Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Kasvua ajaa voittoa tekevät yritykset. Huonot putoaa pois, mutta uusia nousee tilalle. Eikö todellisuus ole juuri se, että nousukausi on jatkunut loputtomasti (sisältäen varianssia)?
 
Kasvua ajaa voittoa tekevät yritykset. Huonot putoaa pois, mutta uusia nousee tilalle. Eikö todellisuus ole juuri se, että nousukausi on jatkunut loputtomasti (sisältäen varianssia)?
Mietitään matkapuhelinmarkkinaa. Sellaista ei ollut 30v sitten. Elintaso nousi, matkapuhelimet tapahtuivat, kasvua kun "kaikki" haluavat matkapuhelimen ja myöhemmin älypuhelimen. Nyt ollaan tilanteessa missä kaikilla on älypuhelin. Ainoa tapa(?) "kasvattaa" markkinaa on saada ihmiset ostamaan kalliimpi puhelin. Kalliimpi puhelin vaatii varakkaampia ostajia tai ostajia jotka priorisoivat puhelimen yli jonkin toisen hyödykkeen(nollasummapeli kuluttajien rahoista?). Vaarana myös inflaatio jos palkat vain nousevat ja nousevat.

Matkapuhelinmarkkina lähes nollasummapelistä missä isoimmat vievät voitot, pari jää jäljelle ja loput tippuu pois. Kun väestömäärä maapallolla vähenee matkapuhelinmarkkin pienenee. Matkapuhelimet alkavat olemaan myös niin hyviä että päivitysväli pidentynyt mikä pienentää valmistajien liikevaihtoa ja voittoa ellei luureja saada myytyä entistä kalliimmalla.

Kiina on oiva esimerkki väestön vähentymisestä. Siellä on nyt noin 1.4miljardia ihmistä. 2100 kiinassa arvioidaan olevan 800 miljoonaa ihmistä. Samalla väestö vanhenee. Pienenevä ja vanheneva väestö vähentävät kulutusta. Miten saadaan kasvua jos kulutus vähenee?

Globaali kasvu ei ole automatiikka varsinkaan kun sen ajureina on väestömäärän ja elintason kasvu. Väestömäärät kääntyneet laskuun ja väestö ikääntyy.
 
Viimeksi muokattu:
Yksittäisen tuotteen markkina saturoituu ja sitten tulee uusia tuotteita ja uusia innovaatioita ja uutta tekniikkaa jne. Inflaatio kuuluu kiinteänä yhtälöön. Väestön ikääntymisestä hyötyy sitten taas joku uusi firma jne. Pörssi on plussummapeliä.
 
Yksittäisen tuotteen markkina saturoituu ja sitten tulee uusia tuotteita ja uusia innovaatioita ja uutta tekniikkaa jne. Inflaatio kuuluu kiinteänä yhtälöön. Väestön ikääntymisestä hyötyy sitten taas joku uusi firma jne. Pörssi on plussummapeliä.
Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.

Yksi strategia mikä imho. voittaa tässä tilanteessa on löytää globaalit jätit jotka vievät muiden lounaat. sp500:ssa moni jäteistä ja suomessa ei enää merkittävää nokian matkapuhelintoimintaa. Nollasumma tai negatiivisessakin tilanteessa joku voi kasvaa toisten kustannuksella. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi inflaation huomioiden on pakkasella. Vaikeampi strategia löytää pieniä yrityksiä jotka päätyvät isojen huomaan yrityskauppojen kautta tai uusia markkinoita jotka kasvavat vanhojen kustannuksella(robotiikka, ai). Tai sitten indeksiä edelleen kasvavilta markkinoilta kuten intia. Tosin apple, google ja samsung myy mobiilit intiaankin eli globaalit jätit jyrää.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrät varmaan sen, että palkat eivät voi nousta loputtomasti eivätkä todellakaan niin paljon, että esim. kompensoisivat väestön ikääntymisen ja maapallon väestömäärän laskuunkääntymisen? 1.4miljardia kiinalaista vs. 800 miljoonaa.

