Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[ViKiV]

Kannattaa mukaista Fingridin ja Afryn selvitys sähkötehon riittävyydestä tällä vuosikymmenellä. Nyt tilanne ok, mutta vuosikymmenen lopulla teollisuuden sähköistymisen ja vedyn takia haasteita voi tulla. Sääriippumatonta tuotantoa ei nimittäin helpolla hankita. Aurora 2 ehkä paras keino.

En just muista, laitatko linkin?

Akatemian puolella vetyä pidetään lähes välttämättömänä 100% RE skenaarioissa, sillä sen nähdään olevan yksi toteutettamiskelpoisimmista tavoista säiliöä isoja määriä sähköenergiaa kohtuullisen joustavasti. Hyötysuhde vetyvarastoilla ei päätä huimaa (~30 - 40%), eli edullista sähköntuotantoa pitäisi olla tarjolla todella merkittäviä määriä. Nykyiset ennusteet eivät tälle energianvarastointimuodolle hirveän ruusuisia talousnumeroita povaa, vaikkakin tekniset edellytykset ovat olemassa ja varastointimuodon vaikutus energiajärjestelmään olisi positiivinen [1]. Tuo suolaluoliin säilöminen on yksi edullisimmasta tunnetuista tavoista säilöä vetyä suuria määriä [2].

[1] Hydrogen generation by electrolysis and storage in salt caverns: Potentials, economics and systems aspects with regard to the German energy transition: Sci-Hub | Hydrogen generation by electrolysis and storage in salt caverns: Potentials, economics and systems aspects with regard to the German energy transition. International Journal of Hydrogen Energy, 42(19), 13427–13443 | 10.1016/j.ijhydene.2017.02.102

[2] System Level Analysis of Hydrogen Storage Options: https://www.hydrogen.energy.gov/pdfs/review19/st001_ahluwalia_2019_o.pdf

 

[mattix]

En just muista, laitatko linkin?

Googleen Fingrid + Afry + sähkötehon riittävyys:

Fingrid avaa keskustelun sähkötehon riittävyydestä 2020-luvun jälkipuoliskolla

www.fingrid.fi

 

[ViKiV]

Googleen Fingrid + Afry + sähkötehon riittävyys:

Fingrid avaa keskustelun sähkötehon riittävyydestä 2020-luvun jälkipuoliskolla

www.fingrid.fi

Aivan, tuo oli noin tuore tapaus. Hyvää pohdintaahan tuossa on. Vaikka ei se liene kenellekkään alan toimijalle varsinaisesti yllätyksenä tule, että reservejä, varastointikapasiteettia, lisättyä inertiaa ja joustoja tullaan tarvitsemaan enemmän sitä mukaan kun vaihtelevaa uusiutuva energiantuotantoa (VRE) lisätään verkkoon. Tämä oli mielestäni raportin ydinviesti tiivistettynä:
"Tulevaisuudessa Suomen sähköjärjestelmässä voi kuitenkin ilmetä pidempiä ajanjaksoja, jolloin tehosta on vajetta (päivistä viikkoihin), kun korkea sähkön kulutus yhdistyy tyyneen säähän ja/tai merkittävään häiriöön sähköjärjestelmässä. Tilanteeseen vastaaminen vaatii investointeja toimitusvarmaan ja joustavaan tuotantoon, kulutusjoustoihin tai varastoihin. Ratkaisujen tulisi tarjota joustoa järjestelmään pidempikestoisesti. Tällaisille investoinneille vaikuttaa nykyisessä sähkömarkkinamallissa olevan kuitenkin haasteellista löytää kannattavuutta."

Uudessa, muuttuvassa markkinatilanteessa on siis vielä epäselvää millä joustotavoilla voi tehdä kestävästi massia. Teknisiäkin haasteitakin on, mutta näkisin, että toteutusvaihtoehtoja on jo tarjolla hyvin.

Yksi testihän tässä Suomen sähköverkon resilienssille jo suoritettiin, kun helmikuussa 2022 ensin rajoitettiin Venäjän tuonti 1300 MW -> 900 MW ja sitten lopulta Venäjä lopetti sähkön toimittamiseen kokonaan toukokuussa. Eli, verkosta putosi ydinvoimalan verran kapasiteettia pois ja tämä aiheutti "kriisin", jossa lähinnä sähkön hintasignaalin toimesta Suomessa kulutettiin vuonna 2022 6% vähemmän sähköä kuin 2021. OL3 säännöllisen sähköntuotannon käynnistyminen 16.4.2023 on tietenkin enemmän kuin paikannut jo tuon vajeen.

 

[ChatGPT]

Aivan, tuo oli noin tuore tapaus. Hyvää pohdintaahan tuossa on. Vaikka ei se liene kenellekkään alan toimijalle varsinaisesti yllätyksenä tule, että reservejä, varastointikapasiteettia ja joustoja tullaan tarvitsemaan enemmän sitä mukaan kun vaihtelevaa uusiutuva energiantuotantoa (VRE) lisätään verkkoon. Tämä oli mielestäni raportin ydinviesti tiivistettynä:
"Tulevaisuudessa Suomen sähköjärjestelmässä voi kuitenkin ilmetä pidempiä ajanjaksoja, jolloin tehosta on vajetta (päivistä viikkoihin), kun korkea sähkön kulutus yhdistyy tyyneen säähän ja/tai merkittävään häiriöön sähköjärjestelmässä. Tilanteeseen vastaaminen vaatii investointeja toimitusvarmaan ja joustavaan tuotantoon, kulutusjoustoihin tai varastoihin. Ratkaisujen tulisi tarjota joustoa järjestelmään pidempikestoisesti. Tällaisille investoinneille vaikuttaa nykyisessä sähkömarkkinamallissa olevan kuitenkin haasteellista löytää kannattavuutta."

Uudessa, muuttuvassa markkinatilanteessa on siis vielä epäselvää millä joustotavoilla voi tehdä kestävästi massia. Teknisiäkin haasteitakin on, mutta näkisin, että toteutusvaihtoehtoja on jo tarjolla hyvin.

Yksi testihän tässä Suomen sähköverkon resilienssille jo suoritettiin, kun helmikuussa 2022 ensin rajoitettiin Venäjän tuonti 1300 MW -> 900 MW ja sitten lopulta Venäjä lopetti sähkön toimittamiseen kokonaan toukokuussa. Eli, verkosta putosi ydinvoimalan verran kapasiteettia pois ja tämä aiheutti "kriisin", jossa lähinnä sähkön hintasignaalin toimesta Suomessa kulutettiin vuonna 2022 6% vähemmän sähköä kuin 2021. OL3 säännöllisen sähköntuotannon käynnistyminen 16.4.2023 on tietenkin enemmän kuin paikannut jo tuon vajeen.

