Luultavasti unohdat tuossa että ne elektrolyyserit tarvitsevat melko tasaista sähköä jotta toiminnasta tulee taloudellisesti kannattavaa.
Keskustelua ydinvoimasta
- Keskustelun aloittaja kiberes biberes
- Aloitettu
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 014
Kerro lisaa
Tuolla aiemmein sanoin ruotsalaiseen tutkimukseen viitaten: elektrolyysereiden käyttöasteen pitää olla riittävän hyvä n. 20-50%, joten ihan ”silloin tällöin”- ylijäämäsähköllä tuo ei onnistu. Tutkimuksessa arvona käytettiin 50%.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 014
Se vaan sitten vaatii enemman sita ylimaaraista tuulivoimaa. Vety on vittumaista sailoa mutta yhdistettyna CO2 keraamiseen johonka voi myos ajaa sita ylimaara sahkoa saada hiilivetyja jotka ovatkin sitten todella helpoja sailoa.
Tassa randomi linkki CO2 kaappaamiseen ilmasta.
Science | AAAS
www.science.org
Aivan, ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tänään oululaisprofessori Jukka Kömi varoitteli lehtitietojen mukaan liian optimistisista aikatauluodotuksista. Ja pahimmassa tapauksessa kyseessä on vain norjalaisten kuntapäättäjien taivuttelu tuulivoimaloiden rakentamisen hyväksymiseen isommassa mittakaavassa Norjassa. Pienemmillä kustannuksilla homma hoituisi Norjassa, kun ei tule ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Toivottavasti ei kuitenkaan ole kyse viimemainitusta päättäjien taivuttelusta.
Tassa randomi linkki CO2 kaappaamiseen ilmasta.
Science | AAAS
Olen tuon linkin jutun lukenut joskus aiemmin. Hyvähän se on että on erilaisia suunnitelmia ja yrittäjiä, mutta tuo vaikuttaa melko hankalalta tavalta. Nykyään CO2:ta saanee helpommin talteen savukaasuista. Vaikka pidemmän päälle se lienee häviävä lähde niin toistaiseksi ihan käyttökelpoinen. Tuo ilmakehästä suoraan talteenotto voi ehkä tulla kilpailukykyiseksi jossain 2050-luvulla?
Jos haluaa mustaa hevosta veikkailla, niin tuo aiemmin mainitsemani makaasun pyrolyysin avulla tuotettu vety voisi olla sellainen. Hiili saadaan siinä kiinteään muotoon, jota voidaan ehkä käyttää mm. maanparannusaineena (ellei se sisällä epätoivottuja aineita) ja sitä kautta pois kierrosta, mutta helpompaa hiilestä eroon pääseminen on kiinteässä muodossa muutenkin. Em. linkin mukaan sen tuotantokustannukset ovat vain puolet elektrolyysillä tuotetun vedyn kustannuksista ja CO2-jalanjälki on samoin pienempi nykyään. CO2- jalanjälki muuttuu tulevaisuudessa jos/kun sähköä tuotetaan hiilineutraalisti, tosin se vaikuttaa myös pyrolyysin päästöihin positiivisesti.
emagdnim
Tukijäsen
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 11 566
Sama se on veden kans. Kemijoki oli joskus kunnon lohijoki. Halvempaa vissii istuttaa jotai kirjolohta ym. vuosittain, ku tehdä kaloille nousuja..
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 014
Mulla ei ole tarkkaa tietoa mistä muodostuu hinta CO2 kaappaamiselle. Tuleeko se hinta laitteiston kuoletuksista vai energiasta. Mutta jos se hinta tulee energiasta niin silloin tämä CO2 keräys pääsee nauttimaan samasta tilanteesta kuin vetyn elektrolyysi.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
En tiedä mikä nyt oli sillä ulostulolla motiivi, ymmärtääkseni tuli julkisuuteen aiammin kuin tarkoitus.
Mutta se mitä kerrottu
- paikan suhteen tehty taustatyötä, edellytykset on, ja paikka on varattu.
- rahoitus 2025
- Jotain tuotantoa 2026
Noissa pintapuolisissa uutisissa ei ole avattu kuinka vahva porukka taustalla, ja miten paljon sitä rahoitusta pohjustettu.
Jos ovat tosissaan, ja hanke startataan isosti niin tuskin suuria odotellaan ennen 30 lukua.
Jos tosissaan, niin ei olisi iso yllätys että aloittelevat vetytuotannolla ja kokeellisempaan metalliapuolen juttua rinnalle.
Ehkä optimistista kuvitella että tiukka aikataulua on sen takia että Fortum voi viheltää pelin poikki, jos homma ei etene.
Mutta pointti ei ollut juuri tuo kyseinen hanke, Rautaruukki (SSAB) on aiheesta jo pidempään innostunut ja vähän uskottavampi, ja monia muitakin vety hankkeita putkessa.
Mutta nuokin kai vähän toisen ketjun juttua, jos löydät jotain mikä ei ole politiikka osiossa.
Jos tarkoitus markkinoida ydinvoimaa, niin sehän sopii hyvin, ja jos ei ihan OL3 kestoista hanketta, niin mukaan voisi keritä, mutta silloin kannattaa lähestyä sitä miten siitä ydinvoimasta saisi halpaa, se varmaan sopii ketjuun kuin kakutettu, parempi kuin se että kaikki muut on "huonoja":
Ruotsissa on myös tehty arvioita siitä millainen olisi teknologianeutraali optimaalinen sähköenergian tuotantorakenne. Ohessa tietoa Ruotsin elinkeinoelämän järjestön, Svenskt Näringsliv, teettämästä tutkimuksesta vuodelta 2021. Kun lasketaan eri skenaarioiden keskiarvo, on tutkimuksen mukaan vuonna 2045 kustannusoptimaali rakenne sellainen jossa sekä ydinvoima, vesivoima että tuulivoima tuottaisivat noin 1/3-osan sähköstä, ks. kuva alla. Ydinvoiman suhteellinen osuus säilyisi siis suurinpiirtein ennallaan verrattuna nykyiseen, mutta koska sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti eli 50-85%, tarkoittaisi se uusia ydinvoimaloita Ruotsiin.
Kuvan oikeanpuoleiset pylväät vastaavat kustannusoptimaalista tilannetta v. 2045 ja vasemmanpuoleiset tilannetta v. 2019.
Tutkimuksessa oletettiin vesivoiman tuotannon olevan keskimääräistä huonomman vuoden tasolla, jolloin Ruotsi ei veisi sähköä muualle vaan joutuisi sitä tuomaan. Keskimääräisen vesivoiman tuotannon vuotena kulutus ja tuotanto olisivat taspainossa. Skenaarioissa joissa sallittiin sähkön tuonti, tuonnin määrä oli 6% vuotuisesta kulutuksesta.
Pelkästään uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä oli tutkimuksen mukaan 40% kalliimpi, ks.kuva: ”When the analysis deviates from the principle of technology neutrality and is limited to only renewable electricity production, the total system costs increase by an average of 40 %. This figure does not include any of the additional costs for ancillary system services related to providing sufficient system inertia and reactive power balancing for voltage control.”
Suomen kannalta tässä on merkittävää se, että vaikka Ruotsissa on paljon säätövoimaksi sopivaa vesivoimaa, niin silti tutkimuksen mukaan sinne kannattaa rakentaa uutta ydinvoimaa siten että sen suhteellinen osuus säilyy suurinpiirtein nykyisellä tasolla. Suomessa on vastaavasti merkittävästi vähemmän vesivoimaa, joten ydinvoiman optimaalisen osuuden voisi arvioida olevan korkeampi kuin Ruotsissa, ehkäpä jossain Ruotsin tutkimuksen ja Ranskan RTE-kantaverkko-operaatorin vastaavan tutkimuksen välimaastossa. Jos ydinvoimalla ja tuulivoimalla olisi yhtäsuuri osuus em. ruotsalaisen tutkimuksen esimerkin mukaisesti, tarkoittaisi tämä n. 45%:n osuutta kummallekin ja vesivoiman osuudeksi tulisi n.10% vuonna 2045, kun oletetaan sähkön tarpeen kasvavan 80%. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että Suomeen tulisi rakentaa uutta ydinvoimaa arviolta parin OL3:n verran ehkäpä noin 2035-2040 tähtäimellä.
Toinen merkittävä huomio on se että Ruotsista ei välttämättä ole saatavilla merkittävästi säätövoimaa tulevaisuudessa, joten Suomen kannattanee rakentaa sähköverkkonsa suurinpiirtein omavaraiseksi myös tältä osin.
Kuvan oikeanpuoleiset pylväät vastaavat kustannusoptimaalista tilannetta v. 2045 ja vasemmanpuoleiset tilannetta v. 2019.
Tutkimuksessa oletettiin vesivoiman tuotannon olevan keskimääräistä huonomman vuoden tasolla, jolloin Ruotsi ei veisi sähköä muualle vaan joutuisi sitä tuomaan. Keskimääräisen vesivoiman tuotannon vuotena kulutus ja tuotanto olisivat taspainossa. Skenaarioissa joissa sallittiin sähkön tuonti, tuonnin määrä oli 6% vuotuisesta kulutuksesta.
Pelkästään uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä oli tutkimuksen mukaan 40% kalliimpi, ks.kuva: ”When the analysis deviates from the principle of technology neutrality and is limited to only renewable electricity production, the total system costs increase by an average of 40 %. This figure does not include any of the additional costs for ancillary system services related to providing sufficient system inertia and reactive power balancing for voltage control.”
Suomen kannalta tässä on merkittävää se, että vaikka Ruotsissa on paljon säätövoimaksi sopivaa vesivoimaa, niin silti tutkimuksen mukaan sinne kannattaa rakentaa uutta ydinvoimaa siten että sen suhteellinen osuus säilyy suurinpiirtein nykyisellä tasolla. Suomessa on vastaavasti merkittävästi vähemmän vesivoimaa, joten ydinvoiman optimaalisen osuuden voisi arvioida olevan korkeampi kuin Ruotsissa, ehkäpä jossain Ruotsin tutkimuksen ja Ranskan RTE-kantaverkko-operaatorin vastaavan tutkimuksen välimaastossa. Jos ydinvoimalla ja tuulivoimalla olisi yhtäsuuri osuus em. ruotsalaisen tutkimuksen esimerkin mukaisesti, tarkoittaisi tämä n. 45%:n osuutta kummallekin ja vesivoiman osuudeksi tulisi n.10% vuonna 2045, kun oletetaan sähkön tarpeen kasvavan 80%. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että Suomeen tulisi rakentaa uutta ydinvoimaa arviolta parin OL3:n verran ehkäpä noin 2035-2040 tähtäimellä.
