Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Markkanen]

Onko veikkauksia siitä onko tämä liikaa vai liian vähän tai liian nopeaa vai hidasta?

Seuraavia tietoja on näkynyt: Yhteensä kyselyitä Fingridille on tullut 163 GW ja julkistettuja tuulivoimahankkeita on noin 44 GW:n edestä.

Verkkokyselyjä tullut myös aurinkovoimasta, päivänluku on nyt 46GW.

 

[zepi]

Kyse on siitä että jos elektrolyysereiden käyttöaste jää alhaiseksi, niin niitä tarvitaan paljon enemmän, ks. edelliset viestit. 2030-luvulla kun vaaditaan 1 h:n ajallista korrelaatiota, niin jos vesivoimaa käytetään elektrolyysereiden käyttöasteen nostamiseen, niin säätövoimaa jää muuhun käyttöön vähemmän. Se käykö sitten näin, on hyvä kysymys.

On mielipuolista kuvitella käyttävänsä vesivoimaa elektrolyysiin jollain 40% hyötysuhteella jotta voi käyttää vetyä sitten joskus myöhemmin säätövoiman tuotantoon.

Missä ihmeen skenaariossa tuossa voisi olla mitään taloudellista järkeä?

 

[jarppi83]

On mielipuolista kuvitella käyttävänsä vesivoimaa elektrolyysiin jollain 40% hyötysuhteella jotta voi käyttää vetyä sitten joskus myöhemmin säätövoiman tuotantoon.

Missä ihmeen skenaariossa tuossa voisi olla mitään taloudellista järkeä?

Ainoastaan silloin, jos muutoin jouduttaisiin ohijuoksuttamaan. Hankala kyllä kuvitella muutoin ko. Tilannetta. Itse nyt kuvittelisin, että moinen tilanne voisi olla ennakointia rankkasateeseen/tulvaan ja ajetaan varastot minimirajoille.

 

[Shajk]

Ensimmäinen isompi tehdas pysähtyi AKTn lakon takia. Noin 100MW verran kulutusta tippui pois.

Hinnat tiistaina yllättävän kesyjä vaikka tyyntä ja kylmää. Keskiviikoksi Foreca ennustaa 7 tunniksi 0MW tuulivoimaa, ja yli 4000MW sähköä tarvittaisiin lämmitykseen keskiviikkona.

 

[Eronto]

Ainoastaan silloin, jos muutoin jouduttaisiin ohijuoksuttamaan. Hankala kyllä kuvitella muutoin ko. Tilannetta. Itse nyt kuvittelisin, että moinen tilanne voisi olla ennakointia rankkasateeseen/tulvaan ja ajetaan varastot minimirajoille.

Näin varmaan.

Mutta yleisesti ottaen myyjien tavoitteena ei ole toimia "yhteiseksi hyväksi", vaan saada mahdollisimman hyvä hinta tuotteestaan. Joten en pidä ihan poissuljettuna sitä että jossain muissakin markkinatilanteissa tuottajien kannattaisi myydä osa/hieman tuotannostaan vihreän vedyn tuottajille, jos sillä saa keskimääräistä hintaa nostettua, koska sehän on myyjien tavoite.

 

[Eronto]

Kuinka paljon säätövoimaa voitaisiin tarvita Suomessa vuonna 2050?

Arvioin tätä Ranskan RTE-operaattorin (vastaa Fingridiä) vuoden 2021 tutkimusraportin perusteella, olettaen että sähköntarve kasvaa Suomessa samaan tapaan kuin Ranskassa (baseline 35%-44%:n kasvu). Ranskan sähkönkulutus on nykyään n. 450 TWh ja kun oletetaan Suomen sähkönkulutukseksi n. 90 TWh (87 TWh v. 2021), on Suomen kulutus noin viidesosa Ranskan kulutuksesta. Tämän perusteella voidaan skaalata RTE-operaattorin tutkimuksen lukuja jakamalla ne 5:llä, ks. alla olevat kuvat.

Kuvasta havaitaan että ”low-carbon hydrogen” tarve 50 TWh/5 = 10 TWh on pieni Suomen suunnitelmiin verrattuna. Tästä voidaan päätellä että säätövoiman tarve voisi olla suurempi Suomessa tältä osin, mutta oletetaan se jatkossa kuitenkin samanlaiseksi (kun ei ole muita lukuja käytettäväksi). Samoin 35%:n kasvu on pieni. Vesivoimaa on Ranskassa kuitenkin merkittävästi eli n. 60 TWh.

Suomeen skaalattu säätövoiman tarve vuonna 2050 on esitetty seuraavassa kuvassa.

Kuvan merkinnät tarkoittavat seuraava:

• N03 sisältää 50% ydinvoimaa v. 2050
• N2 sisältää 36% ydinvoimaa v. 2050
• N1 sisältää 26% ydinvoimaa v. 2050, mutta uusiutuvat ylittävät 80% v. 2060
• M23 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen maa- ja merituulivoimaan
• M1 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen aurinkovoimaan
• M0 sisältää 100% uusiutuvia v. 2050

RTE:n raportin Ranskan tuloksia skaalaamalla (New capacity needs) saadaan säätövoiman tarpeeksi
5.6 GW – 13.6 GW, ylläolevan kuvan mukaisesti eri konfiguraatioissa (tuotantomikseissä). Ydinvoimaa eniten sisältävä N03 vaatisi vähiten uutta säätövoimaa vuonna 2050 tämän mukaan. Suomen tapauksessa siihen pääseminen on kuitenkin epätodennäköistä, koska sähköntarve kasvaa todennäköisesti niin nopeasti ettei ydinvoimaa ole samaan aikaan saatavilla (ks. edelliset viestit), eivätkä energy-only –markkinat mahdollista kannattavaa ydinvoimaan investointia.

Kuinka vaadittu uusi säätövoima sitten voidaan tuottaa? Jos se halutaan tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä, niin silloin vaihtoehtona on vain uudet lämpöön perustuvat voimalaitokset (thermal power plants), jotka käyttävät polttoaineenaan vähähiilistä/vihreää vetyä. Näitä ovat kaasuturbiinilaitokset (OCGT ja CCGT) ja moottorivoimalat. Suomen energia-only –markkinat eivät kuitenkaan tällä hetkellä oikein mahdollista näihinkään investointia, joten "jotain tarttis tehdä".

Alla ote RTE-raportista:

”Building new thermal power plants fuelled by decarbonised gas is necessary in scenarios without a proactive nuclear revival”

”Extensive development of renewable energy sources like wind and solar power cannot be envisaged without having dispatchable resources available as well. In particular, the system must be able to operate by releasing energy if there is no wind for several weeks in a row, which cannot be guaranteed by batteries or smart demand management. Hydropower reserves will not suffice to meet this need, and there is no other way to cover it than with nuclear plants or thermal power plants fuelled by decarbonised gas.

Building new decarbonised thermal power plants is a technical necessity in these scenarios. In France, the smaller the nuclear fleet becomes, the greater the need will be. It becomes massive in the 100% renewables scenarios or if the nuclear revival is weak: about 30 GW, which would be more thermal power plants than France has had since the 1970s (it currently has 16 fossil gas-powered plants). On the other hand, it may be avoided in robust nuclear revival scenarios if interconnections with the European power system are significant and fluid.

