Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[kiesus]

Nykyään ei tarvita rakentamislupaa alle 30 neliöiselle rakennukselle (ei saa olla asumiskäyttöön tehty, eli ei keittiöhommia jne). Tollasen saunan saa siis nykyään tosiaankin rakentaa ilman erillistä lupamenettelyä ja täten tuo sun sauna ei automaattisesti ole mitenkään lupakäytännön vastainen. Yksi rakennusalalla oleva kaverikin laitatti pihasaunan viime vuonna luottaen että laki tosiaan astuu voimaan.

Nyt et sitten tuollaiseen hankkeeseen tarvitse varsinaisesti pääsuunnittelijaa, valvojaa jne. Rakentamis- ja kaavamääräyksiä tulee noudattaa ja käytännössä tuo pienten rakennusten vapautus luvasta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noita saisi tehdä miten huvittaa. Rakenteellinen turvallisuus pitää yhä olla kunnossa, eli jonkinlaista suunnitelmaa olisi tietysti hyvä löytyä taustalta. Jos normaalilla maalaisjärjellä ymmärtää tehdä käyttötarkoitukseensa riittävän järeät rakenteet, niin homman pitäisi olla ok. Periaattessahan kunnan rakennustarkastaja tms voisi tarkastaa tuollaisen ei lupaa vaativan rakennuksen ja mikäli puutteita ilmenee tai epäillään kantavuuksia tms, niin tuosta varmaan voidaan kuitenkin vaatia jonkinlaiset selvitykset eli käytännössä rakennelaskelmat vähintäänkin jälkikäteen.

Jos nyt tilaa jonkun tollasen hirsirakenteisen valmispihasaunapaketin niin niissähän se toimittaja on jo speksannut sen runkotoimituksen riittävän laatuiseksi ja sellasen mukana saa varmaan tarvittavat dokumentit, joita voi sitten ravaan esittää jos joskus jotain kyselyä tulee. Nyt sun ei kuitenkaan tarvitse erikseen tuosta minnekään ilmoitella, eli sen suhteen asia on nyt oikealla mallilla.

Joo muistelen että jostain luin että pitäisi ilmoittaa kuitenkin johonkin mutta en nyt kyllä mitään tuollaista löytänyt ja olen rapia viikko sitten soittanut sinne ja oli joku joka ei älynnyt tuosta mitään puhelimessa, ja kehoitti laittamaan sähköpostia niin kuin teinkin mutta ei ole mitään kuulunut.

Luin myös että joissain kunnissa on laitettu hetkeksi hommat jäihin lakiuudistuksen vuoksi että saavat systeemit päiviteltyä niin pitää odotella kuuluuko mitään ja jatkaa entiseen malliin.

 

[Tonnin Seteli]

(ei saa olla asumiskäyttöön tehty, eli ei keittiöhommia jne)

Tämähän onkin muuten näppärää.

Pihasaunan saa nyt rakentaa ilman rakennuslupaa – mitä uusi rakennuslaki merkitsee käytännössä?

Uusi rakennuslaki astui voimaan 1.1.2025. Enintään 30 m2 kokoisen piharakennuksen saa nyt pystyttää ilman rakennuslupaa. Lue lisää >>

www.ehta.fi

Miten määritellään, että milloin rakennus on tarkoitettu asumiskäyttöön?

Rakennus on tarkoitettu asumiskäyttöön, jos siinä on keittomahdollisuus, käytännössä liesi.

Pihasaunassahan saa tietysti olla esimerkiksi tasokkaat eristeet, koneellinen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, jääkaappi, makuutilat, vesijohto ja viemäri sis. wc. Nämä ovat jo aika lähellä asumiseen tarvittavaa ja samalla vakiintuneita (osa toki vain hyvin varustellun) saunamökin normaaleja piirteitä. Pakastimiahan nyt yleisesti on pidetty vaikka missä liitereissä ja vajoissa.

Minä kun olin huolissani saako siellä olla esimerkiksi tiskiallas, tiskikone jne. Tuon näkemyksen perusteella saa, kunhan ei ole liettä, tuota 60-luvulle jääneiden määrittävää palasta tilojen asuinkelpoisuudelle. Huh helpotusta. Kiinteä liesihän on täysi turhake ja sopivat pistotulppaliitäntäiset tai kaasukäyttöiset laitteet sitä korvaamaan voi tuoda erillisinä tarvittaessa paikalle. Pärjään kyllä vaikka airfryerilla jos tuollaiseen mökkiin joskus pitää majoituksena turvautua.

Aika usein muuten saunamökissä on jonkinlainen kamiina. Joo, toki aiemmin tämä aiheutti rakennusluvan tarpeen, mutta se on eri asia kuin soveltuvuus asuinkäyttöön. Osassa näistä tulisijoista on lisäominaisuutena keittomahdollisuus, joko ihan näkyvä valurautahellan levy tai sitten muuten vaan kuuma yläosa. Onkohan tämä niissäkin asuinkäyttöön soveltuvuutta ilmaiseva seikka? Täytyy varmaan ainakin näissä uusissa olla tarkkana, ettei asenna tuvan puolelle mitään yläpinnaltaan turhan kuumaa tulisijaa. Mieluiten vain muurattuja.

AI joo, pystyyhän saunan kiukaallakin yleensä keittämään. Tässä on nyt stasilainsäädännön pirunraamatunluvulle enemmän paikkoja kuin heti keksinkään.

Hyvin saman tyyppinen tilanne kuin kekkoslovakialainen autovero ja kymmenientuhansien markkojen veroseuraamukset sohvan kuljettamisesta pakettiautolla.

 

[jonesky12345]

Tämähän onkin muuten näppärää.

Pihasaunan saa nyt rakentaa ilman rakennuslupaa – mitä uusi rakennuslaki merkitsee käytännössä?

Uusi rakennuslaki astui voimaan 1.1.2025. Enintään 30 m2 kokoisen piharakennuksen saa nyt pystyttää ilman rakennuslupaa. Lue lisää >>

www.ehta.fi

Pihasaunassahan saa tietysti olla esimerkiksi tasokkaat eristeet, koneellinen ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, jääkaappi, makuutilat, vesijohto ja viemäri sis. wc. Nämä ovat jo aika lähellä asumiseen tarvittavaa ja samalla vakiintuneita (osa toki vain hyvin varustellun) saunamökin normaaleja piirteitä. Pakastimiahan nyt yleisesti on pidetty vaikka missä liitereissä ja vajoissa.

Minä kun olin huolissani saako siellä olla esimerkiksi tiskiallas, tiskikone jne. Tuon näkemyksen perusteella saa, kunhan ei ole liettä, tuota 60-luvulle jääneiden määrittävää palasta tilojen asuinkelpoisuudelle. Huh helpotusta. Kiinteä liesihän on täysi turhake ja sopivat pistotulppaliitäntäiset tai kaasukäyttöiset laitteet sitä korvaamaan voi tuoda erillisinä tarvittaessa paikalle. Pärjään kyllä vaikka airfryerilla jos tuollaiseen mökkiin joskus pitää majoituksena turvautua.

