Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Shajk]

Olisiko suurin syy hintatasoon kuitenkin korvien välissä, eli kun trendi kääntyy, se vain kääntyy. Olisiko nyt niin, että elämme nyt halventuvan sähkön trendissä, toivotaan niin.

Tuotanto lisääntynyt, kulutus vähentynyt.

 

[Eronto]

Tarkennus EU-komission suunnitelmiin sähkömarkkinoiden uudistamisesta, josta kerroin täällä.

EU-komissio julkaisi 23.1.2023 konsultaation ehdotuksesta sähkömarkkinoiden osittaiseksi uudistamiseksi. Konsultointi/kommentointi kestää 13 helmikuuta asti ja komission ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa, jolloin komissio julkistaa ehdotuksensa tarvittavista lisäyksistä sähkömarkkinoiden sääntelyyn. Liian hitaasta aikataulusta ei ainakaan voi komissiota moittia.

Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi ja toisaalta suojata kuluttajia/sähkön käyttäjiä sähkönhinnan voimakkailta heilahteluilta eli siis hyvin kalliilta sähköltä, jollaista on nähty tänä talvena. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan puskurimekanismeja, jotka tasoittavat hintoja, tuottajien ja kuluttajien väliin.

Komissio on tuonut esiin useita tapoja em. tavoitteiden saavuttamiseksi kuten:

• PPA, Power Purchase Agreements eli suoraan käännettynä ”Tehonostosopimukset”, mutta paremminkin ”Energianostosopimukset”
• CfD, Contracts for Difference eli ”Hintaerosopimukset”

Komission ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa pitkäaikaisten sopimusten (PPA) käyttöä luomalla niille paremmat edellytykset. Tämän avulla sähköntuottajat saavat kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä mahdollistaa paremmin uusien investointien tekemisen, kun investoijat voivat olla varmempia toiminnan kannattavuudesta. PPA-sopimusten käyttöä voidaan edistää esim. harmonisoimalla sopimuksia ja mahdollistamalla pienten sopimusten kokoaminen yhdeksi suuremmaksi yksiköksi eli paketointi (pooling), jolloin myös pienemmän yritykset voisivat käyttää niitä sekä samalla luomalla niille takuumekanismit (credit guarantees). Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä. Toisaalta sähkön hintaa kuluttajille voidaan tasoittaa myös CfD-mekanismin avulla. Tilanne olisi tällöin paljon vakaampi, kuin esim. nykyisten johdannaisten avulla.

CfD- mekanismi (two-way Contracts for Difference) toimii siten että esim. käänteisen huutokaupan avulla saadaan aikaan sopimushinta (strike price), jolla tuottajat ovat valmiita myymään tuottamaansa sähköä. Jos sähkön hinta sitten nousee pörssissä korkeammaksi, niin tuottajat ovat velvollisia palauttamaan ylimäärän ostajalle. Vastaavasti, jos hinta pörssissä laskee alle sopimushinnan, niin ostaja kompensoi erotuksen tuottajille. Sähköntuottajat saavat siten tässäkin kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä edistää investointien tekemistä. Tässä tarvittaneen siis keskitetty ostaja, joka hoitaa CfD-mekanismin ja siihen tarvittavien huutokauppojen järjestämisen, mutta myös yksityisiä CfD:itä on ehdotettu. Tämä ostaja sitten myy/välittää sähkön edelleen esim. varsinaisille sähkönmyyntiyhtiöille tai mahdollisesti myös suoraan isoille sähkönkäyttäjille (yritykset).

Uutisen mukaan Espanja ja Ranska ovat jo aiemmin ehdottaneet mm. CfD-mekanismin käyttöönottoa/ laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon sekä kapasiteettimarkkinoita (ks. non-paper Espanjasta).

Seuraavassa omia ajatuksia siitä, miten CfD-mekanismi voisi (mahdollisesti) käytännössä toimia: Jos kuluttajalla on pörssisähkösopimus, on kuluttajan sähköstään maksama hinta pörssisähkön hinta, lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla (jotka ovat siis samantapainen erä kuin sähkönsiirtohinta). Jos kuluttajalla taas on kiinteähintainen sopimus, on sähkön hinta keskitetyn ostajan CfD-sopimusten painotettu keskiarvohinta lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla. Sähkönmyyntiyhtiöiden kulut tulevat luonnollisesti vielä näiden päälle. Jos sähkönmyyntiyhtiö myy enemmän kiinteitä sähkösopimuksia kuin CfD:iden osuus kaikesta sähköstä ja sen PPA-sopimusten avulla hankkima sähkö, on sen ostettava puuttuva osa sähköpörssihinnalla. Tällöin se ottaa samantapaisen riskin kuin nykyäänkin, sillä erotuksella että CfD-mekanismi vakauttaa hintoja, joten riskin voisi olettaa olevan pienempi kuin nykyään.

CfD-mekanismia voidaan käyttää myös teknologiakohtaisesti, jos eri teknologioilla tuotetun (erilaatuisten kuten luotettavan tasainen/ vaihteleva tuotanto) sähkön tuotantohinnat poikkeavat niin paljon ettei niille ole järkevää järjestää yhtä huutokauppaa. Myös bilateraalisopimukset ovat periaatteessa mahdollista, kuten UK:n Hinkley Point C –ydinvoimaloiden tapauksessa.

CfD-mekanismille tulisi EU-tasoiset säännöt, mutta kunkin maan hallitus voisi päättää CfD:n käyttöönotosta.

Konsultointiin liittyy myös useita muita kohteita, kuten kysely kapasiteettimekanismien riittävyydestä. Espanjan Elctricity non-paper huomauttaa, että vaikka kapasiteettimarkkinoita on otettu käyttöön EU-maissa, vaatii niiden avaaminen ilmoituksen tekemistä EU-komissiolle ja sen hyväksynnän saamista, mitä pidetään liian hankalana ja aikaavievänä menettelynä. Menettelyä tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa.

Alla eräs näkemys uudistetun markkinan rakenteesta, joka ei kuitenkaan ole välttämättä aivan sama kuin EU-komission ehdotuksessa, mutta vaikuttaa kuitenkin hyvin mietityltä.

Uudistusehdotus on kiistojen kohteena ja se on herättänyt vastustusta ns. vapaiden/ puhtaiden sähkömarkkinoiden ideologiaa kannattavien taholta. Ehkä juuri sen vuoksi CfD-mekanismin käyttöönotto jäisi kunkin maan hallituksen päätettäväksi tai sitten on vaan kysymys ns. subsidiarity- eli toissijaisuusperiaatteesta.

Energy-only -markkinat eivät kuitenkaan pysty takaamaan sähkön riittävyyttä, eivätkä myöskään itsestään johda systeemitasolla optimaaliseen kustannusrakenteeseen, jos ”Joku Muu” rakentaa ja kustantaa esim. tuulivoiman tarvitseman energian varastoinnin/ säätövoiman ja siirtoyhteyksiin tarvittavat lisäykset.

Energy-only -sähkömarkkinat eivät myöskään huomioi/ näe niitä lisäkustannuksia, mitä kansantaloudelle aiheutuu sähköpulasta, kuten esim. v.2021 talvella Teksasin sähköverkon kaatumisen estämisestä johtuneet pitkät sähkökatkokset ja niistä aiheutuneet suuret ongelmat ja vahingot (arvioitu ainakin $195 miljardiksi). Tämä johtui varautumattomuudesta harvinaisiin sääilmiöihin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena (Teksasissa on energy-only –markkinat, joka lienee ainut sähköntuotantoalue/ osavaltio USA:ssa, jossa on puhtaasti tällaiset) vallitsi kova kilpailu tuottajien kesken, mikä ei mahdollistanut varautumista regulaation puuttuessa. Joten keskitettyjä mekanismeja Euroopassakin ilmeisesti tarvitaan: luotettavasta sähkönsaannista ollaan varmaankin valmiita myös hieman maksamaan tuollaisten katastrofien ja sitä merkittävästi pienempienkin ongelmien välttämiseksi, kuten hyvin korkeat sähkönhinnat.

