Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mietitään matkapuhelinmarkkinaa. Sellaista ei ollut 30v sitten. Elintaso nousi, matkapuhelimet tapahtuivat, kasvua kun "kaikki" haluavat matkapuhelimen ja myöhemmin älypuhelimen. Nyt ollaan tilanteessa missä kaikilla on älypuhelin. Ainoa tapa(?) "kasvattaa" markkinaa on saada ihmiset ostamaan kalliimpi puhelin. Kalliimpi puhelin vaatii varakkaampia ostajia tai ostajia jotka priorisoivat puhelimen yli jonkin toisen hyödykkeen(nollasummapeli kuluttajien rahoista?). Vaarana myös inflaatio jos palkat vain nousevat ja nousevat.Kasvua ajaa voittoa tekevät yritykset. Huonot putoaa pois, mutta uusia nousee tilalle. Eikö todellisuus ole juuri se, että nousukausi on jatkunut loputtomasti (sisältäen varianssia)?
Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.Yksittäisen tuotteen markkina saturoituu ja sitten tulee uusia tuotteita ja uusia innovaatioita ja uutta tekniikkaa jne. Inflaatio kuuluu kiinteänä yhtälöön. Väestön ikääntymisestä hyötyy sitten taas joku uusi firma jne. Pörssi on plussummapeliä.
Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.
Yksi strategia mikä imho. voittaa tässä tilanteessa on löytää globaalit jätit jotka vievät muiden lounaat. sp500:ssa moni jäteistä ja suomessa ei enää nokiaa. Nollasumma tai negatiivisessakin tilanteessa joku voi kasvaa toisten kustannuksella. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi inflaation huomioiden on pakkasella. Vaikeampi strategia löytää pieniä yrityksiä jotka päätyvät isojen huomaan yrityskauppojen kautta tai uusia markkinoita jotka kasvavat vanhojen kustannuksella(robotiikka, ai). Tai sitten indeksiä edelleen kasvavilta markkinoilta kuten intia. Tosin apple, google ja samsung myy mobiilit intiaankin eli globaalit jätit jyrää.
Nollasumma ja negatiivisessakin kasvutilanteessa osa yrityksistä voi kasvaa. Kasvu tulee siitä, että viedään toisten yritysten markkinat. Apple tappoi nokian matkapuhelimet, apple kasvoi, nokia meni "nollaan". Toinen tapa, että kun kuluttaja miettii mihin laitteeseen 500e laittaa tai minkä videostriimauspalvelun ottaa 15e/kk hinnalla niin kuluttaja valitsee firman X eikä firmaa Y. Globaalit jätit vie muiden lounaat ja kilpailevat kuluttajien rahoista maailmanlaajuisesti. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi näivettyy.Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.
Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään. Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma. Jätit hyötyvät myös intian väestökasvusta.Jenkeissä on moni globaali jätti ja kasvua on piisannut. Mutta minua mietityttää se, että kuinka kauan jenkkimarkkina voi kasvaa enemmän kuin muu maailma? Nyt lähes 65 % ACWI-indeksistä on jenkkiä, mutta maailman bkt:stä jenkkien osuus on alle 30 %.
Lisäksi jenkkiosakkeet eivät kollektiivisesti voi tuottaa enempää kuin muu maailma ilman, että jenkkien osuus maailmaindeksissä kasvaa. Voiko jenkkien osuus siis kasvaa vaikka 80 tai peräti 90 prosenttiin ACWI-indeksissä? Millainen maailma se olisi?
Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta?Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään.Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma.
Toinen puoli amerikkaa se, että siellä on paljon hyvää työperäistä maahanmuuttoa mikä ruokkii esimerkiksi piilaakson high tech:ia. Missä tapahtuu AI ja robotiikkainnovaatio, kuka vie rahat? Kuka tekee konesalit ja vie rahat(amazon, microsoft, google) jne. Suomalaisetkin yritykset kaataa jenkeille rahat, kun käytetään globaalien jättien rautoja ja palveluita.
Mä en osaa ajatella sp500:sta amerikka indeksinä muuten kuin poliittisten riskien kohdalta. SP500 jätit on globaali sijoitus+hajautus kun katsoo mistä raha tulee.
Nykynuoriso tuntuu uutisten perusteella olevan paljon fiksumpaa kuin oma sukupolveni tai vanhempieni sukupolvi. Sijoittamisaste on erittäin positiivinen nuoremmissa
Ei se loputtomiin kasva isoinkaan yritys. Google saatetaan pilkkoa. Mitä pilkkomisesta seuraa, en osaa sanoa. Pilkkomisjuttuja on väläytelty myös muiden tekkijättien kuten meta:n suuntaan(facebook, oculus, instagram, whatsapp jne). Nvidia yritti ostaa ARM:ia ja kaupat estettiin kilpailuviranomaisten toimesta. Vaikempi jättien enää ostaa pieniä pois kun viranomaiset on enemmän nyt hereillä kuin 5v sitten.Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta?
DOJ Targets Google for Antitrust Violations, Proposes Breakup of Search Giant
SPY maksaa osingot ulos. Osinkoprosentti toki on pienehkö ~1,3%, mutta siitä tuo tuottoero täytyy muodostua vs SXR8.Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?
Tuo trusti ei näytä muotonsa perusteella kuvaavan osingot uudelleen sijoittavaa SP500 ETF:ää, kuten esimerkiksi SXR8:a. Lähempänä SXR8:a olisi SP500TR (total return).
Tarkastellaan kuvaajista silmämääräisesti SPY ja SP500TR:n eroja, kun vertailutasoksi valitaan vuoden 2000 korkein arvo.
Vuoden huiput SPY/SP500TR:
2007: +1,3 %/+14,3 %
2016: +46,1 %/+104,8 %
2024: +279,4 %/+510,8 %
Kuten kasvulukujen eroista näkee, SPY ei lähellekään vastaa SP500:n kokonaistuottoa.
Edit. Tässä on kuvaaja, jossa SPY-trusti on sinisellä ja punainen on SP500TR, 1.1.2000 - 31.12.2016, kuten sinullakin oli. SP500TR kävi finanssikriisissä korkeammalla ja ylitti sen jälkeen IT-kuplan tason v. 2011 vs. SPY vasta 2013. Vuoden 2016 lopussa SP500TR:n tuotto oli +116 % vs. SPY:llä +52 %.
Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?