Toinen merkittävä huomio on se että Ruotsista ei välttämättä ole saatavilla merkittävästi säätövoimaa tulevaisuudessa, joten Suomen kannattanee rakentaa sähköverkkonsa suurinpiirtein omavaraiseksi myös tältä osin.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Pistä ylläpidolle viestiä että saisitko luvan postailla noihin oikeisiin ketjuihin. Ja olet varmaan löytänyt myös tutkimuksia,
Mihin ketjuihin viittaat? Tarkoitatko että loisi uutisia? Menee ohi sivuston aiheen.
Tämä voisi olla parempi kethu, mutta hänellä ei ole vielä oikeuksia tuolle puolelle:
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
Voiko kuluttajat valita? Jos meillä olisi mahdollisuus sähkösopimuksia tehdessä valita täppä: haluan osallistua lisäydinvoiman tuottamiseen vaikkapa 1sentti/kilowatti -> meillä olisi oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ydinvoimaa tulee. Miksei niitä hyötyjä voisi jakaa takaisin...
bbs.io-tech.fi
Aivan joo.
Tunnuksen pitäisi olla 30 päivää vanha ja 20 viestiä kirjoitettuna.
20 viestiä tulee helposti täyteen, mutta 30 päivää vaatii odottelua vielä sen vajaa 4 viikkoa.
EU:n energia-asioista vastaava komissaari Kadri Simson piti avauspuheenvuoron Nuclear Energy Forum’in konferenssissa Prahassa viime Marraskuussa. Siinä hän käsitteli ydinvoiman merkitystä Euroopalle ja uusien ydinvoimalaprojektien tilannetta sekä haasteita.
Ydinvoima voi periaatteessa pidemmällä tätäimellä vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuotavasta energiasta, mutta toistaiseksi useat maat ostavat ydinpolttoaineensa Venäjältä. Tästä riippuvuudesta pitäisi päästä eroon.
Ydinvoima voi auttaa Eurooppaa saavuttamaan tavoitteeksi asetettua hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii mittavia investointeja. Jotta ydinvoiman nykyinen osuus saataisiin ylläpidettyä eli vanhenevat ja käyttöikänsä saavuttaneet ydinvoimalat saataisiin korvattua uusilla, se vaatii EUR350-450 miljardin investoinnit. Lisäksi vaaditaan EUR45-50 miljardin investoinnit niihin vanhoihin ydinvoimaloihin, jotka vielä voivat jatkaa toimintaansa. Ydinvoiman osuutena EU:n sähköntuotannosta tämä tarkoittaisi n. 15%-16% noin 2030-2050 aikavälillä.
Rahoituskustannukset ja korkotaso vaikuttavat merkittävästi ydinvoiman tuotantokustannuksiin (LCOE) ks. kuva. Suurten ydinvoimaloiden pitkät rakennusajat aiheuttavat jo rakennusaikana ison kustannuserän. Tähän pienet modulaariset SMR-voimalat voivat tuoda parannusta lyhyemmän rakennusajan avulla.
Simsonin mukaan tällä hetkellä on kolme uutta reaktoria lähellä käyttöönottoa. Viisi uutta projektia yhteensä kuuden reaktorin rakentamiseksi on käynnissä. Seitsemällä EU-maalla on lisäksi suunnitelmia yhteensä noin 20:n uuden reaktorin rakentamiseksi tulevina vuosikymmeninä.
Alla listattuna potentiaalisia ydinvoimalaprojekteja EU:ssa, lähialueilla ja vähän kauempanakin:
Puola suunnittelee hankkivansa 3-6 kpl Westinghouse AP1000-reaktoreita USA:sta. Niiden sähköteho on
n. 1100 MW/kpl ja niissä on ns. passiivinen turvajärjestelmä (passive safety systems). Lehtitietojen mukaan ensimmäisen rakentaminen aloitettaisiin v. 2026 ja sen tulisi suunnitelmien mukaan olla toiminnassa Puolassa v. 2033 ja kaikki 3-6 kpl vuoteen 2043-2045 mennessä. Lähde Reuters. Puolaan tehdyistä tarjouksista löytyi seuraavaa tietoa:
"Price is also key. Korea's KHNP offered to build six [EU-APR1400] 8.4 GW reactors for $26.7 billion (€26 billion). The US offer for six [AP1000] 6.7 GW reactors is $31.3 billion. EDF's bid is reportedly the most expensive — depending on the variant [EPR/EPR2] , it wants $33 billion to $48.5 billion for four to six reactors, with a total capacity of 6.6 to 9.9 GW, according to Polish media reports."
Noista tarjouksista laskien kW:n hinnaksi tulee (ks. myös Puolalainen ennuste):
Tsekki: Edellä mainitut yritykset ovat mukana myös tarjouskilpailussa Tsekeissä uuden ydinvoimalan rakentamiseksi vuoteen 2036 mennessä. Hinnaksi em. lähteessä arvioitiin €6.5 mrd.
Viro suunnittelee hankkivansa n. 300 MW:n tehoisen SMR-reaktorin vuoteen 2035 mennessä. Hinnaksi on arvioitu n. €2 mrd.
Fortum ja Kärnfull Next tutkivat yhdessä pienydinvoiman mahdollisuuksia Ruotsissa. Aiesopimus on osa Fortumin kaksivuotista selvitystä koskien uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa.
Lappeenrantaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. LUT-yliopisto suunnittelee Lappeenrantaan Suomen ensimmäistä tutkimuskäyttöön tarkoitettua mikroreaktoria yhteistyössä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa. LUT-yliopisto ja yhdysvaltalaisyritys Ultra Safe Nuclear Corporation ovat allekirjoittaneet yhteisymmärrys-muistion (MOU), jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrantaan MMR-tutkimus- ja -testireaktori. MMR-reaktori on kaasujäähdytteinen ja pystyy tuottamaan yli 500 -celsiusasteista prosessilämpöä, joten se sopii hyvin myös lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Lappeenrantaan suunnitteilla oleva 15–30 megawatin lämpötehoinen ydinreaktori on tarpeeksi pieni, jotta se voidaan yhdistää täysin turvallisesti kaukolämpö-verkkoon.
Kanadan Ontarion osavaltion Darlingtonin ydinvoimala-aluelle suunnitellaan rakennettavaksi GE-Hitachin BWRX-300 SMR-pienydinvoimalaa. Sen sähköteho olisi 300 MW ja suunnitelmien mukaan sen pitäisi valmistua v. 2028. Neutronbytes kirjoitti:
”GEH’s BWRX-300 is a 300-MW water-cooled, natural circulation SMR with passive safety systems and based on an existing boiling water reactor design – the ESBWR – that is licensed in the US. It also uses an existing, licensed fuel design.”
GE-Hitachi: Using a combination of modular and open-top construction techniques, the BWRX-300 can be constructed in 24-36 months while achieving an approximate 90 percent volume reduction in plant layout. In addition, reducing the building volume by about 50 percent per MW should also account for 50 percent less concrete per MW.
Hollanti: Rolls-Royce/UK SMR Company Signs Agreement For Deployment Of Reactors In Netherlands
Borssele earmarked for two new reactors. The Cabinet wants to build two nuclear power plants that should be operational in 2035. The Cabinet set 5 billion euros aside for nuclear energy in the climate fund.
UK: UK government takes 50% stake, confirms backing for Sizewell C [nuclear power plant]. The UK is to invest GBP679 million (USD815 million) and become a 50% partner with EDF in the Sizewell C nuclear project. The money "allows for China General Nuclear's exit from the project, including buy-out costs, any tax due and commercial arrangements".
The plan is for Sizewell C to feature two EPRs producing 3.2 GW of electricity, enough to power the equivalent of around six million homes. It would be a "replica" of the Hinkley Point C plant, under construction in Somerset. EDF Energy submitted a development consent order (a planning application) for the plant in May 2020, which was granted in July this year. EDF Energy has said it expected to make a final investment decision later this year or in 2023.
Saudi Arabia / No Reactor Deal Signed Yet As Riyadh Courts Bids From South Korea And China
Venäläiset ovat myös mukana tarjoamassa kahta ydinvoimalaa.
Turkki: Kepco (Korea) in talks with Turkey to develop 4 nuclear power plants [APR1400].
The state-run Korea Electric Power Corporation (Kepco) is in discussions with the Turkish government to develop four nuclear power plants worth about 40 trillion won ($30.7 billion).
A spokesperson at Kepco said that the two parties will likely begin a feasibility study next year, after which they could sign an agreement to build four nuclear reactors capable of providing 1,400-megawatt of electricity in the northern part of the country.
Belgia: Belgium agrees to extend two nuclear power plants past 2025. The decision means that two reactors, known as Doel 4 and Tihange 3, will keep running for another 10 years in a reversal of an earlier plan first proposed in 2003 to phase out all of Belgium’s reactors by 2025.
Ydinvoima voi periaatteessa pidemmällä tätäimellä vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuotavasta energiasta, mutta toistaiseksi useat maat ostavat ydinpolttoaineensa Venäjältä. Tästä riippuvuudesta pitäisi päästä eroon.
Ydinvoima voi auttaa Eurooppaa saavuttamaan tavoitteeksi asetettua hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii mittavia investointeja. Jotta ydinvoiman nykyinen osuus saataisiin ylläpidettyä eli vanhenevat ja käyttöikänsä saavuttaneet ydinvoimalat saataisiin korvattua uusilla, se vaatii EUR350-450 miljardin investoinnit. Lisäksi vaaditaan EUR45-50 miljardin investoinnit niihin vanhoihin ydinvoimaloihin, jotka vielä voivat jatkaa toimintaansa. Ydinvoiman osuutena EU:n sähköntuotannosta tämä tarkoittaisi n. 15%-16% noin 2030-2050 aikavälillä.
Rahoituskustannukset ja korkotaso vaikuttavat merkittävästi ydinvoiman tuotantokustannuksiin (LCOE) ks. kuva. Suurten ydinvoimaloiden pitkät rakennusajat aiheuttavat jo rakennusaikana ison kustannuserän. Tähän pienet modulaariset SMR-voimalat voivat tuoda parannusta lyhyemmän rakennusajan avulla.
Simsonin mukaan tällä hetkellä on kolme uutta reaktoria lähellä käyttöönottoa. Viisi uutta projektia yhteensä kuuden reaktorin rakentamiseksi on käynnissä. Seitsemällä EU-maalla on lisäksi suunnitelmia yhteensä noin 20:n uuden reaktorin rakentamiseksi tulevina vuosikymmeninä.
