Koivuvanerista täyskorkea osioTuleeko mieleen miten tästä saisi siistin sovituksen? Ajattelin leikata sormipaneelista pois ne sormet katkaisijan kohdalta, mutta tuleeko muita ratkaisuja mieleen?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Koivuvanerista täyskorkea osioTuleeko mieleen miten tästä saisi siistin sovituksen? Ajattelin leikata sormipaneelista pois ne sormet katkaisijan kohdalta, mutta tuleeko muita ratkaisuja mieleen?
Mökin kylppäriremontissa (eli kylppärin rakentamisessa) oven vieressä sijaitsevat valokatkaisija ja lattiatermari ovat kapeassa välissä. Molemmat kuvassa näkyvät seinät tulevat sormipaneelista, joten katkaisijat/termari jää osittain ikään kuin viereisen seinän sisään, tai ainakin vähintäänkin kehys.
Tuleeko mieleen miten tästä saisi siistin sovituksen? Ajattelin leikata sormipaneelista pois ne sormet katkaisijan kohdalta, mutta tuleeko muita ratkaisuja mieleen?
Jälkiviisaautena sanoisin että sähkökatkaisijan paikka on huono. Se olis pitänyt siirtää esim tuohon isolle seinälle reunaan.
Yks vaihtoehto olis irrottaa tuo pieni soiro ja taltata puuta sen verran että saat sen mahdollisimman oikeeseen reunaan jotta se paneeli mahtuisi tuohon. Ovilistan kanssa sulla joka tapauksessa taitaa tulla ongelmia ja joudut sen koloamaan jotenkin rumasti jotta saat mahtumaan. Tarkkaa mittausta tuohon tarvitaan jotta saisit sormipaneelit ehjänä paikalleen ja mahdollisimman siistin ovilistan.
Miks tuonne paneelin taakse on edes laitettu toi märkätila levy? Senhän olis voinut tehdä esim foliolla niin olis säästänyt paksuudessa, vai onko toi ulkoseinä johon on haluttu lisälämmöneristystä?
Poraat tohon rasian oik. reunaan reikiä /pistosahaat ja siirrät rasiaa ja paikaat reiän vas.sivun siirrät vain sen verran mitä on tarvis. Tossa on vaakalaudoitus koolinkin alla, joten pitäs onnistua. Laiskana tekisin itse kuten jo pähkäilit. Uskon että siitä tulee niinkin hyvä ja parin kuukauden päästä tuskin edes huomaat.Mökin kylppäriremontissa (eli kylppärin rakentamisessa) oven vieressä sijaitsevat valokatkaisija ja lattiatermari ovat kapeassa välissä. Molemmat kuvassa näkyvät seinät tulevat sormipaneelista, joten katkaisijat/termari jää osittain ikään kuin viereisen seinän sisään, tai ainakin vähintäänkin kehys.
Tuleeko mieleen miten tästä saisi siistin sovituksen? Ajattelin leikata sormipaneelista pois ne sormet katkaisijan kohdalta, mutta tuleeko muita ratkaisuja mieleen?
Onko joku perehtynyt uuteen rakennuslakiin kun siinähän vapautettiin alle 30/m2 rakennukset rakennusluvista niin mulla on ollut pari kolme vuotta täällä syrjäkylillä itsetehty pihasauna pihassa ja on ollut kovassa käytössä, mutta en lupaprosessien raskaudesta jaksanut hakea siihen mitään lupia aikanaan.
Kaikki sinällään on ok eli asianmukaisesti tehty saunakaivoineen ja rakennusoikeutta löytyy mutta
koska kyseltyäni olisi pitänyt hommata pääsuunnittelijat ja valvojat ja mitä kaikkea olikaan, ja
minulla oli kaikki saunaan tarvittavat hilppeet valmiina niin skippasin nämä lupavaiheet niin kuin
lukuisat muutkin tällä perällä.
Nyt ajattelin että pitääkö tuon uuden lain myötä että pitääkö tuo nyt virallistaa ja ilmoittaa että
tällainen on nyt tehty niin mitä tuossa pitää ottaa huomioon kun kaveri väitti että pitäisi olla
vieläkin esittää pääsuunnittelijat, ja valvojat vaikka varsinaista rakennuslupaa ei vaaditakaan ja
kysymys koskee Oulun aluetta.
Noitahan on vaikea näin jälkikäteen mistään saada ja jos sellaisia vaatimuksia on niin jatketaan entiseen malliin ja jos vaikeuksia jossain vaiheessa tulee on mulla mahdollisuus nostaa koko laitos
akselin päälle ja jatkaa kärrysaunalla.
