Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[FarColdDistance]

IL:n tiedot: Sote-rahoituksesta kova vääntö, maataloudelle tulossa tukea – hallituksen rahaneuvottelut jumissa

Hallituksessa on edelleen kiistaa etenkin hyvinvointialueiden lisärahoituksesta. Lisäbudjetin neuvottelut venyvät.

www.iltalehti.fi

Hallitus vetää ehkä tämmöisen kortin pakasta. 90€ rajan jälkeen korvataan 50% 700€ asti

 

[jarmojs]

Jos ymmärsin oikein, niin sähköyhtiöt hoitavat korvaukset vähentämällä "tulevista laskuista" maksettavaa summaa. Entäs siinä tapauksessa, että sähkön myyjä on vaihtunut?

 

[Juzzi]

Jos ymmärsin oikein, niin sähköyhtiöt hoitavat korvaukset vähentämällä "tulevista laskuista" maksettavaa summaa. Entäs siinä tapauksessa, että sähkön myyjä on vaihtunut?

Ei ne tiedä sitä vielä, tuota spekuloin heti kun eka uutinen tuli pihalle tästä farssista ja joku virkamies pohti samaa asiaa viikko sitten...

 

[Vertigo]

Jos miettii asiaa hiukan asiaa siltä kantilta, että nuo vanhat juoksupyörät ehtivät olla yhtäjaksoisessa käytössä ehkä kuukauden. Ja jos oikein ymmärsin, niin nuo ehtivät mennä jo varsin heikkoon kuntoon.

Mitä noilla uusilla vahvistetuilla olisi käyttöikä, jos pysytään normaalilla käyttöalueella? Hihavakiolla voisi heittää, että palttia rallaa puoli vuotta. Jotenkin en edes usko, että noilla normaalia suuremmilla rasituksilla olisi hirveästi ollut vaikutustta. Ei niitä kuitenkaan ole koko aikaa siellä asteikon ulkopuolella ajettu. Pikemminkin suurin osa ajasta on menty ihan hissun kissun testien kanssa.

Noh, minä mitään tuosta ydinvoimalasta tiedä....

Ei toimi ihan noin yksinkertaisesti materiaalitekniikka, vaikka ei sinällään ydinvoimaan mitenkään liitykkään. Juoksupyörissä ongelma oli säröytyminen, eli se juoksupyörä on "murtunut" jostain kohdista, mikä johtuu liian kovasta (hetkellisestä) rasituksesta kun on ajettu speksien ulkopuolella tai se on päässyt kavitoimaan tms. kyse ei siis ole mekaanisesta kulumisesta mihin vaikuttaisi käyttötunnit. Sillä ei ole mitään merkitystä säröjen syntyyn onko pumppuja ajettu(speksien sisällä) viikko, kuukausi vai vuosi. Se riittää jos ajettaan hetkellisesti riittävän paljon kuormalla mihin sitä ei ole suunniteltu.

Kehnona analogiana tilanteeseen käytän kaikille tuttua muovista kertakäyttö kaljatuoppia; Voit puristella tuoppia kyljestä aika paljonkin ilman että se menee miksikään ja voit puristaa sitä 2, 10 tai 100 kertaa eikä tilanne siitä muutu. Mutta sitten kun puristat kerrankin liian kovaa niin se tuopin reuna tai kylki murtuu ja siihen tulee särö, mikä ei sieltä itsekseen enää häviä.

 

[Lämpöpumppu]

Auton moottori voi kestaa 5000rpm 5000h tuntia ja 10000rpm yhden tunnin jos moottori on mitoitettu kestamaan 8000 rpm.

Voimatkin ovat hieman eri suuruusluokkia, kun verrataan 100kW ja 10 000kW koneita.

 

[B12]

Voimatkin ovat hieman eri suuruusluokkia, kun verrataan 100kW ja 10 000kW koneita.

Onhan se mitoituskin sitten erilainen...

 

[Lämpöpumppu]

Onhan se mitoituskin sitten erilainen...

Tietenkin.

 

[HTK12]

Ei toimi ihan noin yksinkertaisesti materiaalitekniikka, vaikka ei sinällään ydinvoimaan mitenkään liitykkään. Juoksupyörissä ongelma oli säröytyminen, eli se juoksupyörä on "murtunut" jostain kohdista, mikä johtuu liian kovasta (hetkellisestä) rasituksesta kun on ajettu speksien ulkopuolella tai se on päässyt kavitoimaan tms. kyse ei siis ole mekaanisesta kulumisesta mihin vaikuttaisi käyttötunnit. Sillä ei ole mitään merkitystä säröjen syntyyn onko pumppuja ajettu(speksien sisällä) viikko, kuukausi vai vuosi. Se riittää jos ajettaan hetkellisesti riittävän paljon kuormalla mihin sitä ei ole suunniteltu.

Kehnona analogiana tilanteeseen käytän kaikille tuttua muovista kertakäyttö kaljatuoppia; Voit puristella tuoppia kyljestä aika paljonkin ilman että se menee miksikään ja voit puristaa sitä 2, 10 tai 100 kertaa eikä tilanne siitä muutu. Mutta sitten kun puristat kerrankin liian kovaa niin se tuopin reuna tai kylki murtuu ja siihen tulee särö, mikä ei sieltä itsekseen enää häviä.

Juuri näin. Yksi toinen kehno analogia autoista voisi olla manuaalivaihteisella autolla money shift. Eli kiihdytät lähellä punarajaa kakkosella ja tarkoitus on vaihtaa 2->3, mutta vaihdatkin 2->1 -> moottori menee pahasti ylikierrokselle ja venttiilit osuu mäntiin -> moottori hajosi kerralla kun mentiin speksien ulkopuolelle.

Näillä tiedoilla on paha kenenkään ulkopuolisen sanoa juuri mitään niistä juoksupyörien kestosta. Siellä on ammattilaiset näitä asioita tutkimassa joten, jos siellä sanotaan säröjen johtuneen speksien ulkopuolella ajamisesta, niin en itse näe syytä epäillä ratkaisua.

 

[Shajk]

3055 GWh vesivoimaa tallessa vko 3
-63 GWh edellisestä viikosta, mikä vastaa 375MW jatkuvaa tehoa.
Täyttöaste 55,2%, edellinen viikko 56,4%. Edellisvuosien mediaani viikko 3 on 58,5%.

14 viikko jäljellä.

Tällä vesimäärällä voisi tuottaa jatkuvasti 1299MW (edellinen viikko: 1245MW).

Tuulivoima "lataa" vesiakkua mukavasti, talven alussa täyttöaste oli yli 10 prosenttipinnaa pienempi kuin mediaani, ero on enää runsas 3.

 

[JaniKari]

Tuulivoima "lataa" vesiakkua mukavasti, talven alussa täyttöaste oli yli 10 prosenttipinnaa pienempi kuin mediaani, ero on enää runsas 3.

Mukavasti lauha talvi "lataa" vesiakkua. Yllättävän tasaiseisesti tuota vesivoimaa kuitenkin ajetaan vaikka on ollutkin lauhaa ja kohtuu tuulistakin.

 

[renee]

Tuoreimman kuukausiennusteen mukaan keskimääräistä lämpimämpi sää jatkuu Suomessa 19.2. asti, johon asti ennuste siis ulottuu. Tietysti epävarmuus pitkissä ennusteissa on korkea. Valitettavasti leuto keli tarkoittaa yleensä huonoa talvikeliä, mutta energian riittävyyden kannalta hyvä juttu.

Helmikuun loppukaan ei näillä näkymin näytä kylmenevältä:

ECMWF:n ennustekartoilla näkyy tällä hetkellä merkkejä keskimääräistä lämpimämmästä säästä Suomeen myös 20. ja 27. helmikuuta alkaville viikoille.

Sittenhän se olisikin jo maaliskuu, jolloin kireiden pakkasjaksojen todennäköisyys alkaa ylipäätään olla pieni.

Uusi kuukausiennuste: Näin edetään kohti talvilomia – alkuun jopa 4–7 astetta keskimääräistä lämpimämpää - Forecan sääuutiset ja blogi

Espanjan, Portugalin, Ranskan ja Italian suunnalla on tällä viikolla laajalti keskimääräistä viileämpää.

www.foreca.fi

 

[Griffin]

3055 GWh vesivoimaa tallessa vko 3
-63 GWh edellisestä viikosta, mikä vastaa 375MW jatkuvaa tehoa.
Täyttöaste 55,2%, edellinen viikko 56,4%. Edellisvuosien mediaani viikko 3 on 58,5%.

14 viikko jäljellä.

Tällä vesimäärällä voisi tuottaa jatkuvasti 1299MW (edellinen viikko: 1245MW).

Tuulivoima "lataa" vesiakkua mukavasti, talven alussa täyttöaste oli yli 10 prosenttipinnaa pienempi kuin mediaani, ero on enää runsas 3.

Tällaisena talvena pitäisi täyttöasteen olla plussalla reippaasti, kun on ollut todella lämmintä pitkään.. Edelleeen ollaan miinuksella....
Jos olisi ollu kylmä talvi, niin vesivarastot olisivat melkoisen finaalissa...

 

[renee]

OL2 on tulevan viikonlopun poissa käytöstä venttiilivian korjauksen vuoksi.

Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia

Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia

yle.fi

 

[Shajk]

OL2 on tulevan viikonlopun poissa käytöstä venttiilivian korjauksen vuoksi.

Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia

Olkiluoto 2:n tuotantoon katko venttiilivian takia

yle.fi

Jeps, tänään kahdeksalta tiputettiin tehoja venttiilitestiä varten ja kas venttiili ei toiminut.

 

[ossobucco]

Tällaisena talvena pitäisi täyttöasteen olla plussalla reippaasti, kun on ollut todella lämmintä pitkään.. Edelleeen ollaan miinuksella....
Jos olisi ollu kylmä talvi, niin vesivarastot olisivat melkoisen finaalissa...

Eli nyt kun ei oikein voi enää pelotella tulevilla katastrofiskenaarioilla, niin siirrytään kauhistelemaan, mitä olisi voinut tapahtua?

 

[Griffin]

Eli nyt kun ei oikein voi enää pelotella tulevilla katastrofiskenaarioilla, niin siirrytään kauhistelemaan, mitä olisi voinut tapahtua?

Talvi on vuosittain toistuva ilmiö. Suomessa talvet ovat hyvin vaihtelevia. Toistaiseksi on ollut erittäin hyvä tuuri tämän tämänkertaisen talven suhteen ja tuuri ilmeisesti jatkuu vähintään pari viikkoa.
Siitä eteenpäin ei ole tiedossa.

Tuskimpa Ukrainan sota on aiheuttanut niin suurta ilmastonmuutosta, että esim 5 seuraavaa talvea ovat samanlaisia.... Eikä ole ollut esim suuria tulivuorenpurkauksia tms, jotka olisivat voineet aiheuttaa nopeita ilmastonmuutoksia..

Ja onhan niitä lämpimiä talvia ollut ennenkin aina välillä (tammi- helmikuussa hiton liukkaat kieräjäätikkö kelit).

Sähköjärjestelmän kanssa kannattaa huomioda talvien erilaisuus, eikä rakennella vain sen mukaan, että pärjätään, jos on erityisen sopivat säät (joita on harvemmin).

 

[HTK12]

Talvi on vuosittain toistuva ilmiö. Suomessa talvet ovat hyvin vaihtelevia. Toistaiseksi on ollut erittäin hyvä tuuri tämän tämänkertaisen talven suhteen ja tuuri ilmeisesti jatkuu vähintään pari viikkoa.
Siitä eteenpäin ei ole tiedossa.

Tuskimpa Ukrainan sota on aiheuttanut niin suurta ilmastonmuutosta, että esim 5 seuraavaa talvea ovat samanlaisia.... Eikä ole ollut esim suuria tulivuorenpurkauksia tms, jotka olisivat voineet aiheuttaa nopeita ilmastonmuutoksia..

Ja onhan niitä lämpimiä talvia ollut ennenkin aina välillä (tammi- helmikuussa hiton liukkaat kieräjäätikkö kelit).

Sähköjärjestelmän kanssa kannattaa huomioda talvien erilaisuus, eikä rakennella vain sen mukaan, että pärjätään, jos on erityisen sopivat säät (joita on harvemmin).

No tämän talven jäätymisilmiö oli kyllä erittäin epäonninen, joten en kyllä puhuisi erittäin hyvästä tuurista. Samoin vesimäärät vesivoimalle oli ~10% alle keskiarvon, joten ei sekään nyt mitän hyvää tuuria mielestäni ollut.

Mitä jatkoon tulee, niin OL3 pitäisi jatkaa kahden viikon sisällä koekäyttöä isoilla tehoilla. Olettaen, että OL3 jatkaa suunnitelman mukaan, niin eiköhän sähkönpörssi keskihintakin asetu kohtuu alas lopputalveksi. Eli tämä talvi alkaa olla taputeltu. Seuraavaa talvea ajatellen OL3 pitäisi olla jatkuvassa tuotannossa täydellä teholla ja tuulivoimaakin on taas enemmän kuin tänä talvena, joten vesivoiman varastot pitäisi olla ensi talvena paremmat, ellei nyt jostain syystä tule normaalia kuivempi vuosi. Ensi talvi näyttää jo paljon paremmalta. Aurora-linjakin on työn alla ja valmista pitäisi olla -25. Itse näkisin tulevaisuuden sähkön osalta valoisaksi.

 

[ossobucco]

No tämän talven jäätymisilmiö oli kyllä erittäin epäonninen, joten en kyllä puhuisi erittäin hyvästä tuurista. Samoin vesimäärät vesivoimalle oli ~10% alle keskiarvon, joten ei sekään nyt mitän hyvää tuuria mielestäni ollut.
...

Myöskään Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästymisseen johtaneita tapahtumia en pitäisi mitenkään erityisen hyvänä tuurina.

 

[Grez]

Myöskään Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästymisseen johtaneita tapahtumia en pitäisi mitenkään erityisen hyvänä tuurina.

Toisaalta voihan sitä ajatella hyväksi tuuriksi, että vaikka ongelmia on ollut valtavan paljon, mikään ei silti ole johtanut ydinturvallisuuden vaarantumiseen

 

[samsungaaja]

Onkohan noita speksien ulkopuolisia tilanteita, joissa pumput ja pyörät nyt ilmeisesti hajosivat, normaalisti useinkin. Jos eivät speksien ulkopuolista käyttöä kestä niin käytetään vain speksien sisällä? Jostain syystä ne speksit kai on laadittu. Parempi vaikka himmailla ja tuottaa edes jotain kuin hajottaa värkit/ettei tuoteta mitään. No ehkä kesällä mylly jo pyörii.

 

[Vertigo]

Onkohan noita speksien ulkopuolisia tilanteita, joissa pumput ja pyörät nyt ilmeisesti hajosivat, normaalisti useinkin. Jos eivät speksien ulkopuolista käyttöä kestä niin käytetään vain speksien sisällä? Jostain syystä ne speksit kai on laadittu. Parempi vaikka himmailla ja tuottaa edes jotain kuin hajottaa värkit/ettei tuoteta mitään. No ehkä kesällä mylly jo pyörii.

Luulisin että pumput ja juoksupyörät on siten speksattu että normaalikäytössä raja-arvot ei ylity. Mutta nyt on sitten koekäytössä ajettu tahallaan tai vahingossa olosuhteissa jossa nuo ylittyy ja kakka osui tuulettimeen...