Vähän sellainen mututuntuma itsellä, että kuluttajatkin tullaan ohjaamaan kohti pörssisähköä ja sitä kautta joustamaan sähkönkäytössä kun siitä on pulaa. Tähän suuntaan onkin jo oltu menossa kun kiinteiden sopimusten hinnat melkoisen korkeita.

 

[ViKiV]

Vähän sellainen mututuntuma itsellä, että kuluttajatkin tullaan ohjaamaan kohti pörssisähköä ja sitä kautta joustamaan sähkönkäytössä kun siitä on pulaa. Tähän suuntaan onkin jo oltu menossa kun kiinteiden sopimusten hinnat melkoisen korkeita.

Sanoisin, että tällä hetkellä kuluttajat ohjautuvat tuohon markkinaehtoisesti. Kiinteät sopparit näyttäytyvät tällä hetkellä ikään kuin vakuutuksina sähkön hinnalle ja kaikki eivät vakuutuksista halua maksaa.

 

[Griffin]

Ruotsilla ei ole sitä siirtokapasiteettia edes maan sisäisiin siirtoihin, puhumattakaan siihen, että myisivät sitä Pohjois-Ruotsin sähköä Saksaan.

Lisäksi Ruotsi on erittäin penseä rakentamaan lisää siirtokapasiteettia Saksaan. Juurikin siksi, että Saksassa se sähkö on niin perhanan kallista. Mitä enemmän Ruotsi rakentaa siirtokapasiteettia Saksaan, sitä kalliimmaksi sähkö tulee Ruotsissa. Jota Ruotsi ei luonnollisesti halua, vaan Ruotsi haluaa pitää sähkön hinnan halpana kilpailukykynsä ja kansalaistensa takia.
Suomen suuntaan Ruotsi on paljon halukkaampi rakentamaan sitä siirtokapasiteettia. Johtuen siitä, että Suomessa on hyvin pitkälle samanlaista sähköntuotantoa kuin Ruotsissa. Vanhaa ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa ja yhteistuotantoa. Suomen suuntaan rakentuvalla siirtokapasiteetilla Ruotsi pystyy laajentamaan halvan sähkön hankintaverkostoansa. Saksaan suuntautuvilla siirtoyhteyksillä Ruotsi nostaa omaa sähkönhintaansa.

Ruotsihan on Etelä-Ruotsin osalta siinä pisteessä, että ne harkitsee sinne uusia ydinvoimaloita. Koska Saksaan vienti nostaa niitä hintoja niin perhanasti, että tuo voisi jopa olla kannattavaa.

Ruotsi pystyy parantamaan sisäistä siirtoverkkoaan.

Eikös EU velvoita rakentamaan sitä siirtokapasiteettiä paljon nykyistä enemmän.. Meinaatko, että Ruotsilla olisi munaa haistattaa EU:lle vitut?

Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin noista Kemijoki Oy:n pumppuvoimala suunnitelmista. Koska ne puhuvat yhteensä 4000 MW kapasiteetista, joka kyllä vaatisi jo aika suuria varastoaltaita.

4000 MW tunnin? Päivän? Viikon?
Mikä lie sunnitelmassa korkeusero?

Kemijoki oy:n tähtäilemissä paikoissa on 100-200m putoskorkeutta 3-6km tunneleilla. Yläaltaat toki jää pieniksi, yhden neliökilometrin kokoisista puhuivat. Kemijoen välialtaiden vesi riittää näihin vallan hyvin ja yläpuolelta voidaan aina laskea lisää. Kemijärvellä on myös muutama potentiaalinen paikka. Olemassa olevista vesivoimalaitoksista lähinnä Jumiskon tunnelilaitos sopisi muutettavaksi pumppulaitokseksi 96m putouskorkeudellaan, siinä olisi suuret vesialtaat valmiina. Suurin hankaluus olisi tunneleiden laajentaminen. Luultavasti omistajaa Pohjolan Voimaa ei myöskään kiinnosta tälläinen iso projekti.

Mikä on 1km2 vesimassan paksuus?

 

[rock]

Ruotsi pystyy parantamaan sisäistä siirtoverkkoaan.
Eikös EU velvoita rakentamaan sitä siirtokapasiteettiä paljon nykyistä enemmän.. Meinaatko, että Ruotsilla olisi munaa haistattaa EU:lle vitut?

Nauroin ääneen kun mainitsit että Ruotsi pystyy parantamaan sisäistä siirtoverkkoaan.

SE2-SE3 siirtoyhteydet ovat olleet tapetilla viimeiset kaksikymmentä vuotta eikä Svenska Kraftnät ole saanut asiaa juuri edistettyä. Siellä on ollut milloin kahnausta maanomistajien, milloin kunnanisien kanssa. Fakta on myös että SE2:sen asukkaat eivät välttämättä nauttisi suuresti jos heidän sähkönhintanta nousisi samalle tasolle SE3:sen kanssa. Eli kyllä, jos valtio vahvasti puuttuisi asiaan niin kyllä sitä siirtoverkkoa pystyttäisiin parantamaan enemmänkin kuin nyt tehdään, mutta syistä X, Y ja Z näin ei ole vieläkään tehty.

Mitä tulee noihin ulkomaan siirtoyhteyksiin niin niistä sopiminen vaatii molempien valtioiden tahtoa. EU:lla ei ole tässä paljon muuta sanottavaa kuin vahvoja toiveita että valtioiden väliset siirtoyhteydet vahvistuisivat.

 

[B12]

Tuskin sitä jokea siinä käytetään varastona kummassakaan päässä. Jos jotain, niin sitä jokea käytetään täyttämään niitä altaita sitä mukaa kun sieltä altaasta haihtuu vettä.

Näinpä juuri. Suomessa vain on vähänlaisesti paikkoja, joissa saadaan allas molempiin päihin ja jonkinlainen putouskorkeus vielä. Ainakaan siinä mittakaavassa, että siitä olisi muutakin kuin näpertelyn ilo.

Plus se, että altaissa sallittaisiin iso pinnanvahtelu. Luonnonvesissä se ei onnistu.

 

[noreth]

Ruotsi pystyy parantamaan sisäistä siirtoverkkoaan.

Eikös EU velvoita rakentamaan sitä siirtokapasiteettiä paljon nykyistä enemmän.. Meinaatko, että Ruotsilla olisi munaa haistattaa EU:lle vitut?
...

Tästä ruotsalainen asiantuntija kertoi täälläkin olleella videolla, että ongelma on verkon inertiassa. Ruotsi sulki ydinvoimaloita, joka vaikeuttaa verkon säätöä kun ei ole pyörivää massaa. Sinänsä johtoja menee pohjoiseen ihan riittävästi.

 

[JLM]

Tästä ruotsalainen asiantuntija kertoi täälläkin olleella videolla, että ongelma on verkon inertiassa. Ruotsi sulki ydinvoimaloita, joka vaikeuttaa verkon säätöä kun ei ole pyörivää massaa. Sinänsä johtoja menee pohjoiseen ihan riittävästi.