Ehkä paras näkemäni englanninkielinen yhteenveto uudistusehdotuksista on täällä. Paras kokoava argumentointi uudistuksen tarpeellisuudesta taas täällä (kohta conclusions).

Ranska varmaankin ottaisi ehdotetut mekanismit käyttöön nopeasti: elinkeinoministeri Bruno Le Maire on sanonut että osa uudistuksesta pitää saada hyväksytyksi/ voimaan kuudessa kuukaudessa. Ranskassa on paljon ydinvoimaa ja uusia ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseksi ja vanhojen tilalle: Macron’in suunnitelmassa on kuuden uuden EPR2-reaktorin rakentaminen, jossa on optio vielä kahdeksalle reaktorille lisää ja kaiken lisäksi Macron on kutsunut nykyistä energy-only markkinaa absurdiksi Ranskalle. Ydinvoimaloiden rakennuslupamenettelyä aiotaan myös yksinkertaistaa, kun kyseessä on jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakennettavasta laitoksesta. Myös Suomessa voitaisiin ottaa oppia tästä: Hanhikivi uuden ydinvoimalan paikaksi oli virhe, koska jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi.

Ruotsin uusi hallitus haluaa ja Vattenfall suunnittelee uutta (SMR?) ydinvoimaa Ruotsiin (Ringhals), mikä olisi noiden ehdotettujen mekanismien avulla mahdollista tehdä kannattavasti. Tosin se voisi muutenkin olla kannattavaa Etelä-Ruotsin korkeampien sähkönhintojen vuoksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Mikäli nuo EU-komission ehdotukset tulevat hyväksytyiksi, niin myös seuraava Suomen hallitus voisi halutessaan ottaa noita mekanismeja käyttöön, mihin tarvittaneen uutta lainsäädäntöä. Näiden avulla voitaisiin varmistaa uuden rakennettavan tuotantokapasiteetin kannattavuus ja sitä kautta sähkön tasainen hinta. CfD-mekanismin avulla myös uusiin ydinvoimaloihin investointi voisi tulla kannattavaksi tulevaisuudessa, mitä se ei nykyään ole: sähkönhinta tulee laskemaan merkittävästi tämänhetkisestä. Tulevina vuosikymmeninä sähkönkulutus voi kaksinkertaistua, joten myös uudelle ydinvoimalle syntyy tilaa. No, tuota ei ehkä sentään tapahdu (”markkinat hoitaa”), mutta ehkä Ruotsin perässä myöhemmin sitten?

 

[Shajk]

Mulle ei heti aukea mitä eroa on futuurien ja CfDn välillä?

 

[ossobucco]

Tarkennus EU-komission suunnitelmiin sähkömarkkinoiden uudistamisesta, josta kerroin täällä.

EU-komissio julkaisi 23.1.2023 konsultaation ehdotuksesta sähkömarkkinoiden osittaiseksi uudistamiseksi. Konsultointi/kommentointi kestää 13 helmikuuta asti ja komission ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa, jolloin komissio julkistaa ehdotuksensa tarvittavista lisäyksistä sähkömarkkinoiden sääntelyyn. Liian hitaasta aikataulusta ei ainakaan voi komissiota moittia.

Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi ja toisaalta suojata kuluttajia/sähkön käyttäjiä sähkönhinnan voimakkailta heilahteluilta eli siis hyvin kalliilta sähköltä, jollaista on nähty tänä talvena. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan puskurimekanismeja, jotka tasoittavat hintoja, tuottajien ja kuluttajien väliin.

Komissio on tuonut esiin useita tapoja em. tavoitteiden saavuttamiseksi kuten:

• PPA, Power Purchase Agreements eli suoraan käännettynä ”Tehonostosopimukset”, mutta paremminkin ”Energianostosopimukset”
• CfD, Contracts for Difference eli ”Hintaerosopimukset”

Komission ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa pitkäaikaisten sopimusten (PPA) käyttöä luomalla niille paremmat edellytykset. Tämän avulla sähköntuottajat saavat kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä mahdollistaa paremmin uusien investointien tekemisen, kun investoijat voivat olla varmempia toiminnan kannattavuudesta. PPA-sopimusten käyttöä voidaan edistää esim. harmonisoimalla sopimuksia ja mahdollistamalla pienten sopimusten kokoaminen yhdeksi suuremmaksi yksiköksi eli paketointi (pooling), jolloin myös pienemmän yritykset voisivat käyttää niitä sekä samalla luomalla niille takuumekanismit (credit guarantees). Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä. Toisaalta sähkön hintaa kuluttajille voidaan tasoittaa myös CfD-mekanismin avulla. Tilanne olisi tällöin paljon vakaampi, kuin esim. nykyisten johdannaisten avulla.

CfD- mekanismi (two-way Contracts for Difference) toimii siten että esim. käänteisen huutokaupan avulla saadaan aikaan sopimushinta (strike price), jolla tuottajat ovat valmiita myymään tuottamaansa sähköä. Jos sähkön hinta sitten nousee pörssissä korkeammaksi, niin tuottajat ovat velvollisia palauttamaan ylimäärän ostajalle. Vastaavasti, jos hinta pörssissä laskee alle sopimushinnan, niin ostaja kompensoi erotuksen tuottajille. Sähköntuottajat saavat siten tässäkin kiinteän hinnan tuottamalleen sähkölle, mikä edistää investointien tekemistä. Tässä tarvittaneen siis keskitetty ostaja, joka hoitaa CfD-mekanismin ja siihen tarvittavien huutokauppojen järjestämisen, mutta myös yksityisiä CfD:itä on ehdotettu. Tämä ostaja sitten myy/välittää sähkön edelleen esim. varsinaisille sähkönmyyntiyhtiöille tai mahdollisesti myös suoraan isoille sähkönkäyttäjille (yritykset).

Uutisen mukaan Espanja ja Ranska ovat jo aiemmin ehdottaneet mm. CfD-mekanismin käyttöönottoa/ laajentamista uusiutuvan energian ja ydinvoimatuotantoon sekä kapasiteettimarkkinoita (ks. non-paper Espanjasta).

Seuraavassa omia ajatuksia siitä, miten CfD-mekanismi voisi (mahdollisesti) käytännössä toimia: Jos kuluttajalla on pörssisähkösopimus, on kuluttajan sähköstään maksama hinta pörssisähkön hinta, lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla (jotka ovat siis samantapainen erä kuin sähkönsiirtohinta). Jos kuluttajalla taas on kiinteähintainen sopimus, on sähkön hinta keskitetyn ostajan CfD-sopimusten painotettu keskiarvohinta lisättynä keskitetyn ostajan kuluilla. Sähkönmyyntiyhtiöiden kulut tulevat luonnollisesti vielä näiden päälle. Jos sähkönmyyntiyhtiö myy enemmän kiinteitä sähkösopimuksia kuin CfD:iden osuus kaikesta sähköstä ja sen PPA-sopimusten avulla hankkima sähkö, on sen ostettava puuttuva osa sähköpörssihinnalla. Tällöin se ottaa samantapaisen riskin kuin nykyäänkin, sillä erotuksella että CfD-mekanismi vakauttaa hintoja, joten riskin voisi olettaa olevan pienempi kuin nykyään.

CfD-mekanismia voidaan käyttää myös teknologiakohtaisesti, jos eri teknologioilla tuotetun (erilaatuisten kuten luotettavan tasainen/ vaihteleva tuotanto) sähkön tuotantohinnat poikkeavat niin paljon ettei niille ole järkevää järjestää yhtä huutokauppaa. Myös bilateraalisopimukset ovat periaatteessa mahdollista, kuten UK:n Hinkley Point C –ydinvoimaloiden tapauksessa.

CfD-mekanismille tulisi EU-tasoiset säännöt, mutta kunkin maan hallitus voisi päättää CfD:n käyttöönotosta.

Konsultointiin liittyy myös useita muita kohteita, kuten kysely kapasiteettimekanismien riittävyydestä. Espanjan Elctricity non-paper huomauttaa, että vaikka kapasiteettimarkkinoita on otettu käyttöön EU-maissa, vaatii niiden avaaminen ilmoituksen tekemistä EU-komissiolle ja sen hyväksynnän saamista, mitä pidetään liian hankalana ja aikaavievänä menettelynä. Menettelyä tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa.

Alla eräs näkemys uudistetun markkinan rakenteesta, joka ei kuitenkaan ole välttämättä aivan sama kuin EU-komission ehdotuksessa, mutta vaikuttaa kuitenkin hyvin mietityltä.

Uudistusehdotus on kiistojen kohteena ja se on herättänyt vastustusta ns. vapaiden/ puhtaiden sähkömarkkinoiden ideologiaa kannattavien taholta. Ehkä juuri sen vuoksi CfD-mekanismin käyttöönotto jäisi kunkin maan hallituksen päätettäväksi tai sitten on vaan kysymys ns. subsidiarity- eli toissijaisuusperiaatteesta.

Energy-only -markkinat eivät kuitenkaan pysty takaamaan sähkön riittävyyttä, eivätkä myöskään itsestään johda systeemitasolla optimaaliseen kustannusrakenteeseen, jos ”Joku Muu” rakentaa ja kustantaa esim. tuulivoiman tarvitseman energian varastoinnin/ säätövoiman ja siirtoyhteyksiin tarvittavat lisäykset.

Energy-only -sähkömarkkinat eivät myöskään huomioi/ näe niitä lisäkustannuksia, mitä kansantaloudelle aiheutuu sähköpulasta, kuten esim. v.2021 talvella Teksasin sähköverkon kaatumisen estämisestä johtuneet pitkät sähkökatkokset ja niistä aiheutuneet suuret ongelmat ja vahingot (arvioitu ainakin $195 miljardiksi). Tämä johtui varautumattomuudesta harvinaisiin sääilmiöihin. Sähkömarkkinoiden vapauttamisen seurauksena (Teksasissa on energy-only –markkinat, joka lienee ainut sähköntuotantoalue/ osavaltio USA:ssa, jossa on puhtaasti tällaiset) vallitsi kova kilpailu tuottajien kesken, mikä ei mahdollistanut varautumista regulaation puuttuessa. Joten keskitettyjä mekanismeja Euroopassakin ilmeisesti tarvitaan: luotettavasta sähkönsaannista ollaan varmaankin valmiita myös hieman maksamaan tuollaisten katastrofien ja sitä merkittävästi pienempienkin ongelmien välttämiseksi, kuten hyvin korkeat sähkönhinnat.

Ehkä paras näkemäni englanninkielinen yhteenveto uudistusehdotuksista on täällä. Paras kokoava argumentointi uudistuksen tarpeellisuudesta taas täällä (kohta conclusions).

Ranska varmaankin ottaisi ehdotetut mekanismit käyttöön nopeasti: elinkeinoministeri Bruno Le Maire on sanonut että osa uudistuksesta pitää saada hyväksytyksi/ voimaan kuudessa kuukaudessa. Ranskassa on paljon ydinvoimaa ja uusia ydinvoimaloita on tarkoitus rakentaa kasvavan sähkönkulutuksen kattamiseksi ja vanhojen tilalle: Macron’in suunnitelmassa on kuuden uuden EPR2-reaktorin rakentaminen, jossa on optio vielä kahdeksalle reaktorille lisää ja kaiken lisäksi Macron on kutsunut nykyistä energy-only markkinaa absurdiksi Ranskalle. Ydinvoimaloiden rakennuslupamenettelyä aiotaan myös yksinkertaistaa, kun kyseessä on jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakennettavasta laitoksesta. Myös Suomessa voitaisiin ottaa oppia tästä: Hanhikivi uuden ydinvoimalan paikaksi oli virhe, koska jo olemassaolevan ydinvoimalan yhteyteen rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi.

Ruotsin uusi hallitus haluaa ja Vattenfall suunnittelee uutta (SMR?) ydinvoimaa Ruotsiin (Ringhals), mikä olisi noiden ehdotettujen mekanismien avulla mahdollista tehdä kannattavasti. Tosin se voisi muutenkin olla kannattavaa Etelä-Ruotsin korkeampien sähkönhintojen vuoksi, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Mikäli nuo EU-komission ehdotukset tulevat hyväksytyiksi, niin myös seuraava Suomen hallitus voisi halutessaan ottaa noita mekanismeja käyttöön, mihin tarvittaneen uutta lainsäädäntöä. Näiden avulla voitaisiin varmistaa uuden rakennettavan tuotantokapasiteetin kannattavuus ja sitä kautta sähkön tasainen hinta. CfD-mekanismin avulla myös uusiin ydinvoimaloihin investointi voisi tulla kannattavaksi tulevaisuudessa, mitä se ei nykyään ole: sähkönhinta tulee laskemaan merkittävästi tämänhetkisestä. Tulevina vuosikymmeninä sähkönkulutus voi kaksinkertaistua, joten myös uudelle ydinvoimalle syntyy tilaa. No, tuota ei ehkä sentään tapahdu (”markkinat hoitaa”), mutta ehkä Ruotsin perässä myöhemmin sitten?

"Uudistuksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien investointien tekemiseen kasvavan sähköntarpeen tyydyttämideksi." = kuluttajien sähköstä maksama hinta nousee.
"Myös sähkön käyttäjät hyötyvät ennustettavasta sähkön hinnasta, joka voi (ajoittain) olla alempi kuin suoraan sähköpörssistä ostettu ja erityisesti tämän talven tapaisilta hyvin korkeilta hinnoilta voidaan välttyä." = kuluttajien sähköstä maksama hinta nousee. (Minulta kyllä jäivät tämän talven hyvin korkeat hinnat huomaamatta. Ehkä ne ovat vielä tulossa?)

 

[Eronto]

Mulle ei heti aukea mitä eroa on futuurien ja CfDn välillä?

CfD:t ovat johdannaisia ja niitä lienee käytössä myös Suomessa. Tosin niitä voidaan kutsua myös PPA:iksi, kuten Anni Mikkonen facebook-viestissään: ”myös osa PPA-sopimuksista on sellaisia, että sähkö menee pörssiin, myyjä ja ostaja tasaavat sähkön hinnan keskenään PPA-sopimuksen perusteella. Eli jos pörssihinta on alle PPA-sopimuksen hinnan, maksaa sähkön ostaja myyjälle. Jos hinta on yli sovitun hinnan, maksaa sähkön myyjä erotuksen ostajalle.”

Ero tulee siitä kokonaisuudesta miten niitä käytetään. Ensinnäkin ajatus on että CfD-sopimus solmitaan hyvin pitkäaikaisena, esim. 20 vuodeksi tuulivoiman tapauksessa. Toiseksi, esitetyssä CfD-mekanismissa on keskitetty ostaja, jonka riskinottokyky on toista luokkaa verrattuna yksityisiin tahoihin. Vaikka kyseessä olisi julkisomisteinen yhtiö, kuten UK:ssa British LCCC (Low Carbon Contracts Company), niin sen takaajana on valtio.

Kokonaisuus aukeaa ehkä paremmin lukemalla artikkeli: Why and How to Reform the European Electricity Market ?

 

[Shajk]

Huomenna Olkiluoto ykkösessä testataan sama venttiili mikä korjattiin kakkosessa.

 

[Eronto]

WindEurope’n mukaan tuulivoimaloiden tilaukset alenivat 47% EU-alueella viime vuonna. Tilauksia oli vain 9 GW:n edestä ja lopullisia investointipäätöksiä tehtiin joulukuuhun mennessä 12 GW:n edestä joihin ei sisältynyt yhtään merituulivoimalaa. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin arvioidut tarvittavat 30 GW vuosittaiset toteutuneet installoinnit, jotta asetettuihin CO2:n vähentämistavoitteisiin päästäisiin.

Bloombergin artikkelissa: ”Wind Power’s ‘Colossal Market Failure’ Threatens Climate Fight” on lisää taustatietoa. Tuulivoimaloiden valmistajien ongelmiin ovat vaikuttaneet mm. koronavirusepidemia, kasvaneet kustannukset, tuulivoimatukien väheneminen/ loppuminen, yhä suurempien tuulivoimaloiden liian nopea markkinoilletuonti ja verinen kilpailu markkinoilla.

Tuulivoimaloiden eurooppalaiset toimittajat Siemens Gamesa ja Vestas tekevät tilausten vähenemisen seurauksena miljarditappiota kumpikin ja ovat joutuneet vähentämään työvoimaansa sekä nostamaan hintoja 40% kahden viime vuoden aikana.

WindEurope pitää EU-komission suunnitelmia sähkömarkkinoiden uudistamiseksi eli PPA- ja CfD-mekanismeja tarpeellisina investointien vauhdittamiseksi, mutta huomauttaa että: ” market design should leave room for investors to access some market revenue”.

Viimemainittua lausuntoa en kyllä ymmärrä: eihän investoijien tai rahoittajien tuotot siitä vähene jos investoinnit saadaan parempaan vauhtiin?

Epävarmoissa oloissa investointihalut ja -mahdollisuudet vähenevät. EU-komission ehdotuksilla on tarkoitus saada aikaan tasaisempaa investointitahtia, mutta juuri tähän hetkeen ne ovat jo vähän myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voi ehkä olla myös niin, että noiden parempien investointimahdollisuuksien eli EU-komission ehdotusten toteutumisen odottelu on jo vähentänyt investointeja, vaikkei se pääsyy olisikaan?

Suomessa tilanne oli viime vuonna hyvin toisenlainen toteutuneiden tuulivoimaloiden osalta, mutta niiden investointipäätökset olikin tehty merkittävästi aiemmin.

 

[Shajk]

"Vesiakun" tilanne viikko 5:
Energiaa: 2988 GWh, muutos -57GWh, vastaa 339MW jatkuvaa tehoa.

Talvesta jäljellä 13 viikkoa.
Energiamäärällä pystyisi laskennallisesti tuottamaan 1373 MW jatkuvasti (muutos +73MW).

 

[qtba]

Väreen appiin on tullut pörssisähkösimulaattori, eli vastaava mitä löytyy jo muualta, mutta nyt se on kyllä kätevämmässä paikassa ainakin itselleni.

Tammikuu:

 

[renee]

Olkiluoto 3:n käyttöönotto etenee suunnitelmien mukaan.

Uudet, mitoitukseltaan kestävämmät juoksupyörät on saatu asennettua kaikkiin syöttövesipumppuihin ilman ongelmia.

Ydinvoimaa tuottavan Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

”Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että sähköntuotanto jatkuu 6. helmikuuta alkaen, ja OL3 tuottaa sähköä helmikuun ajan pääosin täydellä teholla”, Aho kertoo.

Tuotannon aloittamiseen liittyvät toimenpiteet ovat käynnissä ja laitos valmistautuu ensi viikolla käynnistyvään sähköntuotantoon.

Onko sähköpulan uhka nyt lopullisesti selätetty? – Olkiluoto 3 palaamassa sähköntuottajaksi täydellä teholla

OL3:n sähköntuotanto kattaa noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.

www.kauppalehti.fi

 

[Eronto]

WindEurope’n mukaan tuulivoimaloiden tilaukset alenivat 47% EU-alueella viime vuonna. Tilauksia oli vain 9 GW:n edestä ja lopullisia investointipäätöksiä tehtiin joulukuuhun mennessä 12 GW:n edestä joihin ei sisältynyt yhtään merituulivoimalaa. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin arvioidut tarvittavat 30 GW vuosittaiset toteutuneet installoinnit, jotta asetettuihin CO2:n vähentämistavoitteisiin päästäisiin.

Bloombergin artikkelissa: ”Wind Power’s ‘Colossal Market Failure’ Threatens Climate Fight” on lisää taustatietoa. Tuulivoimaloiden valmistajien ongelmiin ovat vaikuttaneet mm. koronavirusepidemia, kasvaneet kustannukset, tuulivoimatukien väheneminen/ loppuminen, yhä suurempien tuulivoimaloiden liian nopea markkinoilletuonti ja verinen kilpailu markkinoilla.

Tuulivoimaloiden eurooppalaiset toimittajat Siemens Gamesa ja Vestas tekevät tilausten vähenemisen seurauksena miljarditappiota kumpikin ja ovat joutuneet vähentämään työvoimaansa sekä nostamaan hintoja 40% kahden viime vuoden aikana.

WindEurope pitää EU-komission suunnitelmia sähkömarkkinoiden uudistamiseksi eli PPA- ja CfD-mekanismeja tarpeellisina investointien vauhdittamiseksi, mutta huomauttaa että: ” market design should leave room for investors to access some market revenue”.

Viimemainittua lausuntoa en kyllä ymmärrä: eihän investoijien tai rahoittajien tuotot siitä vähene jos investoinnit saadaan parempaan vauhtiin?

Epävarmoissa oloissa investointihalut ja -mahdollisuudet vähenevät. EU-komission ehdotuksilla on tarkoitus saada aikaan tasaisempaa investointitahtia, mutta juuri tähän hetkeen ne ovat jo vähän myöhässä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Voi ehkä olla myös niin, että noiden parempien investointimahdollisuuksien eli EU-komission ehdotusten toteutumisen odottelu on jo vähentänyt investointeja, vaikkei se pääsyy olisikaan?

Suomessa tilanne oli viime vuonna hyvin toisenlainen toteutuneiden tuulivoimaloiden osalta, mutta niiden investointipäätökset olikin tehty merkittävästi aiemmin.

HS kirjoittaa samasta aiheesta myös Suomen osalta:

Suomessa 2022 oli tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi. Uutta kapasiteettia valmistui 2 400 megawattia. Edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin kapasiteettia valmistui 670 megawattia.

Suomessakin rakentamistahti hidastuu: tänä vuonna kapasiteettia ennustetaan valmistuvan noin tuhat ja ensi vuonna noin 1 300 megawattia, Mikkonen kertoo. Osin hidastuminen johtuu siitä, että noin 600 megawattia tälle vuodelle odotettua kapasiteettia valmistui etuajassa jo viime vuonna.

 

[renee]

Gasumin sähkömarkkinoita analysoiva henkilö veikkaa, että sähkön pörssihinta jää alle 10 c/kWh tämänkin kuun aikana. Syynä lauha sää ja OL3, myös kaasuvarastot täynnä ja vesivoimavarastot korkeammalla kuin viime vuonna. Vaikka tulisi pitkä pakkasjakso, niin sähkön hinta ei enää samalla tavoin nouse korkeuksiin, jos OL3 on vain rivissä.

Kauhujen talvi sähkömarkkinoilla hellittää: kaikki ratkaisevat tekijät painavat nyt hintoja alas

Sähkömarkkinoiden asiantuntija arvioi, että helmikuun hinta jää viime vuotista halvemmaksi.

yle.fi

 

[Tonnin Seteli]

Huomenna Olkiluoto ykkösessä testataan sama venttiili mikä korjattiin kakkosessa.

Jäikin aiemmin huomaamatta. Pelästyin juuri Fingridin sähköjärjestelmän tila -sivua vilkaistessani että menikö se kakkonen nyt taas paskaksi kun OL1 tai 2 verran ajettu alas. Tämähän olikin hyvä merkki siitä, että aikataulun mukaisia varmuuden vuoksi -huoltoja tehdään. Jos käyrästä voi oikein tulkita, nousee jo.

 

[warre1]

Olkiluoto kolmosen paluu sähköntuotantoon siirtynyt neljällä päivällä 10. Helmikuuta ja virallinen aloitus maaliskuun 14. päivään.

 

[Juzzi]

Olkiluoto kolmosen paluu sähköntuotantoon siirtynyt neljällä päivällä 10. Helmikuuta ja virallinen aloitus maaliskuun 14. päivään.

Ennen tuotannon aloittamista korjataan vielä apusyöttövesipumpun mekaaninen tiiviste, jonka jälkeen aloitetaan tehonnostoon liittyvät toimenpiteet.

4 päivää menee o- renkaan vaihtoon...?

 

[chrisekh]

4 päivää menee o- renkaan vaihtoon...?

Niin tai kesalla meni kuukausi firmisten paivitykseen. Ihan kaikkea ei vaan haluta kertoa.

 

[petepeluri]

Kerro nyt mitä keplottelua on sopimussakko maksamalla vaihtaa liittymä? Taitaa ottaa henkilökohtaisesti koville, kun joku yrittää irtautua paskasta sopimuksesta. Itsehän yritit myös taannoin vaihtaa?


Määräaikaiset voisi muutenkin haudata muiden dinosaurusten mukana, sillä pörssihinnoittelu on ainoa oikea vaihtoehto. Silloin kun hinta on kallis, niin määräaikaistelija ei pääse kuormittamaan turhaan jo lähes ”sähkökatkojen” partaalla keikkuvaa sähköjärjestelmää.

Pörssisähkössä ei ole järkeä ilman varaavaa lämmitystä.

 

[B12]

Pörssisähkössä ei ole järkeä ilman varaavaa lämmitystä.

On siinä silloin järki kun keskihinta halvempi kuin muissa sopimuksissa.

 

[petepeluri]

On siinä silloin järki kun keskihinta halvempi kuin muissa sopimuksissa.

Toki, mutta kulutusvaikutus jää vähäiseksi vaikka hinta olisi korkea.

 

[Markkanen]

Pörssisähkössä ei ole järkeä ilman varaavaa lämmitystä.

Sanoisin että pörssisähkö pääsee parhaiten oikeuksiinsa kun on sähköauto jota voi kotona ladata. Jatkossa kun tuulivoiman heiluttaa hintoja välillä negatiivisen puolelle, on ajaminen halpaa.

 

[petepeluri]

Sanoisin että pörssisähkö pääsee parhaiten oikeuksiinsa kun on sähköauto jota voi kotona ladata. Jatkossa kun tuulivoiman heiluttaa hintoja välillä negatiivisen puolelle, on ajaminen halpaa.

Ei se auto auta siihen että lämmittää pitää hinnasta riippumatta, jos ei ole varaavaa lämmitystä. Varsinkin ilpeillä lämmittäessä kulutus kasvaa reilusti silloin kun sähkökin kallistuu sään kylmetessä.

 

[tavallinen viikari]

Ei se auto auta siihen että lämmittää pitää hinnasta riippumatta, jos ei ole varaavaa lämmitystä. Varsinkin ilpeillä lämmittäessä kulutus kasvaa reilusti silloin kun sähkökin kallistuu sään kylmetessä.

Varmaan tuolla kommentilla tarkoitettiin sitä, että sähköä ladataan autoon niillä hetkillä kuin se on edullista ja tulevaisuudessa sitä on sieltä autosta mahdollisuus purkaa apuenergiaksi kalliiden tuntien ajaksi esim. lämmitykseen. Pitkällä ja lyhyelläkin aikavälillä kaikkien tietenkin pitää miettiä että milä on se järkevin, taloudellisin ja ympäristöystävällisin energiamuoto lämmitykseen.

 

[Lämpöpumppu]

4 päivää menee o- renkaan vaihtoon...?

Tuossa voi hyvin olla laskettu pelivaraakin, mutta ei toisaalta aivan niin yksinkertainen homma kuin voisi kuvitella. Tai no pumpun huoltohan on yksinkertaista puuhaa, mutta se koko laitos siinä ympärillä tuo omat mausteet soppaan. Syöttövesijärjestelmien jäähdytykset ja lämmitykset (apusyöttövesipumppu on juurikin se, millä tämä hoidetaan). Primääripiirin lämmityksiä ei voida aloittaa ennen kuin sekundääripiirin lämmitys on edennyt valmiuteen ottaa vastaan höyryä ynnä muita tekijöitä. Monet järjestelmät ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja tietyn yksittäisen komponentin vika luonnollisesti voi vaatia isompiakin toimia. Laitoksen ylösajo itsessään generaattorin tahdistukseen ottaa jo useamman päivän. Täysin kylmästä tilasta noin viikon.

 

[Tonnin Seteli]

tulevaisuudessa sitä on sieltä autosta mahdollisuus purkaa apuenergiaksi kalliiden tuntien ajaksi esim. lämmitykseen

Se tosiaan vaatii aika pitkälle menevää tulevaisuuden teknologiaa, jotta muodostuu kokonaisuutena kannattavaksi hinkata sähköauton akusta talon lämmitykseen energiaa, siis millään normaalilla ja kestävällä sähkön hintavaihtelulla. Eiköhän siinä vaiheessa ole aika triviaalin edullista ostaa vastaava ja vähän isompi purkamiselle immuuni akusto kotiin ihan huvin vuoksi, eihän se auto aina ole pihassa. Tai sitten ottaa sähkön liittymäkaapelin sijasta omalla polttokennolla Vihreän Vedyn putkistosta tai säiliöstä. Litiumakkutekniikalla suhtaudun ajatukseen lähinnä hätävarana.

 

[Juzzi]

Se tosiaan vaatii aika pitkälle menevää tulevaisuuden teknologiaa, jotta muodostuu kokonaisuutena kannattavaksi hinkata sähköauton akusta talon lämmitykseen energiaa, siis millään normaalilla ja kestävällä sähkön hintavaihtelulla. Eiköhän siinä vaiheessa ole aika triviaalin edullista ostaa vastaava ja vähän isompi purkamiselle immuuni akusto kotiin ihan huvin vuoksi, eihän se auto aina ole pihassa. Tai sitten ottaa sähkön liittymäkaapelin sijasta omalla polttokennolla Vihreän Vedyn putkistosta tai säiliöstä. Litiumakkutekniikalla suhtaudun ajatukseen lähinnä hätävarana.

Tulevaisuus on täällä, tai oli jo viime vuonna tai on siis amerikassa.

https://www.ford.com/trucks/f150/f150-lightning/features/intelligent-backup-power/

Netistä löytyy ohjeita miten ajastaa lataaminen ja purkaminen.

 

[B12]

Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.

 

[Juzzi]

Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.

Näinhän se on. Markkinaa tuolle Amerikassa kyllä riittää varsinkin texasissa jossa joka talvi sähkön saatavuuden kanssa on isoja ongelmia ja pitkät katkokset arkipäivää. Tuskin tuommoinen nykyisellään toimii suomalaiseen sentinvenytykseen millään laskentatavalla. Pointti lähinnä se että teknologia on olemassa ja sentinvenytykseen tarvitaan varastointiin kestävämmät akut.

 

[Grez]

Pointti lähinnä se että teknologia on olemassa ja sentinvenytykseen tarvitaan varastointiin kestävämmät akut.

No ne kestävämmät akut ovat juuri esimerkki "tulevaisuuden teknologiasta", jota Tonnin Seteli peräänkuulutti.

Eli nykyisin saatavilla olevalla teknologialla sähkön varastointi ei Suomen sähköverkkoon liitetyssä pisteessä ole pienessä mittakaavassa taloudellisesti kannattavaa pelkän hintavaihtelun puitteissa. Eli siis se saattaa olla järkevää esim. katkojen varalta - on minullakin pöytäkoneessa UPS.

 

[tavallinen viikari]

Tiedä sitten miten kannattavaa on kuluttaa 20000-50000€ akkua säästääkseen senttejä sähkön hinnassa. Toki aikakin hapattaa akun n. 10 vuodessa, että pitäisi vähän tarkemmin laskea, onko järkee vai ei litiumakulla tehdä tuota.

Säästät 200€ ja kulutat akkua 1000€ edestä esim.

Aika paljon näissä uusissa sähköautoissa on työsuhdeautoja ja siihen valintaan ohjaa voimakkaasti nykyiset polttomoottoriautrojen verotukset ym. ohjaukset yritysten sisällä.

Siitä taas seuraa se, että auton käyttäjällä on siinä akun arvokkuudessa kiinni 0,00 euroa ja sitä myöten se halvan sähkön pumppaaminen autoon ja sopivana aika sieltä ulos, näyttää kannattavuudeltaa aivan erilaiselta kun se tehdään sen oman kodin sähkömittarin läpi pörssisähkösopimuksella.

 

[Grez]

Saattaa olla että siinä vaiheessa kun nuo V2H ratkaisut oikeasti saapuu markkinoille, verottaja on attanut siihen jo jonkun kannan. Sinänsä jo tällä hetkellä voisi tulkita, että sähköauton akun käyttäminen muuhun yksityiseen kulutukseen, kuin työsuhdeauton käyttövoimanlähteeksi, ei ole määrätty verovapaaksi eduksi ja näin ollen siitä voisi verottaa.

 

[Tonnin Seteli]

Tulevaisuus on täällä, tai oli jo viime vuonna tai on siis amerikassa.

https://www.ford.com/trucks/f150/f150-lightning/features/intelligent-backup-power/

Netistä löytyy ohjeita miten ajastaa lataaminen ja purkaminen.

Niin, tässä ei ole teknisesti mitään ihmeellistä. Sähkökatkon varalta idea on jopa hyvä. Tarkoitin että sähkön hinnan vuoksi homma ei vaan millään kannata, ellei erikseen rakenneta tätä varten dystopiaa, jossa kuluttajat joutuvat käyttämään monen euron random-kWh-hinta pörssisähköä useinkin.

Aika paljon näissä uusissa sähköautoissa on työsuhdeautoja ja siihen valintaan ohjaa voimakkaasti nykyiset polttomoottoriautrojen verotukset ym. ohjaukset yritysten sisällä.

Siitä taas seuraa se, että auton käyttäjällä on siinä akun arvokkuudessa kiinni 0,00 euroa ja sitä myöten se halvan sähkön pumppaaminen autoon ja sopivana aika sieltä ulos, näyttää kannattavuudeltaa aivan erilaiselta kun se tehdään sen oman kodin sähkömittarin läpi pörssisähkösopimuksella.

Lisätään vielä, että puhuessani tässä kannattavuudesta, en tarkoita suinkaan yhden lieron lompakkoa vaan sitä, että homma ei kokonaisuutena kannata. Tarkoitan siis sitä merkitystä, jolla onnistunut kioskiryöstö ei ole kannattava, koska homma menee yhteiskunnallisesti persnetolle.

Tietysti tuollainen sähkön hinkkaaminen voi olla ihan itse maksavallekin yksityisautoilijallekin näennäisesti kannattavaa, jos oletetaan että sitä statussymbolia vaihdetaan usein eikä vaihtoarvoon vaikuta pieni akun raiskaaminen.

 

[warre1]

Olkiluoto kolmosen säännöllinen sähköntuotanto taas viivästynyt yhdellä lisä päivällä. Nyt luvataan maaliskuun 15. päivää.

 

[Markkanen]

Olkiluoto kolmosen säännöllinen sähköntuotanto taas viivästynyt yhdellä lisä päivällä. Nyt luvataan maaliskuun 15. päivää.

Ei merkitystä kun jo tovin tuottanut sähköä siinä vaiheessa.

 

[JaniKari]

Olisi kiva jos kertoisivat oikeat syy OL3:n viivästyksiin. Ehkä meille joskus tulee leffa jossa avataan mitä kulissien takana on oikesti tapahtunut.

 

[Lämpöpumppu]

Olisi kiva jos kertoisivat oikeat syy OL3:n viivästyksiin. Ehkä meille joskus tulee leffa jossa avataan mitä kulissien takana on oikesti tapahtunut.

Todellisuus on tylsempi kuin voisi kuvitella. Ei yhtä hyvää viihdettä kuin uutisten synnyttämät salaliitot.

 

[Käyttäjä]

Yleltä vastuutonta uutisointia sähkönhinnasta, kun sanotaan että ei tiedetä mihin uusi normaali asettuu. Kyllä se sähkön hinta pitää saada sinne 4-5 c/kwh max kun vertaa tuotantokustannuksia. Tvstä kuultua, niin ei ole linkittää. Entistä enemmän alkaa tuntua siltä, että ryöstöhinnoilla tavoiteltiin uutta normaalihintaa. Ei toki ainakaan itselle kyynikkona tullut yllätyksenä.

 

[Markkanen]

Yleltä vastuutonta uutisointia sähkönhinnasta, kun sanotaan että ei tiedetä mihin uusi normaali asettuu. Kyllä se sähkön hinta pitää saada sinne 4-5 c/kwh max kun vertaa tuotantokustannuksia. Tvstä kuultua, niin ei ole linkittää. Entistä enemmän alkaa tuntua siltä, että ryöstöhinnoilla tavoiteltiin uutta normaalihintaa. Ei toki ainakaan itselle kyynikkona tullut yllätyksenä.

Uusi normaali tulee olemaan halvempi kuin vanha normaali ennen sotia.

 

[renee]

Sähköenergian arvonlisäverollinen hinta on ollut muutaman vuosikymmenen n. 5 c/kWh, vaikkakin toki vaihdellut useitakin senttejä kumpaankin suuntaan. Voisi olettaa, että perushinta ei paljon tule muuttumaan pitkällä aikavälillä, korkeintaan inflaation verran, eli joitain prosentteja vuodessa, nyt tietysti ripeämmin. Mutta on hyvä muistaa, että inflaation vaikutus on prosentteja, ei satoja prosentteja, eli hintamuutos tyyliin 5 c -> 5.x c.

Lyhyellä aikavälillä markkinahinnoittelu voi heiluttaa hintoja reilusti, niin kuin olemme nyt nähneet, mutta se ei ole pysyvä tila. Sähkön tuottamisesta ei ole yhtäkkiä tullut kallista, itse veikkaan, että keskimääräinen tuotantokustannus tulee laskemaan tulevaisuudessa.

 

[Shajk]

Uusi normaali tulee olemaan halvempi kuin vanha normaali ennen sotia.

Tuotantokustannukset asettavat pohjan sähkön hinnalle, kysynnän ja tarjonnan tasapaino tai sen puute sitten määrää kuinka paljon ylimääräistä maksetaan pohjahinnan päälle.

+ OL3 korvaa Venäjän sähkö.
- Kaasu on pysyvästi kalliimpi tulevaisuudessa koska LNG on kalliimpi kuin putkikaasu.
+ Tuulivoimaa rakennetaan runsaasti lisää
- Yhteistuotanto ajetaan alas
- Metsän hakkuut pakko vähentää, bioenergian määrä vähenee.

Todellisuus on tylsempi kuin voisi kuvitella. Ei yhtä hyvää viihdettä kuin uutisten synnyttämät salaliitot.

Oikea uutinen olisi se että joku projekti valmistuu aikataulussa.

 

[Markkanen]

Nyt rakennettavan tuulivoiman tuotantokustannus on 20–25 euroa per megawattitunti. Jatkossa varmasti tästäkin halvemmaksi päästään kun vanhoja myllyjä päivitetään uusiin tehokkaampiin. Vanhojen myllyjen infra kun on kuitenkin jo valmiina.

Aurinkovoimastakin tiedusteluja 20 000MW edestä, ei luulis kesäisin kauheasti hintojen raketoivan vaikka ydinvoimaloiden huoltoseisokit venyiskin?

 

[rock]

Nyt rakennettavan tuulivoiman tuotantokustannus on 20–25 euroa per megawattitunti. Jatkossa varmasti tästäkin halvemmaksi päästään kun vanhoja myllyjä päivitetään uusiin tehokkaampiin. Vanhojen myllyjen infra kun on kuitenkin jo valmiina.

Tällä hetkellä käynnissä olevat projektit joissa kaupat on jo tehty ovat n. 25-35€/MWh, iso vaihteluväli johtuu varsin erilaisista infravaatimuksista. Sen sijaan projektit missä ei vielä kauppoja ole tehty tulevat olemaan huomattavasti kalliimpia, voimalatoimittajat kuten Vestas, Siemens jne. ovat nostaneet kautta linjan hintojaan noin 30% ihan viime aikoina johtuen villisti kasvaneista valmistuskustannuksista.

 

[renee]

Olkiluoto 3:n koekäytön aloitus viivästyy taas Nyt annettu uusi aikataulu on tiistaina 14.2, piti alkaa jo ensin tämän viikon maanantaina, sitten perjantaina.

Tästä huolimatta viikonloppuna sähkö voi hyvinkin maksaa alle 10 c/kWh, oma veikkaus.

Olkiluoto 3:n käynnistys viivästyy jälleen

Olkiluoto 3:n käynnistys viivästyy jälleen

yle.fi

 

[Pete88]

Yleltä vastuutonta uutisointia sähkönhinnasta, kun sanotaan että ei tiedetä mihin uusi normaali asettuu. Kyllä se sähkön hinta pitää saada sinne 4-5 c/kwh max kun vertaa tuotantokustannuksia. Tvstä kuultua, niin ei ole linkittää. Entistä enemmän alkaa tuntua siltä, että ryöstöhinnoilla tavoiteltiin uutta normaalihintaa. Ei toki ainakaan itselle kyynikkona tullut yllätyksenä.

Tämän "uusi normaali" - hokemisen olisi voinut jättää sinne koronavuosien sloganiksi, sitä nimittäin on varsin ahkeraan käytetty viime aikoina varsinkin näiden hinnannousujen perusteena, vieläpä osin täysin korvat heiluen. Esimerkiksi vielä viime kesänä kun selvittelin talorakentamisen mahdollisuuksia, oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että varsinkin puutavaramyyjät hokivat tätä mantraa uudesta normaalista ja jo syksyllä kohdattiinkin se todellisuus, että hinnat olivat kestämättömällä tasolla ja sieltä tultiin alas. Nyt talo nousee pystyyn ja selvästi aiempaa halvemmalla, vaikka tässä pitääkin maksaa jonkun verran enemmän kuin pari vuotta takaperin. Pointtina siis tässä se, että aina kun joku perustelee asiaa uutena normaalina, niin melkein suosittelen suhtautumaan asiaan varauksella.

 

[Eronto]

Tällä hetkellä käynnissä olevat projektit joissa kaupat on jo tehty ovat n. 25-35€/MWh, iso vaihteluväli johtuu varsin erilaisista infravaatimuksista. Sen sijaan projektit missä ei vielä kauppoja ole tehty tulevat olemaan huomattavasti kalliimpia, voimalatoimittajat kuten Vestas, Siemens jne. ovat nostaneet kautta linjan hintojaan noin 30% ihan viime aikoina johtuen villisti kasvaneista valmistuskustannuksista.

Jos tuulivoiman rakennuskustannukset nousevat 30%, niin tuotantokustannushinta LCOE nousee
esim. aiemmasta 30 €/MWh:sta arvoon 37 €/MWh, jos korkokanta on 5%, ja enemmän jos korkokanta on korkeampi. Jos korkokanta onkin noussut 7%:iin, LCOE nousee arvoon 44 €/MWh. Näissä tuulivoimalan käyttöiäksi on oletettu 25 vuotta.

Jos nousua onkin jopa 40%, kuten aiemmin kirjoitin, niin LCOE nousee arvoon 39 €/MWh, jos korkokanta on 5%.

 

[Eronto]

Vihreän vedyn tuottamisesta löytyy arvioita IEA:n joka viides vuosi julkaisemasta dokumentista ” Projected Costs of Generating Electricity 2020 – Analysis - IEA”.

Aloitetaan elektrolyysereistä, joilla vihreää vetyä voidaan tuottaa. Niitä on periaatteltaan seuraavia:

• Alkaline
• PEM eli Proton exchange membrane
• SOEC eli Solid oxide electrolysis cells

Näiden ominaisuuksia ja niiden kehitystä on kuvattu seuraavassa taulukossa:

Eri teknologioilla tuotetun vedyn tuotantokustannushintoja LCOH USD/kg on esitetty seuraavassa taulukossa:

Elektrolyysereiden käyttämän sähkön hinnaksi on kuvassa oletettu USD 36 – 116 / MWh, CAPEX USD 872/kW, hyötysuhde 64% ja käyttöaika 3000 h - 4000 h (FLH) vuodessa eli käyttöasteena n. 34%-45%.

Halvin tuotantotapa nykyään on maakaasun höyryreformointi SMR (steam methane reforming), joka ei siis tuota vihreää vetyä vaan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Se on halvin tapa myös kun siihen lisätään hiilidioksidin talteenotto ja ”varastointi” CCS (carbon capture and storage), kun maakaasun hinta on USD 1.6-6.7/MBTU eli n. 5.5 $/MWh – 23 $/MWh eli esim. vuoden 2018 Suomen hintatasoon n. 30 €/MWh (Wärtsilän laskelmissa) nähden halpaa.

Jotta vihreä vety olisi kilpailukykyistä SMR/CCS:n kanssa, pitäisi sen tuotantokustannushinta tämän mukaan olla alle 2$/kg.

Elektrolyysereillä tuotetun vihreän vedyn tuotantokustannushinnalle tulevaisuudessa on esitetty seuraavia arvioita:

Kuvassa olevat värikoodit ovat seuraavat:

• vihreä: 2000 h vuodessa eli n. 23% käyttöaste
• punaruskea: 4000 h vuodessa eli n. 45% käyttöaste
• sininen: 6000 h vuodessa eli n. 68% käyttöaste

Kuvista nähdään että kun elektrolyyserit ovat vielä suhteellisen kalliita, niin pieni käyttöaste 23% johtaa korkeaan vedyn tuotantokustannushintaan, koska pääomakulujen (CAPEX) osuus kasvaa suureksi. Jos elektrolyyserit maksavat 380 $/kW vuonna 2025, niin noin 30 $/MWh sähkönhinnalla ja hyvällä 45% käyttöasteella päästäisiin vedyn hintaan n. 2 $/kg joka vastaa lämpöarvohintana (LHV) n. 60 $/MWh. Huom: tuossa vedyn hinnassa ei ole mukana vetyinfran kustannuksia kuten varastointi ja siirtokustannukset.

Esimerkiksi Raahen terästehtaalle (ellei sitä suljeta kuten Wahlroos ennusti vuonna 2021, mutta SSAB on tehnyt senjälkeen alustavan päätöksen tehtaan uusimiseksi, ensimmäisessä vaiheessa 1. masuuni vuoteen 2030 mennessä) kannattanee siirtää suoraan sähköä Pohjanmaalta ja tuottaa tarvittava vety siellä paikanpäällä, ja lisäksi sähköä tarvitaan valokaariuuneissa.

Alla vertailun vuoksi vielä eri polttoaineiden hintoja Suomen sähköntuotannossa:

 

[B12]

Tämän "uusi normaali" - hokemisen olisi voinut jättää sinne koronavuosien sloganiksi, sitä nimittäin on varsin ahkeraan käytetty viime aikoina varsinkin näiden hinnannousujen perusteena, vieläpä osin täysin korvat heiluen. Esimerkiksi vielä viime kesänä kun selvittelin talorakentamisen mahdollisuuksia, oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että varsinkin puutavaramyyjät hokivat tätä mantraa uudesta normaalista ja jo syksyllä kohdattiinkin se todellisuus, että hinnat olivat kestämättömällä tasolla ja sieltä tultiin alas. Nyt talo nousee pystyyn ja selvästi aiempaa halvemmalla, vaikka tässä pitääkin maksaa jonkun verran enemmän kuin pari vuotta takaperin. Pointtina siis tässä se, että aina kun joku perustelee asiaa uutena normaalina, niin melkein suosittelen suhtautumaan asiaan varauksella.

Sillähän sitä houkutellaan ihmisiä kuluttamaan. Uusi normaali tarkoittaa, että tämä on nyt tätä tästä lähtien ja ei kannata jäädä odottelemaan hintojen laskua, koska sitä ei ole tulossa.

 

[Pete88]

Sillähän sitä houkutellaan ihmisiä kuluttamaan. Uusi normaali tarkoittaa, että tämä on nyt tätä tästä lähtien ja ei kannata jäädä odottelemaan hintojen laskua, koska sitä ei ole tulossa.

Valitettavasti. Käytännössä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan hinnat kyllä lähtevät laskuun, jos kysyntää ei ole taikka se pienenee olennaisesti. Voihan sitä olla hintoja laskematta, mutta mikään yritys ei pystyssä pysy ilman myyntiä, jos omistajat eivät halua loputtomiin yhtiötä pääomittaa.

Kyllähän tätä uutta normaalia myös viime syksynä joidenkin sähkömyyjienkin suusta toitotettiin, jotta saatiin ihmisiä ottamaan pahimmillaan niitä yli 30 snt määräaikaisia kahden vuoden sopimuksia. Ja aika monessa muussakin asiassa on yritetty korostaa uutta normaalia ikään kuin uutena "vakiintuneena" hintatasona. Onneksi tämä ei ole kaikessa mennyt läpi ja kysynnän notkahtaessa on realiteetit tulleet myyjilläkin vastaan. Lyhytnäköisellä hintojen nostamisella on toki isommassa kuvassa sekin vaikutus, että jos ihmisillä menee vaikka 20 % enemmän rahaa kuukaudessa välttämättömyyksiin ja palkka ei ole tässä välin olennaisesti noussut, niin jostain tuo puuttuva osuus leikataan.

 

[Grez]

Ja aika monessa muussakin asiassa on yritetty korostaa uutta normaalia ikään kuin uutena "vakiintuneena" hintatasona.

Myyjän ja markkinoijan tehtävähän on esittää firman palvelut mahdollisimman edullisessa valossa ja jos joku jossain määrin realistinen skenaario auttaa myymään tuotteen, niin silloinhan jonkun muun skenaarion esittäminen olisi suorastaan työn tekemistä huonosti.

Suomalaistenkin olisi syytä olla vähemmän sinisilmäisiä eikä luottaa myyjiin.

 

[Eronto]

Vihreän vedyn tuottamisesta löytyy arvioita IEA:n joka viides vuosi julkaisemasta dokumentista ” Projected Costs of Generating Electricity 2020 – Analysis - IEA”.

Aloitetaan elektrolyysereistä, joilla vihreää vetyä voidaan tuottaa. Niitä on periaatteltaan seuraavia:

• Alkaline
• PEM eli Proton exchange membrane
• SOEC eli Solid oxide electrolysis cells

Näiden ominaisuuksia ja niiden kehitystä on kuvattu seuraavassa taulukossa:

Eri teknologioilla tuotetun vedyn tuotantokustannushintoja LCOH USD/kg on esitetty seuraavassa taulukossa:

Elektrolyysereiden käyttämän sähkön hinnaksi on kuvassa oletettu USD 36 – 116 / MWh, CAPEX USD 872/kW, hyötysuhde 64% ja käyttöaika 3000 h - 4000 h (FLH) vuodessa eli käyttöasteena n. 34%-45%.

Halvin tuotantotapa nykyään on maakaasun höyryreformointi SMR (steam methane reforming), joka ei siis tuota vihreää vetyä vaan aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Se on halvin tapa myös kun siihen lisätään hiilidioksidin talteenotto ja ”varastointi” CCS (carbon capture and storage), kun maakaasun hinta on USD 1.6-6.7/MBTU eli n. 5.5 $/MWh – 23 $/MWh eli esim. vuoden 2018 Suomen hintatasoon n. 30 €/MWh (Wärtsilän laskelmissa) nähden halpaa.

Jotta vihreä vety olisi kilpailukykyistä SMR/CCS:n kanssa, pitäisi sen tuotantokustannushinta tämän mukaan olla alle 2$/kg.

Elektrolyysereillä tuotetun vihreän vedyn tuotantokustannushinnalle tulevaisuudessa on esitetty seuraavia arvioita:

Kuvassa olevat värikoodit ovat seuraavat:

• vihreä: 2000 h vuodessa eli n. 23% käyttöaste
• punaruskea: 4000 h vuodessa eli n. 45% käyttöaste
• sininen: 6000 h vuodessa eli n. 68% käyttöaste

Kuvista nähdään että kun elektrolyyserit ovat vielä suhteellisen kalliita, niin pieni käyttöaste 23% johtaa korkeaan vedyn tuotantokustannushintaan, koska pääomakulujen (CAPEX) osuus kasvaa suureksi. Jos elektrolyyserit maksavat 380 $/kW vuonna 2025, niin noin 30 $/MWh sähkönhinnalla ja hyvällä 45% käyttöasteella päästäisiin vedyn hintaan n. 2 $/kg joka vastaa lämpöarvohintana (LHV) n. 60 $/MWh. Huom: tuossa vedyn hinnassa ei ole mukana vetyinfran kustannuksia kuten varastointi ja siirtokustannukset.

Esimerkiksi Raahen terästehtaalle (ellei sitä suljeta kuten Wahlroos ennusti vuonna 2021, mutta SSAB on tehnyt senjälkeen alustavan päätöksen tehtaan uusimiseksi, ensimmäisessä vaiheessa 1. masuuni vuoteen 2030 mennessä) kannattanee siirtää suoraan sähköä Pohjanmaalta ja tuottaa tarvittava vety siellä paikanpäällä, ja lisäksi sähköä tarvitaan valokaariuuneissa.

Alla vertailun vuoksi vielä eri polttoaineiden hintoja Suomen sähköntuotannossa:

Pohjois-Ruotsin rauta- ja terästehtaiden sekä lannoitevalmistukseen suunnitellun vihreän vedyn tuottamisesta tehdyssä H2ESIN-raportista (lokakuulta 2022) löytyy uudempia arvioita:

• elektrolyysereiden CAPEX 500 €/kW vuonna 2030 (ja keskiarvo 400 €/kWh vuonna 2040)
• käyttöaste 37.6 % eli huipunkäyttöaika 3300 h/vuodessa
• tuulivoimasähkön hinta 24 – 36 €/MWh
• tuulivoimasähköllä tuotetun vedyn LCOH 2.5 – 3.1 €/kg eli 75 – 93 €/MWh, ka 87 €/MWh
• jos vety tuotetaan kokonaan tuulivoimalla, tarvitaan kalliovarasto (LRC) 20% vuosituotannosta
• kalliovaraston kustannus on n. 1 €/kg eli n. 30 €/MWh
• vedynsiirtoputkiston, kapasiteetiltaan n. 25-35 TWh/v (v. 2050), Oulu-Luulaja-Kiiruna kustannusvaikutus n. 0.1 €/kg eli n. 3 €/MWh
• yhteensä vedyn tuotantohinta keskimäärin n. 4.17 €/kg eli n. 125 €/MWh (pyöristetty)

Pohjois-Ruotsissa on myös paljon vesivoimaa, jota voidaan periaatteessa käyttää apuna vedyn tuotannossa. Tällöin tarvittavan vetyvaraston koko voi olla vain 7:lle päivälle. Tällä menetelmällä, ja käyttäen laajennettavaa siirtoverkkoa sähkönsiirtoon, tulisi tuotetun vedyn hinnaksi 2040 - 2050
n. 2 €/kg eli 60 €/MWh. REDII-direktiivin päivitys voi kuitenkin johtaa siihen ettei vesivoimalla tuotettua sähköä voida käyttää vedyntuotannossa joka täyttää uusiutuvan energiantuotannon määritelmän. Tällöin sille ei voi saada EU/valtiontukea. Ruotsilla ja EU-komississiolla on kiistaa tästä, erityisesti kohdasta: ”The additionality principle with power plant not being added more than 36 months before or 24 months after the installation of the electrolyser”.

Suomen kannalta on huomattavaa, että jälkimmäinen tapa voi tarkoittaa ettei meille enää ole saatavilla Pohjois-Ruotsista vesivoimaan perustuvaa säätövoimaa, koska se tarvitaan Ruotsissa vihreän vedyn tuotantoon ja lisäksi 13 TWh/v pitää tuoda SE2:sta tai Suomesta SE1-alueelle vuonna 2030.
Jos sähkö tuodaan Suomesta pitää siirtokapasiteetti Suomesta Ruotsiin kolminkertaistaa.

 

[Niamu]

Yleltä vastuutonta uutisointia sähkönhinnasta, kun sanotaan että ei tiedetä mihin uusi normaali asettuu. Kyllä se sähkön hinta pitää saada sinne 4-5 c/kwh max kun vertaa tuotantokustannuksia. Tvstä kuultua, niin ei ole linkittää. Entistä enemmän alkaa tuntua siltä, että ryöstöhinnoilla tavoiteltiin uutta normaalihintaa. Ei toki ainakaan itselle kyynikkona tullut yllätyksenä.

Jos ei ole hintaan tyytyväinen niin sähkön voi tuottaa myös itse.