheuttaa? Kivihiili ja päästöoikeudet kun ovat jo itsessään enemmän kuin 8c/kWh. Veroista? Eli nostetaan veroja saman verran ja vähän päälle kuin sähkön hinnassa säästetään? Eipä olisi kaksinen ratkaisu.

 

[pomk]

Tuulikartta ja tuulikartta, kyllä minä paikan päällä näen ja tunnen jos tuulee. Siihen ei karttaa tarvitse. Voimalat pysähdyksissä silti.

Eiköhän tästä ihan hyvän salaliittoteorian vielä saa aikaiseksi.

 

[mattix]

Tuulikartta ja tuulikartta, kyllä minä paikan päällä näen ja tunnen jos tuulee. Siihen ei karttaa tarvitse. Voimalat pysähdyksissä silti.

No missä päin, niin selvitellään? Itseänikin kiinnostaa.
On myös puistoja, joita ei ole liitetty verkkoon.

 

[chrisekh]

Se on nyt vaan monelle vaikea hahmottaa etta fossiiliset ovat talla hetkella sikakalliita johtuen venajasta eika mistaan vihreasta siirtymasta.

 

[Grez]

Tuulikartta ja tuulikartta, kyllä minä paikan päällä näen ja tunnen jos tuulee. Siihen ei karttaa tarvitse. Voimalat pysähdyksissä silti.

Syy luultavasti on jokin täällä jo mainituista. 1) Sen verran vanha mylly ettei pysty pienellä tuulella tuottamaan. 2) Mylly huollossa 3) Myllyä ei vielä otettu käyttöön.

Alla oleva Fingridin tuulivoimaennuste käsittääkseni perustuu ilmatieteenlaitoksen tuuliennusteisiin ja tämän aamun kello 9 ennuste oli 139MW eli n. 3% kapasiteetista. Eli voisi sanoa että aika iso osa myllyistä ei tuota ihan sääolosuhteista johtuen.

 

[JCSH]

Valtio jos määräisi enemmistöomistamansa Fingridin varavoimaloita ja Fortumin Mero-Porin hiilivoimalat päälle ja tuottamaan 1000 MW edestä jatkuvaa tehoa ja möisi sen sähköpörssiin vaikka hinnalla 8 senttiä per kWh, niin sähkön hinta laskisin Suomessa normaalitasolle.

Hintakin em. operaatiolle olisi todella edullinen verrattuna siihen, paljonko suomalaiset joutuvat muuten ylihintaa sähköstään maksamaan.

No siitä vaan etsimään Fingridille ja Fortumille TJ:tä joka suostuu rikkomaan noin räikeästi osakeyhtiölakia...

 

[Lucas]

Mistä siis kaivetaan rahat voimalan vaatimiin investointeihin ja niihin tappioihin, joita tuolla hinnalla myynti aiheuttaa? Kivihiili ja päästöoikeudet kun ovat jo itsessään enemmän kuin 8c/kWh. Veroista? Eli nostetaan veroja saman verran ja vähän päälle kuin sähkön hinnassa säästetään? Eipä olisi kaksinen ratkaisu.

No siitä vaan etsimään Fingridille ja Fortumille TJ:tä joka suostuu rikkomaan noin räikeästi osakeyhtiölakia...

Ei kait tuo vaadi muuta kuin sen, että valtio ostaa sen tuotannon markkinoille ja maksaa siitä vaikka 35 senttiä kilowattitunti Fingridille ja Fortumille ja myy sen vaikka hintaan 8 senttiä per kWh sähköpörssiin. En minä ymmärrä miten tämä rikkoisi osakeyhtiölakia. Toki sen hankinnan valtio voisi kilpailuttaa ja tarjoutua ostamaan keneltä tahansa toimijalta markkinoilta sen sähkön sellaisista sähkövoimaloista, jotka eivät ole myyneet sähköpörssin kautta sähköä lainkaan viime vuosina tai määrä ollut vaikka alle prosentin pari siitä tuotannosta joka nyt ostetaan. Sellaisia muita toimijoita ei vain taida olla joilla olisi sopivia voimaloita valmiina.