Tämän takia hallitus on asettanut Ruotsissa tavoitteeksi ainakin kaksi uutta ydinreaktoria. Se ei ole nopea ratkaisu, mutta toteutuessaan se on järkevä ratkaisu pidemmälle aikavälille.

 

[noreth]

Tämän takia hallitus on asettanut Ruotsissa tavoitteeksi ainakin kaksi uutta ydinreaktoria. Se ei ole nopea ratkaisu, mutta toteutuessaan se on järkevä ratkaisu pidemmälle aikavälille.

Muistelen, että siellä tutkittiin, voiko jo suljettuja reaktoreita käynnistää uudelleen. Ringhalsissa sujettiin 2019 ja 2020 reaktorit, joilla ilmeisesti olisi teknistä käyttöikää jäljellä. Tietääkö joku tästä viimeisiä uutisia?

 

[JaniKari]

Tästä ruotsalainen asiantuntija kertoi täälläkin olleella videolla, että ongelma on verkon inertiassa. Ruotsi sulki ydinvoimaloita, joka vaikeuttaa verkon säätöä kun ei ole pyörivää massaa. Sinänsä johtoja menee pohjoiseen ihan riittävästi.

Verkkoon saadaan inertiaa muutenkin kuin pyörivällä massalla. Ameriikassa tulivat siihen johtopäätökseen että inertia ei ole suuri kustannustekijä siirryttäessä uusiutuviin energia muotoihin Inertia and the Power Grid: A Guide Without the Spin .

 

[noreth]

Verkkoon saadaan inertiaa saadaan muutenkin kuin pyörivällä massalla. Ameriikassa tulivat siihen johtopäätökseen että inertia ei ole suuri kustannustekijä siirryttäessä uusiutuviin energia muotoihin Inertia and the Power Grid: A Guide Without the Spin .

Fingridin mukaan näitä on kehitteillä ja tulossa käyttöön jollain aikavälillä. Pohjanmaalle suunnitellaan synkronikompensaattoria tuulivoiman takia.

Aurinko- ja tuulivoiman suuri osuus vaatii toimia verkon stabiiliuden varmistamiseksi - Fingrid-Lehti

Aurinko- ja tuulivoiman osuus energiantuotannosta yleistyy nopeasti ja aiheuttaa uusia haasteita sähköjärjestelmän tekniselle toimivuudelle.

www.fingridlehti.fi

 

[FoCsU]

Tilastollisesti siis ihan keskimääräinen vedenkulutus, Motivan mukaan yli 40% suomalaisista (2020) kuluttaa suunnilleen saman verran (50 – 99 l/hlö/vrk) ja teillä ~82l/hlö/vrk. Veden lämmitykseen menee tyypillisesti 800-1200 kWh/v/hlö, eli 133-200kWh/kk kahden henkilön tapauksessa. Jos siellä ei käydä kylmässä suihkussa, niin edelleen väitän arviosi olevan epärealistinen. Kuten sanoin se LVV kuluttaa jo huomattavasti enemmän kuin tuo arvioimasi 30-40kWh/kk. Sillä LVV iällä nyt ei suurta merkitystä ole, jos se tekee vastuksilla sen veden (vastuksien hyötysuhde ei ole parantunut). Eristys voi olla parempi, jos kyseessä ei ole se perusmalli, vaan paremmalla eristysellä oleva.

Edit: vai meinasitko nyt säästöä, et paljonko sähkön kulutusta oli mahdollista siirtää halvemmille tunneille?

Siis tarkoitin että tuo n. 40kWh/kk oli säästöä, ja se tuli valtaosin siitä LVV:n siirrosta yölle (toki muutakin optimointia tehtiin samaan aikaan mutta että ihan hirveitä eroja ei pelkällä LVV:n aikakytkennällä saa aikaiseksi).
En siis väittänyt että LVV vie 30-40kWh/kk virtaa, vaan kun tuossa aiemmin toisessa topikissa joku mietti varaajan kytkentää yötunneille, niin esimerkkinä heitin että meillä pelkästään se muutos ei tehnyt hirveätä säästöä.

Kuten itsekin laskit, 133-200kWh lienee ihan normaali lukema LVV:lle kuukaudeksi, siitä säästäminen ei nyt älytöntä määrää tee loppupeleissä.

 

[Grez]

Siis tarkoitin että tuo n. 40kWh/kk oli säästöä, ja se tuli valtaosin siitä LVV:n siirrosta yölle

Ymmärtäisin, että LVV:n siirto yölle toisi säästöä euroissa (€/kk), ei energiassa (kWh/kk). Voisitko avata vähän, miten tämä säästö syntyi?

Tai no tietysti jos päivällä loppuu lämmin vesi kesken, niin kyllähän se varmaan vähentää suihkutteluhaluja -> vähemmän kulutusta

 

[FoCsU]

Ymmärtäisin, että LVV:n siirto yölle toisi säästöä euroissa (€/kk), ei energiassa (kWh/kk). Voisitko avata vähän, miten tämä säästö syntyi?

Tai no tietysti jos päivällä loppuu lämmin vesi kesken, niin kyllähän se varmaan vähentää suihkutteluhaluja -> vähemmän kulutusta

No siis jos kWh kuluu vähemmän, niin silloin se on tietysti vähemmän myös euroissa.
Aiemmin LVV oli siis jatkuvasti päällä, mutta käännettiin se aikasähkölle lämmittämään vain 22-07. Tämä muutos pudotti kulutuslukemia kuukauden aikajanalla n. 30-40kWh.
Missään välissä ei puhuttu tai mainittu lämpimän veden loppumisesta, tai kulutustottumuksen muutoksista.

Onko nyt riittävästi rautalankaa?

 

[Taneli-]

Ymmärtäisin, että LVV:n siirto yölle toisi säästöä euroissa (€/kk), ei energiassa (kWh/kk). Voisitko avata vähän, miten tämä säästö syntyi?

Tai no tietysti jos päivällä loppuu lämmin vesi kesken, niin kyllähän se varmaan vähentää suihkutteluhaluja -> vähemmän kulutusta

Nopeasti otaksuisin että jos esim. ennen on saunottu joka (tai joka toinen) päivä kello 18 => 21 ja nyt se onkin viikonloppuisin kello 22 => 01 jos jaksaa pysyä hereillä sitä säästöä voi tulla hyvinkin.
Samaten jos TV ja tietokone on ollut päällä kello 16 => 22 ja nyt silloin kun sattuu olemaan hereillä kello 22 => ehkä 23 siinäkin sitä säästöä tulee...

