Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Zezekärppänen]

Todellisuus on tylsempi kuin voisi kuvitella. Ei yhtä hyvää viihdettä kuin uutisten synnyttämät salaliitot.

Saisihan siitä varmasti hyvän jännärin. Tiivisterengas pitäisi vaihtaa, mutta mekaanikko, jolla on vaihtamistyöhön suoritettu sertifikaatti, on kotona hoitamassa sairasta lasta. Mekaanikko pääsee töihin seuraavalla viikolla ja lukee ensin sähköpostit. Aamupäivällä on palaveri, jossa keskustellaan että rengas pitäisi vaihtaa. Mekaanikko huomauttaa että niitä pitäisi tilata Ranskasta.

Tilauksia hoitava virkamies on vielä alkuviikosta lomalla, joten rengas tilataan, kun hän tulee töihin. Tilauksesta pitää tehdä viranhaltijapäätös ja odottaa sen lainvoimaistumista kolme viikkoa ja toivoa että kukaan ei keksi siitä tehdä oikaisuvaatimusta. Lopulta tilauspäätös on lainvoimainen, mutta asianhallintajärjestelmässä on jotain vikaa ja perjantaina sitä ei saada korjattua, joten renkaan tilaaminen jää seuraavalle viikolle, koska järjestelmästä ei saada ulos sähköisesti allekirjoitettua dokumenttia. Tilaus saadaan lopulta lähtemään seuraavalla viikolla, mutta Ranskassa sen käsittelyyn menee 2 kuukautta eli normaalibyrokratia ja Ranskan normilakot siihen päälle.

Sitten tiivistetengas häviää postiin ja seuraavaksi lähetetty on väärän kokoinen. Lopulta oikea rengas saapuu perille, mutta ympäristöjärjestö oli löytänyt tilauspäätöksen oikaisuvaatimusohjeista virheen ja valittanut siitä hallinto-oikeuteen ja vaatinut toimenpidekieltoa tiivisterenkaan tilauksessa. Tämän takia virkamies ei voi avata pakettia ja jätti sen pöytälaatikkoon odottamaan, jotta asia käsitellään oikeudessa.

Kahden vuoden päästä hallinto-oikeudessa valitus kumotaan, mutta ympäristöjärjestö valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO kumoaa hallinto-oikeuden päätöstä koskevan valituksen ja lopulta tilauspäätös on lainvoimainen.

Valitettavasti 4 vuoden aikana tiivisterenkaan kumi on hapertunut pöytälaatikossa, renkaan tilannut virkamies eläkkeellä ja mekaanikko vaihtanut alaa. KHO:n päätös kirjataan kirjaamosihteerin toimesta yhtiön asianhallintajärjestelmään, mutta siitä lähtevä muistutusviesti menee sen virkamiehen sähköpostiin, joka on eläkkeellä ja jota kukaan ei lue.

Joku kysyy vuosien päästä asiasta, mutta yhtiön johto on hallituksen vihreän siirtymän apurahan turvin tutustumassa Hollannin historiallisiin tuulimyllyihin ja ketään ei oikeastaan kauheasti kiinnosta että miksi voimala ei vieläkään toimi.

 

[Akleksi]

Kysyin ChatGBT:ltä esimerkkejä mitä voi tehdä 41,75kWh:lla

Spoileri

Sure! Here's a list of common household devices and an estimate of how long you can use each of them with 41.75 kWh of energy per month:

1. Laptop: 15 hours
2. Desktop computer: 10 hours
3. Smart TV: 45 hours
4. Gaming console: 20 hours
5. Microwave: 75 uses
6. Dishwasher: 15 uses
7. Washing machine: 10 loads
8. Dryer: 8 loads
9. Vacuum cleaner: 30 hours
10. Toaster: 150 uses
11. Coffee maker: 75 uses
12. Blender: 50 uses
13. Food processor: 25 uses
14. Instant pot: 20 uses
15. Slow cooker: 20 hours
16. Hair dryer: 60 uses
17. Iron: 30 uses
18. LED light bulb: 900 hours
19. Ceiling fan: 90 hours
20. Portable heater: 15 hours

Please note that these estimates are rough averages and can vary depending on the specific device, its energy efficiency, and how it's being used.

Aika paljon pystyisi tsättibotin mielestä tekemään. Vähän kyllä epäilen, sillä tuo kohta 18 veisi 10W lampuilla jo 9 kWh ja kohdat 1-4 yhteensä ehkä 15 kWh.
(Vastasin toisessa keskustelussa ettei tule enempää offtopicia)

 

[Cluuduli]

Tänään on tulossa uusi tuulisähkön vuorokautinen tuotantoennätys:

Tänään on tuulivoiman superpäivä: voimalat tuottavat sähköä enemmän kuin ikinä ja siksi sähkö on puoli-ilmaista

Eilisiltana rikottiin urakalla tuulivoimatuotannon tuntiennätyksiä, tänään syntyy vuorokausiennätys, koska kova tuuli jatkuu.

yle.fi

 

[ossobucco]

Tänään on tulossa uusi tuulisähkön vuorokautinen tuotantoennätys:

Tänään on tuulivoiman superpäivä: voimalat tuottavat sähköä enemmän kuin ikinä ja siksi sähkö on puoli-ilmaista

Eilisiltana rikottiin urakalla tuulivoimatuotannon tuntiennätyksiä, tänään syntyy vuorokausiennätys, koska kova tuuli jatkuu.

yle.fi

Ihmeesti on hiljennyt ininä tuulisähkön kelvottomuudesta, tuurisähköstä.