Alla listattuna potentiaalisia ydinvoimalaprojekteja EU:ssa, lähialueilla ja vähän kauempanakin:
Puola suunnittelee hankkivansa 3-6 kpl Westinghouse AP1000-reaktoreita USA:sta. Niiden sähköteho on
n. 1100 MW/kpl ja niissä on ns. passiivinen turvajärjestelmä (passive safety systems). Lehtitietojen mukaan ensimmäisen rakentaminen aloitettaisiin v. 2026 ja sen tulisi suunnitelmien mukaan olla toiminnassa Puolassa v. 2033 ja kaikki 3-6 kpl vuoteen 2043-2045 mennessä. Lähde Reuters. Puolaan tehdyistä tarjouksista löytyi seuraavaa tietoa:
"Price is also key. Korea's KHNP offered to build six [EU-APR1400] 8.4 GW reactors for $26.7 billion (€26 billion). The US offer for six [AP1000] 6.7 GW reactors is $31.3 billion. EDF's bid is reportedly the most expensive — depending on the variant [EPR/EPR2] , it wants $33 billion to $48.5 billion for four to six reactors, with a total capacity of 6.6 to 9.9 GW, according to Polish media reports."
Noista tarjouksista laskien kW:n hinnaksi tulee (ks. myös Puolalainen ennuste):
- EU-APR1400:lla n. 3180 $ (4200 $)/kW ja yhden voimalan hinnaksi $4.45 Mrd ($5.88 Mrd)
- AP1000:lla n. 4670 $/kW ja yhden voimalan hinnaksi $5.22 Mrd
- EPR/EPR2 n. 4900 $/kW ja yhden voimalan hinnaksi $8.08 Mrd
Tsekki: Edellä mainitut yritykset ovat mukana myös tarjouskilpailussa Tsekeissä uuden ydinvoimalan rakentamiseksi vuoteen 2036 mennessä. Hinnaksi em. lähteessä arvioitiin €6.5 mrd.
Viro suunnittelee hankkivansa n. 300 MW:n tehoisen SMR-reaktorin vuoteen 2035 mennessä. Hinnaksi on arvioitu n. €2 mrd.
Fortum ja Kärnfull Next tutkivat yhdessä pienydinvoiman mahdollisuuksia Ruotsissa. Aiesopimus on osa Fortumin kaksivuotista selvitystä koskien uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa.
Lappeenrantaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. LUT-yliopisto suunnittelee Lappeenrantaan Suomen ensimmäistä tutkimuskäyttöön tarkoitettua mikroreaktoria yhteistyössä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa. LUT-yliopisto ja yhdysvaltalaisyritys Ultra Safe Nuclear Corporation ovat allekirjoittaneet yhteisymmärrys-muistion (MOU), jonka tavoitteena on rakentaa Lappeenrantaan MMR-tutkimus- ja -testireaktori. MMR-reaktori on kaasujäähdytteinen ja pystyy tuottamaan yli 500 -celsiusasteista prosessilämpöä, joten se sopii hyvin myös lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Lappeenrantaan suunnitteilla oleva 15–30 megawatin lämpötehoinen ydinreaktori on tarpeeksi pieni, jotta se voidaan yhdistää täysin turvallisesti kaukolämpö-verkkoon.
Kanadan Ontarion osavaltion Darlingtonin ydinvoimala-aluelle suunnitellaan rakennettavaksi GE-Hitachin BWRX-300 SMR-pienydinvoimalaa. Sen sähköteho olisi 300 MW ja suunnitelmien mukaan sen pitäisi valmistua v. 2028. Neutronbytes kirjoitti:
”GEH’s BWRX-300 is a 300-MW water-cooled, natural circulation SMR with passive safety systems and based on an existing boiling water reactor design – the ESBWR – that is licensed in the US. It also uses an existing, licensed fuel design.”
GE-Hitachi: Using a combination of modular and open-top construction techniques, the BWRX-300 can be constructed in 24-36 months while achieving an approximate 90 percent volume reduction in plant layout. In addition, reducing the building volume by about 50 percent per MW should also account for 50 percent less concrete per MW.
Hollanti: Rolls-Royce/UK SMR Company Signs Agreement For Deployment Of Reactors In Netherlands
Borssele earmarked for two new reactors. The Cabinet wants to build two nuclear power plants that should be operational in 2035. The Cabinet set 5 billion euros aside for nuclear energy in the climate fund.
UK: UK government takes 50% stake, confirms backing for Sizewell C [nuclear power plant]. The UK is to invest GBP679 million (USD815 million) and become a 50% partner with EDF in the Sizewell C nuclear project. The money "allows for China General Nuclear's exit from the project, including buy-out costs, any tax due and commercial arrangements".
The plan is for Sizewell C to feature two EPRs producing 3.2 GW of electricity, enough to power the equivalent of around six million homes. It would be a "replica" of the Hinkley Point C plant, under construction in Somerset. EDF Energy submitted a development consent order (a planning application) for the plant in May 2020, which was granted in July this year. EDF Energy has said it expected to make a final investment decision later this year or in 2023.
Saudi Arabia / No Reactor Deal Signed Yet As Riyadh Courts Bids From South Korea And China
Venäläiset ovat myös mukana tarjoamassa kahta ydinvoimalaa.
Turkki: Kepco (Korea) in talks with Turkey to develop 4 nuclear power plants [APR1400].
The state-run Korea Electric Power Corporation (Kepco) is in discussions with the Turkish government to develop four nuclear power plants worth about 40 trillion won ($30.7 billion).
A spokesperson at Kepco said that the two parties will likely begin a feasibility study next year, after which they could sign an agreement to build four nuclear reactors capable of providing 1,400-megawatt of electricity in the northern part of the country.
Belgia: Belgium agrees to extend two nuclear power plants past 2025. The decision means that two reactors, known as Doel 4 and Tihange 3, will keep running for another 10 years in a reversal of an earlier plan first proposed in 2003 to phase out all of Belgium’s reactors by 2025.
Viimeksi muokattu:
Ruotsin uusi hallitus haluaa uusia ydinvoimaloita Ruotsiin. Aiemmin tavoitteena oli 100% uusiutuviin energiamuotoihin perustuva tuotanto vuoteen 2045 mennessä, mutta uusi hallitus muuttaa sen muotoon 100% hiilivapaa tuotanto, joka sisältää siis myös ydinvoiman.
Hallitus haluaa myös että Vattenfall tutkii suljettujen Ringhals 1 &2 reaktoreiden uudelleenavauksen mahdollisuudet mahdollisimman nopeasti. Näiden sulkeminen vuonna 2019 ja 2020 johtui vihreiden ajamasta ydinvoimaveron korotuksesta, joka otettiin käyttöön kun he pääsivät hallitukseen. Vihreät olivat luvanneet ennen vaaleja tehdä ydinvoimasta kannattamatonta Ruotsissa. Hallitus kuitenkin perusteli veron nostoa sillä että se oli pysynyt kauan samalla tasolla. Vero poistettiin myöhemmin, muttei se enää vaikuttanut laitosten sulkemiseen. Yhteensä Ruotsissa on suljettu neljä reaktoria. Fortum vastusti Oskarshamnin kahden reaktorin sulkemista, mutta ei pystynyt sitä estämään ollessaan vähemmistöosakas (45.5%) saksalaisen E.ON’in omistaessa enemmistön. Täytyy sanoa että saksalaiset ovat kyllä ”kunnostautuneet” näissä hölmöissä päätöksissä.
Sähkön hinta on kohonnut Etelä-Ruotsissa ydinvoimaloiden sulkemisen johdosta, koska kantaverkossa ei ole riittävästi siirtokapasiteettia poistuneen tuotannon siirtämiseksi muualta Ruotsista.
Hallitus on myös varannut SEK400 miljardia takuita fossiilivapaan energiatuotannon edistämiseen, johon kuuluu nyt siis myös ydinvoima.
Muita muutoksia ovat ympäristölainsäädännön muuttaminen siten ettei enää ole kiellettyä rakentaa ydinvoimaa muualle kuin nykyisille paikoille, suljettujen laitosten uudelleenavaamisen kiellon poistaminen ja säädösten päivittäminen siten että SMR-pienydinvoimaloiden kohdalla ei tarvitse noudattaa samaa raskasta menettelyä joka on vaadittu nykyisiltä isoilta voimaloilta. Samaahan suunnitellaan myös Suomessa.
Vattenfall imoitti viime vuoden kesäkuussa aloittavansa esitutkimuksen ainakin kahden SMR-reaktorin rakentamisesta Ringhalsin ydinvoimaloiden lähelle.
Pääministeri Ulf Kristersson vieraili Raskassa 3.1 jossa tapasi Ranskan pääministerin Emmanuel Macron’in. Euronews/AFP kertoi että pääministerit toivovat Ruotsin ja Ranskan yhdistävän voimansa uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi Ruotsiin:
” Sweden "needs to buy two nuclear reactors", Ulf Kristersson told Swedish journalists during his visit to Paris. "And I am entirely open to France being one of the countries that will make sure that Sweden has more nuclear power," he added.
Hallitus haluaa myös että Vattenfall tutkii suljettujen Ringhals 1 &2 reaktoreiden uudelleenavauksen mahdollisuudet mahdollisimman nopeasti. Näiden sulkeminen vuonna 2019 ja 2020 johtui vihreiden ajamasta ydinvoimaveron korotuksesta, joka otettiin käyttöön kun he pääsivät hallitukseen. Vihreät olivat luvanneet ennen vaaleja tehdä ydinvoimasta kannattamatonta Ruotsissa. Hallitus kuitenkin perusteli veron nostoa sillä että se oli pysynyt kauan samalla tasolla. Vero poistettiin myöhemmin, muttei se enää vaikuttanut laitosten sulkemiseen. Yhteensä Ruotsissa on suljettu neljä reaktoria. Fortum vastusti Oskarshamnin kahden reaktorin sulkemista, mutta ei pystynyt sitä estämään ollessaan vähemmistöosakas (45.5%) saksalaisen E.ON’in omistaessa enemmistön. Täytyy sanoa että saksalaiset ovat kyllä ”kunnostautuneet” näissä hölmöissä päätöksissä.
Sähkön hinta on kohonnut Etelä-Ruotsissa ydinvoimaloiden sulkemisen johdosta, koska kantaverkossa ei ole riittävästi siirtokapasiteettia poistuneen tuotannon siirtämiseksi muualta Ruotsista.