 

[HTK12]

Siis tarkoitin että tuo n. 40kWh/kk oli säästöä, ja se tuli valtaosin siitä LVV:n siirrosta yölle (toki muutakin optimointia tehtiin samaan aikaan mutta että ihan hirveitä eroja ei pelkällä LVV:n aikakytkennällä saa aikaiseksi).
En siis väittänyt että LVV vie 30-40kWh/kk virtaa, vaan kun tuossa aiemmin toisessa topikissa joku mietti varaajan kytkentää yötunneille, niin esimerkkinä heitin että meillä pelkästään se muutos ei tehnyt hirveätä säästöä.

Kuten itsekin laskit, 133-200kWh lienee ihan normaali lukema LVV:lle kuukaudeksi, siitä säästäminen ei nyt älytöntä määrää tee loppupeleissä.

No ei kait sitä LVV siirretä yölle säästääkseen sähköä, vaan saadakseen se LVV lämpenemään halvemmalla hinnalla. Rautalanka esimerkki, LVV kuluttaa 200kWh/kk, yöllä se keskimäärin maksaa 10snt/kWh ja yöllä 5 snt/kWh, joten yöllä lämmittäminen säästää 10€/kk (hinnat ihan vaan heitetty).

edit: näköjään ehditkin jo toisen viestin kirjoittaa. Sanoit, että LVV lämpötilaa myös laskettiin, niin veikkaan säästön tulleen siitä. Jatkuvalämmitteinen LVV voi olla matalalla säädöllä kuin vain yöllä lämpenevä, joten väittäisin sen yöllä lämpenevän kuluttavan hieman enemmän sähköä, jos sama määrä lämmintä vettä käytetään.

 

[FoCsU]

No ei kait sitä LVV siirretä yölle säästääkseen sähköä, vaan saadakseen se LVV lämpenemään halvemmalla hinnalla. Rautalanka esimerkki, LVV kuluttaa 200kWh/kk, yöllä se keskimäärin maksaa 10snt/kWh ja yöllä 5 snt/kWh, joten yöllä lämmittäminen säästää 10€/kk (hinnat ihan vaan heitetty).

edit: näköjään ehditkin jo toisen viestin kirjoittaa. Sanoit, että LVV lämpötilaa myös laskettiin, niin veikkaan säästön tulleen siitä. Jatkuvalämmitteinen LVV voi olla matalalla säädöllä kuin vain yöllä lämpenevä, joten väittäisin sen yöllä lämpenevän kuluttavan hieman enemmän sähköä, jos sama määrä lämmintä vettä käytetään.

LVV:n läpötilaa laskettiin eri ajankohtana kuin tuo mainittu säästön tapahtuminen oli. Olet oikeassa että iso syy on säästää myös halvammassa hinnassa yöaikaan, mutta meillä myös ajallisesti se veden lämmittäminen päivällä oli turhaa eikä sitä ollut säädelty mitenkään.
(suorakytkentä vs. aikakytkentä)
Kuten mainitsin eri ketjussa aiemmin, meillä oli kaksi vertailukelpoista kk. joissa oli erona oikeastaan vain tuo aikakytkentä sekä muutaman ulkovalaisimen tehon vaihto pienempään.

Noh, riittävästi nyt rautalankaa tämän osalta. Saa uskoa ken haluaa, tai olla uskomatta.

 

[Grez]

Hmm, jos vuorokautisesta lämpimän veden käytöstä valtaosa on aamuisin (esim. koko perheellä on tapana käydä aamuisin suihkussa) niin silloinhan yöaikaan ajastaminen voi oikeasti tuoda energiasäästöä jopa ilman kulutusmuutosta, koska lämminvesivaraaja on 16 tuntia vuorokaudesta sitten tyhjillään ja lämpöä karkaa vähemmän. Ehkä jos "valtaosa 40kWh/kk" tarkoittaa jotain 5-10kWh/kk, niin se voisi olla ihan mahdollista.

Ja tosiaan se ajatus takaraivossa, että jos lotraa hirmu pitkään niin lämmin vesi loppuu, voi myös vähentää suihkuttelun kestoa ja sitä kautta vähentää hukkakulutusta. Ja tästä sitten helposti tulee moninkertainen säästö.

Energiatehokkaintahan olisi lämmittää vesi siinä käyttöpisteellä sitä mukaa kun sitä kuluu, mutta tämä vaatisi sähkönsyötön mitoittamisen korkeamman piikkikulutuksen mukaan (5°C->37°C @ 11l / min vaatisi 25kW tehon), tehokkaan lämmittimen joka käyttöpaikkaan eikä voisi hyödyntää hintamuutoksia (esim. mahdollisetsi edullisempaa yötä, tai kuten tänään niin halvintahan on 11-17)

 

[HTK12]

LVV:n läpötilaa laskettiin eri ajankohtana kuin tuo mainittu säästön tapahtuminen oli. Olet oikeassa että iso syy on säästää myös halvammassa hinnassa yöaikaan, mutta meillä myös ajallisesti se veden lämmittäminen päivällä oli turhaa eikä sitä ollut säädelty mitenkään.
(suorakytkentä vs. aikakytkentä)
Kuten mainitsin eri ketjussa aiemmin, meillä oli kaksi vertailukelpoista kk. joissa oli erona oikeastaan vain tuo aikakytkentä sekä muutaman ulkovalaisimen tehon vaihto pienempään.

Noh, riittävästi nyt rautalankaa tämän osalta. Saa uskoa ken haluaa, tai olla uskomatta.

Jos sama lämpötila riittää suorakytkennällä ja yökytkennällä, niin suorakytkennällä LVV lämpötila on ollut säästön näkökulmasta turhan korkea (tämä toki sillä oletuksella, että suihkussa käydään ennenkuin lämmitys yöllä alkaa). Itsellä tarkoitus laittaa LVV talveksi pörssiohjatuksi kun hinnan vaihtelut alkaa nykyisin olla välillä aika isoja (nyt ohjattu yölle).

No jokainen uskoo mihin haluaa.

 

[pulatunnus]

Tämän aiheen oikea ketju vaikea arpoa, arvoin tänne. rinnalla olisi ajoneuvojen käyttövoimaverotus, mutta kun koski nimenomaan sähköveroa niin arvoin tämän.

Ja jos/kun sähkövero nousee niin silloin se palkitsee niitä, jotka on investoineet järjestelmiin ja niiden pitäää saada jäähdyttää/lämmittää autoaan omalla sähköllä milloin haluttaa.

Sähkövero ei automaattisesti palkitse ketään. Uskon kyllä että sähköverovapaus säilyy pientuotannossa pitkään, mutta miten rajat kehittyy on riskialtiimpaa.

Sähköverokohtelu voi elää myös käyttötarkoituksen mukaan, yleisen sähkökulutuksen osalta on merkitystä yritetäänko liikenteen verotusta siirtää sinne, vai pidetäänkö ne erillään.

 

[zepi]

Nauroin ääneen kun mainitsit että Ruotsi pystyy parantamaan sisäistä siirtoverkkoaan.