Aika usein muuten saunamökissä on jonkinlainen kamiina. Joo, toki aiemmin tämä aiheutti rakennusluvan tarpeen, mutta se on eri asia kuin soveltuvuus asuinkäyttöön. Osassa näistä tulisijoista on lisäominaisuutena keittomahdollisuus, joko ihan näkyvä valurautahellan levy tai sitten muuten vaan kuuma yläosa. Onkohan tämä niissäkin asuinkäyttöön soveltuvuutta ilmaiseva seikka? Täytyy varmaan ainakin näissä uusissa olla tarkkana, ettei asenna tuvan puolelle mitään yläpinnaltaan turhan kuumaa tulisijaa. Mieluiten vain muurattuja.

AI joo, pystyyhän saunan kiukaallakin yleensä keittämään. Tässä on nyt stasilainsäädännön pirunraamatunluvulle enemmän paikkoja kuin heti keksinkään.

Hyvin saman tyyppinen tilanne kuin kekkoslovakialainen autovero ja kymmenientuhansien markkojen veroseuraamukset sohvan kuljettamisesta pakettiautolla.

Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen. Kyseessähän on kuitenkin talousrakennuksista, jotka tuosta luvasta on vapautettu eli tarkoitus ei ole, jotta teinille voisi pihamaalle rakentaa 29 neliöisen yksiön vessoineen vain sillä verukkeella että liesi puuttuu ja joutuu syömään muun perheen kanssa varsinaisessa talossa

 

[ltrvs]

Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen.

Oulun rakennusvalvonnan näkemystä Kalevan kertomana (maksumuuri):

Se on syytä muistaa, että pienetkin asumiseen tai vapaa-ajanasumiseen soveltuvat rakennukset tarvitsevat uuden lain mukaan aina luvan. Asuttavuutta arvioidaan "hellaperiaatteella": jos rakennuksessa on kiinteä keittiö helloineen, tulkitaan se asuinrakennukseksi.

Eli kamina olisi OK, kaljanviilennyskaapi myös. Mutta onko ne yhdessä jo keittö...

Huomiona jutusta, että Oulussa asemakaava-alueella ei edes kannettua vettä saa imeyttää maahan. Kaikki viemäriin, tyhjennettävään säiliöön, vatsaan tai taivaalle...

 

[Tonnin Seteli]

Eiköhän tuossa se tulkinta lopulta ole kuitenkin vähän siihen tilanteeseen perustuva eikä pelkästään liedestä riippuvainen.

Eli kamina olisi OK, kaljanviilennyskaapi myös. Mutta onko ne yhdessä jo keittö...

Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.

Kyseessähän on kuitenkin talousrakennuksista, jotka tuosta luvasta on vapautettu eli tarkoitus ei ole, jotta teinille voisi pihamaalle rakentaa 29 neliöisen yksiön vessoineen vain sillä verukkeella että liesi puuttuu ja joutuu syömään muun perheen kanssa varsinaisessa talossa

Toisaalta tämähän on eri asia. Jos se keittiö oikeasti puuttuu ja sanotaan nyt että yksiössä oikeasti on sauna, niin kuka sen tulee tuomitsemaan asuinrakennukseksi? Mikäänhän ei käsittääkseni juridisesti estä yöpymästä vaikka autotallissa. Saunan vessassa saa käydä paskalla. Saunatuvalla/takkahuoneessa voi olla vierasvuode ja pleikkari. Myöskään mitään jenkkityylistä rajanvetoa viimeistelemättömistä pinnoista(paljas kipsilevy tms) ei sovelleta vaan saunamökit ovat yleensä ihan ihmiskunnossa. Eihän tällaista yksiötä voida kovin herkästi faktuaalisin asiaperustein pitää asumisena, oli se sauna sitten käytännössä isin miesluola tai teinin "mom's basement".

 

[jonesky12345]

Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.

Toisaalta tämähän on eri asia. Jos se keittiö oikeasti puuttuu ja sanotaan nyt että yksiössä oikeasti on sauna, niin kuka sen tulee tuomitsemaan asuinrakennukseksi? Mikäänhän ei käsittääkseni juridisesti estä yöpymästä vaikka autotallissa. Saunan vessassa saa käydä paskalla. Saunatuvalla/takkahuoneessa voi olla vierasvuode ja pleikkari. Myöskään mitään jenkkityylistä rajanvetoa viimeistelemättömistä pinnoista(paljas kipsilevy tms) ei sovelleta vaan saunamökit ovat yleensä ihan ihmiskunnossa. Eihän tällaista yksiötä voida kovin herkästi faktuaalisin asiaperustein pitää asumisena, oli se sauna sitten käytännössä isin miesluola tai teinin "mom's basement".

No jos on alle 30 neliöinen pihasauna sellasella pienellä tuvalla niin sellasta tuskin saadaankaan tulkittua asuinkäyttöön soveltuvaksi.

Tuossahan nyt käytännössä halutaan mahdollistaa jatkossa esimerkiksi autotallin, pihavaraston, tms rakentaminen ilman, että jokaisesta pikkuasiasta tarvitaan rakennuslupa.

Asuinkäyttöön tehdyissä rakennuksissa on paljon tarkempaa esimerkiksi ilmanvaihdot yms sisäilma-asiat, joten niissä on jo muutakin tsekattavaa kuin pelkkä rakenteellinen kantavuus.

 

[Tonnin Seteli]

Asuinkäyttöön tehdyissä rakennuksissa on paljon tarkempaa esimerkiksi ilmanvaihdot yms sisäilma-asiat, joten niissä on jo muutakin tsekattavaa kuin pelkkä rakenteellinen kantavuus.

Niin on. Se asuinrakennushan voidaan (osana kiinteistön asuinneliöitä) vaikka myydä jollekin, siihen voi ottaa vuokralaisen, jne. Ymmärrettävästi sen tulee olla normien mukainen.

Se ei-asuinrakennus jossa kuitenkin joku perheenjäsen tosiasiallisesti "asuu" tai ainakin majoittuu, on eri juttu.

Tarkoitan tällä että se lupavapaa piharakennus voi olla hyvin asunnon tapainen ja juuri tuolla "keittomahdollisuudella" tai keittiövarustelulla tätä eroa selvästi pyritään määrittelemään. Ja jos se onkin tosiasiallisesti asuinhuone vaan ei -huoneisto, niin minkäs sille voi. Kyllähän joku voi nukkua vaikka autotallissa tai terassilla teltassa.

 

[PornReindeer]

Juuri tätä tarkoitan. Tällaisen hyvin subjektiivisen tulkinnanvaran luominen aiheuttaa mahdollisuuden ihan järkyttävän mielivaltaiselle virkamiestyölle.

No kyllähän vastaava oli ennenkin. Ihmiset niitä lupahakemuksia käsittelevät ja on ihan kunnasta ja käsittelijästä kiinni miten tarkalla silmällä papereita käydään läpi.
Jos speksataan laissa tarkasti (esim. keittolevy on ainoa kriteeri) niin kun löytyy porsaanreikä niin sitten heti joku saa idean purkaa keskustan lähistöltä vanha talo ja tehdä tontille 10 keittolevytöntä 29m2 asuintaloa ilman rakennuslupia. Nyt kunta voi tulkita nuo asuintaloiksi. Toki molemmat tapaukset voidaan joutua ratkaisemaan oikeusasteissa, mutta ratkaisu voi olla erilainen jos laissa lukee "ei keittolevyä" eikä "ei asuinrakennusta"...