Hallitus on myös varannut SEK400 miljardia takuita fossiilivapaan energiatuotannon edistämiseen, johon kuuluu nyt siis myös ydinvoima.
Muita muutoksia ovat ympäristölainsäädännön muuttaminen siten ettei enää ole kiellettyä rakentaa ydinvoimaa muualle kuin nykyisille paikoille, suljettujen laitosten uudelleenavaamisen kiellon poistaminen ja säädösten päivittäminen siten että SMR-pienydinvoimaloiden kohdalla ei tarvitse noudattaa samaa raskasta menettelyä joka on vaadittu nykyisiltä isoilta voimaloilta. Samaahan suunnitellaan myös Suomessa.
Vattenfall imoitti viime vuoden kesäkuussa aloittavansa esitutkimuksen ainakin kahden SMR-reaktorin rakentamisesta Ringhalsin ydinvoimaloiden lähelle.
Pääministeri Ulf Kristersson vieraili Raskassa 3.1 jossa tapasi Ranskan pääministerin Emmanuel Macron’in. Euronews/AFP kertoi että pääministerit toivovat Ruotsin ja Ranskan yhdistävän voimansa uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi Ruotsiin:
” Sweden "needs to buy two nuclear reactors", Ulf Kristersson told Swedish journalists during his visit to Paris. "And I am entirely open to France being one of the countries that will make sure that Sweden has more nuclear power," he added.
Voiko ydinvoimaa tuottaa kuormanseurantamenetelmällä (LF/load following)?
Tämän lähteen mukaan tehonsäätöä on kolmentasoista:
PWR-reaktorin tehoa voidaan säätää säätösauvojen avulla ja hienosäätö tapahtuu muuttamalla jäähdytysveden boorihappokonsentraatiota.
BWR-reaktorin tehoa voidaan säätää säätösauvojen avulla alle 60% tehoalueella tai jäähdytysveden kiertonopeutta muuttamalla 60%-100% tehoalueella. Jälkimmäinen tapa on suositeltavampi, koska se ei aiheuta polttoainesauvoille lämpöstressiä.
Em. lähteen mukaan on paljon kokemusta siitä että tehoa on voitu säätää 50%-100% alueella 2% minuuttissa nopeudella:
”Most plants have been operated in base load, since there was no requirement for LF operation. Some plants have however been operated routinely in LF operation mode in the past decades [4]. Extensive operating experiences are available for load changes with power gradients of up to 2% / min and power increments in the range between about 50 to 100%, with some experience also of higher gradients. Ludwig et al. argued that the safety of NPPs is not affected by LF operations.”
Ville Tulkki on myös käsitellyt kuormanseurantaa vuoden 2018 kirjoituksessaan fissioreaktori-blogissa.
Ranskassa on ollut niin paljon ydinvoimaa, että ydinvoimaloiden tehoa on ollut välttämätöntä säätää rutiininomaisesti jo 30 vuotta kulutuksen vaihtelun mukaan.
Tehon alentaminen vaikuttaa kuitenkin sähkönmyynnistä saatuihin tuloihin. Tämän vuoksi esim. UK:n tulevissa EPR-reaktoreissa ei suunnitella käytettäväksi kuormanseurantaa. Sen sijaan UK:ssa on käytössä kapasiteettimarkkinat, joita em. lähteessä kritisoidaan ja ne nähdään ydinvoiman tukemisena (kirjoittaja lienee 100% RE kannattaja). Kirjoittaja ei näy tiedostavan sitä että säätövoiman tuottaminen on kallista ilman vesivoimaa myös muilla menetelmillä, ks. Wärtsilän kaasumoottorilaskelmat ja RTE-kantaverkko-operaattorin sekä Svenskt Näringsliv –tutkimuksia koskevat postaukset aiemmin. Kritiikkiä esitetään myös ydinvoimaloiden kuormanseurannan toteutettavuudelle yleisemmin.
Tämän lähteen mukaan tehonsäätöä on kolmentasoista:
- Frequency responsive operation, where the plant is set to operate at less than full load, and its output varies automatically in response to changes in the system frequency.
- Profile operation in which the operator offers periodic load changes to create a profile which varies across the day (typically this involves “two shifting” over a 24-hour period with reduced output overnight.
- Load following, where the operator is instructed by the system operator to carry out manoeuvres at short notice to change the output in accordance with changing system requirements.
PWR-reaktorin tehoa voidaan säätää säätösauvojen avulla ja hienosäätö tapahtuu muuttamalla jäähdytysveden boorihappokonsentraatiota.
BWR-reaktorin tehoa voidaan säätää säätösauvojen avulla alle 60% tehoalueella tai jäähdytysveden kiertonopeutta muuttamalla 60%-100% tehoalueella. Jälkimmäinen tapa on suositeltavampi, koska se ei aiheuta polttoainesauvoille lämpöstressiä.
Em. lähteen mukaan on paljon kokemusta siitä että tehoa on voitu säätää 50%-100% alueella 2% minuuttissa nopeudella:
”Most plants have been operated in base load, since there was no requirement for LF operation. Some plants have however been operated routinely in LF operation mode in the past decades [4]. Extensive operating experiences are available for load changes with power gradients of up to 2% / min and power increments in the range between about 50 to 100%, with some experience also of higher gradients. Ludwig et al. argued that the safety of NPPs is not affected by LF operations.”
Ville Tulkki on myös käsitellyt kuormanseurantaa vuoden 2018 kirjoituksessaan fissioreaktori-blogissa.
Ranskassa on ollut niin paljon ydinvoimaa, että ydinvoimaloiden tehoa on ollut välttämätöntä säätää rutiininomaisesti jo 30 vuotta kulutuksen vaihtelun mukaan.
Tehon alentaminen vaikuttaa kuitenkin sähkönmyynnistä saatuihin tuloihin. Tämän vuoksi esim. UK:n tulevissa EPR-reaktoreissa ei suunnitella käytettäväksi kuormanseurantaa. Sen sijaan UK:ssa on käytössä kapasiteettimarkkinat, joita em. lähteessä kritisoidaan ja ne nähdään ydinvoiman tukemisena (kirjoittaja lienee 100% RE kannattaja). Kirjoittaja ei näy tiedostavan sitä että säätövoiman tuottaminen on kallista ilman vesivoimaa myös muilla menetelmillä, ks. Wärtsilän kaasumoottorilaskelmat ja RTE-kantaverkko-operaattorin sekä Svenskt Näringsliv –tutkimuksia koskevat postaukset aiemmin. Kritiikkiä esitetään myös ydinvoimaloiden kuormanseurannan toteutettavuudelle yleisemmin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 487
Tehonseuranta on pitkälti suunnittelukysymys. Ranskassa tuohon osallistuvat laitokset suunnittelevat jaksonsa sen mukaan, että paljonko säädetään. Tämä auttaa polttoainekuluissa. Säätäminen rasittaa aina polttoainetta, joten vuotojakin voi syntyä enemmän. Lähtökohtaisesti kannattaa ajaa kaasu pohjassa ja säätää vaikka vesivoimalla. Keskieuroopassa tämä ei ole pohjoismaiden tapaan mahdollista, joten ydinlaitoksetkin voivat säätöön joutua osallistumaan.
Vikan lainatun artikkelin kirjoittajalla taitaa olla ketunhäntä kainalossa. Perusongelmahan ei ole ydinvoiman joustamattomuus vaan se, että uusiutuvat tuhoavat hurjalla heittelyllään verkon kuin verkon. Kaveri edustaa selkeästi ns. saksalaista koulukuntaa ajalta ennen Ukrainan sotaa. Pää tukevasti puskassa.
e: Ydinvoiman säätettävyys siis toki on kovin hidasta, jos vaikka vesivoimaan vertaa. Johonkin yö-päivä kulutusvaihteluun on helppo reagoida, mutta uusiutuvien heiluntaan huono instrumentti.
Vikan lainatun artikkelin kirjoittajalla taitaa olla ketunhäntä kainalossa. Perusongelmahan ei ole ydinvoiman joustamattomuus vaan se, että uusiutuvat tuhoavat hurjalla heittelyllään verkon kuin verkon. Kaveri edustaa selkeästi ns. saksalaista koulukuntaa ajalta ennen Ukrainan sotaa. Pää tukevasti puskassa.
e: Ydinvoiman säätettävyys siis toki on kovin hidasta, jos vaikka vesivoimaan vertaa. Johonkin yö-päivä kulutusvaihteluun on helppo reagoida, mutta uusiutuvien heiluntaan huono instrumentti.
Ydinvoimaa tulee olemaan sen verran että sitä voi ajaa täysillä, ei noita pohjoismaisella sähkönhinnalla säätöön tulla käyttämään. Ydinvoima+teollisuuden ylijäämä+kaukolämpö pitää kattaa se suurin osa normikäytöstä. Nämä eri vety tms. jutut tulee korvaamaan fossiilisia, ei niistäkään ole säätöön. Vesivoima ja pumppulaitokset on säätöön.
Ihan hyvä että alkaa päättäjillä lamppu syttyä, tosin pitkään se vaatikin perusvoiman tuotannon rapauttamista että hinta alkoi karkailla käsistä. Näin pohjoismaissa joissa lämmitetään taloja tarvitaan halpaa energiaa ja se on viimeisen kymmenen vuoden politikoinnilla sähkö. Nyt sitten poliitikot varmistaa sen edullisen sähkön kun ei kansalaisia kannata pakkaseen ajaa. Siinä on äkkiä poliitikko vaaleissa entinen jos ei ole varaa asua lämpimässä talossa. Joten kyllä ne ydinvoimaluvat sieltä tule kun joku sellaisen haluaa taas rakentaa.
Ihan hyvä että alkaa päättäjillä lamppu syttyä, tosin pitkään se vaatikin perusvoiman tuotannon rapauttamista että hinta alkoi karkailla käsistä. Näin pohjoismaissa joissa lämmitetään taloja tarvitaan halpaa energiaa ja se on viimeisen kymmenen vuoden politikoinnilla sähkö. Nyt sitten poliitikot varmistaa sen edullisen sähkön kun ei kansalaisia kannata pakkaseen ajaa. Siinä on äkkiä poliitikko vaaleissa entinen jos ei ole varaa asua lämpimässä talossa. Joten kyllä ne ydinvoimaluvat sieltä tule kun joku sellaisen haluaa taas rakentaa.