SE2-SE3 siirtoyhteydet ovat olleet tapetilla viimeiset kaksikymmentä vuotta eikä Svenska Kraftnät ole saanut asiaa juuri edistettyä. Siellä on ollut milloin kahnausta maanomistajien, milloin kunnanisien kanssa. Fakta on myös että SE2:sen asukkaat eivät välttämättä nauttisi suuresti jos heidän sähkönhintanta nousisi samalle tasolle SE3:sen kanssa. Eli kyllä, jos valtio vahvasti puuttuisi asiaan niin kyllä sitä siirtoverkkoa pystyttäisiin parantamaan enemmänkin kuin nyt tehdään, mutta syistä X, Y ja Z näin ei ole vieläkään tehty.

Mitä tulee noihin ulkomaan siirtoyhteyksiin niin niistä sopiminen vaatii molempien valtioiden tahtoa. EU:lla ei ole tässä paljon muuta sanottavaa kuin vahvoja toiveita että valtioiden väliset siirtoyhteydet vahvistuisivat.

Ruotsihan juurikin korjaa ongelmaansa aurora linjalla siirtämällä sähköt Suomeen ja ostamalla ne etelän siirtoyhteyksiä pitkin takaisin…

Ratsastavat metsälinjoilla jne. Ihan hyvä veto kaikkien kannalta varmaan. Kummatkin hyötyvät.

 

[HTK12]

Ruotsihan juurikin korjaa ongelmaansa aurora linjalla siirtämällä sähköt Suomeen ja ostamalla ne etelän siirtoyhteyksiä pitkin takaisin…

Ratsastavat metsälinjoilla jne. Ihan hyvä veto kaikkien kannalta varmaan. Kummatkin hyötyvät.

Sähkö menee Suomen kautta takaisin, vain jos meillä ei ole sille kulutusta. Pohjois-Ruotsiin siirtoyhteyksien parantuminen on kyllä Suomen etu. Me tarvitaan lisää säätövoimaa jota saadaan halvalla tuolta. Siellä sähkö on halpaa keskimäärin, joten tulee laskemaan Suomen aluehintaa. Sitten kun tuulivoima Suomessa tuottaa enemmän kuin voidaan kuluttaa sähköä voidaan viedä samaa linjaa takaisin. Uusia siirtoyhteyksiä ei käsittääkseni oli suunnitteilla Suomesta Etelä-Ruotsiin tai Viroon.

 

[zepi]

Sähkö menee Suomen kautta takaisin, vain jos meillä ei ole sille kulutusta. Pohjois-Ruotsiin siirtoyhteyksien parantuminen on kyllä Suomen etu. Me tarvitaan lisää säätövoimaa jota saadaan halvalla tuolta. Siellä sähkö on halpaa keskimäärin, joten tulee laskemaan Suomen aluehintaa. Sitten kun tuulivoima Suomessa tuottaa enemmän kuin voidaan kuluttaa sähköä voidaan viedä samaa linjaa takaisin. Uusia siirtoyhteyksiä ei käsittääkseni oli suunnitteilla Suomesta Etelä-Ruotsiin tai Viroon.

Sähkö menee Suomen läpi Etelä-Ruotsiin jos he maksavat siitä enemmän kuin Suomalaiset.

Kaikki Pohjois-Ruotsista Suomeen siirretty sähkö laskee Etelä-Ruotsin sähkön hintaa silloin kun heillä on oma verkko siirtorajoitetteinen. Laskee se toki hintaa Suomessakin, joten molemmat hyötyvät.

 

[Shajk]

FI-SE3 maks 300MW tai vähemmän suurin osa vuodesta. Rajoitettu ruotsin verkon kapasiteetin takia.

 

[rock]

Ruotsihan juurikin korjaa ongelmaansa aurora linjalla siirtämällä sähköt Suomeen ja ostamalla ne etelän siirtoyhteyksiä pitkin takaisin…

Näin teoriassa. Ongelmaksi tulee tuo FI->SE3 siirto jota on rajoitettu pitkään SE3:sen verkon vakauden takia. Fakta on että SE2->SE3 siirtoyhteydet ovat olleet huonolla tolalla vuosikymmeniä eikä siihen ole mitään nopeaa korjausta. Auroralinja on toki etu sekä Suomelle (laskee sähkönhintaa) että Ruotsille (pohjoisen ylituotanto saadaan tuupattua jonnekin). Vetyteollisuuden pystytyksessä kestää Pohjois-Ruotsiin optimistisimmissakin arvioissa vähintään 5 vuotta ja lisää tuulivoimatuotantoa tulee sinnekin koko ajan.

Jos teoreettisesti (tätä harkittiin viimeksi muutamia vuosia sitten) Suomi jaettaisiin kahteen hinta-aluueseen (FI1 ja FI2) niin pohjoisella alueella hinta seuraisi hyvin lähellä SE1:stä ja etelässä SE3:sta. Suurimmalla osalle suomalaisia on hyvä juttu että meillä on yhä vahvistuva sisäinen verkko ja vain yksi hinta-alue.

 

[Shajk]

Suomen verkko on niin harvoin tukossa ei olisi monta tuntia vuodessa jolloin hinta olisi eri pohjoisen ja etelän välillä.

Mutta jos länsirannikko olisi oma hinta alue, ja kesällä tuulisi, niin hinta siellä olisi ehkä lähtenyt laskuun kun on ollut huoltokatkoja siirtoyhteyksissä.

 

[rock]

Suomen verkko on niin harvoin tukossa ei olisi monta tuntia vuodessa jolloin hinta olisi eri pohjoisen ja etelän välillä.

Valitettavasti homma ei ole ihan noin yksinkertainen. Hinta-alueen hintaa määrittää tietysti tuotannon ja kulutuksen määrät, mutta myös siirtoyhteydet ja niiden kautta viereiset siirtoalueet. Tästä teoreettisesta hinta-aluejaosta teetettiin kyllä laskelmat aikoinaan ja siinä lopputuloksena oli tuo pohjoinen edullinen, etelä kallis -jako jonka mainitsin ylempänä.

 

[HTK12]

Sähkö menee Suomen läpi Etelä-Ruotsiin jos he maksavat siitä enemmän kuin Suomalaiset.

Kaikki Pohjois-Ruotsista Suomeen siirretty sähkö laskee Etelä-Ruotsin sähkön hintaa silloin kun heillä on oma verkko siirtorajoitetteinen. Laskee se toki hintaa Suomessakin, joten molemmat hyötyvät.

Todella vähän sitä sähköä on mennyt FI-SE3 kun Ruotsi itse tuota rajoittaa kuten edellä todettiin. Ei siis ratkaise Ruotsin siirto ongelmia pohjoisesta etelään. Toki se varmaa jonkin verran laskee Etelä-Ruotsin sähkön hintaa, mutta kyllä Suomi tuosta linjasta hyötyy paljon enemmän kuin Ruotsi.