Kannattaa tosiaan rakennusvalvontaan olla yhteydessä, että tarvitseeko se lupaa vai ei. Kuitenkin asia menee pääpiirteissään siten, että mikäli se tarvitsi aiemmin luvan, mutta enää ei, muuttui se nyt lailliseksi siltä osin. Toisaalta jos se on kuitenkin rakennettu määräysten vastaisesti, on se edelleen määräysten vastainen ja pitää hoitaa kuntoon/purkaa.Onko joku perehtynyt uuteen rakennuslakiin kun siinähän vapautettiin alle 30/m2 rakennukset rakennusluvista niin mulla on ollut pari kolme vuotta täällä syrjäkylillä itsetehty pihasauna pihassa ja on ollut kovassa käytössä, mutta en lupaprosessien raskaudesta jaksanut hakea siihen mitään lupia aikanaan.
Kaikki sinällään on ok eli asianmukaisesti tehty saunakaivoineen ja rakennusoikeutta löytyy mutta
koska kyseltyäni olisi pitänyt hommata pääsuunnittelijat ja valvojat ja mitä kaikkea olikaan, ja
minulla oli kaikki saunaan tarvittavat hilppeet valmiina niin skippasin nämä lupavaiheet niin kuin
lukuisat muutkin tällä perällä.
Nyt ajattelin että pitääkö tuon uuden lain myötä että pitääkö tuo nyt virallistaa ja ilmoittaa että
tällainen on nyt tehty niin mitä tuossa pitää ottaa huomioon kun kaveri väitti että pitäisi olla
vieläkin esittää pääsuunnittelijat, ja valvojat vaikka varsinaista rakennuslupaa ei vaaditakaan ja
kysymys koskee Oulun aluetta.
Noitahan on vaikea näin jälkikäteen mistään saada ja jos sellaisia vaatimuksia on niin jatketaan entiseen malliin ja jos vaikeuksia jossain vaiheessa tulee on mulla mahdollisuus nostaa koko laitos
akselin päälle ja jatkaa kärrysaunalla.
Nykyään ei tarvita rakentamislupaa alle 30 neliöiselle rakennukselle (ei saa olla asumiskäyttöön tehty, eli ei keittiöhommia jne). Tollasen saunan saa siis nykyään tosiaankin rakentaa ilman erillistä lupamenettelyä ja täten tuo sun sauna ei automaattisesti ole mitenkään lupakäytännön vastainen. Yksi rakennusalalla oleva kaverikin laitatti pihasaunan viime vuonna luottaen että laki tosiaan astuu voimaan.Onko joku perehtynyt uuteen rakennuslakiin kun siinähän vapautettiin alle 30/m2 rakennukset rakennusluvista niin mulla on ollut pari kolme vuotta täällä syrjäkylillä itsetehty pihasauna pihassa ja on ollut kovassa käytössä, mutta en lupaprosessien raskaudesta jaksanut hakea siihen mitään lupia aikanaan.
Kaikki sinällään on ok eli asianmukaisesti tehty saunakaivoineen ja rakennusoikeutta löytyy mutta
koska kyseltyäni olisi pitänyt hommata pääsuunnittelijat ja valvojat ja mitä kaikkea olikaan, ja
minulla oli kaikki saunaan tarvittavat hilppeet valmiina niin skippasin nämä lupavaiheet niin kuin
lukuisat muutkin tällä perällä.
Nyt ajattelin että pitääkö tuon uuden lain myötä että pitääkö tuo nyt virallistaa ja ilmoittaa että
tällainen on nyt tehty niin mitä tuossa pitää ottaa huomioon kun kaveri väitti että pitäisi olla
vieläkin esittää pääsuunnittelijat, ja valvojat vaikka varsinaista rakennuslupaa ei vaaditakaan ja
kysymys koskee Oulun aluetta.
Noitahan on vaikea näin jälkikäteen mistään saada ja jos sellaisia vaatimuksia on niin jatketaan entiseen malliin ja jos vaikeuksia jossain vaiheessa tulee on mulla mahdollisuus nostaa koko laitos
akselin päälle ja jatkaa kärrysaunalla.
Joo muistelen että jostain luin että pitäisi ilmoittaa kuitenkin johonkin mutta en nyt kyllä mitään tuollaista löytänyt ja olen rapia viikko sitten soittanut sinne ja oli joku joka ei älynnyt tuosta mitään puhelimessa, ja kehoitti laittamaan sähköpostia niin kuin teinkin mutta ei ole mitään kuulunut.Nykyään ei tarvita rakentamislupaa alle 30 neliöiselle rakennukselle (ei saa olla asumiskäyttöön tehty, eli ei keittiöhommia jne). Tollasen saunan saa siis nykyään tosiaankin rakentaa ilman erillistä lupamenettelyä ja täten tuo sun sauna ei automaattisesti ole mitenkään lupakäytännön vastainen. Yksi rakennusalalla oleva kaverikin laitatti pihasaunan viime vuonna luottaen että laki tosiaan astuu voimaan.
Nyt et sitten tuollaiseen hankkeeseen tarvitse varsinaisesti pääsuunnittelijaa, valvojaa jne. Rakentamis- ja kaavamääräyksiä tulee noudattaa ja käytännössä tuo pienten rakennusten vapautus luvasta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noita saisi tehdä miten huvittaa. Rakenteellinen turvallisuus pitää yhä olla kunnossa, eli jonkinlaista suunnitelmaa olisi tietysti hyvä löytyä taustalta. Jos normaalilla maalaisjärjellä ymmärtää tehdä käyttötarkoitukseensa riittävän järeät rakenteet, niin homman pitäisi olla ok. Periaattessahan kunnan rakennustarkastaja tms voisi tarkastaa tuollaisen ei lupaa vaativan rakennuksen ja mikäli puutteita ilmenee tai epäillään kantavuuksia tms, niin tuosta varmaan voidaan kuitenkin vaatia jonkinlaiset selvitykset eli käytännössä rakennelaskelmat vähintäänkin jälkikäteen.
Jos nyt tilaa jonkun tollasen hirsirakenteisen valmispihasaunapaketin niin niissähän se toimittaja on jo speksannut sen runkotoimituksen riittävän laatuiseksi ja sellasen mukana saa varmaan tarvittavat dokumentit, joita voi sitten ravaan esittää jos joskus jotain kyselyä tulee. Nyt sun ei kuitenkaan tarvitse erikseen tuosta minnekään ilmoitella, eli sen suhteen asia on nyt oikealla mallilla.
Tämähän onkin muuten näppärää.(ei saa olla asumiskäyttöön tehty, eli ei keittiöhommia jne)
Pihasaunassahan saa tietysti olla esimerkiksi tasokkaat eristeet, koneellinen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, jääkaappi, makuutilat, vesijohto ja viemäri sis. wc. Nämä ovat jo aika lähellä asumiseen tarvittavaa ja samalla vakiintuneita (osa toki vain hyvin varustellun) saunamökin normaaleja piirteitä. Pakastimiahan nyt yleisesti on pidetty vaikka missä liitereissä ja vajoissa.Miten määritellään, että milloin rakennus on tarkoitettu asumiskäyttöön?
Rakennus on tarkoitettu asumiskäyttöön, jos siinä on keittomahdollisuus, käytännössä liesi.
Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen. Kyseessähän on kuitenkin talousrakennuksista, jotka tuosta luvasta on vapautettu eli tarkoitus ei ole, jotta teinille voisi pihamaalle rakentaa 29 neliöisen yksiön vessoineen vain sillä verukkeella että liesi puuttuu ja joutuu syömään muun perheen kanssa varsinaisessa talossaTämähän onkin muuten näppärää.
Uusi rakennuslaki 2025 – mitä se merkitsee käytännössä?
Uusi rakennuslaki astuu voimaan 1.1.2025, jolloin enintään 30 m2 kokoisen piharakennuksen saa pystyttää ilman rakennuslupaa. Lue lisää >>www.ehta.fi
Pihasaunassahan saa tietysti olla esimerkiksi tasokkaat eristeet, koneellinen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, jääkaappi, makuutilat, vesijohto ja viemäri sis. wc. Nämä ovat jo aika lähellä asumiseen tarvittavaa ja samalla vakiintuneita (osa toki vain hyvin varustellun) saunamökin normaaleja piirteitä. Pakastimiahan nyt yleisesti on pidetty vaikka missä liitereissä ja vajoissa.
Minä kun olin huolissani saako siellä olla esimerkiksi tiskiallas, tiskikone jne. Tuon näkemyksen perusteella saa, kunhan ei ole liettä, tuota 60-luvulle jääneiden määrittävää palasta tilojen asuinkelpoisuudelle. Huh helpotusta. Kiinteä liesihän on täysi turhake ja sopivat pistotulppaliitäntäiset tai kaasukäyttöiset laitteet sitä korvaamaan voi tuoda erillisinä tarvittaessa paikalle. Pärjään kyllä vaikka airfryerilla jos tuollaiseen mökkiin joskus pitää majoituksena turvautua.