Ydinvoimalaitosten toimittajavaihtoehtojen kannalta on hyvä että Etelä-Koreassa päätettiin keväällä 2022 rakentaa kaksi uutta APR1400 ydinvoimalaa, joiden rakentamisen edellinen presidentti keskeytti. Lisäksi kahdeksan ydinvoimalan käyttöikää aiotaan jatkaa pidempään kuin edellisen presidentin suunnitelmassa. Elokuussa 2022 esitellyn suunnitelman mukaan maahan rakennettaisiin 6 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2033 mennessä. Näillä toimilla ydinvoiman osuus nousisi n. 27%:stä n. 33%:ään Etelä-Koreassa tuotetusta sähköstä vuonna 2036 jälkimmäisen lähteen mukaan. Maassa on yhteensä 25 reaktoria.
Etelä-Korean presidentin toimikausi on 5 vuotta, eikä vanhaa presidenttiä voida valita uudelle toimikaudelle. Edellinen presidentti, jonka toimikausi alkoi 2017, päätti lopettaa ydinvoimaloiden rakentamisen Etelä-Koreaan ja nopeuttaa vanhojen ydinvoimaloiden käytöstä poistumista sulkemalla ne 40 vuoden käytön jälkeen. Täten kaikesta ydinvoimasta luovuttaisiin noin 45:n vuoden kuluessa. Tämän päätöksen uusi presidentti kumosi. Etelä-Koreassa on vahva tuki ydinvoimalle. Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä (1000 ihmistä) 72.1% kannatti ydinvoimaa ja 24.3% vastusti sitä.
Edellisen presidentin toimet herättivät tiedeyhteisön vastareaktion maailmalla ja Koreassa vuonna 2017:
” In July 2017 an open letter to the president signed by 27 international scientists and conservationists – including climate scientist James Hansen – called for him to reconsider his policy. It said: "If South Korea withdraws from nuclear, the world risks losing a valuable supplier of cheap and abundant energy needed to lift humankind out of poverty and solve the climate crisis.” Publication of the letter came as a group of several hundred South Korean university professors and scholars also called on the president to drop his nuclear phase-out plans. Some 410 professors – including those from Seoul National University and the Korea Advanced Institute of Science and Technology – called for the government to "immediately halt the push to extinguish the nuclear energy industry that provides cheap electricity to the general public," and called for the phase-out plan to be carried out only after extensive deliberation, not only by government officials but also by industry experts”.
Kerran menetettyä tietotaitoa ja osaamista on vaikeaa saada nopeasti takaisin, kuten on havaittu länsimaisten toimittajien vaikeuksissa uusien ydinvoimaloiden rakentamisessa pitkän tauon jälkeen.
Etelä-Korean presidentin toimikausi on 5 vuotta, eikä vanhaa presidenttiä voida valita uudelle toimikaudelle. Edellinen presidentti, jonka toimikausi alkoi 2017, päätti lopettaa ydinvoimaloiden rakentamisen Etelä-Koreaan ja nopeuttaa vanhojen ydinvoimaloiden käytöstä poistumista sulkemalla ne 40 vuoden käytön jälkeen. Täten kaikesta ydinvoimasta luovuttaisiin noin 45:n vuoden kuluessa. Tämän päätöksen uusi presidentti kumosi. Etelä-Koreassa on vahva tuki ydinvoimalle. Vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä (1000 ihmistä) 72.1% kannatti ydinvoimaa ja 24.3% vastusti sitä.
Edellisen presidentin toimet herättivät tiedeyhteisön vastareaktion maailmalla ja Koreassa vuonna 2017:
” In July 2017 an open letter to the president signed by 27 international scientists and conservationists – including climate scientist James Hansen – called for him to reconsider his policy. It said: "If South Korea withdraws from nuclear, the world risks losing a valuable supplier of cheap and abundant energy needed to lift humankind out of poverty and solve the climate crisis.” Publication of the letter came as a group of several hundred South Korean university professors and scholars also called on the president to drop his nuclear phase-out plans. Some 410 professors – including those from Seoul National University and the Korea Advanced Institute of Science and Technology – called for the government to "immediately halt the push to extinguish the nuclear energy industry that provides cheap electricity to the general public," and called for the phase-out plan to be carried out only after extensive deliberation, not only by government officials but also by industry experts”.
Kerran menetettyä tietotaitoa ja osaamista on vaikeaa saada nopeasti takaisin, kuten on havaittu länsimaisten toimittajien vaikeuksissa uusien ydinvoimaloiden rakentamisessa pitkän tauon jälkeen.
Kun tuulivoimaa alkaa olla niin paljon että sähkön pörssihinta painuu (usein) negatiiviseksi, niin ydinvoimaloidenkin voi olla tarpeellista vähentää tuotantoaan etteivät joudu maksamaan tuottamastaan sähköstä?
Onkohan syy koskaan selvinnyt sille Ville Tulkin mainitsemalle tapaukselle Saksan Brokdorfin ydinvoimalassa, ks. lainaus alla?
Tämä ehkä pätisi jos sähkönkulutus olisi vakio. Vähän veikkaan että sähkönkulutus tulee kasvamaan seuraavan 10 vuoden aikana, eikä vähenemään tai pysymään paikallaan.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 014
Se tuulivoiman maksimi kasvaa ihan jarjettomasti. 2025 se on tuplat nykysesta eli 8 Gw ja 2030 ainakin sen 16Gw. Ei saada suomeen millaa uppoamaan tuplamaaraa sahkoa 2030.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 487
Varmaan jotain on selvitelty, mutta kun googlella ei tullut mitään vastausta nopeasti, niin ei liene julkista tietoa. Voi olla myös, että perimmäistä syytä ei löydetty, jos ongelma rajaantui tiettyyn erään/ryhmään nippuja. Joka tapauksessa aika kaukaa haettu, että yksittäiset niput lähtisivät poikkeuksellisesti oksidoitumaan kuormanseurannan takia. Viittaa ennemmin siihen, että niissä yksittäisissä nipuissa on joku ongelma. Kuormanseuranta voi toki pahentaa tällaista olemassa olevaa ongelmaa jossain tilanteessa. Säätäminen ei ole mikään hetken mielijohteesta tehtävä teko vaan se vaatii etukäteisluvituksen, josta tuloksena voi olla vaikka rajoitus säätönopeuteen.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
En tiedä mikä on lähteesi, mutta ennsuteet missä tuulivoima lisääntyy suuresti liittyvät niihin malleihin missä hiilineutraalisuus tavoitteita saavutetaan, eli käsitys että se nimenomaan nostaa sähkönkysyntää , siinä mallissa enemmän kyse siitä miten hankkeet ajoittuu. Jos luvitus on kunnossa, niin eiköhän ajoituskin. Ei tuulivoima vielä ole niin halpaa että sitä kannattaa tehdä, ilman että sille on kysyntää.
Jos vetytalous, ja muut vastaavat ei lähde lentoon, tai hankkeet viivästyy, ja perinteistä kulutusta tyydytetään ihan vapailla markkinoilla, niin ehkä silloin ei haeta piikki tehoja, jos ei mene vientiin, eikä kotimaahan, niin ymmärtääkseni ei kannata maksaa, eli mylly parkkiin.
Kummalta "pettää ensin hermot", ydinvoiman tuottajilta vai tuulivoiman tuottajilta? Eli kuka vähentää tuotantoa ensin?
Tuulivoimaloissa on kääntyvät lavat, joten niitä voidaan sammutella helposti tarvittaessa. Ja luonnollisesti, koska ne juurikin aiheuttavat ongelman, niin silloin on syytä vähentää tarvittaessa niiden tehoja. Jos ne eivät sitä kestä, niin sitten on syytä rakentaa uusia rikkoutuneiden tilalle, jotka kestävät.
Ja jos yritetään jotain kusemiskilpailua, niin sitten tämä asia on yksinkertaisesti vain määrättävä.
Ja jos yritetään jotain kusemiskilpailua, niin sitten tämä asia on yksinkertaisesti vain määrättävä.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 014
Tuolta olen ladannut excelin mista olen saanut 2025 tehot selville
Rakenteilla olevat hankkeet - Suomen uusiutuvat ry
Suomeen on rakenteilla merkittävä määrä uutta tuulivoimaa. Tutustu Suomessa rakenteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin.
tuulivoimayhdistys.fi
Ja sitten 16Gw heitto 2030 tulee mutu tuntumana kun lukee naita
Suunnittelussa olevat hankkeet - Suomen uusiutuvat ry
STY:n puolivuosittain tekemän tuulivoimahankekatsauksen mukaan vuoden 2024 kesäkuussa Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 72 900 megawattia (MW). Merelle suunniteltuja hankkeita yli 69 900 MW.
tuulivoimayhdistys.fi
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Tuulivoiman tuottajalle kyse ei ole samanlailla hermojen pettämisestä, vaan ihan siitä että missä kohtaa kannattaa pistää stoppiin, tuulivoima säätyy alaspäin.
Ketjussa on keskusteltu ydinvoiman säätämisen haasteista, joten kylmänviileesti kannattaa maksaa, jos hinta on huono toistuvasti ja näkymät huonot, niin harkinta listalla alasajo, toki näinä aikoina kuullostaa rajulta.
Kantaverkkoyhtiölläkin sanansa sanottavana, jossa ajatus siitä että ydinvoimalat seisoo ja tuulivoimalat pyörii ei ehkä toivuttu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 977
Miksei ole pölynimurin kokoisia ”mikroydinvoimaloita” joka riittäisi vaikkapa omakotitalolle. Kerrostalotkin olisivat tuollaisella omavaraisia — vai sekö se ongelma olisikin.
Toki on, melkein. Lappeenrantaanhan tuollainen on tulossa. Tuosta on kait muitakin uutisia mitä olen lukenut, eli pitäisi olla sarjavalmisteinen plug and play voimala mikä tulee valmiina ja isketään tonttiin, sitten virrat päälle.
Pikkuruinen ydinvoimala voi pian lämmittää koteja Suomessa – tutkijat aikovat käynnistää sen ennen vuotta 2030
Reaktori palvelisi ennen kaikkea LUT-yliopiston tutkijoita, mutta auttaisi samalla kaukolämmön tuotannossa.
yle.fi
Noista Wärtsilän vuoden 2018 papereista ja muualta löytyy seuraavia arvoja:
- tuulivoiman muuttuvat kustannukset 7 €/MWh
- ydinvoiman muuttuvat kustannukset 17 €/MWh
- tuulivoiman tuotantokustannukset alle 30 €/MWh
- ydinvoiman/OL3 tuotantokustannukset (Soininvaara) 50 €/MWh
Noilla arvoilla näyttää siltä että jos tasaiselle tuotannolle ei anneta mitään arvoa markkinoilla, niin ennen pitkää ydinvoima käy kannattamattomaksi. Tuulivoiman tuottajien kannattaa tuottaa sähköään paljon alemmin kustannuksin kuin ydinvoimalla, jos/kun ei tarvitse huolehtia vakaasta sähköntuotannosta.