 

[Grez]

Olen tämän ketjun perusteella käsityksessä, että ruotsalaiset ei pysty käyttämään täyttä siirtokapasiteettia inertia-ongelman takia ja toisaalta, että inertiaa voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa muutenkin kuin isoilla generaattoreilla. Äkkiseltään tulisi siis mieleen että ruotsalaisten kannattaisi rakentaa tuollaisia keinotekoisen inertian ratkaisuja.

Tietääkö kukaan niiden tilanteesta? Onko niillä sellaisia projekteja käynnissä vai ovatko ajatelleet että olisi turha purkkapaikkaus jos saavat suljettuja ydinvoimaloita (pian?) taas käyttöön? Tai onko siinä jokin muu poliittinen tai tekninen syy?

 

[Väinämöinen]

Jonkinlainen kysymysmerkki on niille, joiden sähkösopimus on kesän jälkeen katkolla että millä jatkaa. Kiinteähintaiset ovat vieläkin melko kalliita. Ensi talven hintoja voi vain arvailla. Taidan itse siirtyä pörssisähköön kuitenkin (veikkaan siis ettei viimevuoden kaltaisia hintapiikkejä nähdä).

 

[zepi]

Olen tämän ketjun perusteella käsityksessä, että ruotsalaiset ei pysty käyttämään täyttä siirtokapasiteettia inertia-ongelman takia ja toisaalta, että inertiaa voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa muutenkin kuin isoilla generaattoreilla. Äkkiseltään tulisi siis mieleen että ruotsalaisten kannattaisi rakentaa tuollaisia keinotekoisen inertian ratkaisuja.

Tietääkö kukaan niiden tilanteesta? Onko niillä sellaisia projekteja käynnissä vai ovatko ajatelleet että olisi turha purkkapaikkaus jos saavat suljettuja ydinvoimaloita (pian?) taas käyttöön? Tai onko siinä jokin muu poliittinen tai tekninen syy?

Eiköhän suurin syy ole se, ettei ole osattu varautua ja nyt sitten ollaan vähän h-moilasena. Ja ehkä sähkömarkkinan säännöt ovat sellaiset, ettei nykyinen tajuudentasausmarkkina ei oikein rahoita parin ison vauhtipyörän pääomakuluja nousseiden korkojen aikana + kaikenlaiset kilpailulainsäädännöt kieltävät suorat tuet yms.

 

[pulatunnus]

Olen tämän ketjun perusteella käsityksessä, että ruotsalaiset ei pysty käyttämään täyttä siirtokapasiteettia inertia-ongelman takia ja toisaalta, että inertiaa voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa muutenkin kuin isoilla generaattoreilla. Äkkiseltään tulisi siis mieleen että ruotsalaisten kannattaisi rakentaa tuollaisia keinotekoisen inertian ratkaisuja. Onko niillä sellaisia käynnissä vai ovatko ajatelleet että olisi turha purkkapaikkaus jos saavat suljettuja ydinvoimaloita (pian?) taas käyttöön? Tai onko siinä jokin muu poliittinen tai tekninen syy? Vai onko niillä jo hankkeita suunnitteilla?

Siis pohditko pohjois etelä Ruotsin välille ?

Inertia jos oikein ymmärrän niin yksikertaistettuna tarkoittaa taajuuden pysymistä. jos sähköpula, niin eikö se juuri tuo haastetta ja jos pohjoisessa on vesivoimaa, niin luullut että se on taajuutta tukevaa

Sitä uutisoitu että osa uudesta puhtaasta energiatuotannosta ei tue taajuutta, pohjoisen tuulivoimako tässä ongelma ? mutta jos sähköpulaa, niin ?

Kulutuskin vaikuttaa taajuuden pysymiseen, mutta jos alueellisia haasteita, niin eikö siirtoverkko helpota ?

Vai onko tässä nyt kyse hinnoittelussa, eikä ns sähköpulasta.

 

[pulatunnus]

Jännä nähdä mitä käy pörssisähkön hinnalle jos/kun Putin vetää ns. isomman vaihteen sisään operaatiossaan ja samalla Wagnerin joukot aloittavat operaatioita NATO-maissa.

Nyt luettu Dmitrin uhkauksia.

Ensi talvi on paljon vähemmän riippuvainen putinin vienti rajoituksista., hanat isolta osin kiinni, euroopassa kriittisesti riipuvaisia lähinnä pari putinnia kumartelevaa maata.
Sähkön tulo suomeen katkaistu jo viimetalvena, uutta venäjä riippumatonta kapasiteettia käytössä

Maakasunkin osalta tilanne lähinnä se että kapasiteettia enemmän kuin kysyntää jne.

Jos haluat pohtia mitä kaikki Medvedev uhkalitu toteutettuna vaikuttaisi, niin ihan väärä ketju.

 

[Francis Ford Mondeo]

Jännä nähdä mitä käy pörssisähkön hinnalle jos/kun Putin vetää ns. isomman vaihteen sisään operaatiossaan ja samalla Wagnerin joukot aloittavat operaatioita NATO-maissa.

Isomman vaihteen, niin kuin siis missä? Ukrainan ulkopuolella? Mikäli Wagner muu venäläisten organisaatio alkaa operoimaan isommalla kädellä ja/tai avoimesti NATO-maissa, niin sillä varmasti on seurauksensa. Sinänsä toki tulee muistaa, että Euroopassa on tapahtunut kaikenlaista jännää jo ennen Ukrainan tilanteen eskaloitumista täysiveriseksi sodaksi. Esimerkiksi Vrběticen ammusvaraston räjähdys 2014 ja Salisburyn myrkytystapaus vuonna 2018.

 

[Taneli-]

Itsekin koen hieman epäuskottavana että Venäjä tai Wagner toteuttaisi jotain operaatioita esim. USA:ssa, Briteissä tai muissa NATO maissa. Tietysti on mahdollisuuksien rajoissa että jotain tapahtuu esim. Latvia, Liettua, Viro rajalla mutta en nyt suoraan näe miksi se vaikuttaisi Suomen sähkönhintoihin.

Tietysti jos ydinaseita aletaan käyttämään siinä on varmasti vaikutusta, mutta se vaikutus tulee kaikkeen muuhunkin ja silloin se sähkön hinta on aika pieni ongelma mikäli ydinsota syttyy....

 

[JaniKari]

Inerttiaa tarvitaan kun joku tuotantolaitos yhtäkkiä putoaa tuotannosta pois. Isossa verkossa inerttia ongelma on pienempi. Rikkoutuva osa on suhteellisesti pienempi verrattuna jäljellejääviin joiden pitää sekunneissa reagoida puutuvaan tuotantoon. Isot generaattorit ovat ongelmallisia koska rikkontuessaan aiheuttavat suuren tuotannon laskun. Tämän takia OL3 ei ajeta maksimiteholla.
Kanadassa tuulivoimaloita on jo pitkään käytetty inerttian tuottamiseen. Tarvittavat muutokset eivät ole suuria lähinnä verkonhaltian täytyy antaa lupa tähän.
Inerttiaa voidaan tehdä myös kuormilla jotka kytkeytyvät tarvittaessa pois päältä muutamiksi sekunniksi.