Jos keskituotanto tuolla tavalla on teholtaan 700 megawattia, niin äkkiseltään laskien valtion tappio on 816 miljoonaa euroa kuudelta kuukaudelta.

Tuo 816 miljoonaa euroa on pikkuraha verrattuna siihen, mitä sähkönkäyttäjät joutuvat maksamaan ensi talvena lisähintaa jos sähkön pörssihinta on siellä 40-50 sentin nurkillä per kWh. Se tulee aiheuttamaan paljon yritysten konkursseja ja moni ihminen päätyy siitä vararikkoon.

Tuon 816 miljoonaa euroa voisi kerätä suoraan sähkönkäyttäjiltä halutessaan säätämällä sähköveroa ensi vuodeksi sen verran ylöspäin.

En tiedä mikä tuossa on niin vaikeaa.

 

[pomk]

Ei kait tuo vaadi muuta kuin sen, että valtio ostaa sen tuotannon markkinoille ja maksaa siitä vaikka 35 senttiä kilowattitunti Fingridille ja Fortumille ja myy sen vaikka hintaan 8 senttiä per kWh sähköpörssiin. En minä ymmärrä miten tämä rikkoisi osakeyhtiölakia. Toki sen hankinnan valtio voisi kilpailuttaa ja tarjoutua ostamaan keneltä tahansa toimijalta markkinoilta sen sähkön sellaisista sähkövoimaloista, jotka eivät ole myyneet sähköpörssin kautta sähköä lainkaan viime vuosina tai määrä ollut vaikka alle prosentin pari siitä tuotannosta joka nyt ostetaan. Sellaisia muita toimijoita ei vain taida olla joilla olisi sopivia voimaloita valmiina.

Jos keskituotanto tuolla tavalla on teholtaan 700 megawattia, niin äkkiseltään laskien valtion tappio on 816 miljoonaa euroa kuudelta kuukaudelta.

Tuo 816 miljoonaa euroa on pikkuraha verrattuna siihen, mitä sähkönkäyttäjät joutuvat maksamaan ensi talvena lisähintaa jos sähkön pörssihinta on siellä 40-50 sentin nurkillä per kWh. Se tulee aiheuttamaan paljon yritysten konkursseja ja moni ihminen päätyy siitä vararikkoon.

Tuon 816 miljoonaa euroa voisi kerätä suoraan sähkönkäyttäjiltä halutessaan säätämällä sähköveroa ensi vuodeksi sen verran ylöspäin.

En tiedä mikä tuossa on niin vaikeaa.

Eli vain ruoan alvista saatavaa summaa vastaava tulonsiirto vedellä läträäjille ja konkurssikypsille yrityksille jotka ei oo varautuneet energianhinnan vaihteluihin.

Vahva ei kiitos.

 

[Tellervo]

Tuulikartta ja tuulikartta, kyllä minä paikan päällä näen ja tunnen jos tuulee. Siihen ei karttaa tarvitse. Voimalat pysähdyksissä silti.

Kuinka monta tuulivoimalaa näet kerralla Suomen 962:sta voimalasta? Entä miten tunnet tuulen 150 metrin korkeudella?

Suuressa maassa tuuliolosuhteet eivät ole joka puolella samanlaiset ja se osaltaan tasoittaa tuotantoa. Se ei kuitenkaan poista vaihtelua kokonaan ja tuulivoiman kaveriksi tarvitaan säätövoimaa tai joustavaa kysyntää.

Tulevaisuudessa tarvitaan mekanismeja myös kysyntäjouston aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä toki teollisuudesta löytyy aloja, jotka keskittävät kulutuksensa aamuyön tunteihin, mutta se ei riitä ja näkyy nyt sähkön spottihinnoissa.

 

[Paapaa]

Jos keskituotanto tuolla tavalla on teholtaan 700 megawattia, niin äkkiseltään laskien valtion tappio on 816 miljoonaa euroa kuudelta kuukaudelta.

Tuo 816 miljoonaa euroa on pikkuraha verrattuna siihen, mitä sähkönkäyttäjät joutuvat maksamaan ensi talvena lisähintaa jos sähkön pörssihinta on siellä 40-50 sentin nurkillä per kWh. Se tulee aiheuttamaan paljon yritysten konkursseja ja moni ihminen päätyy siitä vararikkoon.

Taisit keksiä juuri ikiliikkujan. Eli sen sijaan että kuluttaja ostaa sen sähkön, niin valtio ostaa sen ja myy taas kuluttajalle ja yhtäkkiä kaikki säästävät miljoonia Sopivasti kun valitset numerot tuohon skenarointiisi niin voit vaikka tuplata tuon säästön.

Koetas nyt jo ymmärtää, että 1. Meri-Pori ei ole valmis kaupalliseen käyttöön ilman lisäinvestointeja. Fortum ei niitä maksa ellei se saa tuotannosta riittävän tuoton. 2. Se sähkö maksaa ihan saman verran, ostit sinä sen tai valtio sen markkinoilta. 3. Kaikki valtion subventio maksetaan meidän - veronmaksajien - rahoista. Siinä toki pienituloiset hyötyvät. Mutta kokonaisuudessa ei rahaa säästy.

Jos sähkön hinta nousee tarpeeksi niin eiköhän Meri-Pori oteta käyttöön, se sitten osaltaan hillitsee sähkön hinnannousua ja tuottaa rahaa Fortumin omistajien taskuihin (mm. minä).

 

[Lucas]

Taisit keksiä juuri ikiliikkujan. Eli sen sijaan että kuluttaja ostaa sen sähkön, niin valtio ostaa sen ja myy taas kuluttajalle ja yhtäkkiä kaikki säästävät miljoonia Sopivasti kun valitset numerot tuohon skenarointiisi niin voit vaikka tuplata tuon säästön.

Ei tuo mikään ikiliikkuja ole vaan ne sähköntuottajat jäävät ilman sitä kohtuuttoman suurta voittoa, jonka ne saavat jos sähkön hinta kipuaa pörssissä 40-50 senttiin per kWh. Joku vesivoimala, niin omakustannushinta luokkaa 1,2 senttiä per kWh ja siitä sitten saa monta kymmentä kertaa suuremman hinnan myydessä sen eteenpäin. Tai joku vanha ydinvoimala alle 2 sentin kWh omakustannushinnalla ja sama homma.

Niin se tosiaan voi olla, että tukiaisten avulla kun subventoidaan lisää tuotantoa sähköpörssiin, niin hinta pörssissä suorastaan romahtaa. Näinhän muun muassa takuuhinnalla rakennettu tuulivoima vaikutti.

Ei kait siinä jos suomalaiset mieluummin haluavat maksaa sähköstään 40-50 senttiä kuin painaa sen hinta murto-osaan siitä tukemalla verovaroista lisäkapasiteetin tuloa markkinoille, niin mikäs siinä. Itselläni on 10 senttiä per kWh maksava sähkösopimus voimassa tarvittaessa vielä kuukautta vajaa kolme vuotta, niin minulle se on henkilökohtaisesti yksi ja sama vaikka sähkön pörssihinta olisi useamman euron per kWh. Maan talouden ja ihmisten taloudellisen ahdingon vuoksi olisin kyllä valmis itse maksamaan vaikka 1-2 senttiä lisää per kWh sähköveroa, jos sillä saataisiin lisää tuettua tuotantoa sen verran ensi talveksi, että sähkön pörssihinta tippuisi alle 10 senttiin per kWh.

 

[pomk]

Ei kait siinä jos suomalaiset mieluummin haluavat maksaa sähköstään 40-50 senttiä kuin painaa sen hinta murto-osaan siitä tukemalla verovaroista lisäkapasiteetin tuloa markkinoille, niin mikäs siinä.

Siitä vaan masinoimaan jonkun markkinoilla olevan sähköntuottajan osakeosto ja sit omistajina pakottamaan lisätuotannon ylösajo.

Meripori/vastaavat varmaan ajetaan ylös ihan markkinaehtoisesti jo kauan ennen kuin sähkön (kuukausi) keskihinta nousee tohon 40-50 sentin kohdalle.

 

[renee]

Ei tuo mikään ikiliikkuja ole vaan ne sähköntuottajat jäävät ilman sitä kohtuuttoman suurta voittoa, jonka ne saavat jos sähkön hinta kipuaa pörssissä 40-50 senttiin per kWh. Joku vesivoimala, niin omakustannushinta luokkaa 1,2 senttiä per kWh ja siitä sitten saa monta kymmentä kertaa suuremman hinnan myydessä sen eteenpäin. Tai joku vanha ydinvoimala alle 2 sentin kWh omakustannushinnalla ja sama homma.

Niin se tosiaan voi olla, että tukiaisten avulla kun subventoidaan lisää tuotantoa sähköpörssiin, niin hinta pörssissä suorastaan romahtaa. Näinhän muun muassa takuuhinnalla rakennettu tuulivoima vaikutti.

Ei kait siinä jos suomalaiset mieluummin haluavat maksaa sähköstään 40-50 senttiä kuin painaa sen hinta murto-osaan siitä tukemalla verovaroista lisäkapasiteetin tuloa markkinoille, niin mikäs siinä. Itselläni on 10 senttiä per kWh maksava sähkösopimus voimassa tarvittaessa vielä kuukautta vajaa kolme vuotta, niin minulle se on henkilökohtaisesti yksi ja sama vaikka sähkön pörssihinta olisi useamman euron per kWh. Maan talouden ja ihmisten taloudellisen ahdingon vuoksi olisin kyllä valmis itse maksamaan vaikka 1-2 senttiä lisää per kWh sähköveroa, jos sillä saataisiin lisää tuettua tuotantoa sen verran ensi talveksi, että sähkön pörssihinta tippuisi alle 10 senttiin per kWh.

Näinhän se menee ja tosiaan sähköpörssissä koko myytävän tuotannon hinta määräytyy käytännössä sen viimeisimmän muutaman prosentin perusteella, joten silloin sähkön käyttäjien kannalta voi olla kannattavaa tukea kannattamatonta tuotantoa. Se ei välttämättä ole lainsäädännöllisesti mahdollista ja pitäisi vielä löytää tuottaja, joka tähän suostuu, koska jos se laskee koko tuotannon hintaa merkittävästi, ei siihen ihan vähillä tukiaisilla kannata ryhtyä.

Mutta tosiaan kyllä sähkön hinta jossain 50 c/kWh tasolla on niin överi, että se aiheuttaa koko Suomen taloudelle niin suuria ongelmia, että kannattaa alkaa etsiä myös poikkeuksellisia keinoja ratkaista tilanne.

 

[Shajk]

Pahkaillyt tassa etta niita kunnon linjoja ei haluta vetaa Ruotsiin/Norjaan poliittisista syista koska se saattaisi tehda mahdottomaksi suomalaisen energian tuotannon taloudellisesti.

Parin vuoden päästä kolmas linja (Aurora) pohjois Ruotsiin olisi määrä valmistua. Nyt kun Suomessa hinta on about 200€ ja pohjois Ruotsissa about 0€, ja tuontia koko ajan 1500MW, Fingridille ja SVKlle kertyy jokainen päivä noin 7M€ tuloja, ja molemmat ovat velvoitettuja käyttämään sitä rahaa siirtoyhteyksien parantamiselle.

Ilo Aurora linjasta jäänee lyhyeksi, koska myös Viron rajayhteyksillä kertyy näitä pullonkaulatuloja, ja Viroon valmistunee pari -kolme vuotta myöhemmin kolmas linja.