UK:ssa tätä varten on kapasiteettimarkkinat, kuten aiemmasta linkistä kävi ilmi. EU-tasolla tähän ei ole ymmärtääkseni ratkaisua, jota nyt sitten odotellaan. Oletan että saksalaiset vastustavat esim. kapasiteettimarkkinoita, mutta varsinaista tietoa siitä minulla ei ole. Vastustusta on myös Suomessa. Luultavasti kantaverkkoyhtiö ei tätä pysty ratkaisemaan yksin vaan tarvitaan uusia säännöksiä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Suomessa on mankala periaatetta, ja myös noita tuulipoistoja on rakennettu ajatuksella että niille on asiakas ja näissä isoissa paljon sähkövaativissa investoinneissa halutaan omaa tai sen kaltaista tuotantoa. Jos tarve sopeutuu tuulentuotantoon, niin se helpottaa niitä haasteita mitä tuulituotannon vaihtelu aiheuttaa, ja jos sitä tuotantoa tulee aivan tolkuttomasti, niin se nostaa myös sen vähäisen tuulen tuotantoa.
Verkollehan nuo ovat joka tapauksessa haasteellisia, mutta ymmärtääkseni Fingrid tekee työtä sen eteen että pohtii erilaisia tulevia vaihtoehtoja ja mitä ne vaatii.
Se mikä on tilanne, tarve tänään, saati vuosia sitten on eri mitä tulevaisuudessa.
Uudesta sähköntarpeesta , osa tuotantoon sopeutuvasta olisi myös hyvää perusvoiman käyttäjää, mutta onko se valmis perusvoimaista maksamaan ylimääräistä. Eli jos nyt ajat sitä ajatusta että ydinvoimalla pitäisi korvata tuulen varaan lasketut suunnitelmat, niin se edellyttäisi sitä että ydinvoiman pitäisi pystyä kilpaileen hinnalla. Eli nyt se tarvisi julkista tukea.
No siitä on sitten varmaan erilaisia mielipiteitä, onko esim. kapasiteettimarkkinat julkista tukea. Itse pidän niitä verkon toiminnan varmistajana. Julkista tukea voisi olla syöttötariffi, kuten tuulivoimalla alkuaikoina.
Ongelmahan on periaatteellisella tasolla siinä että sähköpörssi ei sinällään johda optimaalisiin systeemitason kustannuksiin, johon olisi kuitenkin hyvä pyrkiä.
Laskeskelin hieman mitä ydinvoimaloiden osallistuminen kapasiteettimarkkinoille voisi tarkoittaa seuraavilla oletuksilla:
0.7*17 + 0.3*x = 60 €/MWh josta x ≈ 160 €/MWh
Koska kapasiteettimarkkinoilla myydään tehoa, eikä energiaa, on siellä luultavasti useita tehoportaita (?), joilla on nouseva hinta tehon kasvaessa tai eri tarjoajia, jotka tarjoavat tehoa eri hintaan. Kyseessä on siten sekä ostajan että myyjän kannalta vaikea optimointiongelma: kuinka paljon tehoa pitää varata kapasiteetti-markkinoille, jotta sitä on pahimmassakin tapauksessa riittävästi ja miten tarjoukset/portaat pitää hinnoitella siten että myyjä saa haluamansa keskimääräisen hinnan?
USA:ssa on havaittu että kapasiteettimarkkinoilla varaudutaan tyypillisesti turhan suureen tehotarpeeseen, koska halutaan olla varmoja siitä että sähköä on aina varmasti saatavilla tarpeen verran. Kapasiteetti-markkinoiden suhteellinen osuus on noussut useilla markkina-alueilla, ks. kuva alla
- ydinvoimaloita ajetaan normaalisti 60% teholla
- kun tehoa tarvitaan lisää, ydinvoimalat nostavat tehonsa tarvittaessa 100%:iin eli siis toimivat kapasiteettimarkkinoilla
- kapasiteettimarkkinoita tarvitaan 30% ajasta (Wärtsilän vuoden 2018 laskuissa kaasumoottoreiden käyttöaste oli 32%)
- normaalitoiminnassa ydinvoimalat saavat sähköstään vähintään muuttuvien kustannusten osuuden eli 17 €/MWh. Mikäli tämä ei muuten toteudu, niin se saadaan aikaan 17 €/MWh syöttötariffilla, mutta olettaisin että tätä ei tarvita, koska tuulivoimaloitakaan ei enää kannata rakentaa, jos sähkön keskihinta painuu noin alas (tarvitaan jokin lisäsääntö sähkömarkkinoille tämän vuoksi?).
0.7*17 + 0.3*x = 60 €/MWh josta x ≈ 160 €/MWh
Koska kapasiteettimarkkinoilla myydään tehoa, eikä energiaa, on siellä luultavasti useita tehoportaita (?), joilla on nouseva hinta tehon kasvaessa tai eri tarjoajia, jotka tarjoavat tehoa eri hintaan. Kyseessä on siten sekä ostajan että myyjän kannalta vaikea optimointiongelma: kuinka paljon tehoa pitää varata kapasiteetti-markkinoille, jotta sitä on pahimmassakin tapauksessa riittävästi ja miten tarjoukset/portaat pitää hinnoitella siten että myyjä saa haluamansa keskimääräisen hinnan?
USA:ssa on havaittu että kapasiteettimarkkinoilla varaudutaan tyypillisesti turhan suureen tehotarpeeseen, koska halutaan olla varmoja siitä että sähköä on aina varmasti saatavilla tarpeen verran. Kapasiteetti-markkinoiden suhteellinen osuus on noussut useilla markkina-alueilla, ks. kuva alla
Jatkoa edelliseen kapasiteettimarkkinat juttuun.
Jos käytetään ruotsalaisten Svenska Krafnät’in ennusteen (ks. kuva alla) mukaista Suomen alhaisinta sähkön keskihintaa vuosina 2023-2027 eli 50 €/MWh vuonna 2026, näyttäisi ydinvoiman kapasiteettimarkkinoilta tavoittelema ekvivalenttihinta edellisen viestin oletuksilla seuraavalta:
0.7*50 + 0.3*x = 60 €/MWh josta x ≈ 83 €/MWh
Toisaalta, jos ydinvoiman toimittajille riittää 50 €/MWh hinta, ei mitään kapasiteettimarkkinaa tarvita, jos säätövoimaa saadaan muutenkin Suomesta ja muista pohjoismaista tarpeeksi.
Ruotsalaisten ydinvoimaloiden sulkemisen aiheuttama sähkön korkeampi hinta Etelä-Ruotsissa (SE3 ja SE4), näkyy tässä ennusteessa hyvin.
Vaikka Tanskassa on paljon tuulivoimaa, ovat hinnat siellä korkeita: Saksan ja Norjan hintataso oletettavasti vaikuttaa. Tanska vie ja tuo paljon sähköä eli siis mm. käyttää säätövoimaa muista maista, erityisesti Norjasta. Etelä-Norjan hintataso on tyypillisesti suhteellisen korkea.
Saman lähteen ennuste sähkönhinnalle lähialueen maissa näyttää seuraavalta (ks. kuva alla). Tämän ennusteen mukaan edullinen sähkön hinta parantaa Suomen kilpailuasemaa lähivuosina.
Jos käytetään ruotsalaisten Svenska Krafnät’in ennusteen (ks. kuva alla) mukaista Suomen alhaisinta sähkön keskihintaa vuosina 2023-2027 eli 50 €/MWh vuonna 2026, näyttäisi ydinvoiman kapasiteettimarkkinoilta tavoittelema ekvivalenttihinta edellisen viestin oletuksilla seuraavalta:
0.7*50 + 0.3*x = 60 €/MWh josta x ≈ 83 €/MWh
Toisaalta, jos ydinvoiman toimittajille riittää 50 €/MWh hinta, ei mitään kapasiteettimarkkinaa tarvita, jos säätövoimaa saadaan muutenkin Suomesta ja muista pohjoismaista tarpeeksi.
Ruotsalaisten ydinvoimaloiden sulkemisen aiheuttama sähkön korkeampi hinta Etelä-Ruotsissa (SE3 ja SE4), näkyy tässä ennusteessa hyvin.
Vaikka Tanskassa on paljon tuulivoimaa, ovat hinnat siellä korkeita: Saksan ja Norjan hintataso oletettavasti vaikuttaa. Tanska vie ja tuo paljon sähköä eli siis mm. käyttää säätövoimaa muista maista, erityisesti Norjasta. Etelä-Norjan hintataso on tyypillisesti suhteellisen korkea.
Saman lähteen ennuste sähkönhinnalle lähialueen maissa näyttää seuraavalta (ks. kuva alla). Tämän ennusteen mukaan edullinen sähkön hinta parantaa Suomen kilpailuasemaa lähivuosina.
Tälle ilmaiselle sähkölle on ottajia ja lisää tulee kokoajan. Ensimmäisenä apajilla on kaukolämpö, tälläisiä tulee vähän joka kylään nykymenolla:
Yksi Suomen ensimmäisistä sähkökäyttöisistä lämpökattiloista on saapunut Tampereelle - Tampereen Sähkölaitos
Noin kaikki missä tehdään nyt jotain polttamalla lämpöä ottaa siihen sähkövastukset rinnalle ja näin se mitä poltetaan säästyy halvan sähkön tunteina. Lisäksi kaukolämmössä voidaan käyttää riittävää varausmassaa niin saadaan energiaa varastoituakin lähitunneiksi tai jopa päiviksi. Eiköhän se Helen keksi laittaa sinne kallioluolansa merivesilämpövarastoon myös ne vastukset.
Ylituotanto on helppo hoitaa, alituotanto on se ongelma ja siihen ei auta kuin se perusvoima johon ydinvoimalat sopii hyvin.
?Asiat voivat vaikuttaa helpoilta, jos ei tarvitse huolehtia kannattavuudesta.
Ylituotannon seurauksena sähkön keskihinta voi laskea niin alas ettei edes uusien tuulivoimaloiden rakentaminen enää kannata, saati sitten huippukulutuksen kattavan (kalliin) säätövoiman rakentaminen. Tähän eräs ratkaisutapa on kapasiteettimarkkinat. Mutta ennen tätä, kun sähkön keskihinta on painunut alhaiseksi tulevat ydinvoimalat kannattamattomiksi ja niitä suljetaan. Näin on jo käynyt USA:ssa, jossa useita (tusina) ydinvoimaloita on suljettu kannattamattomina, vaikka niillä olisi ollut käyttöikää jäljellä tai ne olisivat saaneet luvan pidentää alunperin suunniteltua käyttöikäänsä. Lisäksi 7 muuta ydinvoimalaa suunnitellaan suljettavaksi vuoteen 2025 mennessä ja noin neljäsosaa kaikista (93 kpl vuoden 2021 lopussa) reaktoreista uhkaa sulkeminen. USA:n presidentti on hyväksynyt viime vuonna $6 miljardia liittovaltion tukea ydinvoimaloille tästä syystä.
Nuo kapasiteettimarkkinat voisivat ehkä helpottaa sekä alituotantoa että ylituotannon aiheuttamaa kannattavuusongelmaa ydinvoimaloille. Mutta kyseessä olisi melko monimutkainen järjestelmä, jonka parametrien saaminen kohdalleen on vaikea ongelma, mikä on havaittu USA:ssa.
Yksinkertaisempi tapa ydinvoimaloiden kannalta olisi syöttötariffi, jolla ne saisivat korvauksen siitä että ne tuottavat sähköä tasaisesti. UK:ssa on hyväksytty käytettäväksi syöttötariffi uusien Hinkley Point C -ydinvoimaloiden tuottamalle sähkölle. Se sai myös EU-komission hyväksynnän aikoinaan, ainakin osaksi sillä perusteella että myös tuulivoimalla oli samanlainen. Joten syöttötariffia voitaisiin käyttää myös Suomessa ilman että EU-komissio sen käytön kieltäisi. UK:ssa syöttötariffiksi on sovittu 92.50 GBP/MWh, joka on korkea Suomen oloissa, mutta kun katsoo UK:n tämän vuoden ennustettua sähkön keskihintaa 207 €/MWh, niin se ei enää vaikutakaan niin korkealta. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, mutta sitä voi silti pitää perusteltuna sillä perusteella että kyseessä on käytännössä ”uusi tekniikka”, jota ei ole rakennettu kymmeniin vuosiin länsimaissa, joten sitä kannattaa tukea alussa samoin kuin tuulivoimakin on saanut tukea.
Toinen tapa olisi tehomaksu, joka voisi olla hyväksyttävämpi kuin huonon maineen saanut syöttötariffi. Tehomaksua maksettaisiin nimensä mukaisesti ydinvoimalan sähkötehon mukaan, siten että sähkön tuottaminen ydinvoimalla säilyisi kannattavana, vaikka sähköpörssissä myytävän sähkön keskihinta painuisi alle kannattavuusrajan. Tässä(kin) perusteluna olisi se että tutkimusten mukaan tasapainoinen tuotantotapa johtaa alempiin systeemitason kustannuksiin, kuin pelkästään tai valtaosaltaan tuulivoimaan perustuva.
Myös uutta ydinvoimaa voisi rakentaa Suomeen tehomaksun tai syöttötariffin avulla. Muuten se ei näytä kannattavalta tulevaisuudessa, kun sähkön keskihinta sähköpörssissä väistämättä laskee nykyisestä lähelle tai jopa alle tuulivoiman keskimääräisten tuotantokustannusten (LCOE). Mutta Etelä-Ruotsi voi kyllä olla otollisempi paikka uudelle ydinvoimalle, koska sähkön hinta siellä on korkeampi ja Suomessa voitaisiin sitten helpommin tehdä samanlaisia päätöksiä. Tosin Ruotsissa voi hallitus vaihtua ennen kuin päätöksiä saadaan aikaiseksi.
Soininvaara kannattaa kapasiteettimarkkinoita 16.10.2022 kirjoituksessaan: Sähkömarkkinoilla on alettava maksaa myös kapasiteetista”.
Hän kirjoittaa mm: ” Nyt sähkö on kallista, mutta tavallisina aikoina energy only ‑malli johtaa niin halpaan sähkön hintaan, ettei ydinvoimaloita toteudu markkinaehtoisesti. TVO luopui Olkiluoto 4:n rakentamisesta. Fennovoimaan jouduttiin pakottamaan Fortum osakkaaksi. Moni osakkaaksi sitoutunut halusi siitä pois havaittuaan, että investointi on huomattavasti tappiollinen.
Nykyisten sääntöjen puitteissa ydinvoima ei toteudu markkinaehtoisesti, ellei näköpiirissä ole pulaa sähköstä vielä senkin jälkeen, kun voimala on rakennettu.
…
Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin muuttaa markkinamallia ja luopua energy only ‑mallista. On maksettava myös kapasiteetin olemassa olosta.
Muussa tapauksessa sähköpula tulee olemaan jatkuvana riesanamme.”
Lisäisin tuohon vielä että energy only –malli vaatii toimiakseen ajoittaisia kalliita hintoja,eli siis voimakkaasti vaihtelevia hintoja, jotta investoijat uskaltavat investoida uusiin voimalaitoksiin. Tätä on kutsuttu nimellä scarcity pricing. Sähkömarkkinoilla tähän liittyy pari periaatteellista ongelmaa eli kysynnän hintajouston eli hintaelastisuuden puute ja luotettavan sähköntuotannon varmistamiseksi luodut standardit eli kuten em. lähteessä sanotaan: the lack of price-responsive short-term demand and reliability standards designed to prevent scarcity. Varsinkin viimemainittu on hankala, koska se käytännössä estää hintojen riittävän nousun eli kuinka hinnat voisivat nousta tarpeeksi, jos ensin varmistetaan säännöksillä ettei sähköstä tule pulaa.
Em. ongelmien ratkaisemiseksi USA:ssa monilla ISO-sähkömarkkinoilla (ISO = Independent Sytem Operator) on otettu käyttöön mekanismeja (penalty pricing), jotka nostavat hintoja (keinotekoisesti) etukäteen, jotta estetään sähköpulan syntyminen siksi ettei kukaan investoi ajoissa uuteen tuotantoon.
Em. lähteessä mainitaan lopuksi seuraavaa:
” It is also important to acknowledge that administrative parameters are playing a key role in driving incentives for investment and operations in energy-only markets. The notion that the energy-only approach was a “pure” market approach that is less subject to regulatory discretion was roundly criticized by Cramton and Stoft (2006). They observed that “the energy-only approach relies on an administratively determined energy + reserve demand curve to control scarcity revenues, investment, and capacity level. It is no less centrally planned than the ICAP approach.” They dismiss the notion that this is a market approach, noting that “an energy-only approach can use the `market’ to solve every part of the resource adequacy problem except for one: adequacy.”
Eli siis suomeksi sanottuna energy-only –markinamekanismi ratkaisee kaikki muut ongelmat paitsi yhtä: energian riittävyyttä eli energian saannin takaamista. Tähän näytään tarvittavan jokin toinen menetelmä kuten kapasiteettimarkkinat, tehomaksu tai syöttötariffi. Mutta vaikka tällainen mekanismi olisikin käytössä, niin em. lähteen mukaan tarvitaan edelleen myös ”penalty pricing”- mekanismeja ja niitä on laajalti käytössä USA:ssa myös kapasiteettimarkkinoiden ohella. Eli näillä voitaisiin Suomen ja Pohjoimaiden markkinoille sovitettuna pyrkiä takaamaan se että tuulivoimaa tulisi markkinoille tasaisesti ilman ”sikasyklejä”.
HS:n tämänpäiväisessä uutisessa mainittiin että EU:lta on lähiakoina tulossa ehdotus sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Tätä tarvitaan, sillä nykyinen mekanismi, jossa kahta laadultaan täysin erilaista tuotetta myydään samassa sähköpörssissä on tullut tiensä päähän. HS:n edellisen päivän pääkirjoituksessa kirjoitetaan että ydinvoima palaa muotiin ja kokee ”renessanssin” Euroopassa. Lopputuloksesta uskalletaan kuitenkin nykyisten markkinoiden ehdoilla mainita Suomen osalta vain se että ehkä lämmöntuotannossa pienet ydinvoimalat voisivat olla kilpailukykyisiä.
Hän kirjoittaa mm: ” Nyt sähkö on kallista, mutta tavallisina aikoina energy only ‑malli johtaa niin halpaan sähkön hintaan, ettei ydinvoimaloita toteudu markkinaehtoisesti. TVO luopui Olkiluoto 4:n rakentamisesta. Fennovoimaan jouduttiin pakottamaan Fortum osakkaaksi. Moni osakkaaksi sitoutunut halusi siitä pois havaittuaan, että investointi on huomattavasti tappiollinen.
Nykyisten sääntöjen puitteissa ydinvoima ei toteudu markkinaehtoisesti, ellei näköpiirissä ole pulaa sähköstä vielä senkin jälkeen, kun voimala on rakennettu.
…
Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin muuttaa markkinamallia ja luopua energy only ‑mallista. On maksettava myös kapasiteetin olemassa olosta.
Muussa tapauksessa sähköpula tulee olemaan jatkuvana riesanamme.”
Lisäisin tuohon vielä että energy only –malli vaatii toimiakseen ajoittaisia kalliita hintoja,eli siis voimakkaasti vaihtelevia hintoja, jotta investoijat uskaltavat investoida uusiin voimalaitoksiin. Tätä on kutsuttu nimellä scarcity pricing. Sähkömarkkinoilla tähän liittyy pari periaatteellista ongelmaa eli kysynnän hintajouston eli hintaelastisuuden puute ja luotettavan sähköntuotannon varmistamiseksi luodut standardit eli kuten em. lähteessä sanotaan: the lack of price-responsive short-term demand and reliability standards designed to prevent scarcity. Varsinkin viimemainittu on hankala, koska se käytännössä estää hintojen riittävän nousun eli kuinka hinnat voisivat nousta tarpeeksi, jos ensin varmistetaan säännöksillä ettei sähköstä tule pulaa.
Em. ongelmien ratkaisemiseksi USA:ssa monilla ISO-sähkömarkkinoilla (ISO = Independent Sytem Operator) on otettu käyttöön mekanismeja (penalty pricing), jotka nostavat hintoja (keinotekoisesti) etukäteen, jotta estetään sähköpulan syntyminen siksi ettei kukaan investoi ajoissa uuteen tuotantoon.