 

[Tonnin Seteli]

No kyllähän vastaava oli ennenkin. Ihmiset niitä lupahakemuksia käsittelevät ja on ihan kunnasta ja käsittelijästä kiinni miten tarkalla silmällä papereita käydään läpi.
Jos speksataan laissa tarkasti (esim. keittolevy on ainoa kriteeri) niin kun löytyy porsaanreikä niin sitten heti joku saa idean purkaa keskustan lähistöltä vanha talo ja tehdä tontille 10 keittolevytöntä 29m2 asuintaloa ilman rakennuslupia. Nyt kunta voi tulkita nuo asuintaloiksi. Toki molemmat tapaukset voidaan joutua ratkaisemaan oikeusasteissa, mutta ratkaisu voi olla erilainen jos laissa lukee "ei keittolevyä" eikä "ei asuinrakennusta"...

Kyllä, virkamiesvallan ja epälegitiimien vaatimusten vs. jopa räikeän hyväksikäytön ongelma ei ole mitenkään uusi. Kaikenlaista on olemassa. Jopa omakotitalo, jossa oli ollut olevinaan jäljellä rakennusoikeutta talolle mutta ei piharakennuksille. Ratkaisu? Ruuvataan pari kakkosnelosta palkiksi talon ja erillisen autotallin välille.

Voisin tosin veikata että "keskustan lähistöllä" ei tuollainen suunnitelma niinkään tulisi ongelmaksi vaan tontti myytäisiin rahakkaampaan käyttöön. Paremminkin jossain syrjemmässä tapahtuisi pienessä mittakaavassa jotain, mikä ei oikeasti ketään haittaa mutta rakkikoirat haluavat sen estää.

 

[Reivn]

...Jopa omakotitalo, jossa oli ollut olevinaan jäljellä rakennusoikeutta talolle mutta ei piharakennuksille. Ratkaisu? Ruuvataan pari kakkosnelosta palkiksi talon ja erillisen autotallin välille...

Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä

Ymmärtäisin jos yleiskaava-alueet ois kovinkin kaukana ns. kaupungin ydinalueista ja siten asemakaava-alueista, mutta kun tuommosta yleiskaava-aluetta löytyy täällä "maakunnan veturin" alueella ~10km keskustasta, valtatien varrelta, josta keskustaan ajaa kymmenessä minuutissa...

 

[Tonnin Seteli]

Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä

Ymmärtäisin jos yleiskaava-alueet ois kovinkin kaukana ns. kaupungin ydinalueista ja siten asemakaava-alueista, mutta kun tuommosta yleiskaava-aluetta löytyy täällä "maakunnan veturin" alueella ~10km keskustasta, valtatien varrelta, josta keskustaan ajaa kymmenessä minuutissa...

Tuo on tietysti valitettavaa(tai suorastaan varastamista), mutta kuvailemani tapaus oli siis olemassa olleen rakennusoikeuden mukaisesti hyväksyttyä toteutunutta rakentamista ja esimerkki absurdista kekkoslovakiasta, ihan niin kuin se farmariautojen takapenkkien korvaaminen vanerilla tai veroseuraamus sohvan kuljettamisesta pakettiautolla.

Se erillinen autotalli oli siis jälkeenpäin lisätty, mutta se oli ilmeisesti lisätty samaan tapaan kuin ns. elintasosiipi koska sitä ei voinut tehdä erillisenä talousrakennuksena.

 

[_Tee]

Täällä tehtiin ratkaisu, jossa kaupunki/kunta poisti yleiskaava-alueilta rakennusoikeudet kaavamuutoksella. Vaikka ois 3000m2 tontti jossa 100m2 asuinrakennus, niin jäljellä oleva rakennusoikeus on nykyään tasan 0m2. Vanhan rakennuslain mukaan jo 20m2 halkoliiteri ois tuon myötä vaatinu poikkeusluvan hakemisen, ja tilanne ei muutu nykyisen rakennuslain aikana, koska rakennuslaissa on sanottu, että saa rakentaa 30m2 rakennuksen, tai 50m2 katoksen, JOS tontilla on rakennusoikeutta jäljellä

Ymmärtäisin jos yleiskaava-alueet ois kovinkin kaukana ns. kaupungin ydinalueista ja siten asemakaava-alueista, mutta kun tuommosta yleiskaava-aluetta löytyy täällä "maakunnan veturin" alueella ~10km keskustasta, valtatien varrelta, josta keskustaan ajaa kymmenessä minuutissa...

Melkoisen erikoinen ratkaisu. Selvästi ohjataan ostamaan tontti asemakaava-alueelta, tai jos itse olisin ostamassa, toisesta kunnasta.

 

[Siitoimenpeku]

Nyt olisi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden tilaaminen edessä. Vanha talo niin miellyttäisi silmää kovasti nuo Schneiderin Renovat, ovat vaan aika tyyriitä. Onko kokemuksia mistä puljusta saisi parhaat alet, vai pitääkö pommittaa joka paikkaa, tai vain tyytyä vaihtamaan halvempiin. Tuntuu aika kovalta rahalta kun alle puoleen kämppään saa varata jo 900euroa…

 

[Lars_A]

Nyt olisi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden tilaaminen edessä. Vanha talo niin miellyttäisi silmää kovasti nuo Schneiderin Renovat, ovat vaan aika tyyriitä. Onko kokemuksia mistä puljusta saisi parhaat alet, vai pitääkö pommittaa joka paikkaa, tai vain tyytyä vaihtamaan halvempiin. Tuntuu aika kovalta rahalta kun alle puoleen kämppään saa varata jo 900euroa…

Kyttää tori.fi, välillä sähköpuolen kamaa jää rakennusprojekteista yli ja lähtee hyvään hintaan sieltä.

 

[Ollione]

Löysimme talon, josta harkitsemme tarjouksen jättämistä. Talo on 2004 rakennettu tasamaalle ja siinä on 2 asuinkerrosta ja puoliksi maanalainen kellarikerros (3 sivua maata vasten ja 1 sivulla autotalli + ovi). Kellari/perusmuuri on harkoista, muut kerrokset puuta.

Tuo kellari hieman askarruttaa ja en ole monissa uusissa taloissa sellaista nähnyt, paitsi rinteessä. Onkohan tässä jotain, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Kuntotarkastus on juuri suoritettu myyjän toimesta ja siinä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Talo seisoo metallipaaluilla. Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta. Kellarin lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.

Kuvissa talon leikkauskuva ja pohjan ja kellarin seinien materiaalit.

 

[jonesky12345]

Löysimme talon, josta harkitsemme tarjouksen jättämistä. Talo on 2004 rakennettu tasamaalle ja siinä on 2 asuinkerrosta ja puoliksi maanalainen kellarikerros (3 sivua maata vasten ja 1 sivulla autotalli + ovi). Kellari/perusmuuri on harkoista, muut kerrokset puuta.

Tuo kellari hieman askarruttaa ja en ole monissa uusissa taloissa sellaista nähnyt, paitsi rinteessä. Onkohan tässä jotain, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Kuntotarkastus on juuri suoritettu myyjän toimesta ja siinä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Talo seisoo metallipaaluilla. Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta. Kellarin lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.

Kuvissa talon leikkauskuva ja pohjan ja kellarin seinien materiaalit.

Eipä tossa paljoa huomautettavaa ole. Noissa maanalaisissa kellareissa näki yhteen vaiheeseen noita sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä, missä on kosteusriskejä mutta tollanen suora kiviainerakenne on parempi.

Noissa kannattaa varmistaa että salaojat on tosiaankin perustamistason alapuolelle asti tehdyt jne, ettei kellaritiloihin kosteutta pääse, mutta aika perusturvallinen ratkaisu kyseessä.

 

[Reivn]

Löysimme talon, josta harkitsemme tarjouksen jättämistä. Talo on 2004 rakennettu tasamaalle ja siinä on 2 asuinkerrosta ja puoliksi maanalainen kellarikerros (3 sivua maata vasten ja 1 sivulla autotalli + ovi). Kellari/perusmuuri on harkoista, muut kerrokset puuta.

Tuo kellari hieman askarruttaa ja en ole monissa uusissa taloissa sellaista nähnyt, paitsi rinteessä. Onkohan tässä jotain, johon pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota?

Kuntotarkastus on juuri suoritettu myyjän toimesta ja siinä ei löytynyt mitään huomautettavaa. Talo seisoo metallipaaluilla. Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta. Kellarin lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.

Kuvissa talon leikkauskuva ja pohjan ja kellarin seinien materiaalit.

Tärkein osuus liittyy varmasti tähän "Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta".

Tuossa jäi tulkinnanvaraseksi se, että onko se kosteus mitattu? "Sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta" on eri, kuin "Sisäpuolelta ei mittauksessa havaittu pintakosteutta". Ja mihin aikaan vuodesta mittaus sekä kuntotarkastus on tehty? Maanvaraisen kellariseinän kosteus voi varmasti vaihdella sen mukaan mitataanko se kesällä kuivan jakson jälkeen vai syksyn sateiden aikana kun vettä maaperässä on ihan eri tavalla.

Patolevyn olemassaolo ois tietysti hyvä varmistaa ja kurkata salaojakaivoihin myös itse. Mutta ei tuossa periaatteessa varmasti riskiä ole jos talo on rakennettu oikein suunnitelmien mukaan.

 

[Ollione]

Tärkein osuus liittyy varmasti tähän "Salaojat ovat tarkastuksen mukaan kunnossa, maan kaadot oikein ja pintapuolisesti perusmuurissa ei ollut huomautettavaa ja sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta".

Tuossa jäi tulkinnanvaraseksi se, että onko se kosteus mitattu? "Sisäpuolelta ei mitattu pintakosteutta" on eri, kuin "Sisäpuolelta ei mittauksessa havaittu pintakosteutta". Ja mihin aikaan vuodesta mittaus sekä kuntotarkastus on tehty? Maanvaraisen kellariseinän kosteus voi varmasti vaihdella sen mukaan mitataanko se kesällä kuivan jakson jälkeen vai syksyn sateiden aikana kun vettä maaperässä on ihan eri tavalla.

Hyvä huomio, tuo olikin epäselvästi sanottu. Eli pintakosteusmittaus on suoritettu, mutta kosteutta ei havaittu. Tarkastus on tehty nyt viikon sisällä.

 

[jonesky12345]

Hyvä huomio, tuo olikin epäselvästi sanottu. Eli pintakosteusmittaus on suoritettu, mutta kosteutta ei havaittu. Tarkastus on tehty nyt viikon sisällä.

Sanoisin, että jos raportissa ei tuon kummempaa ole ja tuolla kuntotietämyksellä olette valmiit tekemään tarjouksen, niin laittakaa tarjouksen ehdoksi silti kuntotarkastus teidän omaan piikkiinne. Käytännössä, kun kiinteistökaupasta on kyse, ei tarjous ole sitova ellei välittäjä halua kaupanvahvistajan kanssa esisopimusta vai millä nimellä se nyt maakaaressa menikään teetättää. Käytännössä teillä on siis jokatapauksessa mahdollisuudet perääntyä kaupasta, mutta kannattaa aina myyjän teetättämä kuntotarkastus ottaa varauksella, sillä myyjän ollessa maksajana on mahdollista että kuntotarkastaja tekee myyjälle edullisia lauselmia raporttiin. Myös mikäli jotain ongelmaa myöhemmin löytyisi on tuo ostajan selonottovelvollisuus lainsäädännössä kuitenkin olemassa, ja on varmaan helpompi osoittaa, että sitä on noudatettu, jos itse vielä teetättää erillisen kuntotarkastuksen ja on paikanpäällä seuraamassa tarkastusta.

Käytännössä tuo 2000-luvun taite on tollasessa omakotirakentamisessa laadullisesti parasta aikaa. Rakenneratkaisut on moderneita, ja noista riskisimmistä rakenteista on luovuttu. Lisäksi hirveä kiire ja hintojen polkeminen ei ole nykypäivän kaltaista surkeaa laatua tuonnut talotyömaille. Äkkiseltään noiden alapuolisen kosteudenhallinnan lisäksi kiinnittäisin huomiota tuohon katon toteutukseen, lähinä varmistaa, että siellä on aluskatteet ja jos mahdollista niin tsekkaa, että asianmukaiset tuuletusraot löytyy tuolta missä sisätilojen viisto katto eristeineen kohtaa vesikaton.

Meillä on aika samanikäinen omakotitalo 1 tasoisena kylmällä ullakolla ja rakennuksessa on about 1,5 metriä ryömintätilaa mutta ei kellaria, sokkelia on vajaa metri puurunkoon. Oleellisilta osiltaan siis vastaavankaltaisia rakenteita poislukien toi yläpohjan eriste, kun meillä koko ullakko tuulettuu. Vihreää valoa ainakin täältä suunnilta asuntokaupoille!

 

[MJay]

Sanoisin, että jos raportissa ei tuon kummempaa ole ja tuolla kuntotietämyksellä olette valmiit tekemään tarjouksen, niin laittakaa tarjouksen ehdoksi silti kuntotarkastus teidän omaan piikkiinne. Käytännössä, kun kiinteistökaupasta on kyse, ei tarjous ole sitova ellei välittäjä halua kaupanvahvistajan kanssa esisopimusta vai millä nimellä se nyt maakaaressa menikään teetättää. Käytännössä teillä on siis jokatapauksessa mahdollisuudet perääntyä kaupasta, mutta kannattaa aina myyjän teetättämä kuntotarkastus ottaa varauksella, sillä myyjän ollessa maksajana on mahdollista että kuntotarkastaja tekee myyjälle edullisia lauselmia raporttiin. Myös mikäli jotain ongelmaa myöhemmin löytyisi on tuo ostajan selonottovelvollisuus lainsäädännössä kuitenkin olemassa, ja on varmaan helpompi osoittaa, että sitä on noudatettu, jos itse vielä teetättää erillisen kuntotarkastuksen ja on paikanpäällä seuraamassa tarkastusta.