 

[rock]

Mukavasti lauha talvi "lataa" vesiakkua. Yllättävän tasaiseisesti tuota vesivoimaa kuitenkin ajetaan vaikka on ollutkin lauhaa ja kohtuu tuulistakin.

Pakko ajaa tasaisesti koska talvella jokivoimaloissa on jääkannet ja erittäin tiukat puitearvot (ylin ja alin sallittu pinnankorkeus) joiden välissä täytyy pysyä. Tämä johtaa hyvin tasaiseen ajoon niin pitkään kun pakkasta riittää.

Toisaalta voihan sitä ajatella hyväksi tuuriksi, että vaikka ongelmia on ollut valtavan paljon, mikään ei silti ole johtanut ydinturvallisuuden vaarantumiseen

Niin, kaikki tähän mennessä vastaan tulleet ongelmat ovat tulleet vastaan itse ydinlaitoksen ulkopuolella.

Luulisin että pumput ja juoksupyörät on siten speksattu että normaalikäytössä raja-arvot ei ylity. Mutta nyt on sitten koekäytössä ajettu tahallaan tai vahingossa olosuhteissa jossa nuo ylittyy ja kakka osui tuulettimeen...

On speksattu, joskin pumppujen spekseissä pitäisi olla reilusti varaa yläpäässä. Lisäksi laitos pystyy ajamaan täyttä tehoa kolmella pumpulla neljästä joten siinäkin mielessä on pelivaraa. Spekulaatioita on että pumppuja olisi käytetty koeajoissa höyryn tuottamiseen generaattoria varten, asia mihin niitä ei varsinaisesti olisi tarkoitettu, mutta tästä ei ole mitään varmuutta muuta kuin TVO:lla ja Arevalla ja he eivät arvatenkaan kerro. Joka tapauksessa on hyvä että säröytyminen tuli ilmi koekäyttöjen yhteydessä eikä siinä vaiheessa kun laitos on luovutettu kaupalliseen käyttöön.

 

[akse]

Eli nyt kun ei oikein voi enää pelotella tulevilla katastrofiskenaarioilla, niin siirrytään kauhistelemaan, mitä olisi voinut tapahtua?

Haha juuri vihdoin sain selattua triidin loppuun ja kyllä on viestit vähentynyt kun keli lauhtui ja pörssihinnat putosi Marras- Joulu oli melkosta meininkiä täälläkin

 

[Shajk]

Haha juuri vihdoin sain selattua triidin loppuun ja kyllä on viestit vähentynyt kun keli lauhtui ja pörssihinnat putosi Marras- Joulu oli melkosta meininkiä täälläkin

Juuri näin. Omavaraisuus ja varautuminen ei kiinnosta pätkääkään kriisin jälkeen. Kohta jopa ne onnekkaat jotka saivat nauttia 5 sentin toistaiseksi voimassa olevista hinnoista talven läpi kiroilee omaa söhköyhtiötä kun pörssisähkön keskihinta laskee.

 

[Zetbo]

Kohta aletaan varmaan haukkumaan porukkaa, kun ostaa valmiiksi esim. polttopuita tai rakentaa tulipesää varmuuden vuoksi.

 

[Juzzi]

Kohta aletaan varmaan haukkumaan porukkaa, kun ostaa valmiiksi esim. polttopuita tai rakentaa tulipesää varmuuden vuoksi.

Olin miettimässä kamiinaa olohuoneeseen josta putki takkaan. Olen hivenen nyt peräytynyt hankkeesta.

 

[jarmojs]

Olin miettimässä kamiinaa olohuoneeseen josta putki takkaan. Olen hivenen nyt peräytynyt hankkeesta.

Takkasydän lienee tuon idean vähemmän robusti toteutus.

 

[Rami_666]

Jos ja jos. Juurikin tällä hetkellä voisi olla aika tiukat paikat ainakin hinnan puolesta mikäli pakkasta olisi etelää myöten rapia 20 astetta, ja tuuli nollassa:

Tänä talvena kävi toistaiseksi näin.

 

[Shajk]

Ringhals 4 (1120MW) korjaus viivästyy 3 viikkoa edellisestä aikataulusta. Maaliskuussa valmis on nyt uusin arvio. Laitos on siis ollut pois pelistä koko talven.

 

[renee]

Jos ja jos. Juurikin tällä hetkellä voisi olla aika tiukat paikat ainakin hinnan puolesta mikäli pakkasta olisi etelää myöten rapia 20 astetta, ja tuuli nollassa:

Tänä talvena kävi toistaiseksi näin.

On meillä ollut kylmiä talvia ja sähköntuotanto-ongelmia historiassa, mutta tällaista hintasirkusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa nähty. Väitän, että tällaiset hinnat syntyvät markkinoiden tavasta ylireagoida poikkeukselliseen tilanteeseen, ei niinkään varsinaisista sähköpulasta tai tuotantokustannusten räjähtämisestä. Mikään ei mielestäni viittaa siihen, että tämä jäisi pysyväksi tilaksi.

Sitten kun markkina rauhoittuu, niin hinta ei jokaisesta ydinvoimalan valvojan yskäisystä hyppää kattoon.