 

[Tonnin Seteli]

Ihmeesti on hiljennyt ininä tuulisähkön kelvottomuudesta, tuurisähköstä.

Tuo on kirjaimellisesti tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Sekin on väärin kun kukaan ei kritisoi tuurivoimaa.

 

[Eronto]

Arvioidaanpa sähkön hintaa Suomessa lähivuosina käyttäen ruotsalaisia lähteitä, joista kerroin aiemmin.

Ruotsalaisten (Svenska Krafnät’in) simulointeihin perustuvien arvioiden mukaan sähkön hinta olisi vuosina 2023-2027 luokkaa 50 – 66 €/MWh, ks. kuva alla. Mutta yllättäen hinta on vuonna 2027 kasvusuunnassa eli nousee edellisen vuoden 50 €/MWh arvosta 65 €/MWh. Lisäksi pitää huomata että arvioissa on melko suuri vaihteluväli, joten sähkö voikin maksaa 125 €/MWh, jos sattuu huono vesivuosi. Hyvänä vesivuotena sähkö voi toisaalta maksaa keskimäärin vain n. 30 €/MWh. Joten tällä perusteella ei voida sanoa että sähkön hinta olisi merkittävästi alenemassa keskimääräisestä arvostaan eli siis kun jätetään esim. edellinen vuosi pois laskuista poikkeusolosuhteiden vuoksi.

Jos katsotaan sitten hieman pidemmälle eli vuoteen 2030, voidaan käyttää ruotsalaisen H2ESIN-tutkimuksen arvoja vihreälle vedylle ja Wärtsilän vuonna 2018 esittämiä kaasumoottorilaskelmia sähkön hinnan arvioimiseen.

Vihreän vedyn hinnaksi tuulivoimalla tuotettuna H2ESIN-tutkimuksessa saatiin n. 125 €/MWh. Wärtsilän vuoden 2018 kaasumoottorilaskelmissa moottorivoimalan osuus oli 31 €/MWh ja sillä tuotetun sähkön osuus oli 32%. Näillä perusteilla voidaan arvioida sähkön keskimääräistä hintaa seuraavasti, kun oletetaan tuulivoimalla tuotetun sähkön hinnaksi 30 €/MWh:

0.68*30 + 0.32*(31+125) = ~70 €/MWh

Eli sähkön tuotantohinta näytäisikin yllättäen olevan hieman noususuunnassa verrattuna lähivuosien hintaan, jos vihreää vetyä käytetään merkittävä määrä, samoin kuin ruotsalaisten simuloinnissa vuodelle 2027 jo havaittiin. Tässä oletetaan että Pohjois-Ruotsista ei enää saada halpaa vesivoimaa, vaan se käytetään vihreän vedyn tuotantoon siellä.

 

[samsungaaja]

Ihmeesti on hiljennyt ininä tuulisähkön kelvottomuudesta, tuurisähköstä.

Saadaanko se sähkö jo varastoitua ja mitäs kun tuuli tyyntyy

 

[chrisekh]

Ydinvoiman sahkonhinnaksi saa nykyaan laskea 100e/MWh joten ei tua 125 viela pahalta kuullosta.

 

[Eronto]

Ydinvoiman sahkonhinnaksi saa nykyaan laskea 100e/MWh joten ei tua 125 viela pahalta kuullosta.

Turhaa on laittaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa/vihreää vetyä vastakkain. Kyllä molempi on parempi.
Mutta sähkön hinta vihreällä vedyllä tuotettuna oli 156 €/MWh tuon ruotsalaisen tutkimuksen ja Wärtsilän moottorivoimalan kustannuksilla.

TVO:n ydinvoimaloiden tuotantokustannuksista oli eräässä Facebook-viestissä seuraava tieto: "Luottoluokittaja Standard & Poorsin mukaan Olkiluodon 3 laitosta tuottavat sähköä hintaan 3 c / kWh, josta OL3 hintaan 3,8 c / kWh".

Uusien ydinvoimaloiden tuottaman sähkön LCOE-hinta, kun ne ovat sarjatuotantovaiheessa (NOAK), on IEA:n vuoden 2020 arvion mukaan seuraava, mistä näkyy että LCOE riippuu voimakkaasti korkotasosta:

 

[chrisekh]

TVO:n ydinvoimaloiden tuotantokustannuksista oli eräässä Facebook-viestissä seuraava tieto: "Luottoluokittaja Standard & Poorsin mukaan Olkiluodon 3 laitosta tuottavat sähköä hintaan 3 c / kWh, josta OL3 hintaan 3,8 c / kWh".

OL3 saatiin pilkkahintaan. Jos tehdaan uusia niin hinta saattaa kolminkertaistua. Vanhat voimalat tainneen maksaa edes 1 miljardia.

 

[Eronto]

OL3 saatiin pilkkahintaan. Jos tehdaan uusia niin hinta saattaa kolminkertaistua. Vanhat voimalat tainneen maksaa edes 1 miljardia.

OL3 saatiin tosiaan hyvin edullisella hinnalla: sen hinnaksi TVO:lle tuli Wikipedian mukaan 5.5 miljardia euroa. Samanlaista ydinvoimalaa kuin OL3 eli EPR ei enää kannata tilata, koska EDF:llä on suunniteltuna EPR2, joka on yksinkertaisempi rakentaa.

