Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Kellään vinkata isoa (60x120) mattamustaa laattaa kohtuulliseen hintaan? Uudiskohteeseen takkaleivinuuniin tulossa ja muurarin mukaan saatavuus heikko. Kuulemma Bauhausissa joku hiilenharmaa, joka hyvin lähellä mattamustaa, mutta en itse tuota onnistunut sieltä löytämään.
Mitenkäs maalaus, ostat jonkun random laatan, pienen purkin maalia ja testaat miltä lopputulos näyttää?
 
Määpäs perun puheeni siitä perusbetonilaatan laittamisesta nurkan alle. Ei sen takia etteikö se puristusta kestäisi (vaikka tuo perustuslaatta painaneekin väjintään 15 tonnia) - mutta se takia että sitä painoa ei ihan helposti kestä alla oleva (väkisinkin operaatiossa pöyhitty) maa kun paine tulee muutaman kämmenen kokoiselle alueelle. Tukea pitäis saada kohtuullisen tasaisesti koko reunavahvistuksen alle (mukaanlukien ne kaksi muuta sivua jotka "kiilamaisesti" nousevat myös irti maasta). Muuten saattaa nostoyritykset johtaa laatan halkemiseen vaikka siellä rautaa joukossa onkin.

Melkonen operaatio. Mä irrottasin sen tallin irti tuosta laatasta ja nostasin rakennuksen suoraan siitä välistä:-). Lattia jää sitten tietenkin kyllä vinoon; käyttötarkoituksesta riippuu voisko sen kanssa elää.

(Muoks; jos vaan yksi nyrkka olisi ilmassa, en tekisi mitään vaan luottaisin betonin kestävyyteen - mutta ymmärsin siis että koko laatta on kallellaan...)

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.

Vastaanpa vielä uudelleen;
reunavahvistetun laatan tunkkaaminen voi olla lopulta aika riskaabelia hommaa kokonaisuudessaan. Sehän perinteisesti tehdään tiivistetylle hiekalle/soralle/whatever niin että reunoille tulee vahvemmat "palkit", ja keskellä laattaa on tyypillisesti 7-8 cm betonia. Koko laatta on siis tiivistetyllä maalla; paketti on kokonaisuudessaan kiinni maassa ja kantaa koko alueelta painoaan. Nyt jos yhtä reunaa lähdetään tunkaamaan ylös, niin koko laatan painoa kannattaa noston jälkeen vain reunat, ja varsinainen rakennuksen lattia on irti maasta. Kyllähän se vajaa kymmenen senttiä betonia paljon painoa kantaa - mutta esmes raudoituksesta, betonin laadusta, valuolosuhteista ja vaikkapa betonin täryttämisestä riippuu milloin tulee raja vastaan. Jos siellä jyrätään toistuvasti autoa eestaas, niin en antaisi takuuta laatan kestävyydestä.
Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?
 
Kiitos, mistä laattaliikkeestä?
 
Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.


Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?
Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.
 
Olisi tarvetta kiinnittää 7-oksainen Oskarin oksa pesuhuoneen seinään. Reiän tekeminen ei kiinnostaisi kun kyseessä varsin uudet rakenteet. Pysyisikö tukevasti jollain liimalla?
 
Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.
Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?
 
Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?
Tossa alla kommentoitiin tilannetta, mutta siis poraamalla siihen laattaan pieni reikä saadaan se kyllä injektoitua täyteen se tyhjä tila sieltä alta. Operaatio ei ole kovin ihmeellinen.
 
Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?
Tyhjän tilan voisi täyttää siihen tehdyllä uretaanilla,vaikeus riippuu onko alla lämpöeriste,vaatii erikoisfirman/tekijän.Jos on eristämätön niin juotosbetoni poratuista reiistä alle valutettuna antaisi lisätukea.Laatan voi korjata piikkaamalla betonin pois tarpeeksi isolta alalta,tiivistämällä soran ja valamalla aukon umpeen.
 
Noista löytyi?

Olen siis haeskellut ja kysellyt jo useammasta laattaliikkeestä eikä moista ole löytynyt.
 
Tyhjän tilan voisi täyttää siihen tehdyllä uretaanilla,vaikeus riippuu onko alla lämpöeriste,vaatii erikoisfirman/tekijän.Jos on eristämätön niin juotosbetoni poratuista reiistä alle valutettuna antaisi lisätukea.Laatan voi korjata piikkaamalla betonin pois tarpeeksi isolta alalta,tiivistämällä soran ja valamalla aukon umpeen.
Joo siis parashan se olis korjata toi piikkaamalla se laatta sieltä tallin puolelta auki ja sitä kautta täyttämällä, mut menee vähän turhan kalliiksi operaatioksi varmaankin :D Ottaen huomioon et miten vakavaa ongelmaa tossa korjaillaan. Tossahan kun on kylmä talli niin laatan alla ei varmaan mitään eristeitä ole niin sen puoleen se juotosvalu onnistuis varmaan ihan hyvin.
 
Joo siis parashan se olis korjata toi piikkaamalla se laatta sieltä tallin puolelta auki ja sitä kautta täyttämällä, mut menee vähän turhan kalliiksi operaatioksi varmaankin :D Ottaen huomioon et miten vakavaa ongelmaa tossa korjaillaan. Tossahan kun on kylmä talli niin laatan alla ei varmaan mitään eristeitä ole niin sen puoleen se juotosvalu onnistuis varmaan ihan hyvin.
Tilanne riippuu siitä kuinka paljon tyhjää alle jää kun reunäjäykiste on tuettu koko matkalta oikeaan korkoon,jos auki piikkaamiseen päätyy niin pitää varmistaa että laatta on kunnolla tuettu eikä siinä ole jännitteitä ja vaatii ammattitaitoa tekijältä ettei hajota koko rakennetta.Uretaani nosto olisi helpoin,noston jälkeen tukisi lopullisesti kunnon tavaralla reunapalkin.En tiedä mitä moinen maksaisi mutta kysymällähän tuo selviäisi.
 
Olisi tarvetta kiinnittää 7-oksainen Oskarin oksa pesuhuoneen seinään. Reiän tekeminen ei kiinnostaisi kun kyseessä varsin uudet rakenteet. Pysyisikö tukevasti jollain liimalla?


esim tän pitäisi pitää puoli kiloa per neliösentti. minkö jonkin kokoinen kiinnityskohta? Meillä kyllä pitänyt kaikki koukut seinässä sika crystal clearillä.

 
Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.


Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?
Paljon on jo puhuttu nostotekniikoista ja nostamiseen liittyvistä ongelmista, mutta mä palaan vielä tähän rakennuksen oikaisemiseen eli korotuspalojen lisäämiseen laatan ja rakennuksen väliin. Tää vois edelleen olla mun mielestäni yksi vaihtoehto, varsinkin jos laatta ei ole mahdottoman paljoa kallistunut ja jos kallistuminen sattuis oleen jo vaikka loppuun asti tapahtunut (ei se kuitenkaan kokonaan kai maan sisälle oo vajoomassa:-).

Tiedätkö milloin se on kallistunut ja erityisesti tiedätkö jatkuuko painuminen edelleen? Kuinka paljon toista reunaa pitäis nostaa?
 
Ostettiin omakotitalo, jossa on ao. ongelmat. Työnnettiinköhän käsi läjään sitä itseään? 😐

Viemärin tuuletusputki ja radon putki molemmat hikoilevat välikaton villoihin.

Molemmat putket on kyllä eristetty, mutta viemärin tuuletusputkessa on hattu paikallaan ja kuntotarkastusraportissa suositeltiin sen poistamista. Ratkaisikohan se tuon ongelman?

Radon putken ongelman oli edellinen omistaja viime talvena korjannut vaihtamalla märät villat pois ja korjaamalla putken asentoa, mutta se ei näköjään kovin pitkäksi aikaa ongelmaa korjannut.

Minkäköhän alan asiantuntija kannattaisi kutsua paikalle? Mielellään sitä laittaisi jonkun asiasta enemmän tietävän tutkimaan, kun itse koittaisi jotain räpeltää.

Talo yksikerroksinen ja vuosimallia 2011.
 
Ostettiin omakotitalo, jossa on ao. ongelmat. Työnnettiinköhän käsi läjään sitä itseään? 😐

Viemärin tuuletusputki ja radon putki molemmat hikoilevat välikaton villoihin.

Molemmat putket on kyllä eristetty, mutta viemärin tuuletusputkessa on hattu paikallaan ja kuntotarkastusraportissa suositeltiin sen poistamista. Ratkaisikohan se tuon ongelman?

Radon putken ongelman oli edellinen omistaja viime talvena korjannut vaihtamalla märät villat pois ja korjaamalla putken asentoa, mutta se ei näköjään kovin pitkäksi aikaa ongelmaa korjannut.

Minkäköhän alan asiantuntija kannattaisi kutsua paikalle? Mielellään sitä laittaisi jonkun asiasta enemmän tietävän tutkimaan, kun itse koittaisi jotain räpeltää.

Talo yksikerroksinen ja vuosimallia 2011.
Onnittelut hankinnasta.

Jos vaan yhtään kiinnostusta löytyy niin ok-talossa asumisen kannalta on suotavaa yrittää hiukan itse selvittää ja ratkaista asioita. Jos kiinnostusta ei ole, niin sitten ammattiavun kutsuminen on paikallaan. Nyt kun kuitenkin asiaa täältä tiedustelet, niin oletan että kiinnostusta olisi.

Terminologiasta, oletan että välipohjalla tarkoitat yläpohjaa, siis vesikatteen alapuolista tilaa.

Kondenssia syntyy kun kosteutta tiivistyy kylmään pintaan. Viemäri ja radon tulee molemmat ns lämpimästä tilasta ja niissä on yleensä reilusti kosteutta sisäpuolella. Jotta putkien ulkopintaan voi muodostua kosteutta, niin putkien pitää olla kylmiä ja putkien ulkopuolella pitää olla kosteampaa ilmaa. Talvella se kondenssi pitäisi muodostua sinne putken sisäpintaan, sinne missä kosteus on.

Oletko käynyt katolla kokeilemassa nyt talviaikaan tuleeko putkista lämmintä ilmaa? Jos ei tule, niin ulkoilman kylmyys pääsee putken sisälle ja ulkopuolinen kondenssi on mahdollista. Sekin vaatisi sitä, että yläpohjassa on lämmintä ja kosteutta. Onko yläpohjassa minkälainen tuuletus? Tai lämpötila? Pääsetkö villojen läpi tarkastamaan että höyrynsulkumuovi löytyisi sieltä villojen alapuolelta? Onko villat hyvin paikallaan?

Herää myös kysymys onko viemäreissä muhvit siellä yläpohjassa ja onko niissä tiiviste paikallaan, tai muhvi ylipäätään oikein päin. Silloin voisi se sisäpuolinen kondenssi päästä vuotamaan muhvista.

Periaatteessa oikein toimiva radonputki tai viemärin tuuletus ei hikoile ulkopinnaltaan kuin kesällä kun yläpohjassa on ihan tolkuton kuumuus ja kosteus ja maasta tuleva ilma on selvästi kylmempää.

Eli en ensimmäisenä epäilisi putkien eristystä sinänsä, vaan muita olosuhteita ja varsinkin tuota muhviasiaa.
 
Onnittelut hankinnasta.

Jos vaan yhtään kiinnostusta löytyy niin ok-talossa asumisen kannalta on suotavaa yrittää hiukan itse selvittää ja ratkaista asioita. Jos kiinnostusta ei ole, niin sitten ammattiavun kutsuminen on paikallaan. Nyt kun kuitenkin asiaa täältä tiedustelet, niin oletan että kiinnostusta olisi.

Terminologiasta, oletan että välipohjalla tarkoitat yläpohjaa, siis vesikatteen alapuolista tilaa.

Kondenssia syntyy kun kosteutta tiivistyy kylmään pintaan. Viemäri ja radon tulee molemmat ns lämpimästä tilasta ja niissä on yleensä reilusti kosteutta sisäpuolella. Jotta putkien ulkopintaan voi muodostua kosteutta, niin putkien pitää olla kylmiä ja putkien ulkopuolella pitää olla kosteampaa ilmaa. Talvella se kondenssi pitäisi muodostua sinne putken sisäpintaan, sinne missä kosteus on.

Oletko käynyt katolla kokeilemassa nyt talviaikaan tuleeko putkista lämmintä ilmaa? Jos ei tule, niin ulkoilman kylmyys pääsee putken sisälle ja ulkopuolinen kondenssi on mahdollista. Sekin vaatisi sitä, että yläpohjassa on lämmintä ja kosteutta. Onko yläpohjassa minkälainen tuuletus? Tai lämpötila? Pääsetkö villojen läpi tarkastamaan että höyrynsulkumuovi löytyisi sieltä villojen alapuolelta? Onko villat hyvin paikallaan?

Herää myös kysymys onko viemäreissä muhvit siellä yläpohjassa ja onko niissä tiiviste paikallaan, tai muhvi ylipäätään oikein päin. Silloin voisi se sisäpuolinen kondenssi päästä vuotamaan muhvista.

Periaatteessa oikein toimiva radonputki tai viemärin tuuletus ei hikoile ulkopinnaltaan kuin kesällä kun yläpohjassa on ihan tolkuton kuumuus ja kosteus ja maasta tuleva ilma on selvästi kylmempää.

Eli en ensimmäisenä epäilisi putkien eristystä sinänsä, vaan muita olosuhteita ja varsinkin tuota muhviasiaa.

Yläpohjaa tosiaan tarkoitin. Termit vielä vähän hakusessa.

Kuntotarkastusraportissa oli yläpohjan tuuletuksesta mainittu seuraavasti: "Yläpohjatilan tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista.".

Höyrynsulkumuovi löytyy. Villat ovat maallikon silmiin hyvin paikoillaan. Sellainen huomio, että radonputkea pitkin vesi valuu tekniseen tilaan asti höyrynsulkumuovin ja radonputken välistä.

Täytyy käydä katolla tutkimassa että tuleeko putkista lämmintä ilmaa. Yläpohjassa tuntui olevan lämmin, eikä mielestäni mitenkään kosteaa. Täytyy käydä vielä jokin älymittari sinne laittamassa, niin saa vähän lukemia lämpötilasta ja kosteudesta.

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois? Vai tarkoitettiinko nyt jotain ihan muuta asiaa. Sori kun ei ihan vielä näin 2 vko omakotitalo-asumisen jälkeen ole kaikki rakennusalan termit ja asiat hallussa :D

Liitin parit kuvat kuntotarkastusraportista, jos niistä vähän jotain näkisi.

Se tässä nyt eniten huolestuttaa, että onko mahdollista, että talon rakenteille olisi tullut jo jotain vaurioita?

Kuva1.png


Kuva2.png
 
Yläpohjaa tosiaan tarkoitin. Termit vielä vähän hakusessa.

Kuntotarkastusraportissa oli yläpohjan tuuletuksesta mainittu seuraavasti: "Yläpohjatilan tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista.".

Höyrynsulkumuovi löytyy. Villat ovat maallikon silmiin hyvin paikoillaan. Sellainen huomio, että radonputkea pitkin vesi valuu tekniseen tilaan asti höyrynsulkumuovin ja radonputken välistä.

Täytyy käydä katolla tutkimassa että tuleeko putkista lämmintä ilmaa. Yläpohjassa tuntui olevan lämmin, eikä mielestäni mitenkään kosteaa. Täytyy käydä vielä jokin älymittari sinne laittamassa, niin saa vähän lukemia lämpötilasta ja kosteudesta.

Miten tuota muhvia pääsisi tutkimaan? Pitääkö tuuletusputken eristeitä ottaa pois? Vai tarkoitettiinko nyt jotain ihan muuta asiaa. Sori kun ei ihan vielä näin 2 vko omakotitalo-asumisen jälkeen ole kaikki rakennusalan termit ja asiat hallussa :D

Liitin parit kuvat kuntotarkastusraportista, jos niistä vähän jotain näkisi.

Se tässä nyt eniten huolestuttaa, että onko mahdollista, että talon rakenteille olisi tullut jo jotain vaurioita?

Kuva1.png


Kuva2.png
Onks varma että toi kosteus ei oo esimerkiksi sadevettä joka valuu putkea pitkin? Tossa ylempänä selvennettiin hyvin toi kondensoituminen. Kondenssia tapahtuu kun kylmä pinta jäähdyttää ilman ja ilmankosteus siitä jäähtyvästä ilmasta tiivistyy. Esimerkiksi kylmävesiputki suihkutilassa, saunan löylyn tiivistyminen lasioveen jne.

Etenkin talvisin kämpän alta ja viemäreistä tuleva ilma on lämmintä verrattuna ulkotilaan jolloin se putkikin on lämmin. Ei siis pitäis kondensoida. Kesälläkään tollasessa kylmässä ullakossa ei kyllä mitkään viemäriputket kondensoi. Mulla on aikalailla vastaava setti kämpässä eli tollanen kulku kattotuolien läpi ullakolla ja tuulettuu räystäiltä.

Noissa putkissahan sitäpaitsi on eristeet just sen takia että se ilma kohtaa putken eristetyn pinnan niin ei tuu kondensseja.
 
Onks varma että toi kosteus ei oo esimerkiksi sadevettä joka valuu putkea pitkin? Tossa ylempänä selvennettiin hyvin toi kondensoituminen. Kondenssia tapahtuu kun kylmä pinta jäähdyttää ilman ja ilmankosteus siitä jäähtyvästä ilmasta tiivistyy. Esimerkiksi kylmävesiputki suihkutilassa, saunan löylyn tiivistyminen lasioveen jne.

Etenkin talvisin kämpän alta ja viemäreistä tuleva ilma on lämmintä verrattuna ulkotilaan jolloin se putkikin on lämmin. Ei siis pitäis kondensoida. Kesälläkään tollasessa kylmässä ullakossa ei kyllä mitkään viemäriputket kondensoi. Mulla on aikalailla vastaava setti kämpässä eli tollanen kulku kattotuolien läpi ullakolla ja tuulettuu räystäiltä.

Noissa putkissahan sitäpaitsi on eristeet just sen takia että se ilma kohtaa putken eristetyn pinnan niin ei tuu kondensseja.
Just yksi tuttukin tuota samaa veikkasi, että jos kuitenkin katolta valuisi putkea pitkin. Täytyy käydä huomenna tutkimassa tarkemmin läpivientiä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 024
Viestejä
4 590 030
Jäsenet
75 541
Uusin jäsen
Vaapukka

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom