Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Ploro]

Kellään vinkata isoa (60x120) mattamustaa laattaa kohtuulliseen hintaan? Uudiskohteeseen takkaleivinuuniin tulossa ja muurarin mukaan saatavuus heikko. Kuulemma Bauhausissa joku hiilenharmaa, joka hyvin lähellä mattamustaa, mutta en itse tuota onnistunut sieltä löytämään.

Mitenkäs maalaus, ostat jonkun random laatan, pienen purkin maalia ja testaat miltä lopputulos näyttää?

 

[Cumbo]

Mitenkäs maalaus, ostat jonkun random laatan, pienen purkin maalia ja testaat miltä lopputulos näyttää?

Uudiskohde eikä viitsisi huomata vuoden-parin-päästä, että vatuiks meni.

 

[Zigh]

Uudiskohde eikä viitsisi huomata vuoden-parin-päästä, että vatuiks meni.

Kai noita laattaliikkeestä tilaamalla saa. Pinta-ala ei liene älytön niin onko sillä hirveästi väliä maksaako 50 vai 150 e/neliö?

 

[Kaj-tzu]

Määpäs perun puheeni siitä perusbetonilaatan laittamisesta nurkan alle. Ei sen takia etteikö se puristusta kestäisi (vaikka tuo perustuslaatta painaneekin väjintään 15 tonnia) - mutta se takia että sitä painoa ei ihan helposti kestä alla oleva (väkisinkin operaatiossa pöyhitty) maa kun paine tulee muutaman kämmenen kokoiselle alueelle. Tukea pitäis saada kohtuullisen tasaisesti koko reunavahvistuksen alle (mukaanlukien ne kaksi muuta sivua jotka "kiilamaisesti" nousevat myös irti maasta). Muuten saattaa nostoyritykset johtaa laatan halkemiseen vaikka siellä rautaa joukossa onkin.

Melkonen operaatio. Mä irrottasin sen tallin irti tuosta laatasta ja nostasin rakennuksen suoraan siitä välistä. Lattia jää sitten tietenkin kyllä vinoon; käyttötarkoituksesta riippuu voisko sen kanssa elää.

(Muoks; jos vaan yksi nyrkka olisi ilmassa, en tekisi mitään vaan luottaisin betonin kestävyyteen - mutta ymmärsin siis että koko laatta on kallellaan...)

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.

Vastaanpa vielä uudelleen;
reunavahvistetun laatan tunkkaaminen voi olla lopulta aika riskaabelia hommaa kokonaisuudessaan. Sehän perinteisesti tehdään tiivistetylle hiekalle/soralle/whatever niin että reunoille tulee vahvemmat "palkit", ja keskellä laattaa on tyypillisesti 7-8 cm betonia. Koko laatta on siis tiivistetyllä maalla; paketti on kokonaisuudessaan kiinni maassa ja kantaa koko alueelta painoaan. Nyt jos yhtä reunaa lähdetään tunkaamaan ylös, niin koko laatan painoa kannattaa noston jälkeen vain reunat, ja varsinainen rakennuksen lattia on irti maasta. Kyllähän se vajaa kymmenen senttiä betonia paljon painoa kantaa - mutta esmes raudoituksesta, betonin laadusta, valuolosuhteista ja vaikkapa betonin täryttämisestä riippuu milloin tulee raja vastaan. Jos siellä jyrätään toistuvasti autoa eestaas, niin en antaisi takuuta laatan kestävyydestä.

Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?

 

[Cumbo]

Kai noita laattaliikkeestä tilaamalla saa. Pinta-ala ei liene älytön niin onko sillä hirveästi väliä maksaako 50 vai 150 e/neliö?

Kiitos, mistä laattaliikkeestä?

 

[Zigh]

Kiitos, mistä laattaliikkeestä?

Decor H - Laatat ja luonnonkivet kotisi tyyliin

Laadukkaiden laattojen ja sisustussuunnittelu myymälä Helsingin keskustassa. Meiltä löydät arkeesi luksusta.

decor.fi

Laattakeskus - LAATTAKESKUS

Laattakeskus on ammattitaidolla palveleva laattaliike netissä ja Vantaan Petikossa. Valikoimistamme löydät markkinoiden laadukkaimmat laatat Euroopan johtavilta tehtailta. Tarjoamme

laattakeskus.fi

Kylpyhuoneiden ja lattiapintamateriaalien palveleva erikoisliike

Laattapiste-Pukkilan valikoimasta löydät laattojen lisäksi vinyylejä, tekstiilimattoja, rakennustuotteita, sekä kaiken kylpyhuoneen kalustukseen.

www.laattapiste.fi

Keraamiset laatat | RTV-Yhtymä Oy

RTV-Yhtymän keraamisten laattojen valikoima perustuu oman maahantuonnin mallistoon, jota kehitetään jatkuvasti kysynnän ja monipuolistuvien käyttötarpeiden sekä käyttötarkoitusten mukaisesti.

rtv.fi

Laattamaailma – Ideoita lattia- ja seinäpinnoitteisiin

laattamaailma.fi

 

[jonesky12345]

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.


Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?

Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.

 

[kumihanska]

Olisi tarvetta kiinnittää 7-oksainen Oskarin oksa pesuhuoneen seinään. Reiän tekeminen ei kiinnostaisi kun kyseessä varsin uudet rakenteet. Pysyisikö tukevasti jollain liimalla?

 

[Kaj-tzu]

Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.

Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?

 

[stabbulamus]

Laatan allehan injektoidaan polymeerivaahtoja et saadaan kantavuus korjattua ja/tai nostettua.

 

[jonesky12345]

Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?

Tossa alla kommentoitiin tilannetta, mutta siis poraamalla siihen laattaan pieni reikä saadaan se kyllä injektoitua täyteen se tyhjä tila sieltä alta. Operaatio ei ole kovin ihmeellinen.

 

[j1m2]

Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?

Tyhjän tilan voisi täyttää siihen tehdyllä uretaanilla,vaikeus riippuu onko alla lämpöeriste,vaatii erikoisfirman/tekijän.Jos on eristämätön niin juotosbetoni poratuista reiistä alle valutettuna antaisi lisätukea.Laatan voi korjata piikkaamalla betonin pois tarpeeksi isolta alalta,tiivistämällä soran ja valamalla aukon umpeen.

 

[Cumbo]

Decor H - Laatat ja luonnonkivet kotisi tyyliin

Laadukkaiden laattojen ja sisustussuunnittelu myymälä Helsingin keskustassa. Meiltä löydät arkeesi luksusta.

decor.fi

Laattakeskus - LAATTAKESKUS

Laattakeskus on ammattitaidolla palveleva laattaliike netissä ja Vantaan Petikossa. Valikoimistamme löydät markkinoiden laadukkaimmat laatat Euroopan johtavilta tehtailta. Tarjoamme

laattakeskus.fi

Kylpyhuoneiden ja lattiapintamateriaalien palveleva erikoisliike

Laattapiste-Pukkilan valikoimasta löydät laattojen lisäksi vinyylejä, tekstiilimattoja, rakennustuotteita, sekä kaiken kylpyhuoneen kalustukseen.

www.laattapiste.fi

Keraamiset laatat | RTV-Yhtymä Oy

RTV-Yhtymän keraamisten laattojen valikoima perustuu oman maahantuonnin mallistoon, jota kehitetään jatkuvasti kysynnän ja monipuolistuvien käyttötarpeiden sekä käyttötarkoitusten mukaisesti.

rtv.fi

Laattamaailma – Ideoita lattia- ja seinäpinnoitteisiin

laattamaailma.fi

Noista löytyi?

Olen siis haeskellut ja kysellyt jo useammasta laattaliikkeestä eikä moista ole löytynyt.

 

[jonesky12345]

Tyhjän tilan voisi täyttää siihen tehdyllä uretaanilla,vaikeus riippuu onko alla lämpöeriste,vaatii erikoisfirman/tekijän.Jos on eristämätön niin juotosbetoni poratuista reiistä alle valutettuna antaisi lisätukea.Laatan voi korjata piikkaamalla betonin pois tarpeeksi isolta alalta,tiivistämällä soran ja valamalla aukon umpeen.

Joo siis parashan se olis korjata toi piikkaamalla se laatta sieltä tallin puolelta auki ja sitä kautta täyttämällä, mut menee vähän turhan kalliiksi operaatioksi varmaankin Ottaen huomioon et miten vakavaa ongelmaa tossa korjaillaan. Tossahan kun on kylmä talli niin laatan alla ei varmaan mitään eristeitä ole niin sen puoleen se juotosvalu onnistuis varmaan ihan hyvin.

 

[j1m2]

Joo siis parashan se olis korjata toi piikkaamalla se laatta sieltä tallin puolelta auki ja sitä kautta täyttämällä, mut menee vähän turhan kalliiksi operaatioksi varmaankin Ottaen huomioon et miten vakavaa ongelmaa tossa korjaillaan. Tossahan kun on kylmä talli niin laatan alla ei varmaan mitään eristeitä ole niin sen puoleen se juotosvalu onnistuis varmaan ihan hyvin.

Tilanne riippuu siitä kuinka paljon tyhjää alle jää kun reunäjäykiste on tuettu koko matkalta oikeaan korkoon,jos auki piikkaamiseen päätyy niin pitää varmistaa että laatta on kunnolla tuettu eikä siinä ole jännitteitä ja vaatii ammattitaitoa tekijältä ettei hajota koko rakennetta.Uretaani nosto olisi helpoin,noston jälkeen tukisi lopullisesti kunnon tavaralla reunapalkin.En tiedä mitä moinen maksaisi mutta kysymällähän tuo selviäisi.

 

[jetblack]

Olisi tarvetta kiinnittää 7-oksainen Oskarin oksa pesuhuoneen seinään. Reiän tekeminen ei kiinnostaisi kun kyseessä varsin uudet rakenteet. Pysyisikö tukevasti jollain liimalla?

Casco Superfix+ M1 asennusliima, valkoinen 290 ml | Motonet Oy

M1 -luokiteltu vahva liima sisä- ja ulkoliimauksiin. Erittäin vahva SMP-polymeeripohjainen, elastinen asennusliima jolla on erinomainen tarttuvuus useimpiin...

www.motonet.fi

esim tän pitäisi pitää puoli kiloa per neliösentti. minkö jonkin kokoinen kiinnityskohta? Meillä kyllä pitänyt kaikki koukut seinässä sika crystal clearillä.

Sika Sikaflex 112 Crystal Clear liimamassa, väritön 290 ml | Motonet Oy

Sikaflex Crystal Clear. Monikäyttöinen Sikaflex Crystal Clear on Sikan kirkkaasti näkymättömin liima- ja tiivistysmassa! CE-merkitty Sikaflex Crystal Clear...

www.motonet.fi

 

[Niämine]

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.


Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?

Paljon on jo puhuttu nostotekniikoista ja nostamiseen liittyvistä ongelmista, mutta mä palaan vielä tähän rakennuksen oikaisemiseen eli korotuspalojen lisäämiseen laatan ja rakennuksen väliin. Tää vois edelleen olla mun mielestäni yksi vaihtoehto, varsinkin jos laatta ei ole mahdottoman paljoa kallistunut ja jos kallistuminen sattuis oleen jo vaikka loppuun asti tapahtunut (ei se kuitenkaan kokonaan kai maan sisälle oo vajoomassa.

Tiedätkö milloin se on kallistunut ja erityisesti tiedätkö jatkuuko painuminen edelleen? Kuinka paljon toista reunaa pitäis nostaa?

 

[Dis]

Ostettiin omakotitalo, jossa on ao. ongelmat. Työnnettiinköhän käsi läjään sitä itseään?

Viemärin tuuletusputki ja radon putki molemmat hikoilevat välikaton villoihin.

Molemmat putket on kyllä eristetty, mutta viemärin tuuletusputkessa on hattu paikallaan ja kuntotarkastusraportissa suositeltiin sen poistamista. Ratkaisikohan se tuon ongelman?

Radon putken ongelman oli edellinen omistaja viime talvena korjannut vaihtamalla märät villat pois ja korjaamalla putken asentoa, mutta se ei näköjään kovin pitkäksi aikaa ongelmaa korjannut.

Minkäköhän alan asiantuntija kannattaisi kutsua paikalle? Mielellään sitä laittaisi jonkun asiasta enemmän tietävän tutkimaan, kun itse koittaisi jotain räpeltää.

Talo yksikerroksinen ja vuosimallia 2011.

 

[_Tee]

Ostettiin omakotitalo, jossa on ao. ongelmat. Työnnettiinköhän käsi läjään sitä itseään?

Viemärin tuuletusputki ja radon putki molemmat hikoilevat välikaton villoihin.

Molemmat putket on kyllä eristetty, mutta viemärin tuuletusputkessa on hattu paikallaan ja kuntotarkastusraportissa suositeltiin sen poistamista. Ratkaisikohan se tuon ongelman?

Radon putken ongelman oli edellinen omistaja viime talvena korjannut vaihtamalla märät villat pois ja korjaamalla putken asentoa, mutta se ei näköjään kovin pitkäksi aikaa ongelmaa korjannut.

Minkäköhän alan asiantuntija kannattaisi kutsua paikalle? Mielellään sitä laittaisi jonkun asiasta enemmän tietävän tutkimaan, kun itse koittaisi jotain räpeltää.

Talo yksikerroksinen ja vuosimallia 2011.

Onnittelut hankinnasta.

Jos vaan yhtään kiinnostusta löytyy niin ok-talossa asumisen kannalta on suotavaa yrittää hiukan itse selvittää ja ratkaista asioita. Jos kiinnostusta ei ole, niin sitten ammattiavun kutsuminen on paikallaan. Nyt kun kuitenkin asiaa täältä tiedustelet, niin oletan että kiinnostusta olisi.

Terminologiasta, oletan että välipohjalla tarkoitat yläpohjaa, siis vesikatteen alapuolista tilaa.

Kondenssia syntyy kun kosteutta tiivistyy kylmään pintaan. Viemäri ja radon tulee molemmat ns lämpimästä tilasta ja niissä on yleensä reilusti kosteutta sisäpuolella. Jotta putkien ulkopintaan voi muodostua kosteutta, niin putkien pitää olla kylmiä ja putkien ulkopuolella pitää olla kosteampaa ilmaa. Talvella se kondenssi pitäisi muodostua sinne putken sisäpintaan, sinne missä kosteus on.

Oletko käynyt katolla kokeilemassa nyt talviaikaan tuleeko putkista lämmintä ilmaa? Jos ei tule, niin ulkoilman kylmyys pääsee putken sisälle ja ulkopuolinen kondenssi on mahdollista. Sekin vaatisi sitä, että yläpohjassa on lämmintä ja kosteutta. Onko yläpohjassa minkälainen tuuletus? Tai lämpötila? Pääsetkö villojen läpi tarkastamaan että höyrynsulkumuovi löytyisi sieltä villojen alapuolelta? Onko villat hyvin paikallaan?

Herää myös kysymys onko viemäreissä muhvit siellä yläpohjassa ja onko niissä tiiviste paikallaan, tai muhvi ylipäätään oikein päin. Silloin voisi se sisäpuolinen kondenssi päästä vuotamaan muhvista.

Periaatteessa oikein toimiva radonputki tai viemärin tuuletus ei hikoile ulkopinnaltaan kuin kesällä kun yläpohjassa on ihan tolkuton kuumuus ja kosteus ja maasta tuleva ilma on selvästi kylmempää.

Eli en ensimmäisenä epäilisi putkien eristystä sinänsä, vaan muita olosuhteita ja varsinkin tuota muhviasiaa.

 

[Dis]

Onnittelut hankinnasta.

Jos vaan yhtään kiinnostusta löytyy niin ok-talossa asumisen kannalta on suotavaa yrittää hiukan itse selvittää ja ratkaista asioita. Jos kiinnostusta ei ole, niin sitten ammattiavun kutsuminen on paikallaan. Nyt kun kuitenkin asiaa täältä tiedustelet, niin oletan että kiinnostusta olisi.

Terminologiasta, oletan että välipohjalla tarkoitat yläpohjaa, siis vesikatteen alapuolista tilaa.

Kondenssia syntyy kun kosteutta tiivistyy kylmään pintaan. Viemäri ja radon tulee molemmat ns lämpimästä tilasta ja niissä on yleensä reilusti kosteutta sisäpuolella. Jotta putkien ulkopintaan voi muodostua kosteutta, niin putkien pitää olla kylmiä ja putkien ulkopuolella pitää olla kosteampaa ilmaa. Talvella se kondenssi pitäisi muodostua sinne putken sisäpintaan, sinne missä kosteus on.

Oletko käynyt katolla kokeilemassa nyt talviaikaan tuleeko putkista lämmintä ilmaa? Jos ei tule, niin ulkoilman kylmyys pääsee putken sisälle ja ulkopuolinen kondenssi on mahdollista. Sekin vaatisi sitä, että yläpohjassa on lämmintä ja kosteutta. Onko yläpohjassa minkälainen tuuletus? Tai lämpötila? Pääsetkö villojen läpi tarkastamaan että höyrynsulkumuovi löytyisi sieltä villojen alapuolelta? Onko villat hyvin paikallaan?

Herää myös kysymys onko viemäreissä muhvit siellä yläpohjassa ja onko niissä tiiviste paikallaan, tai muhvi ylipäätään oikein päin. Silloin voisi se sisäpuolinen kondenssi päästä vuotamaan muhvista.

Periaatteessa oikein toimiva radonputki tai viemärin tuuletus ei hikoile ulkopinnaltaan kuin kesällä kun yläpohjassa on ihan tolkuton kuumuus ja kosteus ja maasta tuleva ilma on selvästi kylmempää.

Eli en ensimmäisenä epäilisi putkien eristystä sinänsä, vaan muita olosuhteita ja varsinkin tuota muhviasiaa.

Yläpohjaa tosiaan tarkoitin. Termit vielä vähän hakusessa.

Kuntotarkastusraportissa oli yläpohjan tuuletuksesta mainittu seuraavasti: "Yläpohjatilan tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista.".

Höyrynsulkumuovi löytyy. Villat ovat maallikon silmiin hyvin paikoillaan. Sellainen huomio, että radonputkea pitkin vesi valuu tekniseen tilaan asti höyrynsulkumuovin ja radonputken välistä.

Täytyy käydä katolla tutkimassa että tuleeko putkista lämmintä ilmaa. Yläpohjassa tuntui olevan lämmin, eikä mielestäni mitenkään kosteaa. Täytyy käydä vielä jokin älymittari sinne laittamassa, niin saa vähän lukemia lämpötilasta ja kosteudesta.

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois? Vai tarkoitettiinko nyt jotain ihan muuta asiaa. Sori kun ei ihan vielä näin 2 vko omakotitalo-asumisen jälkeen ole kaikki rakennusalan termit ja asiat hallussa

Liitin parit kuvat kuntotarkastusraportista, jos niistä vähän jotain näkisi.

Se tässä nyt eniten huolestuttaa, että onko mahdollista, että talon rakenteille olisi tullut jo jotain vaurioita?

 

[jonesky12345]

Yläpohjaa tosiaan tarkoitin. Termit vielä vähän hakusessa.

Kuntotarkastusraportissa oli yläpohjan tuuletuksesta mainittu seuraavasti: "Yläpohjatilan tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista.".

Höyrynsulkumuovi löytyy. Villat ovat maallikon silmiin hyvin paikoillaan. Sellainen huomio, että radonputkea pitkin vesi valuu tekniseen tilaan asti höyrynsulkumuovin ja radonputken välistä.

Täytyy käydä katolla tutkimassa että tuleeko putkista lämmintä ilmaa. Yläpohjassa tuntui olevan lämmin, eikä mielestäni mitenkään kosteaa. Täytyy käydä vielä jokin älymittari sinne laittamassa, niin saa vähän lukemia lämpötilasta ja kosteudesta.

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois? Vai tarkoitettiinko nyt jotain ihan muuta asiaa. Sori kun ei ihan vielä näin 2 vko omakotitalo-asumisen jälkeen ole kaikki rakennusalan termit ja asiat hallussa

Liitin parit kuvat kuntotarkastusraportista, jos niistä vähän jotain näkisi.

Se tässä nyt eniten huolestuttaa, että onko mahdollista, että talon rakenteille olisi tullut jo jotain vaurioita?

Onks varma että toi kosteus ei oo esimerkiksi sadevettä joka valuu putkea pitkin? Tossa ylempänä selvennettiin hyvin toi kondensoituminen. Kondenssia tapahtuu kun kylmä pinta jäähdyttää ilman ja ilmankosteus siitä jäähtyvästä ilmasta tiivistyy. Esimerkiksi kylmävesiputki suihkutilassa, saunan löylyn tiivistyminen lasioveen jne.

Etenkin talvisin kämpän alta ja viemäreistä tuleva ilma on lämmintä verrattuna ulkotilaan jolloin se putkikin on lämmin. Ei siis pitäis kondensoida. Kesälläkään tollasessa kylmässä ullakossa ei kyllä mitkään viemäriputket kondensoi. Mulla on aikalailla vastaava setti kämpässä eli tollanen kulku kattotuolien läpi ullakolla ja tuulettuu räystäiltä.

Noissa putkissahan sitäpaitsi on eristeet just sen takia että se ilma kohtaa putken eristetyn pinnan niin ei tuu kondensseja.

 

[Dis]

Onks varma että toi kosteus ei oo esimerkiksi sadevettä joka valuu putkea pitkin? Tossa ylempänä selvennettiin hyvin toi kondensoituminen. Kondenssia tapahtuu kun kylmä pinta jäähdyttää ilman ja ilmankosteus siitä jäähtyvästä ilmasta tiivistyy. Esimerkiksi kylmävesiputki suihkutilassa, saunan löylyn tiivistyminen lasioveen jne.

Etenkin talvisin kämpän alta ja viemäreistä tuleva ilma on lämmintä verrattuna ulkotilaan jolloin se putkikin on lämmin. Ei siis pitäis kondensoida. Kesälläkään tollasessa kylmässä ullakossa ei kyllä mitkään viemäriputket kondensoi. Mulla on aikalailla vastaava setti kämpässä eli tollanen kulku kattotuolien läpi ullakolla ja tuulettuu räystäiltä.

Noissa putkissahan sitäpaitsi on eristeet just sen takia että se ilma kohtaa putken eristetyn pinnan niin ei tuu kondensseja.

Just yksi tuttukin tuota samaa veikkasi, että jos kuitenkin katolta valuisi putkea pitkin. Täytyy käydä huomenna tutkimassa tarkemmin läpivientiä.

 

[jonesky12345]

Just yksi tuttukin tuota samaa veikkasi, että jos kuitenkin katolta valuisi putkea pitkin. Täytyy käydä huomenna tutkimassa tarkemmin läpivientiä.

Joo, vaikuttais kyllä todennäkösemmältä vaihtoehdolta. Tuskin mitään vakavaa / kallista anyways

 

[Fact0ry]

Just yksi tuttukin tuota samaa veikkasi, että jos kuitenkin katolta valuisi putkea pitkin. Täytyy käydä huomenna tutkimassa tarkemmin läpivientiä.

Tällaiset on loppuviimeksi usein aika yksinkertaisia juttuja selvittää, joten eiköhän se selviä kun ajan kanssa tutkii ja pohtii. Tarvittaessa lisää kuvia tänne. Vesi jättää kyllä hyvin jälkiä, jotka auttavat sen alkulähteen löytämisessä. Ja sadetta voi simuloida ihan kaatamalla pullosta vettä katolla ja katsomalla että miten se kulkee. Anyway, kuten ylläkin sanottiin niin ei tähän mitään asiantuntijaa alkuun tarvita. Helpoin on vähintään yrittää selvittää ongelman syy itse ja sitten tarvittaessa ostaa korjausapua jos ei itse halua korjata.

 

[ississ]

Yläpohjaa tosiaan tarkoitin. Termit vielä vähän hakusessa.

Kuntotarkastusraportissa oli yläpohjan tuuletuksesta mainittu seuraavasti: "Yläpohjatilan tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista.".

Höyrynsulkumuovi löytyy. Villat ovat maallikon silmiin hyvin paikoillaan. Sellainen huomio, että radonputkea pitkin vesi valuu tekniseen tilaan asti höyrynsulkumuovin ja radonputken välistä.

Täytyy käydä katolla tutkimassa että tuleeko putkista lämmintä ilmaa. Yläpohjassa tuntui olevan lämmin, eikä mielestäni mitenkään kosteaa. Täytyy käydä vielä jokin älymittari sinne laittamassa, niin saa vähän lukemia lämpötilasta ja kosteudesta.

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois? Vai tarkoitettiinko nyt jotain ihan muuta asiaa. Sori kun ei ihan vielä näin 2 vko omakotitalo-asumisen jälkeen ole kaikki rakennusalan termit ja asiat hallussa

Liitin parit kuvat kuntotarkastusraportista, jos niistä vähän jotain näkisi.

Se tässä nyt eniten huolestuttaa, että onko mahdollista, että talon rakenteille olisi tullut jo jotain vaurioita?

Kuvassa 19 näyttää myös siltä että
1) teippi on vaan liian kireällä koska eriste pullistelee
2) eriste on oikeasti liian iso putkelle ja kondesoituminen tapahtuu putken ja eristeen välissä josta valuu villalle

Tuon voi selvittää helposti avaamalla osan eristeestä

 

[antti-x]

Se on totta että aluskate näyttää vähän kireältä mutta muuten ihan hyvin rakennetulta näyttää ja kunhan ylimääräisen kosteuden syy löytyy ja korjataan niin kaikki hyvin.

 

[_Tee]

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois?

Käytännössä joo, eristeitä pitäisi raottaa. Muhvikohta tuntuu eristeen läpi kun ulkopuolelta puristelee. Mutta vianhaku kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä ja se on tuo vesikatteen liitoksen tutkiminen.

Viemärin eriste sinänsä näyttää ihan asialliselta. Jos ja kun se eriste jatkuu villojen sekaan niin ei pitäisi villojen yläpintaan päästä vettä vaikka putken ja eristeen välissä olisikin kondenssia. Tuollainen kumieriste ei päästä kosteutta lävitseen, jos on yhtenäinen ja tiivis. Siksi epäilyt kohdistuu nyt siihen, että vesi valuisi kumin ulkopintaa pitkin.

 

[taikamuki]

Ostettiin omakotitalo, jossa on ao. ongelmat. Työnnettiinköhän käsi läjään sitä itseään?

Viemärin tuuletusputki ja radon putki molemmat hikoilevat välikaton villoihin.

Molemmat putket on kyllä eristetty, mutta viemärin tuuletusputkessa on hattu paikallaan ja kuntotarkastusraportissa suositeltiin sen poistamista. Ratkaisikohan se tuon ongelman?

Radon putken ongelman oli edellinen omistaja viime talvena korjannut vaihtamalla märät villat pois ja korjaamalla putken asentoa, mutta se ei näköjään kovin pitkäksi aikaa ongelmaa korjannut.

Minkäköhän alan asiantuntija kannattaisi kutsua paikalle? Mielellään sitä laittaisi jonkun asiasta enemmän tietävän tutkimaan, kun itse koittaisi jotain räpeltää.

Talo yksikerroksinen ja vuosimallia 2011.

Viemärin tuuletusputkessa ei yleensä käytetä hattua, koska saattaa talvella jäätyä umpeen. Tuskin vaikuttaa kuitenkaan tähän ongelmaan.

Sanoisin myös että eristeet on ok, putken lisäksi tarkistaisin tuon aluskatteen mustan läpivientikehyksen, jos sattuis katon harjalta pääsemään vettä aluskatteelle ja toi läpivienti ei pidä. Nykyään noi uudet taidetaan liimata aluskatteeseen, mut esim. meillä ei ollut.

Tuolta vaan sisäpuolelta kopeiloimaan niin kyllä se pitäs löytyä kun noinkin selkeästi on vuotanut villoille.

 

[jetblack]

Viemärin tuuletusputkessa ei yleensä käytetä hattua, koska saattaa talvella jäätyä umpeen. Tuskin vaikuttaa kuitenkaan tähän ongelmaan.

Sanoisin myös että eristeet on ok, putken lisäksi tarkistaisin tuon aluskatteen mustan läpivientikehyksen, jos sattuis katon harjalta pääsemään vettä aluskatteelle ja toi läpivienti ei pidä. Nykyään noi uudet taidetaan liimata aluskatteeseen, mut esim. meillä ei ollut.

Tuolta vaan sisäpuolelta kopeiloimaan niin kyllä se pitäs löytyä kun noinkin selkeästi on vuotanut villoille.

Tuuletusputken jäätymissuoja niissä monesti on.

UPONOR HT-JÄÄTYMISSUOJA 110/100 TUULETUSPUTKEEN | Kiinteistöviemärien osat

<p>Tuuletusviemärin jäätymissuoja toimii tuuletusviemärin suojana, jolloin viemäri ei jäädy. Lisäksi vaakasuora yläosa tehostaa tuuletusviemärin toimintaa.</p><p>Jäätymissuoja sopii de 110-muoviviemärin ja DN 100-valurautaviemärin päälle, joten se sopii uudisrakennusten lisäksi useimpiin...

www.onninen.fi

 

[Kaj-tzu]

Paljon on jo puhuttu nostotekniikoista ja nostamiseen liittyvistä ongelmista, mutta mä palaan vielä tähän rakennuksen oikaisemiseen eli korotuspalojen lisäämiseen laatan ja rakennuksen väliin. Tää vois edelleen olla mun mielestäni yksi vaihtoehto, varsinkin jos laatta ei ole mahdottoman paljoa kallistunut ja jos kallistuminen sattuis oleen jo vaikka loppuun asti tapahtunut (ei se kuitenkaan kokonaan kai maan sisälle oo vajoomassa.

Tiedätkö milloin se on kallistunut ja erityisesti tiedätkö jatkuuko painuminen edelleen? Kuinka paljon toista reunaa pitäis nostaa?

On se ollut aika pitkään, ongelmana oli, että ovi ei mene kiinni. Silloin kun se kivi/lankku systeemi laitettiin alle, se laatta nostettiin ehkä sentin tai enintään kaksi. Sen jälkeen ovi meni kiinni, mutta nyt se on painunut takaisin, että ovi ei mene kiinni. Sinne kiven alle olisi varmaan pitänyt laittaa jotain parempaa soraa.

 

[Distillation]

Uusi väliovi ja karmi, tuossa ei ole vanhaa karmia eikä ovea.

Miten tuota karmia lyhentää kun lattialla on 1cm ylimäärästä paksuutta ja oviaukko on muutenkin sentin liian lyhyt. Eli 2cm liian ahdas. Moduuli koko on 10x21 piirustustenkin mukaan. Leveys on 100cm mutta korkeus betonista 209cm mitattuna.

Jos leikkaan yläpäästä niin ovi ei silloin mene huullokseen, ilman että poraan saranoille uudet reiät?

 

[eeeepro]

Tuommoinen mittari: Suomen Lämpömittari langaton lämpö- ja kosteusmittari 7440 | Prisma verkkokauppa

Voihan se näyttää vähän mitä sattuu, mutta kyllä huomaa muutenkin että sisäilman suhteellinen kosteus on liian pieni.

Itsellä sama mittari ja kosteusprosentti vaihtelee 25-40% välissä. Eli on sulla ainakin vähän kuivempi ilma

 

[ZZRX]

Uusi väliovi ja karmi, tuossa ei ole vanhaa karmia eikä ovea.

Miten tuota karmia lyhentää kun lattialla on 1cm ylimäärästä paksuutta ja oviaukko on muutenkin sentin liian lyhyt. Eli 2cm liian ahdas. Moduuli koko on 10x21 piirustustenkin mukaan. Leveys on 100cm mutta korkeus betonista 209cm mitattuna.

Jos leikkaan yläpäästä niin ovi ei silloin mene huullokseen, ilman että poraan saranoille uudet reiät?

Sieltä oven ja karmin alapäästähän tuo lyhennys on yleensä tehty. Se ovipakettihan on 209cm kokonen itsessään niin ei tuossa tapauksessa taida tarvita paljon mitään lyhentää. Joku 5mm-1cm pitäisi riittää. Paras tapa tuossahan olisi isontaa se itse aukko oikeaan mittaan niin ei jatkossa tarvitse aina ovea rassata jos haluaa vaihtaa.

 

[j1m2]

Voi myös ottaa yläkarmista pois 1-2 cm jos ei haittaa että ylälista tulee alemmaksi kuin normaalisti.

 

[Niämine]

On se ollut aika pitkään, ongelmana oli, että ovi ei mene kiinni. Silloin kun se kivi/lankku systeemi laitettiin alle, se laatta nostettiin ehkä sentin tai enintään kaksi. Sen jälkeen ovi meni kiinni, mutta nyt se on painunut takaisin, että ovi ei mene kiinni. Sinne kiven alle olisi varmaan pitänyt laittaa jotain parempaa soraa.

On sillä soran laadulla tietenkin merkitystä - mutta ei siinä tapauksessa että sen alla on hötömaata. Laatan alle on aika paha päästä tekemään massanvaihtoja ja erityisesti asiallista tiivistämistä.

Jotenkin nuo oviongelmat ei sovi mun fysiikkaan. Jos reunavahvistettu laatta on vahingoittumaton (eli ei oo haljennut), nii laatan painumisen toiselta reunalta ei pitäis vaikuttaa ovien toimimiseen. Ihan sama vaikka koko rakennuksen laattoineen kääntäis 45 asteen kulmaan, pysyy oviaukko samanmuotoisena kuin vaakasuorassa. Toki tää edellyttää hyvää vääntöjäykkyyttä rakennukselta, mutta kyllä sen aika jäykkä pitäiskin olla. Voisko oven toimimishäiriöt johtua vuodenajoista (=kosteudesta)?

 

[Dis]

Käytännössä joo, eristeitä pitäisi raottaa. Muhvikohta tuntuu eristeen läpi kun ulkopuolelta puristelee. Mutta vianhaku kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä ja se on tuo vesikatteen liitoksen tutkiminen.

Viemärin eriste sinänsä näyttää ihan asialliselta. Jos ja kun se eriste jatkuu villojen sekaan niin ei pitäisi villojen yläpintaan päästä vettä vaikka putken ja eristeen välissä olisikin kondenssia. Tuollainen kumieriste ei päästä kosteutta lävitseen, jos on yhtenäinen ja tiivis. Siksi epäilyt kohdistuu nyt siihen, että vesi valuisi kumin ulkopintaa pitkin.

Kävin nyt vähän lisää tutkimassa. Kovasti nyt siltä vaikuttaisi, että putkien liitoskohdat vuotavat, mutta täytyy vielä viikonloppuna tutkia asiaa tarkemmin kun on valoisampaa ja enemmän aikaa käytettävänä. Vesikatteen liitoskohta oli ainakin viemärin tuuletusputken osalta kuiva, mutta radonputkea en yltänyt kopeloimaan.

Jos nyt tosiaan on niin, että putkien liitoskohdat vuotavat, niin saako noihin pelkkiä tiivisteitä vai pitääkö koko putki rakentaa uusiksi eristeineen päivineen? Märät villat sitten sen jälkeen pois ja kuivaa tilalle. Yritin kopeloida villoja pidemmältäkin alueelta ja tuntuu kosteus rajoittuvan putkien läheisyyteen, eikä ole siitä muualle levinnyt.

Radonputki



Ylhäältä ei eriste tuntunut märältä, mutta ihan ei tuonne ylös asti kädet yltäneet. Vaatii lisätutkimuksia. Ehkä pieni vesipisara näkyi läpiviennin yläreunassa.

Liitoskohdasta märkä ja tuolta eristeen välistä, joten taitaa tulla jostain ylempää liitoskohdan päälle vedet. Täytyy vielä käydä eristettä irrottamassa, jotta näkee mistä valuu.


Kuva hieman ylempää putkesta. Tuolta kopeloimalla tuntui myös märältä, joka viittaisi mielestäni siihen, että tuosta ainakin vuotaisi tai sitten valuu ylempää.

Tuosta mutkan kohdalta olisi varmaan hyvä ottaa eristettä pois, niin pääsee tutkimaan mahdollisia vuotoja.



Viemärin tuuletusputki

Liitoskohdasta oli märkä, mutta ei sen yläpuolelta.


Veden valumajälkiä eristeen pinnalla.

Putken pinta tuntui kuivalta eristeen välistä alhaalta tarkasteltuna.

 

[Fact0ry]

Kävin nyt vähän lisää tutkimassa. Kovasti nyt siltä vaikuttaisi, että putkien liitoskohdat vuotavat, mutta täytyy vielä viikonloppuna tutkia asiaa tarkemmin kun on valoisampaa ja enemmän aikaa käytettävänä. Vesikatteen liitoskohta oli ainakin viemärin tuuletusputken osalta kuiva, mutta radonputkea en yltänyt kopeloimaan.

Jos nyt tosiaan on niin, että putkien liitoskohdat vuotavat, niin saako noihin pelkkiä tiivisteitä vai pitääkö koko putki rakentaa uusiksi eristeineen päivineen? Märät villat sitten sen jälkeen pois ja kuivaa tilalle. Yritin kopeloida villoja pidemmältäkin alueelta ja tuntuu kosteus rajoittuvan putkien läheisyyteen, eikä ole siitä muualle levinnyt.

Vähän siltä näyttäisi juu. Nuo viemäriputkien osat ei maksa juuri mitään, joten helppoa olisi varmasti uusia vialliset osat suoraan. Noissa ei näytä olevan mitään kannakointeja? Saisi kyllä olla. Kun tuosta purkaa eristeitä pois kuten ajattelit, niin eiköhän se vuoto ja sen syy aika helposti löydy.

 

[Kaj-tzu]

On sillä soran laadulla tietenkin merkitystä - mutta ei siinä tapauksessa että sen alla on hötömaata. Laatan alle on aika paha päästä tekemään massanvaihtoja ja erityisesti asiallista tiivistämistä.

Jotenkin nuo oviongelmat ei sovi mun fysiikkaan. Jos reunavahvistettu laatta on vahingoittumaton (eli ei oo haljennut), nii laatan painumisen toiselta reunalta ei pitäis vaikuttaa ovien toimimiseen. Ihan sama vaikka koko rakennuksen laattoineen kääntäis 45 asteen kulmaan, pysyy oviaukko samanmuotoisena kuin vaakasuorassa. Toki tää edellyttää hyvää vääntöjäykkyyttä rakennukselta, mutta kyllä sen aika jäykkä pitäiskin olla. Voisko oven toimimishäiriöt johtua vuodenajoista (=kosteudesta)?

Kyseessä on siis autotallin nosto-ovi. Kun seinät ovat vinot ja ovi roikkuu suorana painovoiman takia, se ei mene kiinni.

 

[Rimmon]

Kävin nyt vähän lisää tutkimassa. Kovasti nyt siltä vaikuttaisi, että putkien liitoskohdat vuotavat, mutta täytyy vielä viikonloppuna tutkia asiaa tarkemmin kun on valoisampaa ja enemmän aikaa käytettävänä. Vesikatteen liitoskohta oli ainakin viemärin tuuletusputken osalta kuiva, mutta radonputkea en yltänyt kopeloimaan.

Jos nyt tosiaan on niin, että putkien liitoskohdat vuotavat, niin saako noihin pelkkiä tiivisteitä vai pitääkö koko putki rakentaa uusiksi eristeineen päivineen? Märät villat sitten sen jälkeen pois ja kuivaa tilalle. Yritin kopeloida villoja pidemmältäkin alueelta ja tuntuu kosteus rajoittuvan putkien läheisyyteen, eikä ole siitä muualle levinnyt.

Radonputki

Veden valumajälkiä eristeen pinnalla.

Putken pinta tuntui kuivalta eristeen välistä alhaalta tarkasteltuna.

Monesti nuo kondensoi sen vuoksi, että eristettä ei ole saatu läpiviennissä tarpeeksi ylös. Eli siellä aivan putken yläpäässä on kondensoiva paikka.

 

[eeeepro]

Rivitalossa painovoimainen ilmanvaihto. Nyt eristetty poistoputket villalla ilmeisesti, mutta millä olisi hyvä eristää kunnolla? Voisi ensi keväälle ottaa urakan siitä.

Edit- Putket kulkee "ulkoilmassa". Tasakatto mihkä päälle tehty aikoinaan harjakatto, niin siellä kulkee putket.

 

[_Tee]

Kävin nyt vähän lisää tutkimassa. Kovasti nyt siltä vaikuttaisi, että putkien liitoskohdat vuotavat, mutta täytyy vielä viikonloppuna tutkia asiaa tarkemmin kun on valoisampaa ja enemmän aikaa käytettävänä.

Itse varmaan ottaisin kaikki eristeet pois niin näkee paremmin. Ei siinä suurta katastrofia synny vaikka putket muutamia viikkoja ilman eristettä olisikin.

Kuvista nyt ei ihan ottanut selvää oliko putkien päällä oleva eriste ihan perus solumuovia (telttapatjaa) vai armaflexia. Armaflex on selvästi pehmeämpää, joustavampaa. Jos on sellaista, niin purkaisin mahdollisimman vähän vahingoittaen pois että voi käyttää uudestaan. On meinaan kallista kamaa ja sitä on suht paljon tuossa. Takaisin kun laittaa niin tuo jeesusteippi ei ole oikea menetelmä, vaan liimaus. Armaflex liimantuu toisiinsa perus kontaktiliimalla, nopeasti ja lujasti.

Monesti nuo kondensoi sen vuoksi, että eristettä ei ole saatu läpiviennissä tarpeeksi ylös. Eli siellä aivan putken yläpäässä on kondensoiva paikka.

Ja se kohta juuri näytti siltä että eriste hiukan lyhyt.

 

[weebee]

Itse varmaan ottaisin kaikki eristeet pois niin näkee paremmin. Ei siinä suurta katastrofia synny vaikka putket muutamia viikkoja ilman eristettä olisikin.

Kuvista nyt ei ihan ottanut selvää oliko putkien päällä oleva eriste ihan perus solumuovia (telttapatjaa) vai armaflexia. Armaflex on selvästi pehmeämpää, joustavampaa. Jos on sellaista, niin purkaisin mahdollisimman vähän vahingoittaen pois että voi käyttää uudestaan. On meinaan kallista kamaa ja sitä on suht paljon tuossa. Takaisin kun laittaa niin tuo jeesusteippi ei ole oikea menetelmä, vaan liimaus. Armaflex liimantuu toisiinsa perus kontaktiliimalla, nopeasti ja lujasti.


Ja se kohta juuri näytti siltä että eriste hiukan lyhyt.

Armaflexiähän tuo on (tai muun valmistajan) ja niin perseelleen tehty, että roskiin vaan ja villakourua tilalle, kuten nuo on tapana tehdä. Tuossa ahtaammassa läpivientikohdassa sitten voi käyttää armaa.
Veikkaanpa vielä että tuo läpivienti falskaa ja vesi tulee sitä kautta. Tai sitten tuo ylin näkyvä liitos. Siellähän näkyy kosteutta.

 

[Hooämäl]

Kävin nyt vähän lisää tutkimassa. Kovasti nyt siltä vaikuttaisi, että putkien liitoskohdat vuotavat, mutta täytyy vielä viikonloppuna tutkia asiaa tarkemmin kun on valoisampaa ja enemmän aikaa käytettävänä. Vesikatteen liitoskohta oli ainakin viemärin tuuletusputken osalta kuiva, mutta radonputkea en yltänyt kopeloimaan.

Jos nyt tosiaan on niin, että putkien liitoskohdat vuotavat, niin saako noihin pelkkiä tiivisteitä vai pitääkö koko putki rakentaa uusiksi eristeineen päivineen? Märät villat sitten sen jälkeen pois ja kuivaa tilalle. Yritin kopeloida villoja pidemmältäkin alueelta ja tuntuu kosteus rajoittuvan putkien läheisyyteen, eikä ole siitä muualle levinnyt.

Radonputki



Ylhäältä ei eriste tuntunut märältä, mutta ihan ei tuonne ylös asti kädet yltäneet. Vaatii lisätutkimuksia. Ehkä pieni vesipisara näkyi läpiviennin yläreunassa.

Liitoskohdasta märkä ja tuolta eristeen välistä, joten taitaa tulla jostain ylempää liitoskohdan päälle vedet. Täytyy vielä käydä eristettä irrottamassa, jotta näkee mistä valuu.


Kuva hieman ylempää putkesta. Tuolta kopeloimalla tuntui myös märältä, joka viittaisi mielestäni siihen, että tuosta ainakin vuotaisi tai sitten valuu ylempää.

Tuosta mutkan kohdalta olisi varmaan hyvä ottaa eristettä pois, niin pääsee tutkimaan mahdollisia vuotoja.



Viemärin tuuletusputki

Liitoskohdasta oli märkä, mutta ei sen yläpuolelta.


Veden valumajälkiä eristeen pinnalla.

Putken pinta tuntui kuivalta eristeen välistä alhaalta tarkasteltuna.

On kyllä pitkinvittua eristetty. Armaflexit kokonaan pois ja alupintasta villaa tilalle asap. Ei suurta hätää. voisi myös vuotaa sisältä kun näky muhveja olevan ns väärinpäin siellä. Eli asennuksessa ei oo mietitty sen enempiä. Radonputki myös.

 

[_Tee]

Tuolla ainakin näkyy olevan muhvi väärinpäin ja vesi näyttäisi kiiltelevän. Väärinpäin oleva muhvikin kyllä vettä pitää jos vaan tiiviste on olemassa ja ehjä, ja putki pohjassa. Esim liukumuhveissa tulee aina väärin päin, vaikka kerettiläinen ratkaisu onkin. Mutta tuo nyt jo näyttäisi ilmiantavan itseään.

 

[Lumimies]

Tuolla ainakin näkyy olevan muhvi väärinpäin ja vesi näyttäisi kiiltelevän. Väärinpäin oleva muhvikin kyllä vettä pitää jos vaan tiiviste on olemassa ja ehjä, ja putki pohjassa. Esim liukumuhveissa tulee aina väärin päin, vaikka kerettiläinen ratkaisu onkin. Mutta tuo nyt jo näyttäisi ilmiantavan itseään.

Htp-viemäreissä muhvin suunnalla ei ole merkitystä. Jos muuta väittää niin kaivaa vaikka Uponorin kiinteistöviemärikäsikirjasta kohdan missä mainitaan asennussuunta ja kielletään käyttämästä esim. muhvihaaroja ja muhvikulmia.

Sanoisin että koska tuuletusviemärissä ei ole kannakkeita niin voi olla että tuo liitos ei ole edes kunnolla muhvissa.

 

[_Tee]

Htp-viemäreissä muhvin suunnalla ei ole merkitystä. Jos muuta väittää niin kaivaa vaikka Uponorin kiinteistöviemärikäsikirjasta kohdan missä mainitaan asennussuunta ja kielletään käyttämästä esim. muhvihaaroja ja muhvikulmia.

Juu en väitä että valmistajan ohjeen vastainen menettely olisi, mutta paljon herkempi asennusvirheille niin päin.

 

[jetblack]

Juu en väitä että valmistajan ohjeen vastainen menettely olisi, mutta paljon herkempi asennusvirheille niin päin.

Siksi taitavatkin urakkapuolella alkaneet siirtyä käyttämään wavinin putkia
/osiaa kun niissä on "kiinteät" tiivisteet. Ei lähde pois kun runnotaan paikoilleen.

 

[tietokonerikki]

Tässä kuva siitä vajoavasta nurkasta. Sinne alle on laitettu kivilohko ja lankku. Lankulle ainakin pitää löytyä joku pysyvämpi vaihtoehto.

Mustakin antamillasi tiedoilla tossa ollee reunavahvistettu laatta. Pohjatyöt tehty huonosti? Työnaikainen tiivistys tekemättä kunnolla? Reunalaatan vierustäyttö jätetty tossa tekemättä.
Eli ton maan missä nyt on ruohoa pitäisi olla ylempänä (esim10cm ton betonin päällä), jottei toi alla mun silmään kantava hiekka pääse valumaan tärinän/ veden?mukana.
-Ottaisin tosta laudan vierestä koprallisen ja katsoisin että ei jää ainakaan pahasti paakulle (jos niin routii). Ottaisin ton humuksen pois betonin vierestä, sitten vaan vastaavaa tavaraa (ettei roudi epätasaisesti) työntäisin sivusta ton palkin alle. Esim. laudan avulla samalla hakaten, jotta edes jotenkin tiivistyisi reunavahvistuksen alapintaa vasten, kosteaa hiekkaa käyttäen (ei vettä valuvaa). Ja vierustäyttö sitten selvästi ton betonin päälle.

- nostaisin vain sen verran kuin tarvitaan, ettei suotta tehtäisi halkeamia. sisällä olevaan laattaan. Korjata niitä voi injektoimalla halkeamat ja juotosbetonilla isommat.
- Laattaa voi nostaa uretaanilla, se sitten vaatii jo osaamista.
-Reunalaatan pitäisi oikein raudoitettuna kestää nostaa tasaisesti halkeamattakin, ihan mutuna 2m välein tunkit.

Omalla vastuullasi tietysti toimien ja itse teksin vain nyt välttämättömän ja katsoisin miten painuminen tossa jatkuu. Vesi tiivistää hiekkaa ja maa sitten painuu.
Jos on savikolle tehty siinä sitten omat ongelmansa. Onko vieressä liikennettä joka tärisyttää maata jne...

 

[konevelho]

Omaa makuuhuonetta väsäillyt jonkun kuukauden sivuhommana. Värejä ottanut vaan lähtökohtana, että sopisivat takan kanssa. Näytti nuo värit sattumalta olevan pitkälti artekin valitsemat uudet sisämaalit Artek - Uusi Cover Story x Artek Helsinki -sisämaalikokoelma. Puolipaneelin väsäsin mitä sattui löytymään nurkista ja pinkopahvin vedin yläpuolelle siinäkin säästin kun ullakolta löytyi ilmeisesti orkkis avaamaton rulla enso pinkopahvi valmistajana. Ikkuna ja ovenpieli listat ovat orkkikset jotka löysin ehjinä ullakolta oli vaihdettu 80-luvulla toisiin. Lattiaan otin linouleumi laatan varmaan kallein investointi tässä remontissa. Lattiaa en jaksanut avata niin oli jotain 1.5cm heittoa jouduin sitten vaan varaamaan listat. Sähköt sen verran yksinkertaiset että tulee pinta-asennuksena osan kyllä saan jalkalistojen alle. Tilasin scheiderin renova sarjaa kytkimiin ja rasioihin.
Ovet saa toistaiseksi olla noinsa kattoo sitten kun kaikki huoneet rempattu mitä tekee...Talo on -52 tai -53 valmistunut rintamamiestalo.

https://1drv.ms/i/c/d453d4ee2c6dfd1a/EX8rysqKfGRGntJEQlxumeYBjN7wDX8nwFKOI3AMF3EyOw?e=PZhuuM

https://1drv.ms/i/c/d453d4ee2c6dfd1a/EX9CD8iAevJLmkcOSaea9kIBnXx2GI1OueiH_cQbEw35fg?e=Q7u0tx

Lähtötilanne kun olin purkanut ulkoseinien lastulevyt: https://1drv.ms/i/c/d453d4ee2c6dfd1a/ERr9bSzu1FMggNRhdwAAAAABndH1n8Uxb8yijdkFlofN5A?e=kwDNOa

 

[tootsi]

Mökin kylppäriremontissa (eli kylppärin rakentamisessa) oven vieressä sijaitsevat valokatkaisija ja lattiatermari ovat kapeassa välissä. Molemmat kuvassa näkyvät seinät tulevat sormipaneelista, joten katkaisijat/termari jää osittain ikään kuin viereisen seinän sisään, tai ainakin vähintäänkin kehys.

Tuleeko mieleen miten tästä saisi siistin sovituksen? Ajattelin leikata sormipaneelista pois ne sormet katkaisijan kohdalta, mutta tuleeko muita ratkaisuja mieleen?