Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Tenitsi]

Kasvua ajaa voittoa tekevät yritykset. Huonot putoaa pois, mutta uusia nousee tilalle. Eikö todellisuus ole juuri se, että nousukausi on jatkunut loputtomasti (sisältäen varianssia)?

 

[finWeazel]

Kasvua ajaa voittoa tekevät yritykset. Huonot putoaa pois, mutta uusia nousee tilalle. Eikö todellisuus ole juuri se, että nousukausi on jatkunut loputtomasti (sisältäen varianssia)?

Mietitään matkapuhelinmarkkinaa. Sellaista ei ollut 30v sitten. Elintaso nousi, matkapuhelimet tapahtuivat, kasvua kun "kaikki" haluavat matkapuhelimen ja myöhemmin älypuhelimen. Nyt ollaan tilanteessa missä kaikilla on älypuhelin. Ainoa tapa(?) "kasvattaa" markkinaa on saada ihmiset ostamaan kalliimpi puhelin. Kalliimpi puhelin vaatii varakkaampia ostajia tai ostajia jotka priorisoivat puhelimen yli jonkin toisen hyödykkeen(nollasummapeli kuluttajien rahoista?). Vaarana myös inflaatio jos palkat vain nousevat ja nousevat.

Matkapuhelinmarkkina lähes nollasummapelistä missä isoimmat vievät voitot, pari jää jäljelle ja loput tippuu pois. Kun väestömäärä maapallolla vähenee matkapuhelinmarkkin pienenee. Matkapuhelimet alkavat olemaan myös niin hyviä että päivitysväli pidentynyt mikä pienentää valmistajien liikevaihtoa ja voittoa ellei luureja saada myytyä entistä kalliimmalla.

Kiina on oiva esimerkki väestön vähentymisestä. Siellä on nyt noin 1.4miljardia ihmistä. 2100 kiinassa arvioidaan olevan 800 miljoonaa ihmistä. Samalla väestö vanhenee. Pienenevä ja vanheneva väestö vähentävät kulutusta. Miten saadaan kasvua jos kulutus vähenee?

Globaali kasvu ei ole automatiikka varsinkaan kun sen ajureina on väestömäärän ja elintason kasvu. Väestömäärät kääntyneet laskuun ja väestö ikääntyy.

 

[Tenitsi]

Yksittäisen tuotteen markkina saturoituu ja sitten tulee uusia tuotteita ja uusia innovaatioita ja uutta tekniikkaa jne. Inflaatio kuuluu kiinteänä yhtälöön. Väestön ikääntymisestä hyötyy sitten taas joku uusi firma jne. Pörssi on plussummapeliä.

 

[Ryzkis40]

Siksi varmaan ajetaankin subscription modelia voimalla sisään kun sitä tulosta ei kasvulla enää helposti saada. Maksetaan kohta kaikesta kuukausimaksua.

 

[finWeazel]

Yksittäisen tuotteen markkina saturoituu ja sitten tulee uusia tuotteita ja uusia innovaatioita ja uutta tekniikkaa jne. Inflaatio kuuluu kiinteänä yhtälöön. Väestön ikääntymisestä hyötyy sitten taas joku uusi firma jne. Pörssi on plussummapeliä.

Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.

Yksi strategia mikä imho. voittaa tässä tilanteessa on löytää globaalit jätit jotka vievät muiden lounaat. sp500:ssa moni jäteistä ja suomessa ei enää merkittävää nokian matkapuhelintoimintaa. Nollasumma tai negatiivisessakin tilanteessa joku voi kasvaa toisten kustannuksella. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi inflaation huomioiden on pakkasella. Vaikeampi strategia löytää pieniä yrityksiä jotka päätyvät isojen huomaan yrityskauppojen kautta tai uusia markkinoita jotka kasvavat vanhojen kustannuksella(robotiikka, ai). Tai sitten indeksiä edelleen kasvavilta markkinoilta kuten intia. Tosin apple, google ja samsung myy mobiilit intiaankin eli globaalit jätit jyrää.

 

[Tenitsi]

Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.

Yksi strategia mikä imho. voittaa tässä tilanteessa on löytää globaalit jätit jotka vievät muiden lounaat. sp500:ssa moni jäteistä ja suomessa ei enää nokiaa. Nollasumma tai negatiivisessakin tilanteessa joku voi kasvaa toisten kustannuksella. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi inflaation huomioiden on pakkasella. Vaikeampi strategia löytää pieniä yrityksiä jotka päätyvät isojen huomaan yrityskauppojen kautta tai uusia markkinoita jotka kasvavat vanhojen kustannuksella(robotiikka, ai). Tai sitten indeksiä edelleen kasvavilta markkinoilta kuten intia. Tosin apple, google ja samsung myy mobiilit intiaankin eli globaalit jätit jyrää.

Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.

 

[finWeazel]

Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.

Nollasumma ja negatiivisessakin kasvutilanteessa osa yrityksistä voi kasvaa. Kasvu tulee siitä, että viedään toisten yritysten markkinat. Apple tappoi nokian matkapuhelimet, apple kasvoi, nokia meni "nollaan". Toinen tapa, että kun kuluttaja miettii mihin laitteeseen 500e laittaa tai minkä videostriimauspalvelun ottaa 15e/kk hinnalla niin kuluttaja valitsee firman X eikä firmaa Y. Globaalit jätit vie muiden lounaat ja kilpailevat kuluttajien rahoista maailmanlaajuisesti. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi näivettyy.

 

[munse]

Jenkeissä on moni globaali jätti ja kasvua on piisannut. Mutta minua mietityttää se, että kuinka kauan jenkkimarkkina voi kasvaa enemmän kuin muu maailma? Nyt lähes 65 % ACWI-indeksistä on jenkkiä, mutta maailman bkt:stä jenkkien osuus on alle 30 %.

Jenkkiosakkeethan eivät kollektiivisesti voi tuottaa enempää kuin muu maailma ilman, että jenkkien osuus maailmaindeksissä kasvaa. Voiko jenkkien osuus siis kasvaa vaikka 80 tai peräti 90 prosenttiin ACWI-indeksissä? Millainen maailma se olisi?

 

[finWeazel]

Jenkeissä on moni globaali jätti ja kasvua on piisannut. Mutta minua mietityttää se, että kuinka kauan jenkkimarkkina voi kasvaa enemmän kuin muu maailma? Nyt lähes 65 % ACWI-indeksistä on jenkkiä, mutta maailman bkt:stä jenkkien osuus on alle 30 %.

Lisäksi jenkkiosakkeet eivät kollektiivisesti voi tuottaa enempää kuin muu maailma ilman, että jenkkien osuus maailmaindeksissä kasvaa. Voiko jenkkien osuus siis kasvaa vaikka 80 tai peräti 90 prosenttiin ACWI-indeksissä? Millainen maailma se olisi?

Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään. Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma. Jätit hyötyvät myös intian väestökasvusta.

Toinen puoli amerikkaa se, että siellä on paljon hyvää työperäistä maahanmuuttoa ja tekemisen meininkiä mikä ruokkii esimerkiksi piilaakson high tech:ia. Missä tapahtuu AI ja robotiikkainnovaatio, kuka vie rahat? Kuka tekee konesalit ja vie rahat(amazon, microsoft, google) jne. Suomalaisetkin yritykset kaataa jenkeille rahat, kun käytetään globaalien jättien rautoja ja palveluita.

Mä en osaa ajatella sp500:sta amerikka indeksinä muuten kuin poliittisten riskien kohdalta. SP500 jätit on globaali sijoitus+hajautus kun katsoo mistä raha tulee.

 

[munse]

Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään.Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma.

Toinen puoli amerikkaa se, että siellä on paljon hyvää työperäistä maahanmuuttoa mikä ruokkii esimerkiksi piilaakson high tech:ia. Missä tapahtuu AI ja robotiikkainnovaatio, kuka vie rahat? Kuka tekee konesalit ja vie rahat(amazon, microsoft, google) jne. Suomalaisetkin yritykset kaataa jenkeille rahat, kun käytetään globaalien jättien rautoja ja palveluita.

Mä en osaa ajatella sp500:sta amerikka indeksinä muuten kuin poliittisten riskien kohdalta. SP500 jätit on globaali sijoitus+hajautus kun katsoo mistä raha tulee.

Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta?