Yksi strategia mikä imho. voittaa tässä tilanteessa on löytää globaalit jätit jotka vievät muiden lounaat. sp500:ssa moni jäteistä ja suomessa ei enää nokiaa. Nollasumma tai negatiivisessakin tilanteessa joku voi kasvaa toisten kustannuksella. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi inflaation huomioiden on pakkasella. Vaikeampi strategia löytää pieniä yrityksiä jotka päätyvät isojen huomaan yrityskauppojen kautta tai uusia markkinoita jotka kasvavat vanhojen kustannuksella(robotiikka, ai). Tai sitten indeksiä edelleen kasvavilta markkinoilta kuten intia. Tosin apple, google ja samsung myy mobiilit intiaankin eli globaalit jätit jyrää.
Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.
 
Ei tarvitsekaan kompensoida väestön ikääntymistä tai vähentymistä. Kyllä pörssissä silti on ne voittoa tahkovat yritykset, vaikka asiakaskunta olisikin vanhempaa ja niitä olisi puolet vähemmän globaalisti. On ollut ennenkin ja en näe miksei olisi tulevaisuudessa.
Nollasumma ja negatiivisessakin kasvutilanteessa osa yrityksistä voi kasvaa. Kasvu tulee siitä, että viedään toisten yritysten markkinat. Apple tappoi nokian matkapuhelimet, apple kasvoi, nokia meni "nollaan". Toinen tapa, että kun kuluttaja miettii mihin laitteeseen 500e laittaa tai minkä videostriimauspalvelun ottaa 15e/kk hinnalla niin kuluttaja valitsee firman X eikä firmaa Y. Globaalit jätit vie muiden lounaat ja kilpailevat kuluttajien rahoista maailmanlaajuisesti. SP500 voi kasvaa samalla kun omxhpi näivettyy.
 
Jenkeissä on moni globaali jätti ja kasvua on piisannut. Mutta minua mietityttää se, että kuinka kauan jenkkimarkkina voi kasvaa enemmän kuin muu maailma? Nyt lähes 65 % ACWI-indeksistä on jenkkiä, mutta maailman bkt:stä jenkkien osuus on alle 30 %.

Jenkkiosakkeethan eivät kollektiivisesti voi tuottaa enempää kuin muu maailma ilman, että jenkkien osuus maailmaindeksissä kasvaa. Voiko jenkkien osuus siis kasvaa vaikka 80 tai peräti 90 prosenttiin ACWI-indeksissä? Millainen maailma se olisi? :)
 
Jenkeissä on moni globaali jätti ja kasvua on piisannut. Mutta minua mietityttää se, että kuinka kauan jenkkimarkkina voi kasvaa enemmän kuin muu maailma? Nyt lähes 65 % ACWI-indeksistä on jenkkiä, mutta maailman bkt:stä jenkkien osuus on alle 30 %.

Lisäksi jenkkiosakkeet eivät kollektiivisesti voi tuottaa enempää kuin muu maailma ilman, että jenkkien osuus maailmaindeksissä kasvaa. Voiko jenkkien osuus siis kasvaa vaikka 80 tai peräti 90 prosenttiin ACWI-indeksissä? Millainen maailma se olisi? :)
Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään. Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma. Jätit hyötyvät myös intian väestökasvusta.

Toinen puoli amerikkaa se, että siellä on paljon hyvää työperäistä maahanmuuttoa ja tekemisen meininkiä mikä ruokkii esimerkiksi piilaakson high tech:ia. Missä tapahtuu AI ja robotiikkainnovaatio, kuka vie rahat? Kuka tekee konesalit ja vie rahat(amazon, microsoft, google) jne. Suomalaisetkin yritykset kaataa jenkeille rahat, kun käytetään globaalien jättien rautoja ja palveluita.

Mä en osaa ajatella sp500:sta amerikka indeksinä muuten kuin poliittisten riskien kohdalta. SP500 jätit on globaali sijoitus+hajautus kun katsoo mistä raha tulee.
 