Suomen kulutushuiput ovat olleet jossain 15 000 MW tietämillä ja silloin on käynnistelty kaikki mahdolliset megakalliit voimalat tuottamaan sähköä, mutta pörssi on silti pysynyt nykymittapuulla edullisella tasolla. Teorian mukaan markkinahinta on aina oikea, mutta se ei ota kantaa siihen, mihin oikea hinta perustuu Se voi perustua markkinapsykoosiin tai sitten tiukkaan kustannus-/kannattavuuslaskentaan tai jotain niiden väliltä.

 

[Markkanen]

Ringhals 4 (1120MW) korjaus viivästyy 3 viikkoa edellisestä aikataulusta. Maaliskuussa valmis on nyt uusin arvio. Laitos on siis ollut pois pelistä koko talven.

Mielenkiintosta olisi tietää että minkä takia korjaus kestää, eikö ole osaavia korjaajia saatu vai onko varaosien saatavuudessa ongelmia? Vai saako tosiaan (pieni) inhimillinen virhe koko kattilan remonttiin?

 

[Grez]

Väitän, että tällaiset hinnat syntyvät markkinoiden tavasta ylireagoida poikkeukselliseen tilanteeseen, ei niinkään varsinaisista sähköpulasta tai tuotantokustannusten räjähtämisestä.

Oletuksella että puhut pörssihinnoista: Voi tosiaan olla että kaasumarkkina ylireagoi, joka heijastui myös sähkön hintaan. Mutta puhtaasti sähkömarkkinassa minusta vaikutti enemmänkin siltä, että se johtui pitkälti markkinoiden hitaudesta reagoida tilanteeseen. Eli lähinnä suuret kuluttajat olivat varmaan aluksi hintojen noustessa 500 euron pahemmalle puolelle tyyliin "ei voi mitään, vielä kalliimmaksi tulisi pistää tuotanto äkisti seis". Sittemmin markkinat ovat reagoineet (hitaasti) ja ostolaita ei enää ole "täynnä" 4000 euron eli "maksaa mitä maksaa" tarjouksia.

Ja tietenkään korkeat hinnat eivät johtuneet sähköpulasta (joka tarkoittaa että sähköä ei ole riittävästi millään hinnalla) vaan kohtuuhintaisen sähkön pulasta.

Jos taas puhut kiinteiden sopimusten tai futuurien hinnoista, niin siinä voi olla toki kyse ylireagoinnista.

 

[ossobucco]

Oletuksella että puhut pörssihinnoista: Voi tosiaan olla että kaasumarkkina ylireagoi, joka heijastui myös sähkön hintaan. Mutta puhtaasti sähkömarkkinassa minusta vaikutti enemmänkin siltä, että se johtui pitkälti markkinoiden hitaudesta reagoida tilanteeseen. Eli lähinnä suuret kuluttajat olivat varmaan aluksi hintojen noustessa 500 euron pahemmalle puolelle tyyliin "ei voi mitään, vielä kalliimmaksi tulisi pistää tuotanto äkisti seis". Sittemmin markkinat ovat reagoineet (hitaasti) ja ostolaita ei enää ole "täynnä" 4000 euron eli "maksaa mitä maksaa" tarjouksia.

Ja tietenkään korkeat hinnat eivät johtuneet sähköpulasta (joka tarkoittaa että sähköä ei ole riittävästi millään hinnalla) vaan kohtuuhintaisen sähkön pulasta.

Jos taas puhut kiinteiden sopimusten tai futuurien hinnoista, niin siinä voi olla toki kyse ylireagoinnista.

Ja pitää muistaa, että meistä jokainen on osa sähkömarkkinoita, joten kannattaa katsoa myös peiliin. Melkoista ylireagointia on täälläkin ollut havaittavissa viimeisen puolen vuoden aikana. Sellainen tulee kalliiksi.

 

[Shajk]

Mielenkiintosta olisi tietää että minkä takia korjaus kestää, eikö ole osaavia korjaajia saatu vai onko varaosien saatavuudessa ongelmia? Vai saako tosiaan (pieni) inhimillinen virhe koko kattilan remonttiin?

Osaavia korjaajia ei tietenkään löytynyt, kun urakka alkoi sillä että rakennettiin kopio korjauskohteesta millä harjoittaa, ja valmistettiin erikoistyökaluja korjausta varten.

On meillä ollut kylmiä talvia ja sähköntuotanto-ongelmia historiassa, mutta tällaista hintasirkusta ei ole koskaan aiemmin Suomessa nähty.

Hintapiikit oli pahemmat vuonna 2021.

Väitän, että tällaiset hinnat syntyvät markkinoiden tavasta ylireagoida poikkeukselliseen tilanteeseen, ei niinkään varsinaisista sähköpulasta tai tuotantokustannusten räjähtämisestä.

Marraskuu 2021 ja Joulukuu 2021 oli yli 1000€/MWh hintoja, olikin peräti yli 1300€ marraskuussa. 2022 markkina reagoi toisin, kysyntäjoustoa tuli paljon enemmän, ostajat oli vähän miettinyt että millä hinnalla tuo sähkö kannattaa jättää ostamatta, ja markkinalla oli selvästi i vähemmän "sähkö saa maksaa mitä vaan" ostajia.

Se voi perustua markkinapsykoosiin tai sitten tiukkaan kustannus-/kannattavuuslaskentaan tai jotain niiden väliltä.

Ostajapuoli ei ole ennen oikeasti miettinyt kannattavuutta, koska sähkö on "aina" ollut niin halpaa ettei tarvittu miettiä. 2022 Joulukuussa oli moni päivä jolloin periaatteessa kaikki sähkö joka oli laitettu myyntiin ostettiin, rahallakaan ei olisi saanut merkittävästi lisää. Pulasta/katkoista vältyttiin koska ostajapuolella oli nyt tarpeeksi joustoa. Sellaisessa tilanteessa missä kaikki saatavilla olevat sähkö ostetaan, niin ostajapuoli on enemmän se joka määrää sähkön hintatasoa.

 

[stindebinde]

Ei olis voinut OL2 vikaseisokki sattua parempaan aikaan. Ydinvoimaa tuotetaan nyt vain 1,9GW, mutta silti meille tulee tuontisähköä vain noin 0,5GW ja sähkö maksaa vain 30e/MW. Kiitos tuulimyllyjen jotka jauhaa yli 4GW teholla. Ilman tuulivoimaa olisimme nyt melkoisessa kusessa.

Joko tuulivoiman vastustajat alkaa ymmärtää mitä tuulivoima mahdollistaa kun kapasiteettia on runsaasti? Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, ne paikkaavat ja täydentävät toisia. Pelkkää ydinvoimaa ei vaan nyt saada äkkiä lisää mistään.

 

[Grez]

Ei olis voinut OL2 vikaseisokki sattua parempaan aikaan. Ydinvoimaa tuotetaan nyt vain 1,9GW, mutta silti meille tulee tuontisähköä vain noin 0,5GW ja sähkö maksaa vain 30e/MW.

Niin itse jäin pohtimaan, että pistivätköhän seisokin heti tälle viikonlopulle, kun katsoivat että tuulivoimaa on pirusti (joten ydinsähköstäkään ei paljoa makseta) vai vaatiko venttiilivika muutenkin välittömiä toimia...

 

[renee]

Viikon päästä OL3:n pitäisi käynnistyä ja tuottaa lähes täydellä teholla aina maaliskuun kaupalliseen käyttöönottoon asti, jonka jälkeen toivottavasti jatkuvasti.

Sään kuukausiennuste kattaa nyt jo helmikuun: lämmin ja sateinen sää jatkuu koko helmikuun ajan.

Kuukausiennusteen mukaan helmikuu on lauha ja sateinen – ensimmäinen talvilomaviikko näkyy jo ennusteessa - Forecan sääuutiset ja blogi

Helmikuu on kuukausiennusteen mukaan viikkokeskiarvoiltaan lauha ja sateinen. Viikkojen sisälle voi kuitenkin mahtua monenlaista säätä.

www.foreca.fi

 

[rock]

Niin itse jäin pohtimaan, että pistivätköhän seisokin heti tälle viikonlopulle, kun katsoivat että tuulivoimaa on pirusti (joten ydinsähköstäkään ei paljoa makseta) vai vaatiko venttiilivika muutenkin välittömiä toimia...

Voin kertoa että yksittäiset tuotantoyhtiöt vähät välittävät siitä mitä toiset tekevät tai mikä markkinatilanne on. Jos laitos on pysäytettävä, se on pysäytettävä. Eri asia on sitten yhtiöt jotka omistavat ison paletin eri tuotantomuotoja ja niillä on täydellinen kontrolli näihin tuotantoassetteihin (esim. Fortum, Vattenfal jne.), tällöin on mahdollista ehkä joustaa revisioissa ja suunnitella paremmin. Kannattaa huomata että tällöinkin herkästi tietyt toimet voidaan katsoa markkinamanipulaatioksi.

 

[Grez]

Kannattaa huomata että tällöinkin herkästi tietyt toimet voidaan katsoa markkinamanipulaatioksi.

Olisi aika nurinkurista jos ison laitoksen huoltoseisokin ajoittaminen sellaiseen hetkeen, kun ei ole sähköpulan uhkaa, katsottaisiin markkinamanipulaatioksi. Samalla logiikalla varmasti tuo mitä vesivoimalaitokset koko ajan tekee (tuottaa enemmän silloin kun on tyyntä ja vähemmän kun tuulista) on markkinamanipulaatiota.

 

[rock]

Olisi aika nurinkurista jos ison laitoksen huoltoseisokin ajoittaminen sellaiseen hetkeen, kun ei ole sähköpulan uhkaa, katsottaisiin markkinamanipulaatioksi. Samalla logiikalla varmasti tuo mitä vesivoimalaitokset koko ajan tekee (tuottaa enemmän silloin kun on tyyntä ja vähemmän kun tuulista) on markkinamanipulaatiota.

Tämän takia kirjoitin että tietyt toimenpiteet, en kaikki. Pointti oli että yksittäiset tuottajat eivät mieti koko systeemin tasapainoa, sitä varten on kantaverkkoyhtiöt. Ne voivat ja tekevätkin yhteistyötä varsinkin suurimpien tuottajien kanssa juurikin verkon stabiliteetin kanssa. Jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan että siitä saataisiin maksimaalinen tulos päivän/viikon/kuukauden/vuoden aikana. Ja suuret tuottajat sitten pohtivat miten sama tehdään koko tuotantopaletille. Juurikin huoltoajat vikaantumisten ulkopuolella on yleensä tarkoin suunniteltu että ne haittaavat minimaalisesti rahan taontaa.

Mikä sitten olisi markkinamanipulaatiota? Otetaan hypoteettinen esimerkki missä tuottajalla on vaa'ankieliasemassa olevaa lauhdekapasiteettia joka ns. määrittää tunnin hinnan. Näyttää siltä että seuraavana päivänä tuulee kovaa, jolloin tuottaja jättää tarjoamatta sinänsä toimivaa laitosta ollenkaan markkinalle siinä toivossa että hinta raketoi ihan eri lukemille ja näin säästyisi polttoainetta ja saman tuottajan tuulivoimakapsiteetti tuottaisi paljon paremmin. Tämä olisi helppo osoittaa markkinamanipulaatioksi. Sen sijaan jos muuten samassa tilanteessa lauhde tarjottaisiin markkinalle, mutta vaikka normaalia 20€/MWh korkeampaan hintaan olisi paljon vaikeampi osoittaa selkeä manipulaatio, korkeamman tarjonta hinnan voisi selittää ties vaikka millä. Ehkä tämä selvensi miksi markkinamanipulaatiosta on äärimmäisen vaikea jäädä kiinni, mutta voin taata että asioita kyllä seurataan. Rajan veto siihen mikä on normaalia bisnestä ja mikä manipulaatiota on varsin häilyvää.

 

[Grez]

Pointti oli että yksittäiset tuottajat eivät mieti koko systeemin tasapainoa, sitä varten on kantaverkkoyhtiöt.

Sähkömarkkinan lähtökohtana on nimenomaan että saadaan tuotanto ja kulutus tasapainoon ja markkinan kannalta eri toimijat pyrkivät optimoimaan toimintaansa. Mitä keinoja kantaverkkoyhtiöllä muka on miettiä systeemin tasapainoa jos tuottajat vähät välittäisivät markkinasta ja alkaisivat tuottaa sähköt silloin kun sille ei ole kysyntää?

Jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan että siitä saataisiin maksimaalinen tulos päivän/viikon/kuukauden/vuoden aikana. Ja suuret tuottajat sitten pohtivat miten sama tehdään koko tuotantopaletille. Juurikin huoltoajat vikaantumisten ulkopuolella on yleensä tarkoin suunniteltu että ne haittaavat minimaalisesti rahan taontaa.

No eikös se alkuperäinen viestini, johon ensin vastasit ollut ihan suoraan tätä, että "jokainen tuottaja pyrkii optimoimaan omaa tuotantoaan, eli miten saataisiin maksimaalinen tulos". Jos huoltoseisokissa on vaikkapa kahden viikon ikkuna, jonka aikana se täytyy tehdä niin tuloksen kannalta seisokki on järkevintä tehdä silloin, kun sähkön kysyntä on vähäistä ja tarjonta suurta.

Eli jos kirjoitan vähän laveammin tuon alkuperäisen viestini:

On tiedossa, että OL2:ssa oli venttiilivika, joka vaatii huoltoa.

Minä pohdin, että johtuikohan tuon venttiilin korjaamisen ajoitus viime viikonlopulle siitä että
a) Vika oli niin kriittinen että piti hoitaa muutaman päivän kuluessa
vai
b) Vika olisi ollut pari viikkoa aikaa huoltaa, mutta viime viikonloppu valikoitui ajankohdaksi markkinasta johtuen (sähkön hinta oletettavasti alhainen, koska paljon tarjontaa ja vähän kysyntää)

 

[rock]

On tiedossa, että OL2:ssa oli venttiilivika, joka vaatii huoltoa.

Minä pohdin, että johtuikohan tuon venttiilin korjaamisen ajoitus viime viikonlopulle siitä että
a) Vika oli niin kriittinen että piti hoitaa muutaman päivän kuluessa
vai
b) Vika olisi ollut pari viikkoa aikaa huoltaa, mutta viime viikonloppu valikoitui ajankohdaksi markkinasta johtuen (sähkön hinta oletettavasti alhainen, koska paljon tarjontaa ja vähän kysyntää)

Ilmeisesti en osannut tulkita ensimmäistä viestiäsi oikein. En voi kertoa suoraan missä firmassa olen töissä, mutta tunnen erittäin hyvin muun muassa TVO:n toimintalogiikkaa ja siellä ei kyllä mietitä esimerkiksi markkinahintaa juuri lainkaan. En myöskään ota kantaa juuri tähän vikaantumiseen, mutta yleisesti vikoja on kolme eri laatua:

1) vika estää laitoksen normaalin käytön ja se on korjattava viipymättä
2) vika haittaa laitoksen normaalia käyttöä ja se voi esimerkiksi rajoittaa maksimitehoa jne. ja se tuotantotavoitteiden täyttymisen takia pitää korjata pian
3) vian korjaaminen voidaan tehdä seuraavassa revisiossa

TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.

 

[Grez]

TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta heidän omistajansa luultavasti ovat hyvinkin mielissään jos seisokin takia joutuvat ostamaan sähkön muualta silloin kun se on halpaa tai vastaavasti pystyvät myymään ylijäämäsähköä markkinaan silloin kun se on kallista. Tuntuisi vähän erikoiselta yrityskulttuurilta, jos yhtiötä ei tippaakaan kiinnosta sen omistajien intressit.

 

[rock]

Tavallaan ymmärrän tämän, mutta heidän omistajansa luultavasti ovat hyvinkin mielissään jos seisokin takia joutuvat ostamaan sähkön muualta silloin kun se on halpaa tai vastaavasti pystyvät myymään ylijäämäsähköä markkinaan silloin kun se on kallista. Tuntuisi vähän erikoiselta yrityskulttuurilta, jos yhtiötä ei tippaakaan kiinnosta sen omistajien intressit.

Kannattaa katsoa TVO:n omistajakuntaa ja sitten tajuat miten sekalainen seurakunta siellä on ja miten eriävät heidän intressit ovat keskenään. Lisäksi iso osa omistajista on kilpailijoita keskenään joten markkinahinnasta ei voida edes keskustella, muuten kuin liturgiatasolla. Ja TVO on Mankalayhtiö jonka ainoa tarkoitus on tarjota omakustannushintaista sähköä sen omistajille.

 

[Grez]

Tuo toteamus sekalaisesta seurakunnasta varmasti pitää paikkansa, mutta uskon että edellinen väitteeni pitää paikkansa ainakin 95% omistajien kohdalla. Ainoa tapaus, jossa se ei pätisi olisi jos omistaja tarvitsee itse sähköä "hiljaisena aikana", eli esim. öisin ja viikonloppuisin, eikä tällä omistajalla ole mahdollisuutta ostaa tai myydä sähköä muuta kautta. Et jos ajatellaan että omistajat äänestäisivät sellaisten seisokkien, joiden ajankohdassa on liikkumavaraa, ajoituksesta, niin äänestystulos olisi varmasti se, että seisokkien toivotaan ajoittuvan edullisiin aikoihin.

 

[Lämpöpumppu]

Ilmeisesti en osannut tulkita ensimmäistä viestiäsi oikein. En voi kertoa suoraan missä firmassa olen töissä, mutta tunnen erittäin hyvin muun muassa TVO:n toimintalogiikkaa ja siellä ei kyllä mietitä esimerkiksi markkinahintaa juuri lainkaan. En myöskään ota kantaa juuri tähän vikaantumiseen, mutta yleisesti vikoja on kolme eri laatua:

1) vika estää laitoksen normaalin käytön ja se on korjattava viipymättä
2) vika haittaa laitoksen normaalia käyttöä ja se voi esimerkiksi rajoittaa maksimitehoa jne. ja se tuotantotavoitteiden täyttymisen takia pitää korjata pian
3) vian korjaaminen voidaan tehdä seuraavassa revisiossa

TVO on siitä erikoinen eläin että siellä on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon sähköä, mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja toimittaa se omistajille. Se mitä muu markkina tekee ei ole heille relevanttia.

Tuohon ykköskohtaan liittyen ydinvoima-alalla on turvallisuustekniset käyttöehdot, jotka sanelevat aika pitkälti voidaanko tuotantoa jatkaa tietyn komponentin vikaantuessa. Esimerkiksi tietyille venttiileille on annettu sulkeutumiselle aikakriteerit, jotka on täytettävä käyttökuntoisuuden varmistamiseksi. Mikäli määräaikaiskokeessa ei saavuteta haluttua tulosta, voidaan laitos joutua ajamaan alas huoltoon.

 

[renee]

Kuluvaan tammikuuhun verrattuna pörssisähkön kuukauden keskihinta oli halvempi viimeeksi lokakuussa 2021. Kyllä, 2021.

Tähän väliin mahtuu monenlaista säätä, monenlaista maakaasun hintaa, monenlaista Venäjältä tuodun sähkön määrää, energiapakotteita ja vapaata kauppaa, sotaa ja rauhaa. Olisiko suurin syy hintatasoon kuitenkin korvien välissä, eli kun trendi kääntyy, se vain kääntyy. Olisiko nyt niin, että elämme nyt halventuvan sähkön trendissä, toivotaan niin.

Sähkön hinta rajusti alas tammikuussa

Pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli tammikuussa 8,66 senttiä kilowattitunnilta.

www.iltalehti.fi

 

[ossobucco]

Huomenna alkaa vähätuulisempi jakso, joka kestänee pitkälle ensi viikkoa. Mielenkiinnolla odotan, mille tasolle sähkön hinta asettuu.

 

[chrisekh]

Huomenna alkaa vähätuulisempi jakso, joka kestänee pitkälle ensi viikkoa. Mielenkiinnolla odotan, mille tasolle sähkön hinta asettuu.

Jos ei ole pakkasta niin ei se hulluna nouse. Yhteistuotantolaitokset kuitenkin tuottavat kivasti sahkoa.

 

[Grez]

Huomenna alkaa vähätuulisempi jakso, joka kestänee pitkälle ensi viikkoa. Mielenkiinnolla odotan, mille tasolle sähkön hinta asettuu.

Forecan ennusteen mukaan tosin sunnuntaina olisi 4,5GW tuulivoimaa. Arkena tosiaan näyttää vähätuuliselta.