Käytännössä tuo 2000-luvun taite on tollasessa omakotirakentamisessa laadullisesti parasta aikaa. Rakenneratkaisut on moderneita, ja noista riskisimmistä rakenteista on luovuttu. Lisäksi hirveä kiire ja hintojen polkeminen ei ole nykypäivän kaltaista surkeaa laatua tuonnut talotyömaille. Äkkiseltään noiden alapuolisen kosteudenhallinnan lisäksi kiinnittäisin huomiota tuohon katon toteutukseen, lähinä varmistaa, että siellä on aluskatteet ja jos mahdollista niin tsekkaa, että asianmukaiset tuuletusraot löytyy tuolta missä sisätilojen viisto katto eristeineen kohtaa vesikaton.

Meillä on aika samanikäinen omakotitalo 1 tasoisena kylmällä ullakolla ja rakennuksessa on about 1,5 metriä ryömintätilaa mutta ei kellaria, sokkelia on vajaa metri puurunkoon. Oleellisilta osiltaan siis vastaavankaltaisia rakenteita poislukien toi yläpohjan eriste, kun meillä koko ullakko tuulettuu. Vihreää valoa ainakin täältä suunnilta asuntokaupoille!

Kommenttina vain tuohon tarjouksen sitovuuteen, että maakaari uudistui osin viime vuoden lopulla vaikuttaen tähän: KVKL lakivaliokunta tiedottaa: Maakaari muuttuu 1.11.2024

 

[jonesky12345]

Kommenttina vain tuohon tarjouksen sitovuuteen, että maakaari uudistui osin viime vuoden lopulla vaikuttaen tähän: KVKL lakivaliokunta tiedottaa: Maakaari muuttuu 1.11.2024

Ihan mielenkiintoinen muutos, mutta näkisin, etten esimerkiksi itse ostajana nimeäni laittaisi mihinkään paperiin, missä on jotain sopimussakon tapaista, kun kyse on kiinteistökaupasta. Kiinteistökaupan oleelliset erot kun ovat tuo myyjän vastuaajan pituus ja siitä seuraava ostajaa velvoittava huolellisuus, jolloin kaupanteossa pitää kyllä olla tarpeelliset kuntotarkastukset yms tehtynä ennen kauppojen lukitsemista. Lisäksi oleellinen ero osakehuoneistokauppaan on se, että kiinteistön kunnosta ei ole välttämättä kovin selkeää kuvaa ennen kuntotarkastusta.

Monelle maallikolle voi olla vaikeaa hahmottaa esimerkiksi vesikatteen kunto, aluskatteiden kunto, julkisivujen pintojen kunto, salaojien kunto jne ennen kuin asiat on selvitetty ja tuollaisissa se kustannusvaikutus on suoraan siihen rakennuksen arvoon vaikuttava tekijä, joten lopullista tarjottua summaa ei oikein pysty edes antamaan ennen kuin tuollaiset asiat on tarkastettu.

Ennen kun ostin nykyisen omakotitalon kävin katsomassa erästä useamman erillistalon taloyhtiön asuntoa (yhtiöjärjestyksessä jokaisella vastuu omasta talostaan kustannusmieless). Päädyin jopa ilmoittamaan välittäjälle että jätän tarjouksen. Välittäjä laittoi sopimuspapereihin "tyypillisen kuntotarkastusehdon" eli kuntotarkastuksessa ei ilmene asumisterveyteen vaikuttavia seikkoja tms. Sanoin välittäjälle, että tuollainen muotoilu on mahdoton allekirjoittaa, vaan koska omakotitalotyylistä kauppaa ollaan tekemässä tulisi siinä lukea että kaupat voidaan purkaa, kuntotarkastuksessa esiintyvien seikkojen perusteella. Välittäjä ilmaisi mielipiteensä, että tuollainen ehto tekee tarjouksesta myyjän kannalta "paskapaperia". Kerroin välittäjälle, että kun taloyhtiön vastuulla ei ole mitkään talojen rakenteet eikä sinänsä asuntonäytössä mihinkään asunnon tarkkaan kuntoon perehdytä, niin pakkohan se on arvioida varsinainen tarjoushinta, kun varsinainen kalliiden rakenneosien kuntokin on selvillä. Noh, ei tullut tuosta mulle kämppää

 

[Pete88]

Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?

 

[KiLLPaTRiCK]

Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?

Voin sanoa, että ei pidä. Jos on vain ehkä kaksi maailman huolellisinta ja rauhallisinta naisihmistä taloudessa, niin ehkä silloin pitää.

 

[Teekeksi]

Voin sanoa, että ei pidä. Jos on vain ehkä kaksi maailman huolellisinta ja rauhallisinta naisihmistä taloudessa, niin ehkä silloin pitää.

Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.

 

[noreth]

Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.

Samaten on itsellä hyviä kokemuksia keittiössä. Alustan pitää olla tasainen, kuiva ja puhdas. Koukun asennuksessa neuvottiin painamaan koukku lujasti alustaan ja sitten jättämään rauhaan vuorokaudeksi.

 

[eGe]

Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?

Itsellä on vain laattaan isketystä tarrakiinnitteisestä WC-paperitelineestä kokemusta 6v takaa ja se pysyi siinä kyllä kuin nakutettu. Mutta jos ne valmiit tarrat eivät riitä pitämään telinettä seinässä niin 3M:ltä saa kyllä sellaisesta liisteristä valmistettua kaksipuoleista teippiä että siinä voi vaikka roikkua eikä anna periksi. Pyyhekoukut eivät tahtoneet toisen asunnon kosteassa tilassa pysyä paikoillaan mutta en hoksannut silloin noita 3M:n teippejä vielä kokeillakaan josko olisivat auttaneet.

 

[taikamuki]

Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?

On kokemusta, yksi käsipyyhekoukku ja sitten neljän paikan koukku jossa pidetään avaimia, olleet maalatussa kipsilevyseinässä vuosia ja ei mitään merkkejä irtoamisesta. On tämäntyyppisiä, joissa on jonkinverran kuitenkin tuota tarrapintaa: https://www.k-rauta.fi/tuote/tarrakoukku-cello-1-osainen-nelio-rstcr/6405422832316

Vessassa on kipsilevyn päällä tapetti ja siinä tarrakiinnitteinen vessapaperiteline, pysyy myös. Ja on lapsiakin talossa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Onko ihan omakohtaista kokemusta? Meillä ainakin laitettiin tuollainen tarrakiinnitteinen wc-paperiteline maalattuun kipsiseinään, merkkiä tai mallia en muista, mutta on niin tiukasti kiinni että irti on ihan turha kuvitella repivänsä ilman vaurioita seinään. Pyyhekoukkuja en välttämättä laittaisi, ainakaan isoille kylpypyyhkeille, kun näissä tarrapinta on yleensä huomattavasti pienempi ja tartuntakyky tätä kautta reilusti huonompi ja joutuvat vielä suuremmalle rasitukselle kuin tuollainen wc paperiteline. Ja kosteissa tiloissa tarran liima toki voi heiketä, mutta meillä tuo WC on ns. kuiva tila joten pysyy kyllä varmasti.

Okei, ihan kuiva tila ja on "suojassa" teline eli ei ahdas vessa.
Kai sitä on sitten sattunut isoja kavereita heikossa hapessa heilumassa tai paskoja tarroja omalle kohdalle.