 

[pulatunnus]

Kapasiteettia tosiaan on enemmän, kuin kysyntää koska:

Miksi Suomi ostaa kaasua Venäjältä vielä 2023? Sopimuksesta Venäjän kanssa ei päästä eroon

Jos Suomi irtisanoisi Venäjän kanssa solmitun kaasusopimuksen, se voisi johtaa mittaviin korvauksiin. Edes Inkoon LNG-laiva ei ratkaise ongelmaa.

www.apu.fi

Politiikka ketju, niin edes täällä voisi referoida linkin sisältöä.

Linkissä mainitaan Inkoon LNG terminaalia, ja sen kapasiteetti on niin suuri että riittää, ennuste enemminkni se että tarve jää vähällle, eli enemmänkin holtovarmuutta tukeva.

 

[Shajk]

Valitettavasti homma ei ole ihan noin yksinkertainen. Hinta-alueen hintaa määrittää tietysti tuotannon ja kulutuksen määrät, mutta myös siirtoyhteydet ja niiden kautta viereiset siirtoalueet.

Hinnat ovat samat kunnes siirtokapasiteetti loppuu.

Tällä hetkellä kun Fingridiltä loppuu siirrtokapaa etelään, Fingrid maksaa tuottajille pohjoisessa siitä että ne vähentäisi tuotantoa, ja maksaa tuottajille etelässä että ne lisäisi tuotantoa. Eli Fingrid maksaa tällä hetkellä erotuksen jos pohjoisen ja etelän hinnat "pitäisi" mennä erilaiseksi. Fingrid saa ite päätellä milloin kannattaa rakentaa lisää siirrokapasiteettia ja milloin kannattaa vain maksaa "sakkoja" kapasiteetin puutteesta.

Tällä hetkellä siirroraja tulee vastaan aika harvoin. Helmikuussa pari tuntia.

Ruotsissa kantaverkko ei ole ehtinyt kehittää siirtokapasiteettia. Kun tilanne kärjistyi ja "sakkomaksujen" määrä tuli liian korkeaksi, kantaverkko rajoitti rajayhteyksien siirtokapasiteettia koska se myös helpotti maan sisäisen verkon tilannetta. Tanskalaiset valitti EUlle, koska tällaiset rajoitukset kohtelevat eri markkinatoimijoita eri tavalla. Hinta-alue järjestelmällä markkina sai taas toimia, ja kantaverkkoyhtiö ei mennyt konkurssiin.
Taas rajoitettu rajayhteyksien siirrot, ja taas kantelukierros meneillä EUn kautta. Saa nähdä pitääkö Ruotsin aluejako laittaa uusiksi taas.

 

[akse]

Mites muuten vesitilanne? Vissiin aika hyvä syksylle/talvelle?

 

[chrisekh]

Mites muuten vesitilanne? Vissiin aika hyvä syksylle/talvelle?

www.ymparisto.fi

Nahdakseni hyvä

 

[Namel]

Tämä kuulostaa oudolta. Millä tavalla tuo on siis huijausta? Eikö alkuperätakuu takaa, että ostamani sähkö on uusiutuvasti tuotettu ja samaa tuotantoa ei voi myydä muille? Ja se takaa, että tuota omaa osuuttani ei myös voida markkinoida osaksi jotain toista tuotetta, jossa esim. on kaikki tuotantotavat sekaisin? Se korvamerkitty osuus pitää siivota luvuista pois. Eli ostamalla uusiutuvia ihan faktisesti pienennetään jäljellä olevaa uusiutuvaa jota se firma voi myydä muille.

Eli mikä tuossa on se huijaus?

Tässä Vattenfallin selostus alkuperätakuusta:

Sähkön alkuperätakuu - mistä sähkösi tulee - Vattenfall

Mistä tiedän, että saan tilaamaani sähköä? Alkuperätakuulla takaamme asiakkaalle, että hänen rahansa menevät fossiilivapaan sähkön tuotantoon.

www.vattenfall.fi

(Vastasin tänne, sillä koskee tiettyä sopimustyyppiä. Mutta voidaan siirtää toisaalle jos tätä ei tähän ketjuun saa postata.)

Vastaan täällä ettei taas tukita sähkönmyyntisopimukset ketjua epäoleellisella väittelyllä.

Huijausta on se että uskotellaan tällä olevan jotain vaikutusta.

Kun sähköstä Suomessa tuotetaan uusiutuvilla jo yli puolet ja tuulisähkö on välillä erittäin halpaa ostaa jokainen sähkönmyyjä niin paljon uusiutuvaa sähköä ettei heidän tarvi mitenkään muuttaa toimintaansa sen takia että vuodessa hankkivat yhtä paljon uusiutuvaa sähköä kuin myyvät.

Kun uusiutuvilla tuotetaan yli puolet ja kotitaloudet käyttävät 21.8% on erittäin helppoa saada tarpeeksi kirjanpidollisesti uusiutuvaa sähköä niille jotka haluavat maksaa siitä lisää.

 

[Paapaa]

Huijausta on se että uskotellaan tällä olevan jotain vaikutusta.

No okei, tämä voi pitää paikkansa, ettei sen yksittäisen kuluttajan päätös sinänsä hetkauta kauheasti investointeihin. Mutta jos jokainen suomalainen kotitalous yhtäkkiä päättäisi ostaa alkuperätaattua aurinkosähköä, niin tuskin riittäisi kaikille ja valtava kysyntä luultavasti johtaisi välittömään tuotannon lisäämiseen. Eli kyllä sillä siinä mielessä on merkitystä. Vähän samalla tavalla kuin jokainen ääni vaaleissa vaikuttaa vaikka sinänsä harvoin mikään paikka yhdestä äänestä on kiinni.

Mekanismi kuitenkin takaa sen, että sen firma on korvamerkittävä se ostettu aurinkosähkö ja sitä ei toiselle voi enää myydä.

 

[Namel]

No okei, tämä voi pitää paikkansa, ettei sen yksittäisen kuluttajan päätös sinänsä hetkauta kauheasti investointeihin. Mutta jos jokainen suomalainen kotitalous yhtäkkiä päättäisi ostaa alkuperätaattua aurinkosähköä, niin tuskin riittäisi kaikille ja valtava kysyntä luultavasti johtaisi välittömään tuotannon lisäämiseen. Eli kyllä sillä siinä mielessä on merkitystä. Vähän samalla tavalla kuin jokainen ääni vaaleissa vaikuttaa vaikka sinänsä harvoin mikään paikka yhdestä äänestä on kiinni.

Mekanismi kuitenkin takaa sen, että sen firma on korvamerkittävä se ostettu aurinkosähkö ja sitä ei toiselle voi enää myydä.

Koska aurinkopaneeleita on Suomessa aika vähän näissä tuolla voisi olla jotain vaikutusta. Mietin vain tarjoaako aurinkosähköä Suomessa joku joka ei sitä itse tuota tai jolla ei ole omaa verkkoa johon liitettyjen paneelien sähkö sen täytyy ostaa? Oma oletus on että aurinkosähköä tarjoavat vain firmat myyvät joilla sitä on jo valmiina.

Firmat joilla ei ole aurinkosähköä taas tarjoavat uusiutuvaa tai fossiilivapaata sähköä. 2020 uusiutuvilla tuotettiin 52% sähköstä ja fossiilivapailla 86%. Vielä kun kaikkein halvimpien spot hintojen aikaan sähköä tuotetaan paljon tuulella saavat kaikki sähkönmyyjät helposti erittäin halpaa uusiutuvaa energiaa.

Ei näillä vain uusiutuvaa energiaa ostavilla sopimuksilla ole mitään muuta vaikutusta kuin se että yhtiöt tekevät enemmän voittoa.

 

[Paapaa]

Koska aurinkopaneeleita on Suomessa aika vähän näissä tuolla voisi olla jotain vaikutusta.

Ei näillä vain uusiutuvaa energiaa ostavilla sopimuksilla ole mitään muuta vaikutusta kuin se että yhtiöt tekevät enemmän voittoa.

Musta nuo ovat vähän ristiriidassa keskenään. Jos akuperätakuulla voi olla vaikutusta aurinkosähköön, sillä voi olla vaikutusta myös tuulisähköön (siis niihin liittyviin investointeihin). Ei yksittäisen kotitalouden merkitys ole kokoaan isompi, mutta on silti nollaa isompi. Kyse ei kuitenkaan ole mielikuvamarkkinoinnista, vaan niitä alkuperäsertejä on näköjään ostettava tuottajalta tismalleen se myyty määrä. Samoin alkuperätakuu ohjaa kuluttajia esim. Helenin asiakkuudesta jonkun toisen tuottajan asiakkaaksi, jjos vaihdossa voi saada alkuperätaattua ei-fossiilista voimaa. Esim. Helenin pörssisähkö näyttää olevan 70 %:isesti fossiilista. Ja sen takia minä jätän sen ostamatta ja kannan rahani toiselle firmalle.

 

[Namel]

Kyse on nimenomaan mielikuvamarkkinoinnista.

Toki oikeaa alkuperää täytyy ostaa se myyty määrä mutta nykyisellä tuotannolla se fossiilittomien määrä tulee jo pakosta kun fossiililla tuotetaan niin pieni osuus. Uusiutuvaakin tulee automaattisesti kun yhdenkään sähköyhtiön ei kannata polttaa fossiilisia kun on kova tuuli ja tuulisähköä saa liki ilmaiseksi.

Esim. Helenin pörssisähkö näyttää olevan 70 %:isesti fossiilista. Ja sen takia minä jätän sen ostamatta ja kannan rahani toiselle firmalle.

Helenin mukaan 2022 heidän sähköstään 27% tuotettiin uusiutuvilla, 50% ydinvoimalla ja 23% fossiilisilla.

Energian alkuperä

Myymämme energian alkuperä vaihtelee käytetyn polttoaineen mukaan. Sähkön ostamme pääasiassa sähköpörssistä, jolloin alkuperä mukailee pohjoismaista tuotantojakaumaa.

www.helen.fi

 

[Paapaa]

Helenin mukaan 2022 heidän sähköstään 27% tuotettiin uusiutuvilla, 50% ydinvoimalla ja 23% fossiilisilla.

Ja kun tekee pörssisähkösopimusta, on fossiilisen osuudeksi ilmoitettu 70%. Pörssistä puhuin, en kaikesta myydystä sähköstä.

 

[Namel]

Ja kun tekee pörssisähkösopimusta, on fossiilisen osuudeksi ilmoitettu 70%. Pörssistä puhuin, en kaikesta myydystä sähköstä.

Jos oikein noita Helenin sivuja tulkitsen tämä osoittaa hienosti kuinka kyse on pelkästä mielikuvamarkkinoinnista eikä sillä että tekee sopimuksen uusiutuvasta energiasta ole minkäänlaista vaikutusta.

Pöirssisähkön kohdalla sanotaan seuraavaa: "Sähkön alkuperä perustuu Suomessa tuotetun sähkön tuotantojakaumaan, josta on vähennetty alkuperältään varmennettu uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö. "

Helen ostaa 27% uusiutuvia, 50% ydinvoimaa ja 23% fossiilisia. Näistä myydään takuu-uusiutuvina ja takuu-ydinvoimana sen verran että jäljelle jää vielä tuon pörssisähkökuvaajan mukaiset 12% uusiutuvaa ja 18% ydinvoimaa. Helenin ei tarvitse tehdä yhtään mitään kun automaattisesti halvimpia hintoja seuraamalla se saa enemmän uusiutuvaa ja ydinvoimaan kuin se pystyy myymään erikoissopimuksilla.

Sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta Helenin sähkönhankintaan että osa asiakkaista on tehnyt sopimuksen joka vaatii uusiutuvaa tai ydinenergiaa. Joka tapauksessa ostetaan 27% uusiutuvia, 50% ydinvoimaa ja 23% fossiilisia. Vielä jää reilusti ydinvoimaa ja uusiutuvia ylikin kun niitä kannattaa ostaa kun ovat halpoja.

 

[Paapaa]

Jos oikein noita Helenin sivuja tulkitsen tämä osoittaa hienosti kuinka kyse on pelkästä mielikuvamarkkinoinnista eikä sillä että tekee sopimuksen uusiutuvasta energiasta ole minkäänlaista vaikutusta.

Siis ei tuo pörssisähkö ole alkuperätakuun piirissä. Ja se kuvaajahan ei vastaa tekstiä. En osaa sanoa, kumpi noista on totuus kun teksti ja kuvaaja ovat ristiriidassa. Selvinnee kysymällä

Alkuperätakuu taas ei tietenkään ole milikuvamarkkinointia, en tiedä miksi moista viljelet kun kerran myyjän on se alkuperätakuu tuottajalta hankittava. Mutta sovitaan, että ollaan tästä eri mieltä.

Väitän, että jos kaikki (tai iso joukko) yrittäisivät ostaa aurinkosähköä alkuperätakuulla, se aiheuttaisi valtavan aurinkosähköinvestointien buumin. Ja väitän, että osa nykyisestä tuulivoimarakentamisesta on seurausta alkuperätakuujärjestelmästa saadusta kysynnästä. Tuotantoa on kasvatettava, jotta alkuperältään varmennettua tuulivoimaan ylipäänsä voidaan myydä.