Note that these plants will operate infrequently: they will serve as backup capacity in case other types of generation are unavailable.”

Käytin noissa edellisissä laskelmissa melko maltillista sähkönkulutuksen kasvua vuoteen 2050 mennessä eli n. 90 TWh:sta -> 130 TWh:iin v. 2050, joka on n. 44%:n kasvu. Esim. ruotsalaiset ovat käyttäneet paljon korkeampaa yli 80%:n kasvua. Joten muutetaan tätä korkeammaksi arvoon
160 TWh, joka on n. 78% enemmän ja katsotaan mitä se vaikuttaa.

Alla on tätä kasvua vastaavasti skaalattu kuva. Nyt säätövoiman tarpeksi tulee 6.9 GW – 16.7 GW.

Lisäys:

Säätövoiman arvot ovat seuraavat 160 TWh:n tapauksessa:

- N03 = 6.9 GW
- N2 = 8.5 GW
- N1 = 10.5 GW
- M23 = 12.3 GW
- M1 = 13.5 GW
- M0 = 16.7 GW

 

[HTK12]

Kyse on siitä että jos elektrolyysereiden käyttöaste jää alhaiseksi, niin niitä tarvitaan paljon enemmän, ks. edelliset viestit. 2030-luvulla kun vaaditaan 1 h:n ajallista korrelaatiota, niin jos vesivoimaa käytetään elektrolyysereiden käyttöasteen nostamiseen, niin säätövoimaa jää muuhun käyttöön vähemmän. Se käykö sitten näin, on hyvä kysymys.

Kuka siihen vedyn tuotannon säätövoimaan on valmis investoimaan? Suomeen hiilineutraalin/vähähiilisen säätövoiman rakentaminen tulee olemaan todella kallista. Vesivoimaa ei voida helposti enää paljoa lisätä ja ydinvoima on liian kallista rakentaa säätövoimaksi nykyhinnoilla. Muutenkin tuon vedyn tuottamisen idea mielestäni menee siinä vaiheessa, kun aletaan sille paljon säätövoimaa rakentamaan. Itse näkisin sen vedyn juuri tapana varastoida energiaa kun kaikkea tuotettua sähköä ei voida suoraan hyödyntää. Elektrolyyserin käyttötunnit ilman isompaa huoltoa on rajalliset ja hyötysuhde on mikä on niin näkisin järkevämpänä ajaa niitä kun sähkö on halpaa eli siitä on ylituotantoa ja sähkö on halpaa. Kalliilla sähkön hinnalla karkaan sen vedyn tuottamisen hintakin.

 

[Eronto]

Kuka siihen vedyn tuotannon säätövoimaan on valmis investoimaan? Suomeen hiilineutraalin/vähähiilisen säätövoiman rakentaminen tulee olemaan todella kallista. Vesivoimaa ei voida helposti enää paljoa lisätä ja ydinvoima on liian kallista rakentaa säätövoimaksi nykyhinnoilla. Muutenkin tuon vedyn tuottamisen idea mielestäni menee siinä vaiheessa, kun aletaan sille paljon säätövoimaa rakentamaan. Itse näkisin sen vedyn juuri tapana varastoida energiaa kun kaikkea tuotettua sähköä ei voida suoraan hyödyntää. Elektrolyyserin käyttötunnit ilman isompaa huoltoa on rajalliset ja hyötysuhde on mikä on niin näkisin järkevämpänä ajaa niitä kun sähkö on halpaa eli siitä on ylituotantoa ja sähkö on halpaa. Kalliilla sähkön hinnalla karkaan sen vedyn tuottamisen hintakin.

Tästä erikoistapauksesta, johon tämä kommenti liittyy, on viestejä myöhemmin, joten ei siitä sen enempää.

näkisin järkevämpänä ajaa niitä kun sähkö on halpaa eli siitä on ylituotantoa ja sähkö on halpaa.

Tähän liittyen olen aika moneen kertaan aiemmissa viesteissä selittänyt, miksei tuo usein esitetty ajatus pelitä. Eli toiminnasta tule kannattamatonta, jos noin toimittaisiin.

 

[HTK12]

Tästä erikoistapauksesta, johon tämä kommenti liittyy, on viestejä myöhemmin, joten ei siitä sen enempää.

Tähän liittyen olen aika moneen kertaan aiemmissa viesteissä selittänyt, miksei tuo usein esitetty ajatus pelitä. Eli toiminnasta tule kannattamatonta, jos noin toimittaisiin.

Se on toki selvää, että se nostaa sen vedyn hintaa, mutta veikkaan sen hiilineutraalin säätövoiman rakentamisen Suomen maksavan vielä enemmän mitä käyttöasteen nostamisella parannetaan vedyn kustannustehokkuutta. Eli en näe tuollaista kannattavaksi (vai oliko jossain siitä säätövoiman hinnasta laskelmia?). Jos sitä vetyä käytetään säätövoimana ja prosessin kokonaishyötysuhde on vaikka 40%, niin aika kalliiksi tulee kun energiasta yli puolet hukataan + investoinnit säätövoimaan. Palataan taas siihen kuka on valmis siihen säätövoimaan investoimaan, että elekrolyyserien käyttöaste saadaan nostettua? Vesivoiman tuottaja saanee parhaan hinnan myymällä sen pörssin kautta mahdollisimman kalliiseen hintaa vrt. myymällä suoraan vedyn tuottajille. Hiilineutraali vety on ajatuksena kaunis, mutta jos se ei ole kustannustehokas ratkaisu, niin en näe sen nousevan edellä esitettyihin mittasuhteisiin. Toki voihan sen kanssa käydä kuten tuulivoiman, että jossain vaiheessa ylitetään se piste, missä kehityksen seurauksena hinta laskee niin paljon, että ne ovat kustannustehokkaita ratkaisuja.

 

[Shajk]

Meri-Pori on lähtenyt käyntiin taas. Markkinatiedotteiden mukaan enää ei pitäisi olla mitään vikoja, mutta tällä hetkellä ei ole vielä jaksanut saada tehoja ylös.

 

[Eronto]

Elektrolyysereiden käyttöasteen nostamisesta seuraavassa.

Varsinkin alkuvaiheessa elektrolyyserit ovat vielä melko kalliita eli CAPEX-osuus nousee korkeaksi, jos niiden käyttöaste jää matalaksi, kuten olen aiemmissa viesteissä kertonut. Tällöin tuotetusta vedystä tulee kalliimpaa, mutta suurin ongelma voi olla kuitenkin se, että tarvitaan suuri kalliovarasto vedyn varastointiin, joka voi nostaa vedyn hintaa luokkaa 30 €/MWh, kuten ruotsalaisesta H2ESIN- tutkimuksesta voi päätellä.

Käyttöastetta voi kuitenkin nostaa siten että ostaa PPA-sopimuksilla tuulivoimaloilta enemmän sähköä, kuin mitä pystyy käyttämään niiden huipputuotannon aikaan. Käyttämättömän halvan sähkön voi sitten myydä verkkoon, josta sitä voivat ostaa esim. sähkökattiloiden omistajat. Tämä tuntuisi toimivan ainakin ennen vuotta 2030, jonka jälkeen vaaditaan 1 tunnin korrelaatio ostetun ja käytetyn sähkön välille, jotta tuotettua vetyä voidaan kutsua vihreäksi. Mikä tämän estäisi?