 

[jonesky12345]

Noissa tarrakiinnikkeisissä koukuissa kannattaa muistaa se, että jostain kipsilevyseinästä sellanen lähteekin äkkiä isommilla vaurioilla kuin ruuvikiinnitteinen, jos tulee tarve vaihtaa telinettä.

Ymmärrän ettei jonnekin kylppärin vesieristettyyn seinään vedetä ruuvireikiä harkitsemattomasti, mutta kannattaa muistaa et asumiseen kämpät on tehty ja pinnat kuluu ja kaipaa remppaa ajoittain riippumatta onko jossain reikä vai ei. Ei siis kannata lähteä kaikessa sellasesta ajatuksesta, että mikä olis mahollisimman vähän pinnan kuntoon vaikuttava ratkasu jos sitä haluaakin joskus jotain muuta. Vaihdoin uudet vessapaperitelineet vanhojen tilalle kun ostettiin kämppä ja siellä ne tykittää vieläkin samat.

 

[Pete88]

Noissa tarrakiinnikkeisissä koukuissa kannattaa muistaa se, että jostain kipsilevyseinästä sellanen lähteekin äkkiä isommilla vaurioilla kuin ruuvikiinnitteinen, jos tulee tarve vaihtaa telinettä.

Ymmärrän ettei jonnekin kylppärin vesieristettyyn seinään vedetä ruuvireikiä harkitsemattomasti, mutta kannattaa muistaa et asumiseen kämpät on tehty ja pinnat kuluu ja kaipaa remppaa ajoittain riippumatta onko jossain reikä vai ei. Ei siis kannata lähteä kaikessa sellasesta ajatuksesta, että mikä olis mahollisimman vähän pinnan kuntoon vaikuttava ratkasu jos sitä haluaakin joskus jotain muuta. Vaihdoin uudet vessapaperitelineet vanhojen tilalle kun ostettiin kämppä ja siellä ne tykittää vieläkin samat.

Kyse on lähinnä siitä, että esim. Beslagsbodenin tai Smedbon useimmat kylppäritarvikkeet tuntuvat olevan tarrakiinnitteisiä ja ruuvikiinnitteiset ovat vähemmistössä. En sinänsä mieti seinien säästämistä taikka välttele ruuvaamista, mutta jos tarrakiinnitteinen tarvike ajaa asiansa, niin ei minulla välttämätön pakko ole silloin iskeä ruuveja seinään. Kosteissa tiloissa tuo on jopa perusteltua, kun mennään vesieristeen läpi. Se, ettei seinää ole puhkaistu on aina varmempi ratkaisu kuin huolellisestikin tiivistetty reikä.

 

[Cumbo]

Kenelläkään kokemuksia noista nykypäivän WC-paperitelineistä, pyyhekoukoukuista yms. jotka kiinnitetään tarralla seinään? Kestääkö? Oletan, että laattaseinällä saattanee kestääkin, mutta entäs esim. kipsilevyseinässä? Kylppärissä toki voisi olla ihan fiksua, jos ei tee ylimääräisiä reikiä vesieristeeseen ja siellä nuo kalusteet saa kyllä joka paikassa kiinnitettyä laattaan, mutta talomme erillis WC:ssä laattaa on ainoastaan lattiassa ja lavuaarin vastaisella seinällä. WC-pöntön molemmilla sivuilla on maalattu kipsilevy. Mietin vaan, että miten tuo tarraliitos kestää sellaisessa, vai etsinkö suosiolla vessaan ruuvikiinnitteiset mallit?

Itsellä on ollut laattaseinässä wc-paperiteline ja (käsi)pyyhekoukkuteline kohta 6 vuotta eikä mitään ongelmaa. Käytin sellaista joustavaa aliexpressin kiinanihmeteippiä. WC-paperirullatelineen kiinnityspinta-ala ehkä 2 x 8 cm.

 

[Pete88]

Kiitoksia kaikille kommenteista! Toisin sanoen noita tarrakiinnitteisiä uskaltaa ostaa, eivätkä ihan ensimmäisenä tipu pois seinältä. Ainakin nuo paperitelineet yms. uskallan tämän perusteella tilata tarrakiinnitteisinä, pyyhetelineitä pitänee vielä tutkia. Meillä on tosiaan viisihenkinen perhe ja kaikilla sellaiset melko isot pyyhkeet ja lapset noita aika ajoin yrittävät nyppiä koukuista irti, niin täytyy katsoa, mikä tuollaista käyttöä lopulta parhaiten kestää. Kylppärissä kyllä houkuttelisi vältellä reikien tekemistä, ellei sitten ole ainoa toimiva keino.

 

[jinx1980]

Kylppärissä kyllä houkuttelisi vältellä reikien tekemistä, ellei sitten ole ainoa toimiva keino.

Miksi huokuttelee, vesieristyksestä on tehty joku "ihme ilmiö", sen tarve on yhtä turha jonkun pyyhekoukun takana kuin katon rajassa. Ja jos nyt poraa reiän, silikonia&proppu&perään vielä vähän silikonia niin on tiiviimpi ja kestävämpi kohta kuin koko muu vesieristys. Sillä vesieristyksellä on joku funktio metri suihkusta tai paikassa mihin koko ajan suihkutetaan vettä, muualla sen olemassa olo on täysin kosmeettista, pyyhe tai wc-paperiteline tuskin on sellaisessa "kriittisessä" paikassa tai kuivaa itsensä sitten aina valmiiksi märkään matskuun...

 

[Pete88]

Nyt olisi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden tilaaminen edessä. Vanha talo niin miellyttäisi silmää kovasti nuo Schneiderin Renovat, ovat vaan aika tyyriitä. Onko kokemuksia mistä puljusta saisi parhaat alet, vai pitääkö pommittaa joka paikkaa, tai vain tyytyä vaihtamaan halvempiin. Tuntuu aika kovalta rahalta kun alle puoleen kämppään saa varata jo 900euroa…

Hommasin Schneider Electricin Exxact -sarjan sähkökalusteet, kun ne miellyttivät eniten silmää yleisesti tarjolla olleista vaihtoehdoista. Otin perus valkoiset, koska talossa on pääasiassa vaaleita sävyjä sisällä. Hieman olisi houkuttanut metallin tai antrasiitin värit, mutta nuo on sitten sen 20 % arvokkaampia, vaikka valmistajalle tuotantokustannus varmaan täysin sama. Tässä oli lähinnä ajatus, että nuo värilliset vermeet tuskin kellastuvat ajan kanssa, mikä on aina riski valkoisen kanssa. Mutta kun uudiskohteeseen pitää laittaa kaikki nollasta ja noita on määrällisesti paljon, niin tuo hinnanerotus valkoisen ja muun värisen kanssa kasvoi vaan liian isoksi lisäarvoon nähden.

Yhtä kaikki Renova on kyllä hienon näköinen ja katsoisin ensiksi läpi perus nettikaupat, mistä noita voi saada. Yllättävän paljon hintaeroja voi tulla. Yksi keino on selvittää joku, joka suostuisi hommaamaan tukusta noita sinulle suoraan ja hänellä on hyvä sopimus tukkuun. Voin todeta, että tukusta suoraan ostamalla hyvällä asiakasprofiililla noiden sähkökalusteiden hinnat ovat kertaluokkaa halvempia kuin mitä niitä saa rautakaupan tai verkkokaupan hyllystä.