Aika usein muuten saunamökissä on jonkinlainen kamiina. Joo, toki aiemmin tämä aiheutti rakennusluvan tarpeen, mutta se on eri asia kuin soveltuvuus asuinkäyttöön. Osassa näistä tulisijoista on lisäominaisuutena keittomahdollisuus, joko ihan näkyvä valurautahellan levy tai sitten muuten vaan kuuma yläosa. Onkohan tämä niissäkin asuinkäyttöön soveltuvuutta ilmaiseva seikka? Täytyy varmaan ainakin näissä uusissa olla tarkkana, ettei asenna tuvan puolelle mitään yläpinnaltaan turhan kuumaa tulisijaa. Mieluiten vain muurattuja.
AI joo, pystyyhän saunan kiukaallakin yleensä keittämään. Tässä on nyt stasilainsäädännön pirunraamatunluvulle enemmän paikkoja kuin heti keksinkään.
Hyvin saman tyyppinen tilanne kuin kekkoslovakialainen autovero ja kymmenientuhansien markkojen veroseuraamukset sohvan kuljettamisesta pakettiautolla.
Oulun rakennusvalvonnan näkemystä Kalevan kertomana (maksumuuri):Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen.
Eli kamina olisi OK, kaljanviilennyskaapi myös. Mutta onko ne yhdessä jo keittö...Se on syytä muistaa, että pienetkin asumiseen tai vapaa-ajanasumiseen soveltuvat rakennukset tarvitsevat uuden lain mukaan aina luvan. Asuttavuutta arvioidaan "hellaperiaatteella": jos rakennuksessa on kiinteä keittiö helloineen, tulkitaan se asuinrakennukseksi.
Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen.
Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.Eli kamina olisi OK, kaljanviilennyskaapi myös. Mutta onko ne yhdessä jo keittö...
Toisaalta tämähän on eri asia. Jos se keittiö oikeasti puuttuu ja sanotaan nyt että yksiössä oikeasti on sauna, niin kuka sen tulee tuomitsemaan asuinrakennukseksi? Mikäänhän ei käsittääkseni juridisesti estä yöpymästä vaikka autotallissa. Saunan vessassa saa käydä paskalla. Saunatuvalla/takkahuoneessa voi olla vierasvuode ja pleikkari. Myöskään mitään jenkkityylistä rajanvetoa viimeistelemättömistä pinnoista(paljas kipsilevy tms) ei sovelleta vaan saunamökit ovat yleensä ihan ihmiskunnossa. Eihän tällaista yksiötä voida kovin herkästi faktuaalisin asiaperustein pitää asumisena, oli se sauna sitten käytännössä isin miesluola tai teinin "mom's basement".Kyseessähän on kuitenkin talousrakennuksista, jotka tuosta luvasta on vapautettu eli tarkoitus ei ole, jotta teinille voisi pihamaalle rakentaa 29 neliöisen yksiön vessoineen vain sillä verukkeella että liesi puuttuu ja joutuu syömään muun perheen kanssa varsinaisessa talossa
No jos on alle 30 neliöinen pihasauna sellasella pienellä tuvalla niin sellasta tuskin saadaankaan tulkittua asuinkäyttöön soveltuvaksi.Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.
Toisaalta tämähän on eri asia. Jos se keittiö oikeasti puuttuu ja sanotaan nyt että yksiössä oikeasti on sauna, niin kuka sen tulee tuomitsemaan asuinrakennukseksi? Mikäänhän ei käsittääkseni juridisesti estä yöpymästä vaikka autotallissa. Saunan vessassa saa käydä paskalla. Saunatuvalla/takkahuoneessa voi olla vierasvuode ja pleikkari. Myöskään mitään jenkkityylistä rajanvetoa viimeistelemättömistä pinnoista(paljas kipsilevy tms) ei sovelleta vaan saunamökit ovat yleensä ihan ihmiskunnossa. Eihän tällaista yksiötä voida kovin herkästi faktuaalisin asiaperustein pitää asumisena, oli se sauna sitten käytännössä isin miesluola tai teinin "mom's basement".
Niin on. Se asuinrakennushan voidaan (osana kiinteistön asuinneliöitä) vaikka myydä jollekin, siihen voi ottaa vuokralaisen, jne. Ymmärrettävästi sen tulee olla normien mukainen.Asuinkäyttöön tehdyissä rakennuksissa on paljon tarkempaa esimerkiksi ilmanvaihdot yms sisäilma-asiat, joten niissä on jo muutakin tsekattavaa kuin pelkkä rakenteellinen kantavuus.
No kyllähän vastaava oli ennenkin. Ihmiset niitä lupahakemuksia käsittelevät ja on ihan kunnasta ja käsittelijästä kiinni miten tarkalla silmällä papereita käydään läpi.Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.
Kyllä, virkamiesvallan ja epälegitiimien vaatimusten vs. jopa räikeän hyväksikäytön ongelma ei ole mitenkään uusi. Kaikenlaista on olemassa. Jopa omakotitalo, jossa oli ollut olevinaan jäljellä rakennusoikeutta talolle mutta ei piharakennuksille. Ratkaisu? Ruuvataan pari kakkosnelosta palkiksi talon ja erillisen autotallin välille.No kyllähän vastaava oli ennenkin. Ihmiset niitä lupahakemuksia käsittelevät ja on ihan kunnasta ja käsittelijästä kiinni miten tarkalla silmällä papereita käydään läpi.
Jos speksataan laissa tarkasti (esim. keittolevy on ainoa kriteeri) niin kun löytyy porsaanreikä niin sitten heti joku saa idean purkaa keskustan lähistöltä vanha talo ja tehdä tontille 10 keittolevytöntä 29m2 asuintaloa ilman rakennuslupia. Nyt kunta voi tulkita nuo asuintaloiksi. Toki molemmat tapaukset voidaan joutua ratkaisemaan oikeusasteissa, mutta ratkaisu voi olla erilainen jos laissa lukee "ei keittolevyä" eikä "ei asuinrakennusta"...
Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä...Jopa omakotitalo, jossa oli ollut olevinaan jäljellä rakennusoikeutta talolle mutta ei piharakennuksille. Ratkaisu? Ruuvataan pari kakkosnelosta palkiksi talon ja erillisen autotallin välille...
Tuo on tietysti valitettavaa(tai suorastaan varastamista), mutta kuvailemani tapaus oli siis olemassa olleen rakennusoikeuden mukaisesti hyväksyttyä toteutunutta rakentamista ja esimerkki absurdista kekkoslovakiasta, ihan niin kuin se farmariautojen takapenkkien korvaaminen vanerilla tai veroseuraamus sohvan kuljettamisesta pakettiautolla.Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä
Ymmärtäisin jos yleiskaava-alueet ois kovinkin kaukana ns. kaupungin ydinalueista ja siten asemakaava-alueista, mutta kun tuommosta yleiskaava-aluetta löytyy täällä "maakunnan veturin" alueella ~10km keskustasta, valtatien varrelta, josta keskustaan ajaa kymmenessä minuutissa...
Melkoisen erikoinen ratkaisu. Selvästi ohjataan ostamaan tontti asemakaava-alueelta, tai jos itse olisin ostamassa, toisesta kunnasta.Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä
Ymmärtäisin jos yleiskaava-alueet ois kovinkin kaukana ns. kaupungin ydinalueista ja siten asemakaava-alueista, mutta kun tuommosta yleiskaava-aluetta löytyy täällä "maakunnan veturin" alueella ~10km keskustasta, valtatien varrelta, josta keskustaan ajaa kymmenessä minuutissa...
Nyt olisi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden tilaaminen edessä. Vanha talo niin miellyttäisi silmää kovasti nuo Schneiderin Renovat, ovat vaan aika tyyriitä. Onko kokemuksia mistä puljusta saisi parhaat alet, vai pitääkö pommittaa joka paikkaa, tai vain tyytyä vaihtamaan halvempiin. Tuntuu aika kovalta rahalta kun alle puoleen kämppään saa varata jo 900euroa…
Eipä tossa paljoa huomautettavaa ole. Noissa maanalaisissa kellareissa näki yhteen vaiheeseen noita sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä, missä on kosteusriskejä mutta tollanen suora kiviainerakenne on parempi.Löysimme talon, josta harkitsemme tarjouksen jättämistä. Talo on 2004 rakennettu tasamaalle ja siinä on 2 asuinkerrosta ja puoliksi maanalainen kellarikerros (3 sivua maata vasten ja 1 sivulla autotalli + ovi). Kellari/perusmuuri on harkoista, muut kerrokset puuta.
Tuo kellari hieman askarruttaa ja en ole monissa uusissa taloissa sellaista nähnyt, paitsi rinteessä. Onkohan tässä jotain, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota?
Kuntotarkastus on juuri suoritettu myyjän toimesta ja siinä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Talo seisoo metallipaaluilla. Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta. Kellarin lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.
Kuvissa talon leikkauskuva ja pohjan ja kellarin seinien materiaalit.
Tärkein osuus liittyy varmasti tähän "Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta".Löysimme talon, josta harkitsemme tarjouksen jättämistä. Talo on 2004 rakennettu tasamaalle ja siinä on 2 asuinkerrosta ja puoliksi maanalainen kellarikerros (3 sivua maata vasten ja 1 sivulla autotalli + ovi). Kellari/perusmuuri on harkoista, muut kerrokset puuta.
Tuo kellari hieman askarruttaa ja en ole monissa uusissa taloissa sellaista nähnyt, paitsi rinteessä. Onkohan tässä jotain, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota?
Kuntotarkastus on juuri suoritettu myyjän toimesta ja siinä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Talo seisoo metallipaaluilla. Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta. Kellarin lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.
Kuvissa talon leikkauskuva ja pohjan ja kellarin seinien materiaalit.
Tärkein osuus liittyy varmasti tähän "Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta".
Tuossa jäi tulkinnanvaraseksi se, että onko se kosteus mitattu? "Sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta" on eri, kuin "Sisäpuolelta ei mittauksessa havaittu pintakosteutta". Ja mihin aikaan vuodesta mittaus sekä kuntotarkastus on tehty? Maanvaraisen kellariseinän kosteus voi varmasti vaihdella sen mukaan mitataanko se kesällä kuivan jakson jälkeen vai syksyn sateiden aikana kun vettä maaperässä on ihan eri tavalla.
Sanoisin, että jos raportissa ei tuon kummempaa ole ja tuolla kuntotietämyksellä olette valmiit tekemään tarjouksen, niin laittakaa tarjouksen ehdoksi silti kuntotarkastus teidän omaan piikkiinne. Käytännössä, kun kiinteistökaupasta on kyse, ei tarjous ole sitova ellei välittäjä halua kaupanvahvistajan kanssa esisopimusta vai millä nimellä se nyt maakaaressa menikään teetättää. Käytännössä teillä on siis jokatapauksessa mahdollisuudet perääntyä kaupasta, mutta kannattaa aina myyjän teetättämä kuntotarkastus ottaa varauksella, sillä myyjän ollessa maksajana on mahdollista että kuntotarkastaja tekee myyjälle edullisia lauselmia raporttiin. Myös mikäli jotain ongelmaa myöhemmin löytyisi on tuo ostajan selonottovelvollisuus lainsäädännössä kuitenkin olemassa, ja on varmaan helpompi osoittaa, että sitä on noudatettu, jos itse vielä teetättää erillisen kuntotarkastuksen ja on paikanpäällä seuraamassa tarkastusta.Hyvä huomio, tuo olikin epäselvästi sanottu. Eli pintakosteusmittaus on suoritettu, mutta kosteutta ei havaittu. Tarkastus on tehty nyt viikon sisällä.
Kommenttina vain tuohon tarjouksen sitovuuteen, että maakaari uudistui osin viime vuoden lopulla vaikuttaen tähän: KVKL lakivaliokunta tiedottaa: Maakaari muuttuu 1.11.2024Sanoisin, että jos raportissa ei tuon kummempaa ole ja tuolla kuntotietämyksellä olette valmiit tekemään tarjouksen, niin laittakaa tarjouksen ehdoksi silti kuntotarkastus teidän omaan piikkiinne. Käytännössä, kun kiinteistökaupasta on kyse, ei tarjous ole sitova ellei välittäjä halua kaupanvahvistajan kanssa esisopimusta vai millä nimellä se nyt maakaaressa menikään teetättää. Käytännössä teillä on siis jokatapauksessa mahdollisuudet perääntyä kaupasta, mutta kannattaa aina myyjän teetättämä kuntotarkastus ottaa varauksella, sillä myyjän ollessa maksajana on mahdollista että kuntotarkastaja tekee myyjälle edullisia lauselmia raporttiin. Myös mikäli jotain ongelmaa myöhemmin löytyisi on tuo ostajan selonottovelvollisuus lainsäädännössä kuitenkin olemassa, ja on varmaan helpompi osoittaa, että sitä on noudatettu, jos itse vielä teetättää erillisen kuntotarkastuksen ja on paikanpäällä seuraamassa tarkastusta.
Käytännössä tuo 2000-luvun taite on tollasessa omakotirakentamisessa laadullisesti parasta aikaa. Rakenneratkaisut on moderneita, ja noista riskisimmistä rakenteista on luovuttu. Lisäksi hirveä kiire ja hintojen polkeminen ei ole nykypäivän kaltaista surkeaa laatua tuonnut talotyömaille. Äkkiseltään noiden alapuolisen kosteudenhallinnan lisäksi kiinnittäisin huomiota tuohon katon toteutukseen, lähinä varmistaa, että siellä on aluskatteet ja jos mahdollista niin tsekkaa, että asianmukaiset tuuletusraot löytyy tuolta missä sisätilojen viisto katto eristeineen kohtaa vesikaton.
Meillä on aika samanikäinen omakotitalo 1 tasoisena kylmällä ullakolla ja rakennuksessa on about 1,5 metriä ryömintätilaa mutta ei kellaria, sokkelia on vajaa metri puurunkoon. Oleellisilta osiltaan siis vastaavankaltaisia rakenteita poislukien toi yläpohjan eriste, kun meillä koko ullakko tuulettuu. Vihreää valoa ainakin täältä suunnilta asuntokaupoille!
Ihan mielenkiintoinen muutos, mutta näkisin, etten esimerkiksi itse ostajana nimeäni laittaisi mihinkään paperiin, missä on jotain sopimussakon tapaista, kun kyse on kiinteistökaupasta. Kiinteistökaupan oleelliset erot kun ovat tuo myyjän vastuaajan pituus ja siitä seuraava ostajaa velvoittava huolellisuus, jolloin kaupanteossa pitää kyllä olla tarpeelliset kuntotarkastukset yms tehtynä ennen kauppojen lukitsemista. Lisäksi oleellinen ero osakehuoneistokauppaan on se, että kiinteistön kunnosta ei ole välttämättä kovin selkeää kuvaa ennen kuntotarkastusta.Kommenttina vain tuohon tarjouksen sitovuuteen, että maakaari uudistui osin viime vuoden lopulla vaikuttaen tähän: KVKL lakivaliokunta tiedottaa: Maakaari muuttuu 1.11.2024
Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?
Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.Voin sanoa, että ei pidä. Jos on vain ehkä kaksi maailman huolellisinta ja rauhallisinta naisihmistä taloudessa, niin ehkä silloin pitää.
Samaten on itsellä hyviä kokemuksia keittiössä. Alustan pitää olla tasainen, kuiva ja puhdas. Koukun asennuksessa neuvottiin painamaan koukku lujasti alustaan ja sitten jättämään rauhaan vuorokaudeksi.Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.
Itsellä on vain laattaan isketystä tarrakiinnitteisestä WC-paperitelineestä kokemusta 6v takaa ja se pysyi siinä kyllä kuin nakutettu. Mutta jos ne valmiit tarrat eivät riitä pitämään telinettä seinässä niin 3M:ltä saa kyllä sellaisesta liisteristä valmistettua kaksipuoleista teippiä että siinä voi vaikka roikkua eikä anna periksi. Pyyhekoukut eivät tahtoneet toisen asunnon kosteassa tilassa pysyä paikoillaan mutta en hoksannut silloin noita 3M:n teippejä vielä kokeillakaan josko olisivat auttaneet.Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?
Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?
Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.
Kyse on lähinnä siitä, että esim. Beslagsbodenin tai Smedbon useimmat kylppäritarvikkeet tuntuvat olevan tarrakiinnitteisiä ja ruuvikiinnitteiset ovat vähemmistössä. En sinänsä mieti seinien säästämistä taikka välttele ruuvaamista, mutta jos tarrakiinnitteinen tarvike ajaa asiansa, niin ei minulla välttämätön pakko ole silloin iskeä ruuveja seinään. Kosteissa tiloissa tuo on jopa perusteltua, kun mennään vesieristeen läpi. Se, ettei seinää ole puhkaistu on aina varmempi ratkaisu kuin huolellisestikin tiivistetty reikä.Noissa tarrakiinnikkeisissä koukuissa kannattaa muistaa se, että jostain kipsilevyseinästä sellanen lähteekin äkkiä isommilla vaurioilla kuin ruuvikiinnitteinen, jos tulee tarve vaihtaa telinettä.
Ymmärrän ettei jonnekin kylppärin vesieristettyyn seinään vedetä ruuvireikiä harkitsemattomasti, mutta kannattaa muistaa et asumiseen kämpät on tehty ja pinnat kuluu ja kaipaa remppaa ajoittain riippumatta onko jossain reikä vai ei. Ei siis kannata lähteä kaikessa sellasesta ajatuksesta, että mikä olis mahollisimman vähän pinnan kuntoon vaikuttava ratkasu jos sitä haluaakin joskus jotain muuta. Vaihdoin uudet vessapaperitelineet vanhojen tilalle kun ostettiin kämppä ja siellä ne tykittää vieläkin samat.
Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?
Miksi huokuttelee, vesieristyksestä on tehty joku "ihme ilmiö", sen tarve on yhtä turha jonkun pyyhekoukun takana kuin katon rajassa. Ja jos nyt poraa reiän, silikonia&proppu&perään vielä vähän silikonia niin on tiiviimpi ja kestävämpi kohta kuin koko muu vesieristys. Sillä vesieristyksellä on joku funktio metri suihkusta tai paikassa mihin koko ajan suihkutetaan vettä, muualla sen olemassa olo on täysin kosmeettista, pyyhe tai wc-paperiteline tuskin on sellaisessa "kriittisessä" paikassa tai kuivaa itsensä sitten aina valmiiksi märkään matskuun...Kylppärissä kyllä houkuttelisi vältellä reikien tekemistä, ellei sitten ole ainoa toimiva keino.
Hommasin Schneider Electricin Exxact -sarjan sähkökalusteet, kun ne miellyttivät eniten silmää yleisesti tarjolla olleista vaihtoehdoista. Otin perus valkoiset, koska talossa on pääasiassa vaaleita sävyjä sisällä. Hieman olisi houkuttanut metallin tai antrasiitin värit, mutta nuo on sitten sen 20 % arvokkaampia, vaikka valmistajalle tuotantokustannus varmaan täysin sama. Tässä oli lähinnä ajatus, että nuo värilliset vermeet tuskin kellastuvat ajan kanssa, mikä on aina riski valkoisen kanssa. Mutta kun uudiskohteeseen pitää laittaa kaikki nollasta ja noita on määrällisesti paljon, niin tuo hinnanerotus valkoisen ja muun värisen kanssa kasvoi vaan liian isoksi lisäarvoon nähden.Nyt olisi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden tilaaminen edessä. Vanha talo niin miellyttäisi silmää kovasti nuo Schneiderin Renovat, ovat vaan aika tyyriitä. Onko kokemuksia mistä puljusta saisi parhaat alet, vai pitääkö pommittaa joka paikkaa, tai vain tyytyä vaihtamaan halvempiin. Tuntuu aika kovalta rahalta kun alle puoleen kämppään saa varata jo 900euroa…
Motonetistä esim saa tarranpoistajaa, taitaa olla jonkinsortin sitruunahappoliuos. Maalit voivat ottaa pientä osumaa siitä mutta pääsääntöisesti sillä on saanut siististi nuo kaksipuoleiset teipit irrotettua.Noissa tarrakiinnikkeisissä koukuissa kannattaa muistaa se, että jostain kipsilevyseinästä sellanen lähteekin äkkiä isommilla vaurioilla kuin ruuvikiinnitteinen, jos tulee tarve vaihtaa telinettä.
Ymmärrän ettei jonnekin kylppärin vesieristettyyn seinään vedetä ruuvireikiä harkitsemattomasti, mutta kannattaa muistaa et asumiseen kämpät on tehty ja pinnat kuluu ja kaipaa remppaa ajoittain riippumatta onko jossain reikä vai ei. Ei siis kannata lähteä kaikessa sellasesta ajatuksesta, että mikä olis mahollisimman vähän pinnan kuntoon vaikuttava ratkasu jos sitä haluaakin joskus jotain muuta. Vaihdoin uudet vessapaperitelineet vanhojen tilalle kun ostettiin kämppä ja siellä ne tykittää vieläkin samat.
Joo, mutta se maali voi tulla sen teipin mukana siitä kipsilevyn pinnasta myösMotonetistä esim saa tarranpoistajaa, taitaa olla jonkinsortin sitruunahappoliuos. Maalit voivat ottaa pientä osumaa siitä mutta pääsääntöisesti sillä on saanut siististi nuo kaksipuoleiset teipit irrotettua.
Tuo tarranpoistaja neutraloi liiman, eli ei se maali siitä mihinkään mukaan lähde. Rauhallisesti hiljaksiin liottamalla ja välillä hieman raottamalla ja lisää ruuttaamalla lähtee todella nätisti ilman vahinkoja irti. Melko monet tarratyynyt tuli tuollaisella irroteltua viime muutossa, kun oli Ikean älyvalojen katkaisijat seinissä sellaisilla kiinni. Sitäkin aiemmin tullut hyödynnettyä ja on aivan ehdoton pönikkä löytyä kaapista kaikenlaisten liimajämien poistoon.Joo, mutta se maali voi tulla sen teipin mukana siitä kipsilevyn pinnasta myös
Mistä syystä tarvetta mittatilaus ovelle? Oisko mahdollista tehdä standardikokonen oviaukko ni sais vakio-oven?Hoii Veljet, olisiko jollakin vinkata tekijää mittatilaukselliseen palo-oven tekijään, nyt yksi tarjous, mut tahtoisi kilpailullista näkökantaa hinnasta?
Tilana varastotila, ja tälläinen tyypitys:
EI30/dB30, 50 mm palo- ja äänieristeovi Rw37dB