Puolaan suunnitelluista ydinvoimaloista saa käsityksen mitä ydinvoimalat maksavat nykyään. Hesari kirjoitti tästä seuraavasti:

" Mitä voimalat sitten maksavat? Deutsche Welle -lehden kertomien tietojen mukaan Puolalle tarjottiin kuusi Westinghousen voimalaa – yhteisteholtaan 6,7 gigawattia – hintaan 31,3 miljardia dollaria. Yksi gigawatti maksaisi siis 4,67 miljardia dollaria.

EDF:n hinta neljältä voimalalta – yhteisteho 6,6 gigawattia – oli tarjouksessa 33 miljardia dollaria. Gigawatin hinta oli siis 5 miljardia dollaria. Tällä hintatasolla Olkiluotoa vastaavan 1,6 gigawatin reaktorin hinta olisi ”vain” kahdeksan miljardia dollaria eli nykykurssilla 7,3 miljardia euroa."

Tuosta laskemalla saadaan suhteeksi 7.3/5.5 = 1.33 eli 33% enemmän kuin OL3.

 

[Akleksi]

OL3 saatiin tosiaan hyvin edullisella hinnalla: sen hinnaksi TVO:lle tuli Wikipedian mukaan 5.5 miljardia euroa. Samanlaista ydinvoimalaa kuin OL3 eli EPR ei enää kannata tilata, koska EDF:llä on suunniteltuna EPR2, joka on yksinkertaisempi rakentaa.

Puolaan suunnitelluista ydinvoimaloista saa käsityksen mitä ydinvoimalat maksavat nykyään. Hesari kirjoitti tästä seuraavasti:

" Mitä voimalat sitten maksavat? Deutsche Welle -lehden kertomien tietojen mukaan Puolalle tarjottiin kuusi Westinghousen voimalaa – yhteisteholtaan 6,7 gigawattia – hintaan 31,3 miljardia dollaria. Yksi gigawatti maksaisi siis 4,67 miljardia dollaria.

EDF:n hinta neljältä voimalalta – yhteisteho 6,6 gigawattia – oli tarjouksessa 33 miljardia dollaria. Gigawatin hinta oli siis 5 miljardia dollaria. Tällä hintatasolla Olkiluotoa vastaavan 1,6 gigawatin reaktorin hinta olisi ”vain” kahdeksan miljardia dollaria eli nykykurssilla 7,3 miljardia euroa."

Tuosta laskemalla saadaan suhteeksi 7.3/5.5 = 1.33 eli 33% enemmän kuin OL3.

Ajatellappa jos tuo oltaisiin vielä saatu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti toimintaan ja lisäksi oltaisiin rakennettu vastaava OL4 joka porskuttaisi sekin jo täyttä höyryä.

 

[jarppi83]

Ihmeesti on hiljennyt ininä tuulisähkön kelvottomuudesta, tuurisähköstä.

Useita päiviä oli tuotanto 500megawatin(~10% nimellistehosta) luokkaa. Hyvinhän se tuottaa, kun pahimmillaan on ollut 54megawattia...

 

[Griffin]

Tänään on tulossa uusi tuulisähkön vuorokautinen tuotantoennätys:

Tänään on tuulivoiman superpäivä: voimalat tuottavat sähköä enemmän kuin ikinä ja siksi sähkö on puoli-ilmaista

Eilisiltana rikottiin urakalla tuulivoimatuotannon tuntiennätyksiä, tänään syntyy vuorokausiennätys, koska kova tuuli jatkuu.

yle.fi

Välillä tulee ennätys, välillä on täysin surkeaa. Ja koska ennustaminen ei tahdo onnistua edes viikon päähän, niin tuurilla edetään.. Eli tuurivoimaahan se on.
Ja keskimäärin on vuosittain laskettaessa saatu irti n 1/3 maksimikapasiteetistä.

Tänä vuonna ei ole tainnut olla vasta, kuin 3 pävän katkos (viimevuonna oli yli 2 viikonkin katkos ja koska mikään ei ole radikaalisti muuttunut, niin voi toistua.)

Ja mitä sähkön hintaan Suomessakin tulee, niin se nyt riippuu nykyisessä järjestelmässä mm. siitä, miten saksalaiset vihreät hölmöilevät. Ja kun siellä valitettavasti asuu suuri typeryys energien tuotannon suhteen, niin en jaksa pitää toiveita kovin korkealla. Jos siellä hölmöillään, niin ensi talvi voi olla ihanhyvin tämän talven toisinto, mitä hintoihin täällä tulee...

Tuurisähkön tämänvuoden toteutuma:

 

[HTK12]

Useita päiviä oli tuotanto 500megawatin(~10% nimellistehosta) luokkaa. Hyvinhän se tuottaa, kun pahimmillaan on ollut 54megawattia...

Ja eilen tuotti kokopäivän yli 4 400 MW keskiteholla. Eli kyllä se tuottaa vaan melkoisesti sähköä. Esim. OL1 & OL2 on vuodessa noin kuukauden huoltoseisokit, joilloin ne kuluttavat sähköä. Nykyisellä kapasiteetilla tuulivoima tuottaa vuodessa hieman enemmän mitä OL3 toimiessaan (kun huomioi ydinvoiman huoltoseisokin). Me tarvitaan lisää edullista tuotantoa ja hiilineutraaleista tuulivoima on ylivoimaisesti halvin (jota voidaan Suomessa lisätä paljon). Ydinvoima on paljon kalliimpaa nykyhinnoilla. Tämän vuosikymmenen aikana meillä tuulivoima tulee tuottamaan enemmän sähköä kuin ydinvoima vuositasolla. Tuulivoima ei yksin tule ratkaisemaan energiapulaa, mutta tulee kyllä olemaan iso tekijä.

 

[chrisekh]

Tuosta laskemalla saadaan suhteeksi 7.3/5.5 = 1.33 eli 33% enemmän kuin OL3.

Täytyisi kuulla minkälaisia tarjouksia Suomeen saadaan. Puolalla on tuossa monta valttia jotka laskevat hintaa. 6 miilua joka alkaa mennä sarjatyöksi ja halvempi paikallinen työvoima. Muistaakseeni Briteissähän täytyi ydinvoimaloille taata 10 punta sentia / kWh ennekuin yksityinen raha innostui rakentamaan.

 

[taffeli]

Ja eilen tuotti kokopäivän yli 4 400 MW keskiteholla. Eli kyllä se tuottaa vaan melkoisesti sähköä.

Ja viime keskiviikkona se tuotti keskimäärin alle 300MW. Eli ei se vaan tuota sähköä juurikaan.

 

[samsungaaja]

Nyt hinnat näyttävät laskevan ja pörssillä uskaltanee mennä vaikka kesän mutta mitenhän seuraava syksy/talvi. Jotenkin vaikea nähdä sähköyhtiöiden tarjoavan vaikka ~5 snt määräaikaisia talvea vasten? Mitään ongelmia ei oikeastaan ole ratkaistu, pörssissä hinnoitellaan kalleimman tuotantotavan mukaan, OL3 toimii jos toimii, tuulimylly pyörii jos tuulee...

 

[renee]

Viiden sentin määräaikaiset voivat olla vielä tänä vuonna utopiaa, mutta hinnoittelussa on niin paljon kyse "psykologiasta", että kaikki on mahdollista. Viime vuonna elettiin sähkön osalta nousevien hintojen markkinoita, tämä vuosi on taas lähtenyt liikkeelle laskeviin hintoihin. Jos yritys haluaa nykymarkkinassa lisää asiakkaita, se joutuu laskemaan hintaa, kun taas viime vuonna asiakkailta jopa lyötiin ovia kiinni. Nyt ei enää reilun 10 c/kWh 24kk määräaikainen aiheuta asiakasryntäystä.

Totuus Suomen sähkömarkkinoilla on se, että viiden sentin hinnalla voidaan kyllä myydä ja harjoittaa samalla kannattavaa liiketoimintaa, eli viisi senttiä ei ole siinä mielessä ongelmallinen hinta. Toinen totuus on se, että ilman asiakkaita ei yritys tee rahaa, joten jos vain viidellä sentillä saa asiakkaita, niin sitten sillä myydään.

 

[HTK12]

Ja viime keskiviikkona se tuotti keskimäärin alle 300MW. Eli ei se vaan tuota sähköä juurikaan.

Kyllä se vaan tuottaa, tämän vuoden alusta keskimäärin ~2 400MW teholla tuottanut sähköä. Vertailuksi ydinvoima tuottaa täydellä teholla ilman OL3 ~2 700MW.

 

[Griffin]

Kyllä se vaan tuottaa, tämän vuoden alusta keskimäärin ~2 400MW teholla tuottanut sähköä. Vertailuksi ydinvoima tuottaa täydellä teholla ilman OL3 ~2 700MW.

Ongelma on, että kun sitä ei saada varastoitua ja sähköä tarvitaan jatkuvasti , niin tuo tuurivoiman jatkuva satunnainen dippailu aiheuttaa suuria ongelmia...

 

[HTK12]

Ongelma on, että kun sitä ei saada varastoitua ja sähköä tarvitaan jatkuvasti , niin tuo tuurivoiman jatkuva satunnainen dippailu aiheuttaa suuria ongelmia...

Ei ole aiheuttanut kun meillä on vesivoimaa, joka toimii erinomaisesti säätövoimana. Samoin ulkomaantuontia käytetään säätövoimana.

 

[renee]

Turha pyristellä tuulimyllyjä vastaan Saksan toiseksi suurin energiayhtiö RWE on perustanut Suomeen tytäryhtiön ja on hyvin kiinnostunut Suomen rannikon merituulivoimapotentiaalista. Kyse ei siis ole mistään startupista, joten oletettavasti eivät ole pelkillä puheilla liikkeellä.

Yhtiö sanoo luopuvansa sekä hiili- että ydinvoimasta, ja investoivansa massiivisesti uusiutuvan energian - ja vetyprojekteihin. Se aikoo investoida 50 miljardia euroa vihreään liiketoimintaan vuoteen 2030 mennessä.

Summasta suuri osa käytetään kasvattamaan maailmanlaajuista merituulivoimakapasiteettia kahdeksaan gigawattiin vuoteen 2030 mennessä Hästön mukaan.

Toistaiseksi se operoi 300 megawattia tuulivoimaa Pohjoismaissa.

Saksan energiajätti tuli Suomeen – Pohjoismaissa jo 300 megawattia tuulivoimaa

RWE tunnetaan Saksassa myös ruskohiilen tuotannostaan.

www.kauppalehti.fi

 

[Eronto]

Täytyisi kuulla minkälaisia tarjouksia Suomeen saadaan. Puolalla on tuossa monta valttia jotka laskevat hintaa. 6 miilua joka alkaa mennä sarjatyöksi ja halvempi paikallinen työvoima. Muistaakseeni Briteissähän täytyi ydinvoimaloille taata 10 punta sentia / kWh ennekuin yksityinen raha innostui rakentamaan.

Niinpä.

Mutta UK:hon rakennettavat Hinkley Point C -voimalat ovat EPR-tyyppiä ja vielä prototyyppejä (eivät Puolaan tarjottuja EPR2-reaktoreita), joten niiden hintaan ei kannata verrata. CfD-sähkönhinta UK:ssa niille on 92.5 £/MWh, joka on merkittävästi alempi kuin arvioitu 156 €/MWh vihreän vedyn avulla tuotetulle sähkölle. Lisäksi pitää muistaa että UK:ssa Mankala-periaate ei ole lainmukaista. Joten riippuu siitä mihin verrataan, onko tuo kallista vai halpaa. UK:ssa sähkön hinnaksi Svenska Krafnät ennusti 207 €/MWh täksi vuodeksi, mihin ei vaikuta Hinkley Point C. Vielä vuodeksi 2025 hinnaksi ennustettiin niinkin korkeaa kuin 99 €/MWh. Merituulivoiman kalleus verrattuna maatuulivoimaan vaikuttaa myös (kuten Tanskassakin: ennustetut hinnat ovat paljon korkeampia kuin Suomessa).

Myöskään Puolaan suunnitellut ydinvoimalat eivät vielä ole sarjatuotantohintaisia (NOAK), joten on mahdollista että sarjatuotantovaiheessa hinta painuu alle Puolan hintojen tai ainakin pysyy samoissa lukemissa ilman Puolan tapaisia erityisjärjestelyjä. Myös SMR-voimalat, joita Ruotsiin suunnitellaan, ovat mahdollisia ja ne sopivat paremmin myös Suomelle, jos niiden hinta on kilpailukykyinen (ja jos ei ole, niin ne poistuvat markkinoilta).

Ydinvoimalalla tuotetun sähkön LCOE-hintaa arvioitiin LUT:n raportissa vuodelta 2017, jossa lähtöoletukset ydinvoimalle olivat seuraavat:

”Laitoksen (1650 MW) investointikustannus rakennusaikaisine korkoineen uuteen paikkaan on 8,150 miljardia euroa eli 4950 €/kW. ” Arvo on samaa suuruusluokkaa kuin Puolan suunnittelemille ydinvoimaloille (4670 $/kW – 5000 $/kW).

Näistä laskien ydinvoimalla tuotetun sähkön LCOE-hinnaksi saatiin raportissa 55.4 €/MWh, kun korkokanta oli 5%.

Jos Suomessa on tulevaisuudessa EU-komission ehdotusten mukainen CfD-mekanismi käytössä, niin ydinvoimalainvestointi voitaisiin myös uskaltaa tehdä ja saavuttaa kokonaisoptimi sähköntuotannossa sähköntarpeen kasvaessa merkittävästi. Muutenhan kukaan ei uskalla tuollaista investointia tehdä, kun ydinvoimalla tuotetun sähkön LCOE-hinta vaikuttaa selvästi korkeammalta kuin tuulivoimalla tuotetun. Tämä taas johtuu siitä että tuulivoiman järjestelmätason kokonaiskustannusta, esim. edellä mainittua 70 €/MWh, ei nähdä, jos/kun eri tahot tekevät tarvittavat investoinnit. Tämän johdosta täälläkin esitetään joskus että sähkö maksaa tulevaisuudessa likipitäen saman verran kuin tuulivoimalla tuotettu sähkö. No ei maksa, koska sähköä pitää tuottaa paljon kalliimmalla tavalla silloin kun ei tuule (kun halpaa vesivoimaa ei enää saa Pohjois-Ruotsista: Svenska Kraftnät ennusti sen hinnaksi jo vuonna 2027 n.71-72 €/MWh ja sen saatavuus ylipäänsä on kyseenalaista, koska sitä tarvitaan kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseen).

Kannattaa myös huomata että energy-only –sähköpörssi johtaa siihen että kun vihreän vedyn avulla tuotettu sähkö maksaa esim. 156 €/MWh (ja alkuvaiheessa enemmän, kun osuus on pienempi, koska CAPEX-osuus kasvaa. Wärtsilän esittämistä arvoista saattoi 10%-osuudella vetysähkön hinnaksi arvioida n. 355 €/MWh), niin kaikki muukin sähkö maksaa samaan aikaan sen verran. Tästä johtuen jotkin tuulivoimalat, vesivoimalat ja ydinvoimalat saavat satumaisia ansaitsemattomia voittoja, joita pitää sitten ruveta (osin) perimään takaisin windfall-verolla. Lisäksi vähätuloisimmille pitää ruveta sorvaamaan tukipakettia, koska he eivät muuten selviä sähkölaskuistaan. Joten nuo mainitut CfD-mekanismit ovat kyllä kaikkien edun mukaisia.

 

[chrisekh]

Vaikka se uuden ydinvoiman hinta olisikin 10 senttia / kwh niin minun mielesta viela yksi 1-2 MW laitos pitaisi pykata koska ei tassa ei muutakaan ole tulossa hetkeen. Varmaan 20 vuoden paasta on sitten kilpailukykyisia akkuja niin tarjolla etta voidaan alkaa siirtya taysin tuulivoimaan.

 

[Grez]

minun mielesta viela yksi 1-2 MW laitos pitaisi pykata

Mielestäni tuollainen olisi yksi hyttysen paska. Ehkä kuitenkin tarkoitit 1000 kertaa suurempaa?

 

[chrisekh]

Mielestäni tuollainen olisi yksi hyttysen paska. Ehkä kuitenkin tarkoitit 1000 kertaa suurempaa?

joo. 1-2 GW

 

[Eronto]

Kun tuossa aiemmin oli puhetta SMR-reaktoreista, niin alla on pari siihen liittyvää uutista:

Virolainen Fermi Energia on valinnut GE Hitachi’n BWRX-300 SMR-reaktorin teholtaan 300 MWe. Sen on suunniteltu valmistuvan 2030-luvun alkupuolella Viroon.