Em. lähteessä mainitaan lopuksi seuraavaa:
” It is also important to acknowledge that administrative parameters are playing a key role in driving incentives for investment and operations in energy-only markets. The notion that the energy-only approach was a “pure” market approach that is less subject to regulatory discretion was roundly criticized by Cramton and Stoft (2006). They observed that “the energy-only approach relies on an administratively determined energy + reserve demand curve to control scarcity revenues, investment, and capacity level. It is no less centrally planned than the ICAP approach.” They dismiss the notion that this is a market approach, noting that “an energy-only approach can use the `market’ to solve every part of the resource adequacy problem except for one: adequacy.”
Eli siis suomeksi sanottuna energy-only –markinamekanismi ratkaisee kaikki muut ongelmat paitsi yhtä: energian riittävyyttä eli energian saannin takaamista. Tähän näytään tarvittavan jokin toinen menetelmä kuten kapasiteettimarkkinat, tehomaksu tai syöttötariffi. Mutta vaikka tällainen mekanismi olisikin käytössä, niin em. lähteen mukaan tarvitaan edelleen myös ”penalty pricing”- mekanismeja ja niitä on laajalti käytössä USA:ssa myös kapasiteettimarkkinoiden ohella. Eli näillä voitaisiin Suomen ja Pohjoimaiden markkinoille sovitettuna pyrkiä takaamaan se että tuulivoimaa tulisi markkinoille tasaisesti ilman ”sikasyklejä”.
HS:n tämänpäiväisessä uutisessa mainittiin että EU:lta on lähiakoina tulossa ehdotus sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Tätä tarvitaan, sillä nykyinen mekanismi, jossa kahta laadultaan täysin erilaista tuotetta myydään samassa sähköpörssissä on tullut tiensä päähän. HS:n edellisen päivän pääkirjoituksessa kirjoitetaan että ydinvoima palaa muotiin ja kokee ”renessanssin” Euroopassa. Lopputuloksesta uskalletaan kuitenkin nykyisten markkinoiden ehdoilla mainita Suomen osalta vain se että ehkä lämmöntuotannossa pienet ydinvoimalat voisivat olla kilpailukykyisiä.
EU-komissio julkaisi ehdotuksensa sähkömarkkinoiden uudistamiseksi kommentoitavaksi. Uudistus on tarkoitus saada valmiiksi Maaliskuussa.
Siihen kuuluvat seuraavat mekanismit:
” The EU proposal will aim to expand Europe's use of long-term contracts that provide power plants with a fixed price for their electricity - "contracts for difference" (CfD) and power purchase agreements (PPA), the Commission said.
Expanding these types of contracts would create a buffer between energy consumers and volatile prices in short-term energy markets, yielding more stable energy bills for households and companies, it said.
Stability for consumers could be achieved through introducing specific EU rules for CfDs and leaving it up to national governments to decide to use them, or requiring new power plants that receive state support to sign CfDs, the Commission said.”
Uutisen mukaan Ranska ja Espanja ovat jo aiemmin ehdottaneet CfD-mekanismin käyttöönottoa/
laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon.
Wikipediassa on kuvaus CfD:stä sähköntuotannossa, koskien UK:n Hinkley Point C –ydinvoimalaa. Mekanismim tarkoituksena on varmistaa sellainen sähkön hinta, joka mahdollistaa uusien investointien tekemisen sähköntuotantoon, jotta estetään ajoittaisen sähköpulan syntyminen. Mekanismiin kuuluu myös se että sähköntuottajat palauttavat ylisuuret, sovitun hinnnan ylittävät, voittonsa sähkönkuluttajille suoraan ilman erityistä Windfall-veromekanismia kuten nyt.
Wikipedia:
To support new low carbon electricity generation in the United Kingdom, both nuclear and renewable, contracts for difference were introduced by the Energy Act 2013, progressively replacing the previous Renewables Obligation scheme. A House of Commons Library report explained the scheme as:[24][25]
Contracts for Difference (CfD) are a system of reverse auctions intended to give investors the confidence and certainty they need to invest in low carbon electricity generation. CfDs have also been agreed on a bilateral basis, such as the agreement struck for the Hinkley Point C nuclear plant.
CfDs work by fixing the prices received by low carbon generation, reducing the risks they face, and ensuring that eligible technology receives a price for generated power that supports investment. CfDs also reduce costs by fixing the price consumers pay for low carbon electricity. This requires generators to pay money back when wholesale electricity prices are higher than the strike price, and provides financial support when the wholesale electricity prices are lower.
The costs of the CfD scheme are funded by a statutory levy on all UK-based licensed electricity suppliers (known as the ‘Supplier Obligation’), which is passed on to consumers.
Siihen kuuluvat seuraavat mekanismit:
- CfD, Contracts for Difference eli ”Hintaerosopimukset”
- PPA, Power Purchase Agreements eli ”Tehonostosopimukset”
” The EU proposal will aim to expand Europe's use of long-term contracts that provide power plants with a fixed price for their electricity - "contracts for difference" (CfD) and power purchase agreements (PPA), the Commission said.
Expanding these types of contracts would create a buffer between energy consumers and volatile prices in short-term energy markets, yielding more stable energy bills for households and companies, it said.
Stability for consumers could be achieved through introducing specific EU rules for CfDs and leaving it up to national governments to decide to use them, or requiring new power plants that receive state support to sign CfDs, the Commission said.”
Uutisen mukaan Ranska ja Espanja ovat jo aiemmin ehdottaneet CfD-mekanismin käyttöönottoa/
laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon.
Wikipediassa on kuvaus CfD:stä sähköntuotannossa, koskien UK:n Hinkley Point C –ydinvoimalaa. Mekanismim tarkoituksena on varmistaa sellainen sähkön hinta, joka mahdollistaa uusien investointien tekemisen sähköntuotantoon, jotta estetään ajoittaisen sähköpulan syntyminen. Mekanismiin kuuluu myös se että sähköntuottajat palauttavat ylisuuret, sovitun hinnnan ylittävät, voittonsa sähkönkuluttajille suoraan ilman erityistä Windfall-veromekanismia kuten nyt.
Wikipedia:
To support new low carbon electricity generation in the United Kingdom, both nuclear and renewable, contracts for difference were introduced by the Energy Act 2013, progressively replacing the previous Renewables Obligation scheme. A House of Commons Library report explained the scheme as:[24][25]
Contracts for Difference (CfD) are a system of reverse auctions intended to give investors the confidence and certainty they need to invest in low carbon electricity generation. CfDs have also been agreed on a bilateral basis, such as the agreement struck for the Hinkley Point C nuclear plant.
CfDs work by fixing the prices received by low carbon generation, reducing the risks they face, and ensuring that eligible technology receives a price for generated power that supports investment. CfDs also reduce costs by fixing the price consumers pay for low carbon electricity. This requires generators to pay money back when wholesale electricity prices are higher than the strike price, and provides financial support when the wholesale electricity prices are lower.
The costs of the CfD scheme are funded by a statutory levy on all UK-based licensed electricity suppliers (known as the ‘Supplier Obligation’), which is passed on to consumers.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 768
Olkiluoto 2:lla kahden vuorokauden huoltokatko.
/img-s3.ilcdn.fi/549e278c06779a4f5c0abdfebe5735b8a431b3c8cb0cc8b51191b68410419fa4.jpg)
www.iltalehti.fi
Katkos ajoitettu viikonlopulle, jolloin sähkönkulutus tyypillisesti pienempi kuina arkipäivinä, mutta kun sääennustetta katsoo, olisi ehkä kannattanut vielä siirtää esim luokkaa 10 tunnilla eteenpäin, tuossa pe-illalla on kylmää jolloin lämmityssähköä kuluu enemmän.
Olkiluoto 2:n sähköntuotanto keskeytetään noin 48 tunniksi
Olkiluoto 2 -laitosyksikkö irrotetaan verkosta perjantaina kello 19.00.
www.iltalehti.fi
Katkos ajoitettu viikonlopulle, jolloin sähkönkulutus tyypillisesti pienempi kuina arkipäivinä, mutta kun sääennustetta katsoo, olisi ehkä kannattanut vielä siirtää esim luokkaa 10 tunnilla eteenpäin, tuossa pe-illalla on kylmää jolloin lämmityssähköä kuluu enemmän.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 703
Voi olla. Tuossa lienee painotettu enemmän sitä, että saadaan kohtalainen osa tehosta käyttöön maanantaiaamuksi, jos aikaennuste pitää tai hieman alittuu.
Hermostuttava tällainen tilanne kun useampi iso perusvoimayksikkö on huoltotauolla samaan aikaan ja toivotaan ettei just silloin hajoa lisää. Nythän on vajausta "normaaliin" vikojen takia reilu 2 GW pelkästään ydinvoiman osalta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 12 703
Tänään on aamukahdeksalta ydinvoiman yhteenlaskettu teho laskenut kolmensadan megawatin edestä. Liittynee tähän vajaa pari tuntia myöhemmin uutisoituun OL2 vikaan?
E: Siis uutisessahan kerrottiin, että tehonlasku seisokkia varten alkaa vasta huomenna kello 17, mutta ei vaikuta ihmeeltä jos tässä tarkoitetaan että tämänhetkiseltä teholta, johon pudotettiin ongelman ilmetessä. Vai onko tämä ihmeellinen sattuma ja joku muu yksikkö vajaateholla?
E: Siis uutisessahan kerrottiin, että tehonlasku seisokkia varten alkaa vasta huomenna kello 17, mutta ei vaikuta ihmeeltä jos tässä tarkoitetaan että tämänhetkiseltä teholta, johon pudotettiin ongelman ilmetessä. Vai onko tämä ihmeellinen sattuma ja joku muu yksikkö vajaateholla?
Loviisan ydinvoimaloiden jatkolle vihreää valoa
Säteilyturvakeskus toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että Loviisan ydinvoimalaitoksen luvanhaltija Fortum Power and Heat Oy on osoittanut pystyvänsä jatkamaan Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden käyttöä turvallisesti vielä nykyisen lupajakson päätyttyä.
Loviisan ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030, ja Fortum on hakenut molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoteen 2050 saakka. Käyttöluvan antaa valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esityksestä. Ennen esityksen tekemistä TEM tarvitsee STUKin lausunnon laitoksen turvallisuudesta.
Säteilyturvakeskus toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että Loviisan ydinvoimalaitoksen luvanhaltija Fortum Power and Heat Oy on osoittanut pystyvänsä jatkamaan Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden käyttöä turvallisesti vielä nykyisen lupajakson päätyttyä.
Loviisan ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030, ja Fortum on hakenut molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoteen 2050 saakka. Käyttöluvan antaa valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esityksestä. Ennen esityksen tekemistä TEM tarvitsee STUKin lausunnon laitoksen turvallisuudesta.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