Ei kai amerikan kotimarkkina kasvakkaan merkittävästi enempää kuin muu maailma? Apple/google/amazon/microsoft/tesla/meta/... keräävät maailmanlaajuisesti rahaa sisään.Eurooppalainen kilpailija kuten nokia ajettiin samalla lähes nollaan. Kasvu tulee siitä, että viedään globaalisti muiden lounaat ei niinkään siitä, että amerikan kotimarkkina itsessään kasvaisi nopeammin kuin muu maailma.

Toinen puoli amerikkaa se, että siellä on paljon hyvää työperäistä maahanmuuttoa mikä ruokkii esimerkiksi piilaakson high tech:ia. Missä tapahtuu AI ja robotiikkainnovaatio, kuka vie rahat? Kuka tekee konesalit ja vie rahat(amazon, microsoft, google) jne. Suomalaisetkin yritykset kaataa jenkeille rahat, kun käytetään globaalien jättien rautoja ja palveluita.

Mä en osaa ajatella sp500:sta amerikka indeksinä muuten kuin poliittisten riskien kohdalta. SP500 jätit on globaali sijoitus+hajautus kun katsoo mistä raha tulee.
Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta? :D
 
Nykynuoriso tuntuu uutisten perusteella olevan paljon fiksumpaa kuin oma sukupolveni tai vanhempieni sukupolvi. Sijoittamisaste on erittäin positiivinen nuoremmissa

Tämä on kyllä todella hyvä asia ja tästä on uutisoitukin. Nuoret sijoittavat huomattavasti aiempaa nuorisoa enemmän ja kaiken kaikkiaan suomalaisten sijoitusinto on kasvanut. Oli OST:n järkevyydestä mitä mieltä tahansa, niin se selvästi toi hyvin paljon uusia sijoittajia apajille ja jossain mittareissa Ruotsikin jäi kakkoseksi. Kansan varallisuuden kasvattaminen on kymmenien vuosien projekti, mutta uskon että merkittävä osa nuorena sijoittamiseen ryhtyneistä jatkaa hommaa ns. loppuun asti. Ja vetää mukaan muutaman muunkin. Mä, ja varmaan moni muukin tänne kirjoitteleva, on saanut monta ihmistä aloittamaan sijoittamisen niin livenä kuin (vielä isommassa määrin) foorumien kautta. Ihan vain rohkaisemalla ja vertaistuella.

Jos ei kotona tai lähipiirissä ole koskaan säästämisestä ja sijoittamisesta puhuttu, niin homma voi tuntua pelottavan kaukaiselta touhulta, jota harrastavat vain Nalle Wahlroos ja Eero Lehti - eikä siihen kelkkaan sovi lähteä mukaan.

Oma vaikutus on myös sijoittamise helppouden parantamisella. Ei tarvita P/E-lukuja tai käppyröiden tuijottelua tai tilinpäätösten perkaamista. Riittää yksi hyvä rahasto, aivot narikkaan kk-säästö päälle. Ei vaurastuminen ole ollut koskaan näin yksinkertaista.
 
Noinhan se menee. Lähinnä mietin, kuinka absurdiksi moinen keskittyminen voi äityä ja millaiseen maailmaan se johtaisi. Eräänlainen Rooman valtakunta? :D
Ei se loputtomiin kasva isoinkaan yritys. Google saatetaan pilkkoa. Mitä pilkkomisesta seuraa, en osaa sanoa. Pilkkomisjuttuja on väläytelty myös muiden tekkijättien kuten meta:n suuntaan(facebook, oculus, instagram, whatsapp jne). Nvidia yritti ostaa ARM:ia ja kaupat estettiin kilpailuviranomaisten toimesta. Vaikempi jättien enää ostaa pieniä pois kun viranomaiset on enemmän nyt hereillä kuin 5v sitten.

DOJ Targets Google for Antitrust Violations, Proposes Breakup of Search Giant
 
Kysyttiin, minkälaisia salkkuja on, joten tässä on mun tiedot.