Fermi Energia chooses GE Hitachi’s BWRX-300 as the technology for planned SMR nuclear power plant in Estonia

Puolalainen valtion omistama Industria on allekirjoittanut MOI:n (Memorandum of Intention) Rolls-Royce’n kanssa yhteistyöstä modulaarisen SMR-reaktorin toimittamisesta Puolaan. Sen on tarkoitus olla osana ratkaisua (Central Hydrogen Cluster) joka tuottaa 50 000 tonnia vetyä vuodessa 2030-luvulla. Rolls-Royce’n SMR reaktori on teholtaan 470 MWe, joten ei se ihan pieni/small ole vaan Loviisan reaktorin alkuperäistä tehoa vastaava.

Rolls-Royce on aiemmin julkistanut sopimuksen kahden SMR-reaktorin toimittamisesta Hollantiin vuoteen 2035 mennessä.

Poland's Industria selects Rolls-Royce SMR for green energy plans

 

[renee]

OL3:n käyttöönotto siirtyy jälleen Nyt uusi päivä on 20.2. Piti käynnistyä, 6.2., sitten 10.2., sitten 14.2. Tällä kertaa venttiilivika. Skeptisempi voisi epäillä, että 6.2. ei ollut tarkoituskaan käynnistyä, mutta toisaalta miksi puhua paskaa.

Pahemmin ei tosin enää näytä vaikuttavan hintoihin, alle 10 c/kWh keskihinnalla mennään jo helmikuutakin ja välillä pyöritään parin sentin korvilla kokonaisia päiviä, esim. huomenna. Luonnollisesti OL3:n käynnistyminen vahvistaa sähkön hinnan palautumista ns. normaalitasolle, joten toivoa sopii, että se tapahtuu lähiviikkoina.

Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus siirtyy jälleen

Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus siirtyy jälleen

yle.fi

 

[Eronto]

Uutisessa Puolaan suunnitelluista SMR-ydinreatoreista mainittiin että niiden tuottamaa sähköä on tarkoitus (osin?) käyttää vedyntuotantoon.

EU:ssa on kahdenlaista luokittelua energialle ja energiatuotteille, kuten vety:

• kestävä/sustainable (jolle on helpompi saada yksityistä rahoitusta tämän luokittelun perusteella)
• uusiutuva/renewable, RE (tähän ei kelpaa biomassa eikä ydinvoima), jolle voi saada EU-tukea

Kun puhutaan vihreästä vedystä, useimmiten varmaan tarkoitetaan viimemainittua eli RE.

EU:ssa on jo pidempään ollut valmisteilla ns. REDII-direktiivin päivitys, jossa tarkennetaan vaatimuksia sille mitä voidaan kutsua uusiutuvaksi energiatuotteeksi. EU-komissio julkaisi viimekeväänä ehdotuksensa, joka herätti melkoista polemiikkia, koska vaatimuksia oli merkittävästi tiukennettu ja osa näki niiden hidastavan esim. vihreän vedyn käyttöönottoa ja haittaavan EU:ssa toimivien yritysten kilpailukykyä verrattuna USA:han.

Sinällään jo se että ydinvoima ei kuulu RE-luokkaan, varmaankin Saksan (ja ns. vihreän liikkeen) vaatimuksesta, haittaa Eurooppaa, koska USA:ssa on otettu teknologianeutraali ote, jossa kaikki tuotantotavat joilla CO2-päästöjä voidaan vähentää ovat samalla viivalla eli niille voi saada liittovaltion tukea. EU:ssa ollaan toisaalta helpottamassa valtiontuen ehtoja (jota Suomi varmaakin pontevasti vastustaa) vastineena USA:n massiivisille tukisuunnitelmille.

EU-komission ehdotuksessa oli kolmenlaisia vaatimuksia RE-vedyntuotannossa (elektrolyyserit) käytettävälle sähkölle:

• additionality/ uutta sähköntuotantoa vaadittiin (korkeintaan 3 vuotta aiemmin valmistunut voimala)
• temporal correlation/ ajallinen korrelaatio, aluksi 1 kk, mutta 2030 alkaen 1 h
• geographical proximity/ sama tarjousalue (bidding zone) tai naapurivaltiossa tuotettu sähkö

Viime syksynä EU-parlamentti kuitenkin poisti ”additionality”-vaatimuksen ja lievensi ajallisen korrelaation 3:een kuukauteen, sekä poisti saman tarjousalueen vaatimuksen, ks alla oleva kuva (alkuperäistä on hieman muokattu):

Jos EU:n neuvosto (council) hyväksyy parlamentin tekemät muutokset, tulee niistä päivitetty REDII-direktiivi. Jos EU:n neuvosto haluaa tehdä parlamentin ehdotukseen muutoksia, palautuu asia parlamentin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. EU:n neuvoston puheenjohtajuus on tällä hetkellä Ruotsilla.

Ellei asiassa päästä muuten sopimukseen niin seuraa ns. ”kolmikantaneuvottelut”, jossa EU:n neuvosto, komissio ja parlamentti pyrkivät sovittamaan erilaiset näkemyksensä yhteen. Jos yhteisymmärrystä ei synny, raukeaa päivitysehdotus.

Suomen kannalta vihreän vedyn (RE) tuotannossa kyseeseen tulevat lähinnä PPA-sopimukset tai suora siirtoyhteys tuulivoimalasta (tai useammasta) elektrolyyserilaitokseen (vaatiiko lakimuutosta?), koska ilmeisesti sähköverkon keskimääräinen CO2-osuus on liian suuri, jotta verkkosähköä voisi käyttää. Ruotsalaiset ”Hannu Hanhet” ovat tässä paremmassa asemassa.

 

[Grez]

Sinällään jo se että ydinvoima ei kuulu RE-luokkaan, varmaankin Saksan (ja ns. vihreän liikkeen) vaatimuksesta, haittaa Eurooppaa, koska USA:ssa on otettu teknologianeutraali ote, jossa kaikki tuotantotavat joilla CO2-päästöjä voidaan vähentää ovat samalla viivalla eli niille voi saada liittovaltion tukea.

Olisikin kyllä aika erikoinen tulkinta, jos ydinvoima kuuluisi uusiutuvaan.

Kenties tarkoitit sanoa, että "uusiutuvan energian vaatiminen" haittaa...

 

[JaniKari]

Olisikin kyllä aika erikoinen tulkinta, jos ydinvoima kuuluisi uusiutuvaan.

Aivan yhtä erikoinen tulkinta kun puu ei kuulu uusiutuvien energia lähteisiin. Ei näissä luokitteluissa ole mitään järkeä ollut pitkiin aikoihin, ainostaan eri tahojojen intohimoja.

 

[WayLoo]

Jahas, mistähän sitä lähtis sähkösopparia kattelee? Päivän halvin hinta missä? Pörssisähkö ei vaihtoehtona, kaksio kyseessä

 

[rakotti]

Jahas, mistähän sitä lähtis sähkösopparia kattelee? Päivän halvin hinta missä? Pörssisähkö ei vaihtoehtona, kaksio kyseessä

Miksi pörssisähkö ei ole vaihtoehto? Heittämällä järkevin valinta tällä hetkellä

 

[WayLoo]

E. Tuplat

 

[WayLoo]

Miksi pörssisähkö ei ole vaihtoehto? Heittämällä järkevin valinta tällä hetkellä

Sähkönkulutus on tasaista pitkin päivää. Pari sähkölämpöpatteria lämmittää asuntoa.

Toisaalta, leuto talvi pitänee pörssisähkön hinnan matalalla?

 

[stabbulamus]

Sähkönkulutus on tasaista pitkin päivää. Pari sähkölämpöpatteria lämmittää asuntoa.

Toisaalta, leuto talvi pitänee pörssisähkön hinnan matalalla?

Tammikuu oli jo pörssisähköllä niin edullista et ihan sama minkälaista on kulutus kun et mitään järkevää tällä hetkellä saa myyjiltä pl. tietyt alueet.

 

[Grez]

Sähkömarkkinaviraston hintavertailun mukaan edullisin kiinteä sopimus olisi tällä hetkellä Helenin 24kk soppari 10,85 c / kWh + kulutusvaikutus.

Sinänsähän jos kulutus on suunnilleen samansuuruista ympäri vuorokauden, niin tuo kulutusvaikutus ei paljon vaikuta. En ole jaksanut hirveän tarkkaan tutkia miten tuo fiksusähkön kulutusvaikutus lasketaan, mutta jos olen ymmärtänyt suurimpiirtein oikein niin tuo olisi hyvä vaihtoehto jos pörssisähkön keskihinta on ylle tuon 10,85c ja huono jos pörssisähkön keskihinta alle sen.

Oma veikkaukseni on, että seuraavan 24kk pörssisähkön keskihinta tulee olemaan alle 10c, vaikka painottaisi talvikuukausia. Siksi pysyn toistaiseksi pörssisähkösopimuksessa.

 

[HTK12]

Sähkönkulutus on tasaista pitkin päivää. Pari sähkölämpöpatteria lämmittää asuntoa.

Toisaalta, leuto talvi pitänee pörssisähkön hinnan matalalla?

Pörssisähkö tulee tällä hetkellä huomattavasti halvemmaksi kuin muut saatavilla olevat. Ota datahubista oma kulutus, niin näet mitä pörssisähköllä olisi maksanut. 7pv keskiarvo on nyt alle 5snt/kWh ja 28pv keskiarvo on alle 9 snt/kWh. Ei taida olla mitään alle 10 snt/kWh soppareita tarjolla.

 

[WayLoo]

Joo, kaise pörssisähköön sit päädyttävä. Vaihtaa sit määräaikaiseen kunhan hinnat tulee järkevälle tasolle.

Kiitos arvon raadille ja sunnuntain jatkot!

 

[Eronto]

Näyttää siltä että Ranska olisi onnistunut lobbaamaan ydinvoiman puolesta siten että vihreää vetyä tulisi myös verkkosähköstä, jos verkon päästöintensiteetti olisi alle 65 gCO2eq/kWh, mikä sopii Ranskalle.

Paljonko se on Suomessa nykyään? Tämän mukaan: kolmen viimeisen tilastovuoden (2018-2020) keskiarvo, jossa yhteistuotanto on jaettu energiamenetelmällä, se on 89 kg CO2/MWh eli ei päästä tuohon ainakaan vielä.

 

[Grez]

2018-2020 jälkeen on tullut aika reilusti lisää tuulituotantoa ja nyt tulee vielä ydinvoimaakin lisää. Pitäisin ihan mahdollisena, että joko ollaan jo tai kohta ollaan alle 65gCO2eq/kWh.

 

[Juzzi]

No mikä ihme siinä sitten vielä olisi selvittämättä? Aiemmin TVO on jo sanonut, että säröt olivat seurausta siitä, että testien aikana pumppuja ajettiin yli normaalien rajojen. Sitten ne sanoivat, että tulevaisuudessa vauriot estetään sillä, että asennetaan vahvistetut versiot juoksupyöristä. Ja nyt TVO ilmoitti, että kyseiset vahvistetut juoksupyörät asennetaan paikoilleen jo tässä kuussa.

Eli millä perusteella meinaat, että homma ei olisi noiden jälkeen kunnossa?

Ei ole vieläkään päästy näitä vaihdettuja pyöriä edes testaamaan sekunttiakaan.

 

[Eronto]

2018-2020 jälkeen on tullut aika reilusti lisää tuulituotantoa ja nyt tulee vielä ydinvoimaakin lisää. Pitäisin ihan mahdollisena, että joko ollaan jo tai kohta ollaan alle 65gCO2eq/kWh.

Tämä on jättipotti Suomelle: vihreän vedyn tuotantokustannuksista häviää suurin osa kalliovarastojen kustannuksista, joista tuli n. 1 €/kg eli n. 30 €/MWh lisää hintaa vedylle. Lisäksi elektrolyysereiden käyttöaste saadan korkeaksi, mikä edelleen alentaa tuotetun vedyn hintaa.

 

[Griffin]

Tämä on jättipotti Suomelle: vihreän vedyn tuotantokustannuksista häviää suurin osa kalliovarastojen kustannuksista, joista tuli n. 1 €/kg eli n. 30 €/MWh lisää hintaa vedylle. Lisäksi elektrolyysereiden käyttöaste saadan korkeaksi, mikä edelleen alentaa tuotetun vedyn hintaa.

Millä keinolla käyttöaste saadaan korkeaksi?

 

[Grez]

Ymmärtäisin että käyttöaste saataisiin korkeaksi sillä, että voi käyttää silloinkin kun ei tuule.

 

[Griffin]

Ymmärtäisin että käyttöaste saataisiin korkeaksi sillä, että voi käyttää silloinkin kun ei tuule.

Mistäs siihen sähkö saataisiin, jos ei tuule?

 

[Eronto]

Millä keinolla käyttöaste saadaan korkeaksi?

Ei sitä käyttöastetta tarvitse varmaankaan 100% nostaa, esim. 45% - 50% saadaan jo riittävän hyvä tulos, joten riittää kun esim. vesivoimaa voidaan käyttää silloin kun tuulta on (hieman) alle keskitason. Sitten kun taas tuulee paljon, ei esim. vesivoimaa tarvita, joten vettä saadaan varastoitua. Tämä siis alkuvaiheessa, kun vetyä ei vielä tuoteta suuria määriä. Myöhemmin sitten lisää säätövoimaa. Lisäydinvoima olisi tietenkin ihan käyttökelpoista, muttei sitä mistään saada tällä vuosikymmenellä.

Lisää säätövoimaa tarvitaan, kun sähkönkulutus nousee merkittävästi. Mutta jos vedyn kalliovaraston kooksi tarvitaan vain esim. 7 vuorokautta verrattuna 2 kuukauteen, niin onhan se iso etu.

 

[Griffin]

Ei sitä käyttöastetta tarvitse varmaankaan 100% nostaa, esim. 45% - 50% saadaan jo riittävän hyvä tulos, joten riittää kun esim. vesivoimaa voidaan käyttää silloin kun tuulta on (hieman) alle keskitason. Sitten kun taas tuulee paljon, ei esim. vesivoimaa tarvita, joten vettä saadaan varastoitua. Tämä siis alkuvaiheessa, kun vetyä ei vielä tuoteta suuria määriä. Myöhemmin sitten lisää säätövoimaa. Lisäydinvoima olisi tietenkin ihan käyttökelpoista, muttei sitä mistään saada tällä vuosikymmenellä.

Lisää säätövoimaa tarvitaan, kun sähkönkulutus nousee merkittävästi. Mutta jos vedyn kalliovaraston kooksi tarvitaan vain esim. 7 vuorokautta verrattuna 2 kuukauteen, niin onhan se iso etu.

Vedyn tekeminen energiakäyttöön on ihan HELVETIN epätaloudellista. Siihen ei ole mitään järkeä käyttää esim vesivoimaa, jos vesivoimaa voidaan käyttää tuulen tukemiseen siten, että voidaan saada tasaisesti sähköä yleiskäyttöön.

Vetyä kannattaa tehdä VAIN ja AINOASTAAN, kun esim tuulivoima tuottaa niinpaljon, että sen tuottoa ei pystytä hyödyntämään muualle. Todellakaan ei kannata käydä tekemään vesivoimalla tai vielä vähemmän ydinsähköllä!! Periaatteessa vesivoimaa voidaan käyttää, jos muuten jouduttaisiin juoksuttamaan padon ohi, eikä muuta voimaa saa pois /pienemmälle teholle..

Sähkö - vety -sahkö tai sähkö - vety - auton polttoaine jne on mielettömän epätaloudellinen prosessi.

 

[Grez]

Mistäs siihen sähkö saataisiin, jos ei tuule?

No siis en sano että olisi mitään järkeä käyttää muuta kuin ylijäämä tuuli- tai aurinkovoimaa. Mutta siis voisi kai ajatella näinkin, että jos siihen päädytään että ei tarvitse olla suoraa kaapelia omaan tuulivoimalaan, vaan voidaan käyttää sähköverkkoa, niin se auttaa käyttöasteissa kun voidaan tuottaa vetyä silloin kun omassa maassa tai lähialueilla on tuulee paljon, vaikka juuri läheinen tuulivoimala ei tuottaisikaan.