 

[Paapaa]

Nykynuoriso tuntuu uutisten perusteella olevan paljon fiksumpaa kuin oma sukupolveni tai vanhempieni sukupolvi. Sijoittamisaste on erittäin positiivinen nuoremmissa

Tämä on kyllä todella hyvä asia ja tästä on uutisoitukin. Nuoret sijoittavat huomattavasti aiempaa nuorisoa enemmän ja kaiken kaikkiaan suomalaisten sijoitusinto on kasvanut. Oli OST:n järkevyydestä mitä mieltä tahansa, niin se selvästi toi hyvin paljon uusia sijoittajia apajille ja jossain mittareissa Ruotsikin jäi kakkoseksi. Kansan varallisuuden kasvattaminen on kymmenien vuosien projekti, mutta uskon että merkittävä osa nuorena sijoittamiseen ryhtyneistä jatkaa hommaa ns. loppuun asti. Ja vetää mukaan muutaman muunkin. Mä, ja varmaan moni muukin tänne kirjoitteleva, on saanut monta ihmistä aloittamaan sijoittamisen niin livenä kuin (vielä isommassa määrin) foorumien kautta. Ihan vain rohkaisemalla ja vertaistuella.

Jos ei kotona tai lähipiirissä ole koskaan säästämisestä ja sijoittamisesta puhuttu, niin homma voi tuntua pelottavan kaukaiselta touhulta, jota harrastavat vain Nalle Wahlroos ja Eero Lehti - eikä siihen kelkkaan sovi lähteä mukaan.

Oma vaikutus on myös sijoittamise helppouden parantamisella. Ei tarvita P/E-lukuja tai käppyröiden tuijottelua tai tilinpäätösten perkaamista. Riittää yksi hyvä rahasto, aivot narikkaan kk-säästö päälle. Ei vaurastuminen ole ollut koskaan näin yksinkertaista.

 

[finWeazel]

Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta?

Ei se loputtomiin kasva isoinkaan yritys. Google saatetaan pilkkoa. Mitä pilkkomisesta seuraa, en osaa sanoa. Pilkkomisjuttuja on väläytelty myös muiden tekkijättien kuten meta:n suuntaan(facebook, oculus, instagram, whatsapp jne). Nvidia yritti ostaa ARM:ia ja kaupat estettiin kilpailuviranomaisten toimesta. Vaikempi jättien enää ostaa pieniä pois kun viranomaiset on enemmän nyt hereillä kuin 5v sitten.

DOJ Targets Google for Antitrust Violations, Proposes Breakup of Search Giant

DOJ Targets Google for Antitrust Violations, Proposes Breakup of Search Giant

DOJ Proposes Sweeping Measures Against Google, Including Sharing of Search Data

finance.yahoo.com

 

[itarumaa]

Kysyttiin, minkälaisia salkkuja on, joten tässä on mun tiedot.

Spoileri: Ydinsalkku

Banco Bilbao Vizcaya Argentaria, S.A., 8,28%
Bokusgruppen AB (publ), 7,65%
Indra Sistemas, S.A., 6,87%
iShares Automation & Robotics ETF, 6,65%
Suncor Energy Inc., 6,54%
Kemira Oyj, 5,80%
Tele2 AB, 5,28%
Amazon.com, Inc, 5,08%
Royal Bank of Canada, 5,01%
Cibus Nordic Real Estate AB, 4,94%
Puuilo Oyj, 4,78%
Ab Volvo, 4,17%
Banco Santander, S.A., 4,06%
Airbus Se, 4,02%
Pembina Pipeline Corportation, 3,46%
Softronic AB, 2,76%
Metso Oyj, 2,04%

Yleisesti ottaen Suomi on ollut aika pettymys verrattuna noihin ulkomaan firmoihin, joten olen tänä vuonna myynyt Suomea pois ja vähentänyt kokonaisuuksia. Kaikki sijoitukset on taulukossa tallessa ja paras kaikista on Cibus, joka on Ruotsin pörssissä ja omistaa kauppakiinteistöjä mm. Suomesta. Ydinsalkun lisäksi minulla on satelliittisalkku, jossa on lähinnä huonoja valintoja yms osakkeita, joiden suhteen odotan, että aika korjaa.

 

[jinx1980]

Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?

SPY maksaa osingot ulos. Osinkoprosentti toki on pienehkö ~1,3%, mutta siitä tuo tuottoero täytyy muodostua vs SXR8.
kulut ~: Gross Expense Ratio: 0.0945%

SPY: SPDR® S&P 500® ETF Trust

The SPDR® S&P 500® ETF Trust seeks to provide investment results that, before expenses, correspond generally to the price and yield performance of the S&P...

www.ssga.com

 

[Joku_242]

Tuo trusti ei näytä muotonsa perusteella kuvaavan osingot uudelleen sijoittavaa SP500 ETF:ää, kuten esimerkiksi SXR8:a. Lähempänä SXR8:a olisi SP500TR (total return).

Tarkastellaan kuvaajista silmämääräisesti SPY ja SP500TR:n eroja, kun vertailutasoksi valitaan vuoden 2000 korkein arvo.

Vuoden huiput SPY/SP500TR:

2007: +1,3 %/+14,3 %
2016: +46,1 %/+104,8 %
2024: +279,4 %/+510,8 %

Kuten kasvulukujen eroista näkee, SPY ei lähellekään vastaa SP500:n kokonaistuottoa.


Edit. Tässä on kuvaaja, jossa SPY-trusti on sinisellä ja punainen on SP500TR, 1.1.2000 - 31.12.2016, kuten sinullakin oli. SP500TR kävi finanssikriisissä korkeammalla ja ylitti sen jälkeen IT-kuplan tason v. 2011 vs. SPY vasta 2013. Vuoden 2016 lopussa SP500TR:n tuotto oli +116 % vs. SPY:llä +52 %.

Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?

Oho, en huomannutkaan että SPY onkin osingot ulos maksava rahasto, hyvä korjaus. Mutta tuo ei kuitenkaan vaikuta kovin paljoa mun pointtiin, SP500TR:llä meni silti 2012 asti ennen kuin se oli palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. IT-kuplan tasolle taas palauduttiin loppuvuodesta 2010.

 

[TommiZeliard]

Oho, en huomannutkaan että SPY onkin osingot ulos maksava rahasto, hyvä korjaus. Mutta tuo ei kuitenkaan vaikuta kovin paljoa mun pointtiin, SP500TR:llä meni silti 2012 asti ennen kuin se oli palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. IT-kuplan tasolle taas palauduttiin loppuvuodesta 2010.

No sehän selitti eron.

Yksittäinen ostos IT-kuplan huipulta palautui samalle tasolle ensimmäisen kerran 2007. Vastaavasti finanssikriisin yksittäinen kuplaostos palautui ostohetken tasolle 2012. Aikaa kului ensimmäisen osalta seitsemän vuotta ja jälkimmäisessä meni viisi vuotta.

Nuo ovat SP500-indeksisijoittajan pahimpia esimerkkejä, ja silti tappioton irtautuminen olisi ollut mahdollista lyhyemmässä ajassa kuin suositeltu 10 vuoden minimisijoitusaika kyseisiin instrumentteihin.

Munsen kaltainen indeksisijoittaja ei tee tuon pahimman esimerkin mukaisia kertaostoja kuplan huipulta ja jää sen jälkeen katselemaan sivusta kuplan jälkeisiä parhaita ostohetkiä. Hän ostaa tasasummalla joka kuukausi, jolloin kuopista tarttuu enemmän osuuksia salkkuun. Sellaiselle edes 00-luku ei ollut huonoa aikaa.

@munse aloitti 10 vuotta sitten. Kuvasta näkyy, miltä SP500TR:n historia näytti 15 edeltävän vuoden ajalta 15.10.1999 - 15.10.2014. On siinä saattanut käydä nuoren munsen mielessä, että onpas jo kallista, ja oispa aloittanut viisi vuotta aikaisemmin.

Jos jaksat, niin kannattaisi joskus kokeilla syöttää Exceliin Yahoosta löytyviä SP500TR:n kuukauden ensimmäisen päivän avaushintoja 1.9.2000 - 1.9.2010. Noilla hintoilla ostetaan kuluitta 500 €/kk. Siinä on aloitettu IT-kuplan korkeimmasta kuukaudesta ja jatkettu tasan 10 vuotta. Ja vieläpä pahamaineisen kurjalla 00-luvulla. Vierekkäisiin sarakkeisiin sijoitettu summa ja potin arvo kunakin kuukautena. Kolmanteen vielä se, paljonko ollaan miinuksella tai plussalla. Lopuksi voisi värittää solut punaisiksi (jos miinuksella) ja vihreiksi (jos plussalla). Voi olla silmiä avaavaa huomata, kuinka paljon enemmän vihreitä soluja tulee, kun on säännöllinen indeksisijoittaja. IT- tai finanssikuplan huipulla aloittanut sellainen sijoittaja hymyili jo paljon aiemmin kuin vasta 2010/2012, kuten annat ymmärtää.

 

[Tommy Goldfish]

Jos vertaa saman vaikutusarvon teknisiä uudistuksia, niin internet ja tekoäly voisi olla samaa luokkaa.

Miten pörssillä meni 10 vuotta internetin yleistymisen jälkeen?

 

[munse]

No sehän selitti eron.

Yksittäinen ostos IT-kuplan huipulta palautui samalle tasolle ensimmäisen kerran 2007. Vastaavasti finanssikriisin yksittäinen kuplaostos palautui ostohetken tasolle 2012. Aikaa kului ensimmäisen osalta seitsemän vuotta ja jälkimmäisessä meni viisi vuotta.

Nuo ovat SP500-indeksisijoittajan pahimpia esimerkkejä, ja silti tappioton irtautuminen olisi ollut mahdollista lyhyemmässä ajassa kuin suositeltu 10 vuoden minimisijoitusaika kyseisiin instrumentteihin.

Munsen kaltainen indeksisijoittaja ei tee tuon pahimman esimerkin mukaisia kertaostoja kuplan huipulta ja jää sen jälkeen katselemaan sivusta kuplan jälkeisiä parhaita ostohetkiä. Hän ostaa tasasummalla joka kuukausi, jolloin kuopista tarttuu enemmän osuuksia salkkuun. Sellaiselle edes 00-luku ei ollut huonoa aikaa.

@munse aloitti 10 vuotta sitten. Kuvasta näkyy, miltä SP500TR:n historia näytti 15 edeltävän vuoden ajalta 15.10.1999 - 15.10.2014. On siinä saattanut käydä nuoren munsen mielessä, että onpas jo kallista, ja oispa aloittanut viisi vuotta aikaisemmin.

Jos jaksat, niin kannattaisi joskus kokeilla syöttää Exceliin Yahoosta löytyviä SP500TR:n kuukauden ensimmäisen päivän avaushintoja 1.9.2000 - 1.9.2010. Noilla hintoilla ostetaan kuluitta 500 €/kk. Siinä on aloitettu IT-kuplan korkeimmasta kuukaudesta ja jatkettu tasan 10 vuotta. Ja vieläpä pahamaineisen kurjalla 00-luvulla. Vierekkäisiin sarakkeisiin sijoitettu summa ja potin arvo kunakin kuukautena. Kolmanteen vielä se, paljonko ollaan miinuksella tai plussalla. Lopuksi voisi värittää solut punaisiksi (jos miinuksella) ja vihreiksi (jos plussalla). Voi olla silmiä avaavaa huomata, kuinka paljon enemmän vihreitä soluja tulee, kun on säännöllinen indeksisijoittaja. IT- tai finanssikuplan huipulla aloittanut sellainen sijoittaja hymyili jo paljon aiemmin kuin vasta 2010/2012, kuten annat ymmärtää.

Tämä on hyvä havainnollistus.

Mutta täytyy lopuksi muistuttaa, että salkun kasvaessa kk-säästöt muodostavat yhä pienemmän osan salkun koosta. Kun aikaa kuluu tarpeeksi, niin salkku alkaa "elää omaa elämäänsä" eli on yhä enemmän riippumaton kk-säästöistä. Jos on aloittanut otolliseen aikaan ja sitten joskus paljon myöhemmin tulee suuri kriisi, niin se kirpaisee pitempään kuin aloittelijalla, joka hyötyy ajallisesta hajauttamisesta oleellisesti.

 

[Joku_242]

No sehän selitti eron.

Yksittäinen ostos IT-kuplan huipulta palautui samalle tasolle ensimmäisen kerran 2007. Vastaavasti finanssikriisin yksittäinen kuplaostos palautui ostohetken tasolle 2012. Aikaa kului ensimmäisen osalta seitsemän vuotta ja jälkimmäisessä meni viisi vuotta.

Nuo ovat SP500-indeksisijoittajan pahimpia esimerkkejä, ja silti tappioton irtautuminen olisi ollut mahdollista lyhyemmässä ajassa kuin suositeltu 10 vuoden minimisijoitusaika kyseisiin instrumentteihin.

Mutta kuitenkin, on silti hyvä tiedostaa että jopa S&P 500:lla voi mennä aikaa ennen kuin sijoitus alkaa tuottaa. Ja vaikka se palautui 2007 IT-kuplan tasolle, pysyvämmin tämä tapahtui vasta 2010.

Munsen kaltainen indeksisijoittaja ei tee tuon pahimman esimerkin mukaisia kertaostoja kuplan huipulta ja jää sen jälkeen katselemaan sivusta kuplan jälkeisiä parhaita ostohetkiä. Hän ostaa tasasummalla joka kuukausi, jolloin kuopista tarttuu enemmän osuuksia salkkuun. Sellaiselle edes 00-luku ei ollut huonoa aikaa.

@munse aloitti 10 vuotta sitten. Kuvasta näkyy, miltä SP500TR:n historia näytti 15 edeltävän vuoden ajalta 15.10.1999 - 15.10.2014. On siinä saattanut käydä nuoren munsen mielessä, että onpas jo kallista, ja oispa aloittanut viisi vuotta aikaisemmin.

Jos jaksat, niin kannattaisi joskus kokeilla syöttää Exceliin Yahoosta löytyviä SP500TR:n kuukauden ensimmäisen päivän avaushintoja 1.9.2000 - 1.9.2010. Noilla hintoilla ostetaan kuluitta 500 €/kk. Siinä on aloitettu IT-kuplan korkeimmasta kuukaudesta ja jatkettu tasan 10 vuotta. Ja vieläpä pahamaineisen kurjalla 00-luvulla. Vierekkäisiin sarakkeisiin sijoitettu summa ja potin arvo kunakin kuukautena. Kolmanteen vielä se, paljonko ollaan miinuksella tai plussalla. Lopuksi voisi värittää solut punaisiksi (jos miinuksella) ja vihreiksi (jos plussalla). Voi olla silmiä avaavaa huomata, kuinka paljon enemmän vihreitä soluja tulee, kun on säännöllinen indeksisijoittaja. IT- tai finanssikuplan huipulla aloittanut sellainen sijoittaja hymyili jo paljon aiemmin kuin vasta 2010/2012, kuten annat ymmärtää.

Joo, se on toki totta että kuukausisijoittaminen toimii paremmin kuin könttäsummat, mutta 00-luku on silti siitä hyvä esimerkki että se oli pitkä ajanjakso jolloin varsinaista kasvua ei ollut, vaan homma oli kiinni ajoituksesta. Excelöintiä en kyllä oikein jaksa.

 

[finWeazel]

Jännä miten näkyvästi ideologiset ja maidenväliset poliittiset "taistelut" näkyvät ai-boom/puolijohde markkinassa. Markkinaa seuratessa herää ajatuksia että mihin maailma on menossa, mitä riskejä on alueellisesti ja eri toimisektoreissa on. Jos olisi fiksu niin kaikenlaista peliliikettä voisi tehdä kiina-länsimaat, venäjä-länsimaat, lähi-itä - israel/... heilunnalla. Enää ei ole vain öljy mitä käytetään lyömä-aseena.

Oivasti ylläolevaa peilaa esimerkiksi ai-boomista jo voimaan tulleet rajoitukset/vientikiellot piireille, piirien valmistusvälineille ja mahdollisille uusille rajotteille mitä USA kaavailee lähi-idän maille. ASML:n myynti ja osakekurssi tankkeroi oletettavasti kiinarajotteiden ja intelin vuoksi. Aluksi asml-tulosjulkistus otettiin vastaan AI boom on ohi tavalla ja veti amd/nvidia jne. laskuun josta on nyt toivuttu. Tänään tsmc kohotti liikevoittoennustetta ja takoo tulosta -> ai boom osakkeet premarketissa nousussa.

(Bloomberg) — Taiwan Semiconductor Manufacturing Co. (TSM) raised its target for 2024 revenue growth after quarterly results beat estimates, allaying concerns about global chip demand and the sustainability of an AI hardware boom.

Jos päivätreidaisin tai muuten hakisin lyhyen välin mahdollisuuksia voittoihin niin puolijohde/ai markkinasta löytyy heiluntaa mitä voi käyttää hyväksi. Koko ajan tuntuu olevan uutisia niin poliittiselta kuin tekniseltä puolelta jotka heiluttavat melko vahvasti kursseja ylös ja alaspäin.

TSMC Hikes Revenue Outlook in Show of Confidence in AI Boom

(Bloomberg) -- Taiwan Semiconductor Manufacturing Co. raised its target for 2024 revenue growth after quarterly results beat estimates, allaying concerns about global chip demand and the sustainability of an AI hardware boom.Most Read from BloombergInside the ‘Utopias’ of Mexico CityHow Mexico...

finance.yahoo.com

ASML shares drop sharply after warning on semiconductor recovery

Gloomy outlook from Europe’s most valuable tech company drags down stocks from Nvidia to Arm

www.ft.com

Toinen puoli ylläolevaa teknistä asiaa. Isot AI konesalit missä mallit opetetaan menevät sinne missä on energiaa. Opettamisessa ei latenssiongelmaa jossa salin tarvisi olla lähellä kuluttajia. Jokin ydinreaktoreita rakentava taho + ydinreaktorien infraan erikoistuvat tahot tulevat olemaan uskomattomassa kasvussa lähivuosina. Ydinvoimaloihinkin liittynee vahvasti politiikka ja ideologia niin voi tulla hyvää heiluntaa ja seurattavaa spekuloijan kannalta. Ydinvoimaan/energiatarpeeseen liittyy myös runkoverkkojen parantaminen ainakin USA:ssa(infra, kuka rakentaa, mistä komponentit jne.)

 

[Tomi.T]

Vasta hiljattain huomasin, että tekistä löytyy tällainen sijoitusketjukin. Itsekin olen näitä "liian myöhään" sijoittamisen aloittaneita, vasta -23 toukokuussa aloin kuukausisäästämään pankin indeksirahastoon. Nyt sitten tässä koittanut tutustua ja oppia tästä hommasta jotain. Mulla on arvo-osuustili OP:ssa ja nyt olen miettinyt jos avaisi myös osakesäästötilin. Mitä mieltä kokeneemmat ovat, että onko OP hyvä paikka salkulle vai olisiko esim. Nordnet parempi? Itekin olen tutkinut hinnastoja paljon ja OP on sinänsä kätevä, kun sitä käytän muutenkin. Toki tuo ETF kk-säästäminen olisi huippu ominaisuus. Kuukausisäästöllä olen laittanut kahteen nuista indekseistä yhteensä 200e/kk, välillä vaihdellen. ETF ja NVDA olen ostanut kertaostoina. Säästösummaa voisin ehkä hieman nostaakin, mutta toisaalta kiinnostaisi ostaa myös suoria osakkeita silloin tällöin, vaikka sitten OST:lle.

Oman salkun painot nyt nämä:
- SXR8 ETF 50% kulut 0,07%
- 3 eri OP Indeksiä yhteensä 40% (Eurooppa A, Amerikka A ja Pohjoismaat A) kulut 0,39%
- NVDA 10%

Positiivista on ollut nähdä, että tässäkin ajassa on ihan tuntuvaa arvon nousua tullut. Toki se isompi romahdus on varmaan jo melko lähellä...

 

[Pesari]

Vasta hiljattain huomasin, että tekistä löytyy tällainen sijoitusketjukin. Itsekin olen näitä "liian myöhään" sijoittamisen aloittaneita, vasta -23 toukokuussa aloin kuukausisäästämään pankin indeksirahastoon. Nyt sitten tässä koittanut tutustua ja oppia tästä hommasta jotain. Mulla on arvo-osuustili OP:ssa ja nyt olen miettinyt jos avaisi myös osakesäästötilin. Mitä mieltä kokeneemmat ovat, että onko OP hyvä paikka salkulle vai olisiko esim. Nordnet parempi? Itekin olen tutkinut hinnastoja paljon ja OP on sinänsä kätevä, kun sitä käytän muutenkin. Toki tuo ETF kk-säästäminen olisi huippu ominaisuus. Kuukausisäästöllä olen laittanut kahteen nuista indekseistä yhteensä 200e/kk, välillä vaihdellen. ETF ja NVDA olen ostanut kertaostoina. Säästösummaa voisin ehkä hieman nostaakin, mutta toisaalta kiinnostaisi ostaa myös suoria osakkeita silloin tällöin, vaikka sitten OST:lle.

Oman salkun painot nyt nämä:
- SXR8 ETF 50% kulut 0,07%
- 3 eri OP Indeksiä yhteensä 40% (Eurooppa A, Amerikka A ja Pohjoismaat A) kulut 0,39%
- NVDA 10%

Positiivista on ollut nähdä, että tässäkin ajassa on ihan tuntuvaa arvon nousua tullut. Toki se isompi romahdus on varmaan jo melko lähellä...

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja hyvän pohjatyön olet ainakin tehnyt, kun et mihinkään pankin ”huijaus”rahastoihin laittanut rahoja.

 

[Vepasto]

Mitä tuollaisilla voi odottaa tuotoksi ? Ja pitääkö noissa olla aktiivinen sijoittaja ?

Juuri hommasin pankin (OP ) huijaus säästövakuutuksen ja hajautin sijoituksen 50/50 maltiliseen ja suht korkean tuotto-odotuksen rahastoihin. (kertasijoitus ). Pääpointti tässä on se, että tuohon saa määriteltyä edunsaajan ja edunsaaja saa rahat ulos nopeasti jos itselleni tulee noutaja.

Huijausrahasto mulla on ollu tuolla jo vuosikausia ja ihan hyvn se on tuottanut.

Pitäisi vielä keksiä muutakin ja hoitaisin kaikki miellellään OP:n kautta, ihan vaan helppouden vuoksi. Lisää huijausrahastoja vai jotain muuta ? Mitä tuolta OP:n tarjonnasta kannattaisi poimia ? Yksi sijoitus voisi olla noin 5 vuoden pitoajalla ja toinen 10+ vuotta.

 

[jinx1980]

Mitä tuollaisilla voi odottaa tuotoksi ? Ja pitääkö noissa olla aktiivinen sijoittaja ?

Juuri hommasin pankin (OP ) huijaus säästövakuutuksen ja hajautin sijoituksen 50/50 maltiliseen ja suht korkean tuotto-odotuksen rahastoihin. (kertasijoitus ). Pääpointti tässä on se, että tuohon saa määriteltyä edunsaajan ja edunsaaja saa rahat ulos nopeasti jos itselleni tulee noutaja.

Huijausrahasto mulla on ollu tuolla jo vuosikausia ja ihan hyvn se on tuottanut.

Pitäisi vielä keksiä muutakin ja hoitaisin kaikki miellellään OP:n kautta, ihan vaan helppouden vuoksi. Lisää huijausrahastoja vai jotain muuta ? Mitä tuolta OP:n tarjonnasta kannattaisi poimia ? Yksi sijoitus voisi olla noin 5 vuoden pitoajalla ja toinen 10+ vuotta.

En tiedä mitä tuollaiseen säästävakuutukseen voi poimia, olettavasti ei ainakaan OP:n indeksirahastoja …

Tommoisen maltillisen saat tehtyä 1/2 kuluilla ihan sillä että pistät 1/2 rahasta määräaikaiselle pankkitilille ja toisella 1/2 ostat korkeimman tuotto-odotuksen huijausta. Saattapi olla että painotus on jopa 70/30 määräaikaiselle eli kulut vain 1/3 samalla tuotto-odotuksella.

Maltillinen 3% tuotolla ja 1,5% kuluilla niin pankki vie 50% arvonnoususta siksi ei ole mitään järkeä maksaa himmeitä palkkioita vähäriskisten korkorahastojen pyörittämisestä.

 

[_pete_]

.
Pitäisi vielä keksiä muutakin ja hoitaisin kaikki miellellään OP:n kautta, ihan vaan helppouden vuoksi.

Pakko puuttua tähän. Itse vasta kovin alussa sijoittamisen polulla ja kesällä avasin tilin Nordnetiin enkä sitä pidä mitenkään vaikeana. Enkä siis ymmärrä miten se omaa pankkia käyttämällä sen helpompaa olisi. Kuukausi-ETF NN:ssä ja kuukausittain automaattinen siirto sinne haluttu summa tilipankista.
No jos oon ihan rehellinen, niin ei se NN:n appin käyttö aivan ilman kirosanoja alkuun mennyt.

 

[Vepasto]

En tiedä mitä tuollaiseen säästävakuutukseen voi poimia, olettavasti ei ainakaan OP:n indeksirahastoja …

On siellä indeksirahastojakin saatavilla. Ja säästövakuutuksessa saa muuttaa sijoituskohteita kuluttomasti koska vaan haluaa.

No tuo 3% kuullosta aika varovaiselta. Sen saa ihan säästötililtäkin jokisikin aikaa, jota hyödynnän lyhytaikaisessa rahan jemmamisessa.
Maltillisesta kun puhun niin luokkaa jotain >5 prosenttia .

Pankki nyt rosvoaa tietty välistä joka käänteessä. Ja verottaja kahmaisee sitten lopussa.