 

[eGe]

Noissa tarrakiinnikkeisissä koukuissa kannattaa muistaa se, että jostain kipsilevyseinästä sellanen lähteekin äkkiä isommilla vaurioilla kuin ruuvikiinnitteinen, jos tulee tarve vaihtaa telinettä.

Ymmärrän ettei jonnekin kylppärin vesieristettyyn seinään vedetä ruuvireikiä harkitsemattomasti, mutta kannattaa muistaa et asumiseen kämpät on tehty ja pinnat kuluu ja kaipaa remppaa ajoittain riippumatta onko jossain reikä vai ei. Ei siis kannata lähteä kaikessa sellasesta ajatuksesta, että mikä olis mahollisimman vähän pinnan kuntoon vaikuttava ratkasu jos sitä haluaakin joskus jotain muuta. Vaihdoin uudet vessapaperitelineet vanhojen tilalle kun ostettiin kämppä ja siellä ne tykittää vieläkin samat.

Motonetistä esim saa tarranpoistajaa, taitaa olla jonkinsortin sitruunahappoliuos. Maalit voivat ottaa pientä osumaa siitä mutta pääsääntöisesti sillä on saanut siististi nuo kaksipuoleiset teipit irrotettua.

 

[jonesky12345]

Motonetistä esim saa tarranpoistajaa, taitaa olla jonkinsortin sitruunahappoliuos. Maalit voivat ottaa pientä osumaa siitä mutta pääsääntöisesti sillä on saanut siististi nuo kaksipuoleiset teipit irrotettua.

Joo, mutta se maali voi tulla sen teipin mukana siitä kipsilevyn pinnasta myös

 

[eGe]

Joo, mutta se maali voi tulla sen teipin mukana siitä kipsilevyn pinnasta myös

Tuo tarranpoistaja neutraloi liiman, eli ei se maali siitä mihinkään mukaan lähde. Rauhallisesti hiljaksiin liottamalla ja välillä hieman raottamalla ja lisää ruuttaamalla lähtee todella nätisti ilman vahinkoja irti. Melko monet tarratyynyt tuli tuollaisella irroteltua viime muutossa, kun oli Ikean älyvalojen katkaisijat seinissä sellaisilla kiinni. Sitäkin aiemmin tullut hyödynnettyä ja on aivan ehdoton pönikkä löytyä kaapista kaikenlaisten liimajämien poistoon.

E: AT-Tarranpoistaja 400 ml | Motonet Oy esimerkkinä tämä, on toiminut hyvin.

 

[Tonttukoko]

Hoii Veljet, olisiko jollakin vinkata tekijää mittatilaukselliseen palo-oven tekijään, nyt yksi tarjous, mut tahtoisi kilpailullista näkökantaa hinnasta?

Tilana varastotila, ja tälläinen tyypitys:

EI30/dB30, 50 mm palo- ja äänieristeovi Rw37dB

 

[taski]

Millä parasta tehdä tekstuuri kitattuun kipsilevyseinään jossa lasikuitutapetti? Edellisten omistajien aikaan joku sisustuskana vetänyt kipsilevyankkureita seinät wc:ssä täyteen ja täytyisi niiden reiät kitata ja maalata seinä. Pelkästään kittaamallahan tulee vain sileä laikku. Onko järkeä painaa kittiin esim lasikuitu saumateipillä tekstuuri?

Edit, vedin kitin alle ja kuitusaumanauhan päälle. Odottelen tässä kitin kuivumista ja sitten maali päälle. On näin maalaamattomanakin jo huomaamattomampi kuin ne kipsilevyankkurit -> kai siitä hyvä tulee.

 

[jonesky12345]

Hoii Veljet, olisiko jollakin vinkata tekijää mittatilaukselliseen palo-oven tekijään, nyt yksi tarjous, mut tahtoisi kilpailullista näkökantaa hinnasta?

Tilana varastotila, ja tälläinen tyypitys:

EI30/dB30, 50 mm palo- ja äänieristeovi Rw37dB

Mistä syystä tarvetta mittatilaus ovelle? Oisko mahdollista tehdä standardikokonen oviaukko ni sais vakio-oven?

 

[devaaja]

Pitäisi keksiä jonkunlainen tuulettuva kotelo 4kpl led-virtalähteelle jotka syöttävät eri ledlistoja. Haussa jonkinlainen pinta-asennettavan ryhmäkeskuksen tapainen kaappi mutta niin, että ilma pääsee vaihtumaan kun nuo lämpiää jonkun verran. Muitakin ideoita otetaan vastaan mutta pitäisi olla mielellään sellainen ratkaisu joka ei ole kovin syvä koska tulisi varaston/käytävän seinälle.

 

[jonesky12345]

Pitäisi keksiä jonkunlainen tuulettuva kotelo 4kpl led-virtalähteelle jotka syöttävät eri ledlistoja. Haussa jonkinlainen pinta-asennettavan ryhmäkeskuksen tapainen kaappi mutta niin, että ilma pääsee vaihtumaan kun nuo lämpiää jonkun verran. Muitakin ideoita otetaan vastaan mutta pitäisi olla mielellään sellainen ratkaisu joka ei ole kovin syvä koska tulisi varaston/käytävän seinälle.

Mites iha vaa joku tollanen ryhmäkeskuksen kaappi ja poraa rasiaporalla/reikäsahalla muutamat reijät ala ja yläreunaan -> saa esim upotettua kätevästi väliseinään tms

 

[Markqq]

Pahoittelut jo kun en kuvia saanut mukaan. Huomenna käyn asunnolla niin nakkasen samalla.

Eteisessä on istutetut kaapistot (keskellä liukuovi kaapisto). Näissä on takalevynä sellainen ohut naulattava levy (jos olette ikean lipastoja kasaillut, samankaltaiset). Ikä ja vaihtuvat vuokralaiset ovat aiheuttaneet niiden takalevyjen irtoamisen lähinnä yläosista. Nykyiset naulat ovat joko kiinni tai irtaallaan. Kaapistojen takana on tilaa n. 1 - 2 cm.

Kysymys kuuluukin. Ilman että mä purkaisin kaikki kaapistot, onko mitään ideoita kuinka nuo saisi takas kiinni fiksusti?

Mä olen miettinyt:
1. Imukupin kaltainen työkalu jolla sais vedettyä nuo sen verran, että vetäisi jollain tehokkaalla liimalla ne kiinni. Ainut ongelma lienee se, että jos nykyiset naulat pitävät niitä kiinni, ei tämä metodi toimisi ilman että nuo naulat saisi tavalla tai toisella pois.
2. Ostaa jonkinlaiset kulmalistat ja liimata kiinni. Tässä taas tulee ongelmaksi se, että noita ei voi joka paikkaan laittaa tai sitten ei enää voi levyjen paikkaa vaihdella kaapeissa. Onko tälle tarvetta? Ei välttämättä.
3. Ei tehdä mitään vaa laittaa jotain älyttömän paksua tököttiä niin että ne takalevyt "liimautuu" kiinni. Lopputulos tulee olemaan varmaan älyttömän ruma, joten tätä mielellää välttäisin.
4. ???

 

[ZZRX]

Pahoittelut jo kun en kuvia saanut mukaan. Huomenna käyn asunnolla niin nakkasen samalla.

Eteisessä on istutetut kaapistot (keskellä liukuovi kaapisto). Näissä on takalevynä sellainen ohut naulattava levy (jos olette ikean lipastoja kasaillut, samankaltaiset). Ikä ja vaihtuvat vuokralaiset ovat aiheuttaneet niiden takalevyjen irtoamisen lähinnä yläosista. Nykyiset naulat ovat joko kiinni tai irtaallaan. Kaapistojen takana on tilaa n. 1 - 2 cm.

Kysymys kuuluukin. Ilman että mä purkaisin kaikki kaapistot, onko mitään ideoita kuinka nuo saisi takas kiinni fiksusti?

Mä olen miettinyt:
1. Imukupin kaltainen työkalu jolla sais vedettyä nuo sen verran, että vetäisi jollain tehokkaalla liimalla ne kiinni. Ainut ongelma lienee se, että jos nykyiset naulat pitävät niitä kiinni, ei tämä metodi toimisi ilman että nuo naulat saisi tavalla tai toisella pois.
2. Ostaa jonkinlaiset kulmalistat ja liimata kiinni. Tässä taas tulee ongelmaksi se, että noita ei voi joka paikkaan laittaa tai sitten ei enää voi levyjen paikkaa vaihdella kaapeissa. Onko tälle tarvetta? Ei välttämättä.
3. Ei tehdä mitään vaa laittaa jotain älyttömän paksua tököttiä niin että ne takalevyt "liimautuu" kiinni. Lopputulos tulee olemaan varmaan älyttömän ruma, joten tätä mielellää välttäisin.
4. ???

Mitä jos vaan ruuvaat kiltisti sen kaapin irti ja kiinnität takalevyn kunnolla. Se kannattaa ampua hakasilla kiinni niin ei irtoa enään itsestään. Noi naulat ei ikinä pidä kunnolla vaan lähtee helposti irti jos joku tökkää levyä.

 

[Reivn]

Pahoittelut jo kun en kuvia saanut mukaan. Huomenna käyn asunnolla niin nakkasen samalla.

Eteisessä on istutetut kaapistot (keskellä liukuovi kaapisto). Näissä on takalevynä sellainen ohut naulattava levy (jos olette ikean lipastoja kasaillut, samankaltaiset). Ikä ja vaihtuvat vuokralaiset ovat aiheuttaneet niiden takalevyjen irtoamisen lähinnä yläosista. Nykyiset naulat ovat joko kiinni tai irtaallaan. Kaapistojen takana on tilaa n. 1 - 2 cm.

Kysymys kuuluukin. Ilman että mä purkaisin kaikki kaapistot, onko mitään ideoita kuinka nuo saisi takas kiinni fiksusti?

Mä olen miettinyt:
1. Imukupin kaltainen työkalu jolla sais vedettyä nuo sen verran, että vetäisi jollain tehokkaalla liimalla ne kiinni. Ainut ongelma lienee se, että jos nykyiset naulat pitävät niitä kiinni, ei tämä metodi toimisi ilman että nuo naulat saisi tavalla tai toisella pois.
2. Ostaa jonkinlaiset kulmalistat ja liimata kiinni. Tässä taas tulee ongelmaksi se, että noita ei voi joka paikkaan laittaa tai sitten ei enää voi levyjen paikkaa vaihdella kaapeissa. Onko tälle tarvetta? Ei välttämättä.
3. Ei tehdä mitään vaa laittaa jotain älyttömän paksua tököttiä niin että ne takalevyt "liimautuu" kiinni. Lopputulos tulee olemaan varmaan älyttömän ruma, joten tätä mielellää välttäisin.
4. ???

Kärsiikö ulkonäkö, tai ovien avautuvuus, jos vain otat mahdolliset kiinnitysruuvit irti kaappien seinistä ja tumppaat rungot rujosti tuon 1-2cm taakse niin, että osuvat takana olevaan seinään ja samalla tuo painaa ne kaappien taustalevyt takas paikalleen? Sitten kiinnitysruuvit takas ja mahdolliset pienet fiksausmaalit/listat...

 

[Markqq]

^ Korkeita kaappeja on 3 ja siinä välissä leveä peilikaappi, jotka on mitoitettu ja upotettu, joten mä en noita lähde kyllä vetää ulospäin tässä kohtaa Pittää nyt miettii miten tuon toteutan.

 

[jonesky12345]

Löytyisköhän täältä vinkkejä takan luukun kiinnityksen fiksailuun?

Takan luukku on mulla tollasessa omassa metallikehyksessään. Kehys on kahdelta puolelta kiinni tollasella teräskoukulla luukun aukon muurauksen reunoilla. Koukussa on hämäävästi luukun ulkopuolella senkattu ristipääkanta, mutta koukku ei ole mitenkään säädettävä.

Ajan kanssa rappaus/laasti mitä onkaan on kärsinyt tossa luukun aukon alueella ja tämän vasemman puolen koukun kiinnitys on varmaan vähän murentunut.

Osaako joku neuvoa, että olisiko tuossa riittävä korjaus esimerkiksi uusia noi laastit tossa aukon alueella ja millasella tuotteella / millasella pohjan putsauksella tavara tarttuu?

 

[stabbulamus]

Vesilasilla olen omaa tulipesää ehostanut tarpeen mukaan. Varmaan se toimis tuossakin kun poistaa vanhan rappauksen ja huolellinen puhdistus päälle. Pohjan kostuttaa ja tasoittaa sopivan kerroksen lastan kanssa.

 

[j1m2]

^ Korkeita kaappeja on 3 ja siinä välissä leveä peilikaappi, jotka on mitoitettu ja upotettu, joten mä en noita lähde kyllä vetää ulospäin tässä kohtaa Pittää nyt miettii miten tuon toteutan.

Jos ei ole kovin pitkältä matkalta irronnut niin yhden kaapin korjasin poraamalla takalevyyn 4-6 mm reikiä varovasti ja reijistä metallikoukuilla vedin paikoilleen,nauloja voi joutua katkomaan jos ne ei asetu kunnolla.Ensin tarkistus että levyn saa vedettyä paikoilleen ja sen jälkeen väliin sopivaa asennusliimaa, jos jää vielä rakoja niin sen voi siistiä akryylimassalla tai kapealla muovikulmalla.

 

[Markqq]

Jos ei ole kovin pitkältä matkalta irronnut niin yhden kaapin korjasin poraamalla takalevyyn 4-6 mm reikiä varovasti ja reijistä metallikoukuilla vedin paikoilleen,nauloja voi joutua katkomaan jos ne ei asetu kunnolla.Ensin tarkistus että levyn saa vedettyä paikoilleen ja sen jälkeen väliin sopivaa asennusliimaa, jos jää vielä rakoja niin sen voi siistiä akryylimassalla tai kapealla muovikulmalla.

Tämänkaltaista porukoiden kanssa just eile mietittiin Eipä tässä parempaakaa ratkaisua keksinyt