Mutta miksei noin voisi toimia myös vuoden 2030 jälkeen? Vaikka sähkön käyttöä vihreän vedyn valmistamiseen pitää tilastoida tunneittain, niin voihan sen ylimääräisen edelleenkin myydä, vaikkei sitä voikaan tilastoida vihreän vedyn valmistukseen käytetyksi?

 

[ossobucco]

Huomenna sitten toteutuu syksyllä ennustettu kauhuskenaario: koko maassa on pakkaspäivä, tuulisähköä ei juuri tule ja Olkiluoto 3 ei tuota sähköä. Tavoitellaanko maagista 4 euron rajaa? No ei. Vuorokausi alkaa hinnalla 12,21 snt/kWh. Huippuhinta on klo 9-10 19,40 snt/kWh ja laskee siitä heilahdellen niin, että klo 23-24 hinta on 3,76 snt.

Lisätty: vuorokauden painottamaton keskiarvo on 14,79 snt/kWh.

 

[chrisekh]

Kauhuskenaariossa kulutus ei olisi vahentynyt.

 

[ossobucco]

Kauhuskenaariossa kulutus ei olisi vahentynyt.

Miksei?

 

[Grez]

Aluksihan kulutus ei tuntunut reagoivan todella korkeisiinkaan hintoihin.

Kuten itse totesin jo aiemmin niin kyseessä oli ihan normaali ylilyönti. Markkinahäiriö aiheutti hintapiikin, koska markkinat eivät välittömästi reagoineet muuttuneeseen tilanteeseen. Kun ylilyönti herätti markkinat, ne alkoivat reagoimaan ja tilanne helpottui.

 

[chrisekh]

Miksei?

Koska silloin se olisi nykyista vastaava skenaario joka ei ole kauhuskenaario.

 

[ossobucco]

Koska silloin se olisi nykyista vastaava skenaario joka ei ole kauhuskenaario.

Se oli nimenomaan kauhuskenaario, joka sai aikaan sähkön säästämisen, joka näin ollen on olennainen osa skenaariota.

 

[Eronto]

Kuka siihen vedyn tuotannon säätövoimaan on valmis investoimaan?

Kyse ei ole vedyn tuotannon säätövoimasta, vaan energiantuotannon säätövoimasta. Mutta kuten olen tänne kirjoitellut aiemmin, niin nykyisillä energy-only –markkinoilla hiilineutraaliin säätövoimaan tuskin investoi kukaan. Asiaa voidaan korjata siten että investointi tulee kannattavaksi, esim. seuraavilla tavoilla

• annetaan tämä Fingridin huolehdittavaksi, joka sitten ostaa tarvittavan lisäkapasiteetin
• avataan kapsiteettimarkkinat, joiden avulla lisäkapasiteetti saadaan
• luodaan keskitetty ostaja, joka tekee CfD-ostosopimuksia tarvittavasta säätövoimasta

Suomeen hiilineutraalin/vähähiilisen säätövoiman rakentaminen tulee olemaan todella kallista. Vesivoimaa ei voida helposti enää paljoa lisätä ja ydinvoima on liian kallista rakentaa säätövoimaksi nykyhinnoilla.

Tulee kalliiksi mihin verrattuna? Ei taida olla sellaista vaihtoehtoa ettei pyritä hiilineutraaliin energiantuotantoon. Olemme EU:ssa, ja koska niin on päätetty, niin eiköhän se meilläkin tehdä. Lisäksi nuo luvut koskivat vuotta 2050, johon on vielä tovi aikaa.

Jos nuo 160 TWh:n luvut hirvittää, niin päivitin myös 130 TWh:n kohdalle ykstyiskohtaiset arvot eri RTE:n konfiguraatioille.

Muutenkin tuon vedyn tuottamisen idea mielestäni menee siinä vaiheessa, kun aletaan sille paljon säätövoimaa rakentamaan.

RTE:n raportissa vihreää vetyä tuotettiin aika vähän verrattuna niihin hurjiin ennusteisiin joita on esitetty. Suomeen skaalattuna 10 TWh, kun arvioitu sähköntuotanto oli 130 TWh vuonna 2050 ja n. 23% enemmän 160 TWh:n tapauksessa. Säätövoimaa ei rakenneta vedylle, vaan sen avulla tuotetaan säätövoimaa RTE:n raportissa.

 

[Markkanen]

Vähän vielä siirtyy: Olkiluoto 3:n käynnistyminen lykkääntyy jälleen

 

[renee]

Vähän vielä siirtyy: Olkiluoto 3:n käynnistyminen lykkääntyy jälleen

Tää on niin komea lista, että pistetään jonon jatkoksi

6.2.2023
10.2.2023
14.2.2023
20.2.2023
25.2.2023
3.3.2023
13.3.2023

 

[JaniKari]

Huomenna sitten toteutuu syksyllä ennustettu kauhuskenaario: koko maassa on pakkaspäivä, tuulisähköä ei juuri tule ja Olkiluoto 3 ei tuota sähköä. Tavoitellaanko maagista 4 euron rajaa? No ei. Vuorokausi alkaa hinnalla 12,21 snt/kWh. Huippuhinta on klo 9-10 19,40 snt/kWh ja laskee siitä heilahdellen niin, että klo 23-24 hinta on 3,76 snt.

Lisätty: vuorokauden painottamaton keskiarvo on 14,79 snt/kWh.

Syksyllä energian riittävyys oli suuri kysymysmerkki ja kaikki halusivat varmistaa varastojen riittävyyden talven yli. Leuto talvi , energian säästö ja LNG-kaasun hyvä saatavuus on vienyt pahimmat uhkakuvat ja hinnat ovat tähän reagoineet.

 

[HTK12]

Kyse ei ole vedyn tuotannon säätövoimasta, vaan energiantuotannon säätövoimasta. Mutta kuten olen tänne kirjoitellut aiemmin, niin nykyisillä energy-only –markkinoilla hiilineutraaliin säätövoimaan tuskin investoi kukaan. Asiaa voidaan korjata siten että investointi tulee kannattavaksi, esim. seuraavilla tavoilla

• annetaan tämä Fingridin huolehdittavaksi, joka sitten ostaa tarvittavan lisäkapasiteetin
• avataan kapsiteettimarkkinat, joiden avulla lisäkapasiteetti saadaan
• luodaan keskitetty ostaja, joka tekee CfD-ostosopimuksia tarvittavasta säätövoimasta

Niin ei investoi koska se ei taloudellisesti kannattavaa. Ihan kuten vihreän vedyn tuotanto ei vielä ole. Kyllä energia ratkaisujen pitää olla ensisijaisesti kustannustehokkaita. Ei tähän mitään kallista tukihimmeliä pidä alkaa rakentamaan.

Tulee kalliiksi mihin verrattuna? Ei taida olla sellaista vaihtoehtoa ettei pyritä hiilineutraaliin energiantuotantoon. Olemme EU:ssa, ja koska niin on päätetty, niin eiköhän se meilläkin tehdä. Lisäksi nuo luvut koskivat vuotta 2050, johon on vielä tovi aikaa.

Siihen nähden mitä energia tuotanto maksaa nyt. Ei kait tässä kukaan ole sanonutkaan, ettei pyrittäisi hiilineutraaliin tuotantoon. Uuden hiilineutraalin säätövoiman rakentaminen Suomessa on vaan liian kallista isossa mittakaavassa, tai ainakin on vielä. Ei tässä voida lähteä piikki auki rakentamaan hiilineutraalia säätöivoimaa hinnalla millä hyvänsä. Kyllä sen on oltava kustannustehokas ratkaisu tai sitten sellaista ei rakenneta. Eiköhän tämä talvi ole nyt näyttänyt aika monelle unelmoijalle, että energian hinta pitää olla järkevä. Toki on aikaa, mutta ei tuo nyt ihan mahdottomasti ole kuitenkaan noin isoon murrokseen. Nythän vetyä ei vielä taideta edes missään käyttää säätövoimana isossa mittakaavassa, joten ensin pitää kehittää turbiineista lähtien kaikki. Täysin mahdollista on myös se että noita hiilineutraaliuden ehtoja viilataan (esim. Saksahan halusi tilapäisesti maakaasun hiilineutraaliksi vaikka se ei sitä ole todellisuudessa). Samanlaisia silmänkääntötemppuja voi olla luvassa lisää. Saksahan lisäsin hiilen polttoa viime vuonna. Siellä on muistaakseni sähköntuotannosta fossiilivapaata vasta ~50%, meillä vastaava lukema oli 86% 2021. Tuulivoimaa aika kovassa vastatuulessa siellä ja parina viime vuonna eivät ole päässeet päästövähennys tavoitteisiinsa. Joten aika paljon on siellä vielä tehtävä kun ydinvoimalatkin ovat päättäneet sulkea. Meillä tilanne on paljon paremmalla mallilla. Viime vuosi oli ennätysvuosi tuulivoiman rakentamisessa ja OL3 pitäisi jossain vaiheessa alkaa tuottamaan, joten hiilineutraalin tuotannon osuus tulee meillä nousemaan. En siis vielä näe mitään suurta kiirettä meillä alkaa rakentamaan vetyyn nojaavaa säätövoimaa, jos ja kun se ei vielä ole kustannustehokasta.

On täysin mahdollista, että tässä tulee joku läpimurto vedyntuotantoon ja sen tuotanto saadaan kannattavaksi vaikka 30% käyttöasteella, jolloin sitä voitaisiin tehdän tuulivoiman tuottaessa paljon halpaa sähköä. Eikä se tulevaisuuden ratkaisu edes välttämättä ole vety, vaan joku ihan muu. Lämpö varastojakin on viime vuosina alettu kehittämään ja rakentamaan. Tuulivoimaa kannattaa kyllä rakentaa, kun se taitaa olla se kaikista halvin tuotantomuoto, jota voidaan Suomessa lisätä. Nykyisellä tahdilla saadaan vielä tovi rakentaan tuulivoimaa, ennen kuin tuotantoa on niin paljon ettei sitä voida suoraan käyttää meillä tai myydä ulkomaille. Tuulivoima ei yksin pysty vastaamaan kulutuksen kasvuun, vaan lisäksi tarvitaan perusvoimaa, joten ydinvoimaa saatetaan meillä rakentaa vielä reilustikkin lisää 2050 mennessä.

 

[dot1q]

Vähän vielä siirtyy: Olkiluoto 3:n käynnistyminen lykkääntyy jälleen

Nykypäivän versio vanhasta sanonnasta ,

Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.

Valmistuu kuin Olkiluoto 3.

 

[Eronto]

Niin ei investoi koska se ei taloudellisesti kannattavaa. Ihan kuten vihreän vedyn tuotanto ei vielä ole. Kyllä energia ratkaisujen pitää olla ensisijaisesti kustannustehokkaita. Ei tähän mitään kallista tukihimmeliä pidä alkaa rakentamaan.

Tuulivoima ei yksin pysty vastaamaan kulutuksen kasvuun, vaan lisäksi tarvitaan perusvoimaa, joten ydinvoimaa saatetaan meillä rakentaa vielä reilustikkin lisää 2050 mennessä.

Ydinvoimaa kannatan minäkin kovasti, mutta ongelmia on pari kappaletta:
- mistä sitä saisi tarvittavalla aikataululla
- kuka siihen investoisi nykyisillä energia-only -markkinoilla.

Viimemainittu on sama ongelma kuin hiilineutraalin säätövoiman kanssa, joten ratkaisuvaihtoehdotkin ovat samanlaiset.

Tuo RTE:n tutkimus osoitti juuri sen, että ydinvoimaa ja tuulivoimaa kannattaisi olla sopivassa suhteessa, jolloin saadaan kustannusoptimi ratkaisu. Mutta ydinvoimalla on tällä hetkellä saatavuusongelma, joka kyllä helpottanee jossain 2030-luvun loppupuolella. Mutta luultavasti sitä ennen jo tarvitaan sitä hiilineutraalia säätövoimaa, koska tuulivoimaa rakennetaan kovaa vauhtia ja hiilineutraalille säätövoimalle ei sitten ole oikein vaihtoehtoja.

 

[HTK12]

Ydinvoimaa kannatan minäkin kovasti, mutta ongelmia on pari kappaletta:
- mistä sitä saisi tarvittavalla aikataululla
- kuka siihen investoisi nykyisillä energia-only -markkinoilla.

Viimemainittu on sama ongelma kuin hiilineutraalin säätövoiman kanssa, joten ratkaisuvaihtoehdotkin ovat samanlaiset.

Itse näen, että ratkaisujen rakentaminen pitää olla markkinaehtoista, eli kannattavaa. Mitään tukihimmeleitä en itse ainakaan haluaisi, koska kuluttajat lopulta maksaa ne kuitenkin. Ydinvoimalla on lisäksi ongelma sen kova vastustus tietyissä piireissä tehden siitä riskisijoituksen kun ei voi ennustaa missä vaiheessa sille näytetään peukkua alas kuten Saksassa.

Tuo RTE:n tutkimus osoitti juuri sen, että ydinvoimaa ja tuulivoimaa kannattaisi olla sopivassa suhteessa, jolloin saadaan kustannusoptimi ratkaisu. Mutta ydinvoimalla on tällä hetkellä saatavuusongelma, joka kyllä helpottanee jossain 2030-luvun loppupuolella. Mutta luultavasti sitä ennen jo tarvitaan sitä hiilineutraalia säätövoimaa, koska tuulivoimaa rakennetaan kovaa vauhtia ja hiilineutraalille säätövoimalle ei sitten ole oikein vaihtoehtoja.

Ainakin toistaiseksi meillä pohjoismaissa on vesivoimaa saatavilla aika paljon säätövoimaksi (nythän sitä ajetaan perusvoimana aika paljon). Mikäli tuulivoimaa tulee sopivasti lisää kulutukseen nähden, niin sitä uutta säätövoimaa ei välttämättä paljoa tarvita (riippuu toki paljonko kulutus kasvaa). Kun tuulivoiman tuotanto kasvaa, niin CHP-laitokset voivat halvan sähkön aikaan käyttää sitä tuulivoimalla tuotettua halpaa sähköä veden lämmittämiseen ja polttaa biomassaa sitten lähinnä tuulettomilla keleillä muuttuen ainakin osittain säätövoimaksi. Kun CHP:t voivat hyödyntää tuulivoimaa jää biomassaa enemmän säätövoima käyttöön. Energian varastointi, kulutusjousto ja energiatehokkuuden kasvattaminen auttanevat myös. Entistä isommat tuulivoimalat ja merivoima myös tuottavat tasaisemmin. Tuulivoiman huipputuotannon aikana osa tuotannosta vientiin ja vastaavasti tuontia kun tuulivoima ei tuota paljoa. Eli vaatii todella isoa tuulivoimakapasiteettia, jos energian kulutuksen kasvu on vaikka se mitä Ruotsissa arvioivat. Meillä tosin tuulivoiman rakentamista ainakin nyt rajoittaaa runkoverkon kapasiteetti ja viime vuoden ennätystahdista tullaan luultavasti jäämään kunnes se saadaan ratkaistua. Vihreän vedyn tuotantoon yksi vaihtoehto voisi olla tehdä sopimuksia ns. yli tarpeen ja myyvän huipputuotannon aikaan ylijäämä sitten vaikka pörssin kautta. Meillä onneksi sähköntuotannosta jo 2021 86% oli hiilineutraalia, joten ihan hyvällä mallilla siltä osin vaikka Saksaan verrattuna.

Vedyn osalta itseäni nykytekniikalla mietityttää lähinnä mikä se loppuhinta sille säätövoimalla tuotetulle energialle sitten on. Säätövoimana kokonaishyötysuhteen ollessa ~40% veikkaan tuosta melkoisen kallista säätövoimaa. Pitää siis yrittää etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja ja itse en ihan vakuuttunut ole, että vety on vielä nykytekniikalla sitä. Erilaiset lämpövarastot voivat olla vetyä kustannustehokkaampi ratkaisu, riippuen minkälainen hyötysuhde niissä päästään ja näitä kehitetään Suomessakin. Toki tekniikalla on aikaa vielä kehittyä 2050 mennessä. Aika nopeasti tuulivoimakin lopulta muuttui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Siinä vaiheessa kun uusiutuvaa energiaa alkaa olla energiaa varastoivaksi veikkaisin ratkaisujakin olevan nykyistä paremmin. Mitä suurempi tarve sen enemmän niiden kehitykseen tullaan ihan markkinaehtoisesti panostamaan.

 

[sammy123]

Huomenna sitten toteutuu syksyllä ennustettu kauhuskenaario: koko maassa on pakkaspäivä, tuulisähköä ei juuri tule ja Olkiluoto 3 ei tuota sähköä. Tavoitellaanko maagista 4 euron rajaa? No ei. Vuorokausi alkaa hinnalla 12,21 snt/kWh. Huippuhinta on klo 9-10 19,40 snt/kWh ja laskee siitä heilahdellen niin, että klo 23-24 hinta on 3,76 snt.

Lisätty: vuorokauden painottamaton keskiarvo on 14,79 snt/kWh.

Pörssisähkön hintapiikit loppuivat samalla kellonlyömällä kun SDP alkoi puhumaan hintakatosta. 130 000 kotitaloutta ilmeisesti riitti lypsylähteeksi ( 130 000 suomalaista solmi sähkösopimuksen huonoon aikaan – nyt sähköyhtiöitä vaaditaan rientämään apuun ) Sattumaako? Tuskin....

 

[mattix]

Pörssisähkön hintapiikit loppuivat samalla kellonlyömällä kun SDP alkoi puhumaan hintakatosta. 130 000 kotitaloutta ilmeisesti riitti lypsylähteeksi ( 130 000 suomalaista solmi sähkösopimuksen huonoon aikaan – nyt sähköyhtiöitä vaaditaan rientämään apuun ) Sattumaako? Tuskin....

Ei kannata foliohattuilla ja sotkea politiikkaa saati vaaleja tähän.
Tästäkin ketjusta löytyy etsimällä, mitä tuolloin joulukuun puolenvälin paikkeilla tapahtui.

Edit: kirjoitusvirhe korjattu

 

[sammy123]

Löytyy löytyy. Joulukuun puolessa välissä alettiin puhumaan hintakatosta ja ylimääräisestä windfall-verosta. Siihen asti Persujen jo kesällä alkanut "tarttis tehdä jotain" ulina oli kaikunut kuuroille korville. Ulkona 25 raatia pakkasta. Tuulivoina alle 100 MW ja hinta silti alle 20c/kWh.

Ei tässä ole sinun lisäksesi kukaan mitään vaaleista tai foliohatuista puhunut. Pysy asiassa.

 

[Grez]

Tässä on toki hyvä muistaa että tapahtumien samanaikaisuus ei sinänsä todista että niiden välillä olisi syyseuraussuhde. Poliitikotkin tiesivät että korkeat hinnat on tilapäinen ilmiö ja siksi esim. ALV-ale säädettiin määräaikaiseksi. Kukaan ei varmaan odottanutkaan etteikö pörssihinnat melko pian asettuisi maltillisimmiksi, vaikka poliitikot ei olisi reagoineet siihen mitenkään.

 

[JCSH]

Löytyy löytyy. Joulukuun puolessa välissä alettiin puhumaan hintakatosta ja ylimääräisestä windfall-verosta. Siihen asti Persujen jo kesällä alkanut "tarttis tehdä jotain" ulina oli kaikunut kuuroille korville. Ulkona 25 raatia pakkasta. Tuulivoina alle 100 MW ja hinta silti alle 20c/kWh.

Ei tässä ole sinun lisäksesi kukaan mitään vaaleista tai foliohatuista puhunut. Pysy asiassa.

Joulukuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 0–2 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa alempi. Osassa Itä-Suomea oli kuitenkin vähän tavanomaista leudompaa. Suhteellisesti ottaen leudointa oli Kuusamon seudulla, missä kuukauden keskilämpötila oli asteen verran tavanomaista korkeampi. Sitä vastoin Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja päälaen Lapissa oli paikoin reilut kaksi astetta normaalia kylmempää.

Kylmä säätyyppi vallitsi joulukuun alkupuolella aina kuukauden 17. päivään asti, jonka jälkeen lounaasta alkoi virrata maahamme lauhaa ilmaa, ja kuukauden lopun ajan sää pysyi joulun seutua lukuun ottamatta leutona.

Selittäisköhän sää kuitenkin paremmin nuo hinnat kuin mikään mitä politiikot tekivät

 

[KognaK]

Sähkönhinta putosi koko Euroopassa joulukuun puolessa välissä koska maakaasun hinta puolittui muutamassa päivässä, tuolloin tuli ennusteet ulos lauhasta tammikuusta ja varastojen tilanne oli normaalia parempi. Nyt maakaasu on melkein kolmekertaa halvempaa kuin joulukuun alussa, viimeksi elokuussa 2021 on maakaasu ollut näin "halpaa". Tietysti runsas tuulivoiman tuotanto lauhojen kelien päälle on edesauttanut kaasun hinnan alentumista.

 

[sammy123]

Koska sähköntuotanto ja -kulutus ovat reaaliaikaista peliä niin miksi NYT ei sähkö maksa edes 20snt/kWh?

EDIT: sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä ja siirtolinjojen kapasiteettirajoitusten vuoksi en usko että Keski-Euroopan kaasun hinta vaikuttaa PÖRSSIsähkön hintaan. Sinne Viroon menee se vajaa 1000MW:n siirtolinja...ei muutoksia.

 

[mattix]

Koska sähköntuotanto ja -kulutus ovat reaaliaikaista peliä niin miksi NYT ei sähkö maksa edes 20snt/kWh?

EDIT: sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä ja siirtolinjojen kapasiteettirajoitusten vuoksi en usko että Keski-Euroopan kaasun hinta vaikuttaa PÖRSSIsähkön hintaan. Sinne Viroon menee se vajaa 1000MW:n siirtolinja...ei muutoksia.

- Latvian kaasuvaraston tilanne hyvä
- Suomen kaasunjakelussa ei pullonkauloja (LNG terminaali)
- Vesivoimaa hyvin tarjolla
- Etelä-Ruotsissa yksi ydinvoimala enemmän käytössä vs. joulukuun alussa/puolessavälissä (Oskarsham 3 tuli takaisin tuotantoon 17.12.)
- Ei pelkoa polttoaineiden loppumisesta polttolaitoksissa tänä talvena

Lisäksi 17.12. oli lauantai ennen jouluviikkoa.

Silloin taisi moni teollisuuspulju aloittaa laskeutumisen joulutauolle. Vasta loppiaisen jälkeen taas odotettavissa täysimääräistä sähkön käyttöä.

Syyt siis:
- lämpötilan nousu
- kulutuksen lasku joulutauon takia
- Ruotsin tuotannon kasvu
- kaasun hinnan lasku
- tuulivoima laski hintoja 15.-21.12. ja taas joulusta lähtien

 

[ossobucco]

Syksyllä energian riittävyys oli suuri kysymysmerkki ja kaikki halusivat varmistaa varastojen riittävyyden talven yli. Leuto talvi , energian säästö ja LNG-kaasun hyvä saatavuus on vienyt pahimmat uhkakuvat ja hinnat ovat tähän reagoineet.

Sähkön riittävyys ei ollut suuri kysymysmerkki, vaan sen loppuminen oli etäinen mahdollisuus, jos kaikki olisi mennyt täydellisesti pieleen. Siihen oli kuitenkin varauduttava, sillä ilman toimintasuunnitelmaa olisi tilanne ollut vakava. Tiedotusvälineet tietysti lukivat "varautumisen" niin, että sähkön loppuminen olisi todennäköistä, mitä se ei missään vaiheessa ollut. Sama pätee pörssin huippuhinnoista: niitä olisi voinut tulla, jos kaikki olisi mennyt pieleen eli jos kaasun saatavuus/varastointi olisi takunnut, ydinvoimalat lakanneet toimimasta, joet kuivuneet, tuulet tyyntyneet ja viikkojen ajan olisi ollut poikkeuksellisia huippupakkasia. Skenaarion todennäköisyyttä on vaikea arvioida, mutta monen mielessä se aluksi vaikutti mahdolliselta, sen jälkeen todennäköiselta ja pian melko varmalta. Määräaikaisen 24kk:n sopimuksen tekeminen älyttömään kymmenien senttien kWh-hintaan tuntui järkevältä, mitä se todellisuudessa ei ollut.

 

[Mazikaze]

Mielenkiintoisena huomiona juuri tätä kirjoittaessa aurinkovoimaa tulee reilusti enemmän, kun tuulivoimaa. Onko aurinkovoimalla siis tulevaisuudessa absoluuttisia lukuja tai prosenttiosuuksia merkittävämpi rooli sähköjärjestelmässä nimenomaan helmi-maaliskuun pakkaspäivinä ja kesän huoltoseisokkien tasaajana? Ihan yleisenä spekulaationa siis tämä...

Ps. Onko Fingridin tämän hetken 156MW aurinkoteho kokonaistuotanto, vai kuuluuko siihen ainoastaan aurinkosähkötoimijoiden verkkoon myymän sähkön osuus, jonka lisäksi omakotitalot ja esim. kaupat käyttävät aurinkosähköä itse?

 

[jarppi83]

Ihmeesti on hiljennyt ininä tuulisähkön kelvottomuudesta, tuurisähköstä.

71MW tuuttaa meidän vispilät sähköä verkkoon par'aikaa. Tuollahan saadaan hurjasti vihreätä vetyä aikaan.

 

[ossobucco]

71MW tuuttaa meidän vispilät sähköä verkkoon par'aikaa. Tuollahan saadaan hurjasti vihreätä vetyä aikaan.

Tämä on niin tyypillistä, että tarkoitushakuinen melskaaminen alkaa heti kun tuulienergiaa ei tule, mutta kun sitä tulee siirtoverkon täydeltä, ollaan ihan hiljaa. Totuus on, että tuoton vaihtelusta huolimatta keskimääräinen sähkön hinta olisi tänä talvena ollut huomattavasti korkeampi ilman tuulisähköä.

 

[Shajk]

Ps. Onko Fingridin tämän hetken 156MW aurinkoteho kokonaistuotanto, vai kuuluuko siihen ainoastaan aurinkosähkötoimijoiden verkkoon myymän sähkön osuus, jonka lisäksi omakotitalot ja esim. kaupat käyttävät aurinkosähköä itse?

Taitaa olla arvio kokonaistuotannosta? Kun asennat katolle aurinkopaneelit, ilmoitat verkkoyhtiölle niiden tehon, verkkoyhtiö ilmoittaa fingridille, Fingrid arvio niiden tuottoa.

Itse näkisin että aurinkovoimalla voisi korvata kesän huoltoseisokkien aiheuttamat vajet tulevaisuudessa.

Joulukuun puolivälin jälkeen alko teollisuus hiljentyä joululoma varten myös. Sama ilmiö vuonna 2021.

Kaasusta sen verran, että valtio (Saksa) aiheutti aika iso häiriö kaasumarkkinoilla, en tie oliko se tiedossa syksyllä vai ei, mutta kun valtio vaati että kaasuvarastot pitää täyttää, niin kaasun hinta raketoi aika lailla kun sitä ostettiin varastoon. Yleensä kaasua ostetaan varastoon vasta kun joku on luvannut ostaa sitä tulevaisuudessa korkeampaan hintaan, mutta syksyllä sitä ostettiin valtion pakottama varastoon. Hinnat kallistui turhaan liian korkeaksi mikä antoi kuvan siitä että kaasupula olisi pahempi kuin mitä se oli.

Ja juu, lauha talvi tottakai auttaa ettei hake, vesi ja muut polttoaineet lopu kesken Suomessa.

 

[stindebinde]

Mielenkiintoisena huomiona juuri tätä kirjoittaessa aurinkovoimaa tulee reilusti enemmän, kun tuulivoimaa. Onko aurinkovoimalla siis tulevaisuudessa absoluuttisia lukuja tai prosenttiosuuksia merkittävämpi rooli sähköjärjestelmässä nimenomaan helmi-maaliskuun pakkaspäivinä ja kesän huoltoseisokkien tasaajana? Ihan yleisenä spekulaationa siis tämä...

Ps. Onko Fingridin tämän hetken 156MW aurinkoteho kokonaistuotanto, vai kuuluuko siihen ainoastaan aurinkosähkötoimijoiden verkkoon myymän sähkön osuus, jonka lisäksi omakotitalot ja esim. kaupat käyttävät aurinkosähköä itse?

Tosiaan nyt tuottaa Fingridin arvion mukaan aurinkovoimaa 170MW. Paneelien määrää ei tarvitse kuin kolminkertaistaa niin helmikuussakin olisi mahdollista saada jo pienen ydinreaktorin verran sähköä (500MW) huipputeholla.

Kysyin hetki sitten Fingridiltä tuosta aurinkovoiman tuotantoarviosta. Vastasivat että aurinkovoimasta Fingridillä ei ole mittauksia, vaan se on kokonaan sään mukainen arvio tuotannosta. Ymmärsin näin että se olisi kaikkien paneelien laskennallinen yhteisteho.
Eiköhän tuotakin aleta kohta jotenkin mittaamaan, koska rakenteilla/suunnitteilla on monia isoja aurinkovoimaloita, jotka ei ole enään pelkkää pientuotantoa vaan myyntiin tulevaa tehoa.

 

[Mazikaze]

Tosiaan nyt tuottaa Fingridin arvion mukaan aurinkovoimaa 170MW. Paneelien määrää ei tarvitse kuin kolminkertaistaa niin helmikuussakin olisi mahdollista saada jo pienen ydinreaktorin verran sähköä (500MW) huipputeholla.

Tätä mietin juuri. Suomessa kuitenkin tuulelton helmikuun pakkaspäivä (persupelottelujen mukaan tulevaisuuden painajainen) on hyvin usein kirkas ja aurinkoinen. Tarjolla olisi siis "toimistotunneille" runsas helpotus juurikin näiden päivien ajaksi.

 

[jarppi83]

Tämä on niin tyypillistä, että tarkoitushakuinen melskaaminen alkaa heti kun tuulienergiaa ei tule, mutta kun sitä tulee siirtoverkon täydeltä, ollaan ihan hiljaa. Totuus on, että tuoton vaihtelusta huolimatta keskimääräinen sähkön hinta olisi tänä talvena ollut huomattavasti korkeampi ilman tuulisähköä.

Tuo oli ihan vaan piikkinä heitetty vastine, kun tuotantohuippuna lainaamani avautuminen oli laitettu. Ihan vastaavasti tuulivoiman fanit ovat hiljaa kun on tyyntä...

 

[ossobucco]

Tuo oli ihan vaan piikkinä heitetty vastine, kun tuotantohuippuna lainaamani avautuminen oli laitettu. Ihan vastaavasti tuulivoiman fanit ovat hiljaa kun on tyyntä...

En nyt osaa sanoa, olenko varsinainen fani, mutta en tuulivoimaan mitenkään negatiivisestikaan suhtaudu. Ainakaan minulla ei ole mitään syytä olla hiljaa, kun on tyyntä. Olisi eri juttu, jos ei tuulisi enää koskaan.

 

[Eronto]

Seuraavassa Ranskan RTE-raportin tulokset skaalattuna Suomeen v.2060

Raportin luvut on skaalattu jakamalla luvulla 4, joka vastaa 162.5 TWh tuotantoa vuodessa vuonna 2060 eli n. 80.5%:n kasvua nykyisestä. Lukuarvot tarkoittavat vuotuisia (LCOE) nettotuotantokustannuksia (full costs - exports) sisältäen mm. elektrolyyserit ja vedyn varastoinnin (ks. kuvan oikea laita) miljardeissa euroissa.

Kuvan lyhenteet tarkoittavat seuraavia konfiguraatioita ja ne ovat alla paremmuusjärjestyksessä, lukuunottamatta M1:tä, joka oli kustannuksiltaan kallein:

• N03 sisältää 50% ydinvoimaa v. 2050
• N2 sisältää 36% ydinvoimaa v. 2050
• N1 sisältää 26% ydinvoimaa v. 2050, mutta uusiutuvat ylittävät 80% v. 2060
• M23 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen maa- ja merituulivoimaan
• M1 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen aurinkovoimaan
• M0 sisältää 100% uusiutuvia v. 2050

 

[JCSH]

Ihan vastaavasti tuulivoiman fanit ovat hiljaa kun on tyyntä...

Se, että puhuu tuulivoiman kannattajista “faneina” ehkä kertoo jotain outoa ajatusmaailmasta.
Lätkäjoukkueilla on faneja. Fanitus on yleensä täysin subjektiivista ja sattumanvaraisiin syihin pohjautuvaa.

Tuulivoiman kannattaminen taaskin nojaa, ainakin nykyään, hyvin pitkälle järkipohjaisiin argumentteihin. Joten fanitus ei kyllä kuvaa tuota toimintaa hyvin.

Tosin tuo vastustaminen kyllä hyvin usein menee tuohon fanimentaliteettiin, koska se “vastapuoli” aikoinaan kannatti kovasti tuulivoimaa, niin nyt sitä pitää vastustaa vaikka perustelut on erittäin heikolla pohjalla.

 

[jarppi83]

Se, että puhuu tuulivoiman kannattajista “faneina” ehkä kertoo jotain outoa ajatusmaailmasta.
Lätkäjoukkueilla on faneja. Fanitus on yleensä täysin subjektiivista ja sattumanvaraisiin syihin pohjautuvaa.

Tuulivoiman kannattaminen taaskin nojaa, ainakin nykyään, hyvin pitkälle järkipohjaisiin argumentteihin. Joten fanitus ei kyllä kuvaa tuota toimintaa hyvin.

Tosin tuo vastustaminen kyllä hyvin usein menee tuohon fanimentaliteettiin, koska se “vastapuoli” aikoinaan kannatti kovasti tuulivoimaa, niin nyt sitä pitää vastustaa vaikka perustelut on erittäin heikolla pohjalla.

Saivartelu on myös aika asennoitunutta asiasta, joka jakaa mielipiteitä. Oman kannatuksen kohteen pönkittäminen "järkipohjaisiin argumentteihin perustuvaksi" vastaavasti vähättelee vastakkaista mielipidettä. Ilmeisesti pasmat meni pahasti sekaisin, kun käytti termiä fani. Uskon kumminkin, että motiivina on ennemminkin derailata keskustelua. Minusta on vain erittäin typerää jatkaa offtopiikkia asiasta, kun varmasti ymmärsit mitä tarkoitettiin. Besserwisseröinnin avuksi voi lukea, vaikkapa tämän. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä (eli aikuisetkin fanittaa) - Kotimaisten kielten keskus.

 

[tietokonerikki]

Tämä on niin tyypillistä, että tarkoitushakuinen melskaaminen alkaa heti kun tuulienergiaa ei tule, mutta kun sitä tulee siirtoverkon täydeltä, ollaan ihan hiljaa. Totuus on, että tuoton vaihtelusta huolimatta keskimääräinen sähkön hinta olisi tänä talvena ollut huomattavasti korkeampi ilman tuulisähköä.

Ei tossa muuta tuoda esiin kuin se, että meillä ei edelleenkään ole sitä voimaa tarpeeksi silloin kun ei tuule ja ulkona on kovat pakkaset.
Taas on puolivuotta mennyt eikä asian eteen tehdä mitään ja edelleen pitää sähköä köyhempien säästää.

Meillä kävi hyvä tuuri. että tammikuu on ollut historiallisen lämmin ja säästettiin energiaa ja ennen kaikkea euroja. Ensi talvi tulee varmasti ja pelkään ettei tuleva kokoomuspohjainen? hallitus enää kansalaisia tue.
-Fortumin talous on nyt meidän "piilotuella" saatu kuntoon? 10miljardin lisävelka ensivuosille vuosittain (+vanhat) pitää kattaa ja sen lisäksi vielä
muuta tinkimistä. Veikkaan, että sähkön "piilolisäveroa" ALv:n muodossa jatketaan.

 

[JCSH]

Saivartelu on myös aika asennoitunutta asiasta, joka jakaa mielipiteitä. Oman kannatuksen kohteen pönkittäminen "järkipohjaisiin argumentteihin perustuvaksi" vastaavasti vähättelee vastakkaista mielipidettä. Ilmeisesti pasmat meni pahasti sekaisin, kun käytti termiä fani. Uskon kumminkin, että motiivina on ennemminkin derailata keskustelua. Minusta on vain erittäin typerää jatkaa offtopiikkia asiasta, kun varmasti ymmärsit mitä tarkoitettiin. Besserwisseröinnin avuksi voi lukea, vaikkapa tämän. Mitä pienet edellä, sitä isot perässä (eli aikuisetkin fanittaa) - Kotimaisten kielten keskus.

Ei se vähättele sitä, molemmilla puolilla voi olla järkipohjaisia argumentteja. Tosin tässä asiassa ne ovat kyllä aika vähissä siellä tuulivoiman vastustajien joukossa.

 

[JCSH]

Ei tossa muuta tuoda esiin kuin se, että meillä ei edelleenkään ole sitä voimaa tarpeeksi silloin kun ei tuule ja ulkona on kovat pakkaset.
Taas on puolivuotta mennyt eikä asian eteen tehdä mitään ja edelleen pitää sähköä köyhempien säästää.

Meillä kävi hyvä tuuri. että tammikuu on ollut historiallisen lämmin ja säästettiin energiaa ja ennen kaikkea euroja. Ensi talvi tulee varmasti ja pelkään ettei tuleva kokoomuspohjainen? hallitus enää kansalaisia tue.
-Fortumin talous on nyt meidän "piilotuella" saatu kuntoon? 10miljardin lisävelka ensivuosille vuosittain (+vanhat) pitää kattaa ja sen lisäksi vielä
muuta tinkimistä. Veikkaan, että sähkön "piilolisäveroa" ALv:n muodossa jatketaan.

Eihän näitä ole käyty tässä ketjussa läpi vasta kuin parikymmentä kertaa:

Kyllä sitä voimaa on tarpeeksi. Ja sitä tulee olemaan vielä enemmän kun Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen tuotannon.
Lisäksi mitä enemmän tuulivoimalla tuotetaan sähköä vuoden aikana, sitä enemmän säästyy vesivoiman varastoja, joita voidaan sitten hyödyntää tuulettomina aikoina. Eli sekin parantaa sitä sähkön saatavuutta tulevaisuudessa.

Ja kun tuulivoima laskee sähkön keskihintaa, niin se mahdollistaa sen, että sähköyhtiöt voivat tarjota kuluttajille halpoja, tai ainakin suhteellisen halpoja, määräaikaisia sopimuksia. Joten vaikka talvella muutamina päivinä tai viikkoina jouduttaisiin tuottamaan sähköä kalliilla, niin se ei aiheuta kuluttajille tämän viimeisen vuoden kaltaisia hintapiikkejä.

 

[Eronto]

Seuraavassa Ranskan RTE-raportin tulokset skaalattuna Suomeen v.2060

Raportin luvut on skaalattu jakamalla luvulla 4, joka vastaa 162.5 TWh tuotantoa vuodessa vuonna 2060 eli n. 80.5%:n kasvua nykyisestä. Lukuarvot tarkoittavat vuotuisia (LCOE) nettotuotantokustannuksia (full costs - exports) sisältäen mm. elektrolyyserit ja vedyn varastoinnin (ks. kuvan oikea laita) miljardeissa euroissa.

Kuvan lyhenteet tarkoittavat seuraavia konfiguraatioita ja ne ovat alla paremmuusjärjestyksessä, lukuunottamatta M1:tä, joka oli kustannuksiltaan kallein:

• N03 sisältää 50% ydinvoimaa v. 2050
• N2 sisältää 36% ydinvoimaa v. 2050
• N1 sisältää 26% ydinvoimaa v. 2050, mutta uusiutuvat ylittävät 80% v. 2060
• M23 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen maa- ja merituulivoimaan
• M1 sisältää 87% uusiutuvia v. 2050 painottuen aurinkovoimaan
• M0 sisältää 100% uusiutuvia v. 2050

Alla vielä RTE:n raportista kaivettu uuden ydinvoiman ajateltu rakentaminen Ranskassa eri skenaarioissa (niissä missä sitä oli). Juuri tuota nopeampaa aikataulua ei voine Suomeenkaan ajatella, jos energy-only -markkinoita joskus saadaan muutettua/korjattua siten että uuteen ydinvoimaan investoiminen ja rakentaminen, samoinkuin uuden säätövoiman rakentaminenkin, tulee mahdolliseksi.

 

[tietokonerikki]

Eihän näitä ole käyty tässä ketjussa läpi vasta kuin parikymmentä kertaa:

Ja satoja kertoja vielä käydään vuosien saatossa, olen tässä pessimistirealisti. Ei tää ongelma ( tuulettomien päivien kovien pakkasten aikana käyhempien pakkosäästö) vuosiin luultavasti tule korjattua

Kyllä sitä voimaa on tarpeeksi. Ja sitä tulee olemaan vielä enemmän kun Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen tuotannon.
Lisäksi mitä enemmän tuulivoimalla tuotetaan sähköä vuoden aikana, sitä enemmän säästyy vesivoiman varastoja, joita voidaan sitten hyödyntää tuulettomina aikoina. Eli sekin parantaa sitä sähkön saatavuutta tulevaisuudessa.

Kyllä, mutta ei riittävästi vielä vuosikausiin, ellei siitä nosteta meteliä, eikä ydinvoimaole siinä lähiajan ratkaisu jos ollenkaan.

ja kun tuulivoima laskee sähkön keskihintaa, niin se mahdollistaa sen, että sähköyhtiöt voivat tarjota kuluttajille halpoja, tai ainakin suhteellisen halpoja, määräaikaisia sopimuksia. Joten vaikka talvella muutamina päivinä tai viikkoina jouduttaisiin tuottamaan sähköä kalliilla, niin se ei aiheuta kuluttajille tämän viimeisen vuoden kaltaisia hintapiikkejä.

Mä en usko joulupukkiin, ei vuodenlopun hinnatkaan todellisiin kuluihin perustuneet vaan ahneuteen ja voittojen parempaan optimoitiin. Tääkin on täällä ollut usein esillä. Edelleen esim. Helen perii toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa asiakkailtaan n.34snt/kWh sen päälle sähkövero ja siirto.
Pudottavat hintaansa muistaakseni huhtikuussa oliko 17 senttiin +vero, Miksi ei maaliskuun alussa. Eli ei se voinnista ole kiinni vaan halusta tehdä hyvää katetta.