Banco Bilbao Vizcaya Argentaria, S.A., 8,28%
Bokusgruppen AB (publ), 7,65%
Indra Sistemas, S.A., 6,87%
iShares Automation & Robotics ETF, 6,65%
Suncor Energy Inc., 6,54%
Kemira Oyj, 5,80%
Tele2 AB, 5,28%
Amazon.com, Inc, 5,08%
Royal Bank of Canada, 5,01%
Cibus Nordic Real Estate AB, 4,94%
Puuilo Oyj, 4,78%
Ab Volvo, 4,17%
Banco Santander, S.A., 4,06%
Airbus Se, 4,02%
Pembina Pipeline Corportation, 3,46%
Softronic AB, 2,76%
Metso Oyj, 2,04%

Yleisesti ottaen Suomi on ollut aika pettymys verrattuna noihin ulkomaan firmoihin, joten olen tänä vuonna myynyt Suomea pois ja vähentänyt kokonaisuuksia. Kaikki sijoitukset on taulukossa tallessa ja paras kaikista on Cibus, joka on Ruotsin pörssissä ja omistaa kauppakiinteistöjä mm. Suomesta. Ydinsalkun lisäksi minulla on satelliittisalkku, jossa on lähinnä huonoja valintoja yms osakkeita, joiden suhteen odotan, että aika korjaa.
 
Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?
SPY maksaa osingot ulos. Osinkoprosentti toki on pienehkö ~1,3%, mutta siitä tuo tuottoero täytyy muodostua vs SXR8.
kulut ~: Gross Expense Ratio: 0.0945%
 
Tuo trusti ei näytä muotonsa perusteella kuvaavan osingot uudelleen sijoittavaa SP500 ETF:ää, kuten esimerkiksi SXR8:a. Lähempänä SXR8:a olisi SP500TR (total return).

Tarkastellaan kuvaajista silmämääräisesti SPY ja SP500TR:n eroja, kun vertailutasoksi valitaan vuoden 2000 korkein arvo.

Vuoden huiput SPY/SP500TR:

2007: +1,3 %/+14,3 %
2016: +46,1 %/+104,8 %
2024: +279,4 %/+510,8 %

Kuten kasvulukujen eroista näkee, SPY ei lähellekään vastaa SP500:n kokonaistuottoa.


Edit. Tässä on kuvaaja, jossa SPY-trusti on sinisellä ja punainen on SP500TR, 1.1.2000 - 31.12.2016, kuten sinullakin oli. SP500TR kävi finanssikriisissä korkeammalla ja ylitti sen jälkeen IT-kuplan tason v. 2011 vs. SPY vasta 2013. Vuoden 2016 lopussa SP500TR:n tuotto oli +116 % vs. SPY:llä +52 %.
Screenshot_2024-10-15-13-16-32-01_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg




Entäpä todellinen osingot sijoittava SP500-ETF nimeltään SXR8 (sininen) vs. SPY (vaihteeksi punainen)? Historiaa siitä ei ole niin paljon, joten valitsin aikaväliksi 14.10.2011 - 15.10.2024. SPY jäi koko ajan jälkeen. Lopussa SXR8 on +623 % vs. SPY +366 %. Onko kellään tietoa mikä tuon SPY:n pointti on, kun yksikköhintakin on vastaava kuin SXR8:ssa? Viimeisen 13 vuoden keskimääräiset vuosituotot ovat 16,44 % (SXR8) ja 12,56 % (SPY). Mihin tuo SPY onnistuu hukkaamaan nelisen prosenttiyksikköä SP500:n tuottoa vuosittain, ennätysmäisiin kuluihin vai?
Screenshot_2024-10-15-13-57-21-21_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg

Oho, en huomannutkaan että SPY onkin osingot ulos maksava rahasto, hyvä korjaus. Mutta tuo ei kuitenkaan vaikuta kovin paljoa mun pointtiin, SP500TR:llä meni silti 2012 asti ennen kuin se oli palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. IT-kuplan tasolle taas palauduttiin loppuvuodesta 2010.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 705
Viestejä
4 444 643
Jäsenet
73 593
Uusin jäsen
HereOnTheHighway

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom