Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Azaloom]

Tuolla laatutasolla realistinen kustannus lienee 6000-8000€/neliö. Ilmoituksen neliömääristä ei ota mitään tolkkua, mutta lämmintä alaa ilmeisesti noin 400m2 eli joku 3m€ + tontti

Miten materiaalien ja työn osuus jakautuu noin karkeasti prosentuaalisesti? Tai pystyykö sanomaan kumpi edes todennäköisesti on suurempi? Maalaisjärjellä ajatellen varmaankin materiaalit, jos ajatellaan, että rakentaminen kestää puolisen vuotta ja vaikka tekemässä olisi 30 heppua, jotka saa 4k €/kk, jolloin kustannus olisi 30 x 4k € * 6 kk = 720 000 €. Siltikin jäädään alle puoleen puolikkaasta kolmesta milllistä. Toki tosta puuttuu arkkitehdin/-tehtien ja muiden suunnittelijoiden palkka, mutta silti.

 

[jetblack]

Miten materiaalien ja työn osuus jakautuu noin karkeasti prosentuaalisesti? Tai pystyykö sanomaan kumpi edes todennäköisesti on suurempi? Maalaisjärjellä ajatellen varmaankin materiaalit, jos ajatellaan, että rakentaminen kestää puolisen vuotta ja vaikka tekemässä olisi 30 heppua, jotka saa 4k €/kk, jolloin kustannus olisi 30 x 4k € * 6 kk = 720 000 €. Siltikin jäädään alle puoleen puolikkaasta kolmesta milllistä. Toki tosta puuttuu arkkitehdin/-tehtien ja muiden suunnittelijoiden palkka, mutta silti.

eipä taida yhdenkään duunarin kulut neljään tonniin jäädä... Unohtuiko nyt jotain? kuten työnantajan / yrittäjän kulut.

 

[jetblack]

ja työhön saa menemään vaikka kuinka kauan jos on jotain spesiaalimpaa. yhdessä kohteessa missä kävin niin pelkästään yhden pesualtaan seinän laatoitukseen meni pari viikkoa kun tuli custom mosaiikkikuvioita. toisessa saneeraus kohteessa oli kylppäri kuivapuristelaattaa ja kaikki ulkonurkat haluttiin jiiriin leikattuna niin se teki viikon lisää pelkkään laatan leikkaukseen. ja oli alle 6m2 kylppäri.

 

[PornReindeer]

+ työvälineet jne.
Joku pohjien teko kaivinkoneella on hieman eri asia kuin kirvesmiehen tuntipalkka vaikka materiaaleja ei kaivuuvaiheessa kuluisikaan...

 

[Bigfoot007]

20 vuotta vanhan kylpyhuoneen saumat pitäisi uusia, kannattaako edes harkita suoritusta itse vai ulkoistaa urakka suoraan paikallisille punanenille?

 

[KiLLPaTRiCK]

Mitä tällaisen talon rakentaminen maksaa tänäpäivänä Suomessa? Ja jos vielä osaa erotella materiaalikustannukset ja työn osuuden.

320 m² Jollakuja 7, 02700 Kauniainen Omakotitalo 6h myynn...

Katso 36 kuvaa tästä 4650000 €, 5 x mh, oh, k, 3 x kph, s, 2 x...

asunnot.oikotie.fi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Ehkä hienoimman näköinen ok-talo omasta mielestäni, mitä tullut Suomessa nähtyä. Onko tuo ns. tanskalainen tiiliverhoilu?

Karmea ja varmaan siksi omistaja yrittää sillä rahastaa. Rahalla ei voi ostaa makua.

 

[Jaffajosa]

Karmea ja varmaan siksi omista yrittää sillä rahastaa. Rahalla ei voi ostaa makua.

Yleensä nämä miljoonakämpät ovat aika mauttomia hintaansa nähden, mutta kyllä tässä on tehty hyviä ratkaisuja monessa kohdassa. Eli ei ole lähdetty larppaamaan mitään ultramodernia LA meininkiä kivilattioineen, vaan pysytty enemmän pohjoismaisen modernismin hengessä. Sinänsä tuo jyrkkälappeinen mansardikatto (tanskalainen, englantilainen?) vie fiilistä jugendinkin suuntaan, mutta kokonaisuus on kuitenkin paljon yksinkertaistetumpi. Julkisivuhan tuossa on melkein kaunis, pl. järven puoli. Itsekkin toisin etenkin sisätiloihin enemmän persoonallisuutta miljoonillani, mutta ei tuo karmea ole.

 

[Cumbo]

Kellään vinkata isoa (60x120) mattamustaa laattaa kohtuulliseen hintaan? Uudiskohteeseen takkaleivinuuniin tulossa ja muurarin mukaan saatavuus heikko. Kuulemma Bauhausissa joku hiilenharmaa, joka hyvin lähellä mattamustaa, mutta en itse tuota onnistunut sieltä löytämään.

Sen verran homma tarkentunut, että 90cm leveää/pitkää mattamustaa laattaa pitäisi löytää. Bauhausissa on kuulemma ollu 90x45 laattaa mattamustana, mutta eivät saa sitä enää.

Osaisiko kukaan auttaa?

 

[Galaxy]

Seinän ja lattian välissä on puupalikka ja raosta hieman vetää. Arvelen että talo on elementeistä koottu ja tuo on vaan joku kiila tms millä elementti saatu oikeaan korkoon eikä ole otettu pois? Olenko hakoteillä?

Ajatuksena tiivistää raot puupalan ympäriltä. Eikai siitä mitään haittaa voi olla?

 

[Kaj-tzu]

Kevytrakenteisen autotallin perustus on painunut yhdeltä reunalta, ja sitä on tarkoitus nostaa pullotunkilla. Mikä olisi sopivin materiaali tukemaan perustusta pysyvästi nosto-operaation jälkeen?

 

[ZZRX]

Seinän ja lattian välissä on puupalikka ja raosta hieman vetää. Arvelen että talo on elementeistä koottu ja tuo on vaan joku kiila tms millä elementti saatu oikeaan korkoon eikä ole otettu pois? Olenko hakoteillä?

Ajatuksena tiivistää raot puupalan ympäriltä. Eikai siitä mitään haittaa voi olla?

Ei tuolla palikalla ole mitään virkaa. Kannattaa ottaa koko palikka pois lahoamasta tuolta ja sitten tukkia rako esim uretaanilla ja jollain kiviperäisellä laastilla.

 

[jonesky12345]

Kevytrakenteisen autotallin perustus on painunut yhdeltä reunalta, ja sitä on tarkoitus nostaa pullotunkilla. Mikä olisi sopivin materiaali tukemaan perustusta pysyvästi nosto-operaation jälkeen?

Kannattaa vähän tarkemmin avata, että millasesta perustuksesta ja ympäröivistä rakenteista nyt on kyse, niin saat varmaan paremmin vastauksia. Jos tiedät millanen maapohja perustusten alla on, niin sekin auttaa. Yleisesti sanoisin, että jotain korokepalaa vaan perustuksen ja rungon väliin, jos mahdollista ja seurailee tilannetta, mutta jos olosuhteet on sellaset, että painuminen oletettavasti jatkuu, niin ehkä sit olis helpointa funtsia kerralla sellanen ratkaisu mikä toimii.

 

[Kaj-tzu]

Kannattaa vähän tarkemmin avata, että millasesta perustuksesta ja ympäröivistä rakenteista nyt on kyse, niin saat varmaan paremmin vastauksia. Jos tiedät millanen maapohja perustusten alla on, niin sekin auttaa. Yleisesti sanoisin, että jotain korokepalaa vaan perustuksen ja rungon väliin, jos mahdollista ja seurailee tilannetta, mutta jos olosuhteet on sellaset, että painuminen oletettavasti jatkuu, niin ehkä sit olis helpointa funtsia kerralla sellanen ratkaisu mikä toimii.

En osaa tarkemmin avata, mutta kyseessä on hiekka-alustalle asetettu betoniperustus. Olen miettinyt korokepalaa perustuksen ja rungon väliin, mutta oletettavasti painuminen jatkuu, joten jotain pitäisi keksiä laittaa perustuksen alle. Näin kerran YouTubessa säädettäviä paaluja, jotka asennettiin perustuksen alle, mutta en ole löytänyt vastaavia paaluja Suomesta.

 

[jonesky12345]

En osaa tarkemmin avata, mutta kyseessä on hiekka-alustalle asetettu betoniperustus. Olen miettinyt korokepalaa perustuksen ja rungon väliin, mutta oletettavasti painuminen jatkuu, joten jotain pitäisi keksiä laittaa perustuksen alle. Näin kerran YouTubessa säädettäviä paaluja, jotka asennettiin perustuksen alle, mutta en ole löytänyt vastaavia paaluja Suomesta.

No siis onko sinne esimerkiksi valettu paikan päällä jotain anturoita, vai käytetty jotain valmisanturoita? Minkä kokoisia ne anturat on, tyyliin jotain pihabetonilaattoja, ihan jotain anturan kokoisia jne. Onko rakennettu sun aikana, löytyykö jotain piirustuksia, onko tietoa, onko vaihdettu maa-ainesta perustusten alta, kuinka syvälle perustukset ulottuu, onko tallissa esimerkiksi pohjalaatta myös seinien lisäksi vai joku ns kylmä suljettu katos ja seinätolpat vaan jonkun anturoiden päällä.

Tuosta kun alat käymään listaa läpi, niin hahmottuu paremmin, koska toi painuminen voi johtua joko huonosti tiivistetystä kiviaineksesta anturan alla, tai siitä, että siellä on jotain painuvaa maa-ainesta, saviperäistä tms, tai sit siellä voi olla esimerkiksi jotain sadevesien aiheuttamaa maamassojen siirtymistä, jos sadevesiä ei ole johdettu kunnolla pois, tai sitten voi johtua routimisesta.

Ehkä nyt ymmärrät mitä ajetaan takaa, voit jopa laittaa jonkun valokuvankin ihan itse paikan päältä tai jotain rakennepiirustuksia jos on tallella, niin arvotaan niiden perusteella.

 

[Euroshopperi 2]

En osaa tarkemmin avata, mutta kyseessä on hiekka-alustalle asetettu betoniperustus. Olen miettinyt korokepalaa perustuksen ja rungon väliin, mutta oletettavasti painuminen jatkuu, joten jotain pitäisi keksiä laittaa perustuksen alle. Näin kerran YouTubessa säädettäviä paaluja, jotka asennettiin perustuksen alle, mutta en ole löytänyt vastaavia paaluja Suomesta.

Riippuu mitä on valmis maksamaan. Tuollaisella menetelmällä on nostettu jo koko rakennusta ylemmäs. Aikamoisia sankari pelastuksia on nuo tehneet eri menetelmillä, kun joskus tuli etittyä netistä. Tuossa on yksi menetelmä. Ja näitä firmoja löytyy kyllä, kunhan tarve ja hinta tulee kohdalleen.

Painuman Merkit: Opas Asunnon Omistajalle | Geobear Suomi

Opi tunnistamaan perustusten painuman merkit kodissasi. Halkeamista seinissä ja lattian vajoamisesta jumiutuviin oviin – tiedä mitä etsiä.

www.geobear.fi

 

[Kaj-tzu]

No siis onko sinne esimerkiksi valettu paikan päällä jotain anturoita, vai käytetty jotain valmisanturoita? Minkä kokoisia ne anturat on, tyyliin jotain pihabetonilaattoja, ihan jotain anturan kokoisia jne. Onko rakennettu sun aikana, löytyykö jotain piirustuksia, onko tietoa, onko vaihdettu maa-ainesta perustusten alta, kuinka syvälle perustukset ulottuu, onko tallissa esimerkiksi pohjalaatta myös seinien lisäksi vai joku ns kylmä suljettu katos ja seinätolpat vaan jonkun anturoiden päällä.

Tuosta kun alat käymään listaa läpi, niin hahmottuu paremmin, koska toi painuminen voi johtua joko huonosti tiivistetystä kiviaineksesta anturan alla, tai siitä, että siellä on jotain painuvaa maa-ainesta, saviperäistä tms, tai sit siellä voi olla esimerkiksi jotain sadevesien aiheuttamaa maamassojen siirtymistä, jos sadevesiä ei ole johdettu kunnolla pois, tai sitten voi johtua routimisesta.

Ehkä nyt ymmärrät mitä ajetaan takaa, voit jopa laittaa jonkun valokuvankin ihan itse paikan päältä tai jotain rakennepiirustuksia jos on tallella, niin arvotaan niiden perusteella.

En tiedä mitään anturoista, tiedän vain, että betonia on valettu hiekkapetin päälle. En tiedä mistä löytäisin piirustukset, se on rakennettu 1987, mutta kuvia voisin ehkä ottaa. On kaivettu pari kohtaa sivusta ja nostettu pullotunkilla ja laitettu jotain kiviä ja lankkuja tilapäisesti, mutta joku pysyvä ratkaisu olisi siis hakusessa.

 

[jonesky12345]

En tiedä mitään anturoista, tiedän vain, että betonia on valettu hiekkapetin päälle. En tiedä mistä löytäisin piirustukset, se on rakennettu 1987, mutta kuvia voisin ehkä ottaa. On kaivettu pari kohtaa sivusta ja nostettu pullotunkilla ja laitettu jotain kiviä ja lankkuja tilapäisesti, mutta joku pysyvä ratkaisu olisi siis hakusessa.

Joo, no sanoisin karkeasti näin, että jos oma tietotaito sinulla ei riitä hahmottamaan rakenteiden nykytilannetta eikä mitään piirustuksia löydy, niin tällä tiedolla nettifoorumilla ei asiaa saada ratkottua. Kannattaa etsiä joku perustusten ja maanrakennushommien kanssa työskentelevä urakoitsija ja pirauttaa asiasta. Pyydät käymään, he osaavat kyllä tehdä tarjouksen. Vaihtoehtosesti voit tunkata ja paikata tilannetta.

 

[Kaj-tzu]

Joo, no sanoisin karkeasti näin, että jos oma tietotaito sinulla ei riitä hahmottamaan rakenteiden nykytilannetta eikä mitään piirustuksia löydy, niin tällä tiedolla nettifoorumilla ei asiaa saada ratkottua. Kannattaa etsiä joku perustusten ja maanrakennushommien kanssa työskentelevä urakoitsija ja pirauttaa asiasta. Pyydät käymään, he osaavat kyllä tehdä tarjouksen. Vaihtoehtosesti voit tunkata ja paikata tilannetta.

Wikipediasta:

”Antura on rakennuksessa perustuksen alin, yleensä sokkelia leveämpi osa, joka jakaa rakennuksen painon maapohjalle.”

Mitään sokkelia ei ole. Se teräsrunko on ruuvattu suoraan perustukseen, ja perustuksessa ei ole mitään leveämpiä osia. Nostaminen pullotunkilla käy helposti, mutta alle pitäisi laittaa jotain joka estää painumista.

 

[ississ]

Wikipediasta:

”Antura on rakennuksessa perustuksen alin, yleensä sokkelia leveämpi osa, joka jakaa rakennuksen painon maapohjalle.”

Mitään sokkelia ei ole. Se teräsrunko on ruuvattu suoraan perustukseen, ja perustuksessa ei ole mitään leveämpiä osia. Nostaminen pullotunkilla käy helposti, mutta alle pitäisi laittaa jotain joka estää painumista.

Sokkeli on se betonivalu, eli perustus jonka päällä loppu rakennelma on. Anturaa/anturoita ei ilmeisesti ole vaan valu on suoraan hiekalla/muun maan päällä joka nyt painuu.

Jos betonivalu on riittävän kapea se painuukin maahan ja monesti pikakorjauksena valun ja hiekan väliin laitetaan isoja betonilaattoja jakamaan paino suuremmalle alalle.

 

[Kaj-tzu]

Sokkeli on se betonivalu, eli perustus jonka päällä loppu rakennelma on. Anturaa/anturoita ei ilmeisesti ole vaan valu on suoraan hiekalla/muun maan päällä joka nyt painuu.

Joo noin päin se taisi olla. Luin sen Wikipedian selitteen väärin.

Jos betonivalu on riittävän kapea se painuukin maahan ja monesti pikakorjauksena valun ja hiekan väliin laitetaan isoja betonilaattoja jakamaan paino suuremmalle alalle.

Juuri jotain tuon tyyppistä systeemiä olemme ajatelleet. Voisitko tarkentaa, minkälaiset betonilaatat soveltuvat tähän käyttöön? Tavalliset pihalaatat eivät taida kestää?

 

[Niämine]

Joo noin päin se taisi olla. Luin sen Wikipedian selitteen väärin.



Juuri jotain tuon tyyppistä systeemiä olemme ajatelleet. Voisitko tarkentaa, minkälaiset betonilaatat soveltuvat tähän käyttöön? Tavalliset pihalaatat eivät taida kestää?

Betonin puristuslujuus on hyvä, pihalaatat kestävät varmasti. Onko sitä "perustusbetonia" siis koko seinän matkalla kantamassa kuormaa, vaiko (useita) yksittäisiä tolppia? Jos siellä koko matkalla on betonia, olisin korotusvaiheess aika skarppina siitä että "korotuspaloja" on ensinnäkin riittävästi, ja toisaalta että niiden paksuudet ovat sopivat l. jokainen todella kantaa oman osuutensa kuormasta. Pysyy seinät paremmin suorina kun ei oo muista rakenteista jäykisteineen tietoa.

 

[jonesky12345]

Sokkeli on se betonivalu, eli perustus jonka päällä loppu rakennelma on. Anturaa/anturoita ei ilmeisesti ole vaan valu on suoraan hiekalla/muun maan päällä joka nyt painuu.

Jos betonivalu on riittävän kapea se painuukin maahan ja monesti pikakorjauksena valun ja hiekan väliin laitetaan isoja betonilaattoja jakamaan paino suuremmalle alalle.

Sokkeli on seinämäinen tai palkkimainen rakenne, joka jakaa seinän kuorman perustuksille, käytännössä siis anturalle.

Jos on tehty joku puupilarit + laudoitus tyylinen runko, missä puupilari tulee suoraan anturalle, niin tällöin sokkelia ei välttämättä ole. Ihan selvää ei vielä ole, miten tässä keississä homma menee, mutta kuulostaisi erillsiltä anturoilta eikä jatkuvalta sokkelilta.

 

[Kaj-tzu]

Betonin puristuslujuus on hyvä, pihalaatat kestävät varmasti. Onko sitä "perustusbetonia" siis koko seinän matkalla kantamassa kuormaa, vaiko (useita) yksittäisiä tolppia? Jos siellä koko matkalla on betonia, olisin korotusvaiheess aika skarppina siitä että "korotuspaloja" on ensinnäkin riittävästi, ja toisaalta että niiden paksuudet ovat sopivat l. jokainen todella kantaa oman osuutensa kuormasta. Pysyy seinät paremmin suorina kun ei oo muista rakenteista jäykisteineen tietoa.

Betonia on koko matkalta, ei mitään yksittäisiä tolppia. Ajattelin, että laatat voivat mennä halki, erityisesti jos osa laatasta jää sokkelin ulkopuolelle, kun betonin alapinta ei ole täysin tasainen, mutta täytyy kokeilla. Kiitos.

 

[Kaj-tzu]

Sokkeli on seinämäinen tai palkkimainen rakenne, joka jakaa seinän kuorman perustuksille, käytännössä siis anturalle.

Jos on tehty joku puupilarit + laudoitus tyylinen runko, missä puupilari tulee suoraan anturalle, niin tällöin sokkelia ei välttämättä ole. Ihan selvää ei vielä ole, miten tässä keississä homma menee, mutta kuulostaisi erillsiltä anturoilta eikä jatkuvalta sokkelilta.

Mitään puuta siinä ei ole. Kyseessä on teräsrunkoinen peltitalli. Perustus on suorakulmaisen särmiön muotoinen, ja runko on ruuveilla kiinni betonissa.

 

[jonesky12345]

Mitään puuta siinä ei ole. Kyseessä on teräsrunkoinen peltitalli. Perustus on suorakulmaisen särmiön muotoinen, ja runko on ruuveilla kiinni betonissa.

Joo, toi oli esimerkki, kun tota kokonaisuutta ei ole täällä kauhean tarkasti avattu. Onko sulla siinä ihan betonilaatta samaa betonivalua kuin sokkelit vai onko siinä vaan betonikaista hallin seinien alla ja maapohja? Riippuen vähän että onko toi halli maanvaraisella laatalla vai erillisen sokkerlipalkin varassa, niin siellä reuna-alueella voi olla jotain levityksiä sen sokkelin alla. Jos sulla on suoraan vaan maanvarainen laatta, niin siinäkin voi olla reunavahvistus. Kuinka syvälle toi perustus menee maan alle / kuinka korkea toi sokkeli on? Käy vaikka nappaamassa meille valokuva siitä vajoavasta nurkasta. Kuulostaa meinaan pikkasen siltä, että jos sulla on erillisanturoita laajempi perustus eli sokkelipalkit tms siellä, niin tollasten ratkasujen pitäisi jo itsessään rajoittaa epätasaisia painumia -> painumaongelma voi olla ikäänkuin riskiltään pahempi, kuin että joku erillisantura vähän vajoaisi. Riippuen vähän millasta geometriaa sulla on siellä vajoavan nurkan alueella, niin sinnehän voisi harkita ihan jonkun ruuvipaaluun kiertämistä perustuksen viereen, jonka sitten katkoo oikeaan korkoon ja valaa betonianturan sen nykyisen perustuksen alle ja saa sen ruuvipaalun siinä kantamaan.

 

[Kaj-tzu]

Joo, toi oli esimerkki, kun tota kokonaisuutta ei ole täällä kauhean tarkasti avattu. Onko sulla siinä ihan betonilaatta samaa betonivalua kuin sokkelit vai onko siinä vaan betonikaista hallin seinien alla ja maapohja? Riippuen vähän että onko toi halli maanvaraisella laatalla vai erillisen sokkerlipalkin varassa, niin siellä reuna-alueella voi olla jotain levityksiä sen sokkelin alla. Jos sulla on suoraan vaan maanvarainen laatta, niin siinäkin voi olla reunavahvistus. Kuinka syvälle toi perustus menee maan alle / kuinka korkea toi sokkeli on? Käy vaikka nappaamassa meille valokuva siitä vajoavasta nurkasta. Kuulostaa meinaan pikkasen siltä, että jos sulla on erillisanturoita laajempi perustus eli sokkelipalkit tms siellä, niin tollasten ratkasujen pitäisi jo itsessään rajoittaa epätasaisia painumia -> painumaongelma voi olla ikäänkuin riskiltään pahempi, kuin että joku erillisantura vähän vajoaisi. Riippuen vähän millasta geometriaa sulla on siellä vajoavan nurkan alueella, niin sinnehän voisi harkita ihan jonkun ruuvipaaluun kiertämistä perustuksen viereen, jonka sitten katkoo oikeaan korkoon ja valaa betonianturan sen nykyisen perustuksen alle ja saa sen ruuvipaalun siinä kantamaan.

Se on samaa betonivalua lattia ja kaikki. Se on siis pohjasta ontto (koska hiekkapeti alla) suorakulmaisen särmiön muotoinen laatta, tai miten sen nyt voi muulla tavoin voi kuvata. Jos otat pöytälaatikon ja käännät sitä ylösalaisin ja kuvittelet, että laatikko on valettu betonista yhdessä kappaleessa, voit ehkä hahmottaa minkälainen se on.

 

[Kaj-tzu]

Tässä kuva siitä vajoavasta nurkasta. Sinne alle on laitettu kivilohko ja lankku. Lankulle ainakin pitää löytyä joku pysyvämpi vaihtoehto.

 

[j1m2]

Taitaa olla kyseessä reunavahvistettulaatta joka on laitettu huonosti tehdylle soraperustukselle,ainakin kuvassa alta valuva tavara ei kyllä täytä mitään vaatimuksia.

 

[Kaj-tzu]

Taitaa olla kyseessä reunavahvistettulaatta joka on laitettu huonosti tehdylle soraperustukselle,ainakin kuvassa alta valuva tavara ei kyllä täytä mitään vaatimuksia.

Juu näyttää lähinnä hiekkalaatikko hiekalta. Aikoinaan kaivinkoneurakoitsijan tilaama.

 

[jonesky12345]

Juu näyttää lähinnä hiekkalaatikko hiekalta. Aikoinaan kaivinkoneurakoitsijan tilaama.

Joo, eli reunavahvistettu laatta on tuossa kyseessä, antura on "integroitu" lattiavaluun. Tossa on enemmänkin kyse siitä, että maa-aines ei pysy aloillaan tuossa nurkan alla.

Tossa on käytännön vaihtoehdoista helpoin varmaan tunkata tota nurkkaa sen verran, että tosta saadaan toi lankku pois ja jotain betoni tai kiviainepitroista siihen väliin, samalla tosta voi kaivaa tota hiekkaa tuolta alta pois esim 1-2m molempiin suuntiin ja tuoda tilalle soraa ja pengertää toi anturan ympäristö sen verran loivemmaksi, ettei toi maa-aine valu karkuun tosta nurkalta. Oletan, että tossa on jotain rinnettä, koska tasamaalla tollanen hiekkapohja kyllä toimittais tollasen reunavahvistetun laatan alla ihan ok hyvin. Tollanen kunnon sora ei viistollakaan pinnalla lähde valumaan ja jos tuo nurkan painuma vähän tossa jatkuu, niin se pääsee sitten tukeutumaan siihen vaihdettuun maa-ainekseen siinä anturan alla jatkossa. Tällöin sieltä laatan alta ei jatkuvati valu sitä laattaa tukevaa maamassaa myöskään ulos, nythän tossa hyvällä todennäköisyydellä se reunavahvikkeen nurkka siitä betonilaatasta on jo tyhjän päällä.

 

[Kaj-tzu]

Joo, eli reunavahvistettu laatta on tuossa kyseessä, antura on "integroitu" lattiavaluun. Tossa on enemmänkin kyse siitä, että maa-aines ei pysy aloillaan tuossa nurkan alla.

Tossa on käytännön vaihtoehdoista helpoin varmaan tunkata tota nurkkaa sen verran, että tosta saadaan toi lankku pois ja jotain betoni tai kiviainepitroista siihen väliin, samalla tosta voi kaivaa tota hiekkaa tuolta alta pois esim 1-2m molempiin suuntiin ja tuoda tilalle soraa ja pengertää toi anturan ympäristö sen verran loivemmaksi, ettei toi maa-aine valu karkuun tosta nurkalta. Oletan, että tossa on jotain rinnettä, koska tasamaalla tollanen hiekkapohja kyllä toimittais tollasen reunavahvistetun laatan alla ihan ok hyvin. Tollanen kunnon sora ei viistollakaan pinnalla lähde valumaan ja jos tuo nurkan painuma vähän tossa jatkuu, niin se pääsee sitten tukeutumaan siihen vaihdettuun maa-ainekseen siinä anturan alla jatkossa. Tällöin sieltä laatan alta ei jatkuvati valu sitä laattaa tukevaa maamassaa myöskään ulos, nythän tossa hyvällä todennäköisyydellä se reunavahvikkeen nurkka siitä betonilaatasta on jo tyhjän päällä.

Okei, kiitos! Noin täytyy tehdä. Tasamaata kyllä kyseessä, mutta maa-aine siinä kohdassa taitaa olla liian heikkolaatuista.

 

[jonesky12345]

Okei, kiitos! Noin täytyy tehdä. Tasamaata kyllä kyseessä, mutta maa-aine siinä kohdassa taitaa olla liian heikkolaatuista.

Joo okei, päättelin vaan, kun tossa näkyy jo toi anturan alapinta, että tossa olis jotain rinnettä. Periaatteessa jos se reunavahvistus sinne laattaan on tehty hyvin, niin yksittäisen nurkan ei kauhean herkästi pitäis painua edes, koska se tarkoittaa, että se reunavahvistettu kaista alkaa halkeilemaan taipuessaan ja niissä on kyllä yleensä raudoitus estämssä tuollaisen tapahtumista. Jokatapauksessa jonkinasteinen massanvaihto siinä anturan/reunavahvistuksen alla on paikallaan, sen voisi jopa jos intoa on tehdä kapealta aluelta aina kerrallaan edeten ton koko pohjalaatan ympäri, joku 20-30 senttiä maakerrosta sen betonin alareunan alta aina pois ja sepeliä tilalle, lopuksi vetelee tiiviiksi ulkopuolelta päin jollain pienellä tärylätkällä.

 

[Niämine]

Tässä kuva siitä vajoavasta nurkasta. Sinne alle on laitettu kivilohko ja lankku. Lankulle ainakin pitää löytyä joku pysyvämpi vaihtoehto.

Määpäs perun puheeni siitä perusbetonilaatan laittamisesta nurkan alle. Ei sen takia etteikö se puristusta kestäisi (vaikka tuo perustuslaatta painaneekin väjintään 15 tonnia) - mutta se takia että sitä painoa ei ihan helposti kestä alla oleva (väkisinkin operaatiossa pöyhitty) maa kun paine tulee muutaman kämmenen kokoiselle alueelle. Tukea pitäis saada kohtuullisen tasaisesti koko reunavahvistuksen alle (mukaanlukien ne kaksi muuta sivua jotka "kiilamaisesti" nousevat myös irti maasta). Muuten saattaa nostoyritykset johtaa laatan halkemiseen vaikka siellä rautaa joukossa onkin.

Melkonen operaatio. Mä irrottasin sen tallin irti tuosta laatasta ja nostasin rakennuksen suoraan siitä välistä. Lattia jää sitten tietenkin kyllä vinoon; käyttötarkoituksesta riippuu voisko sen kanssa elää.

(Muoks; jos vaan yksi nyrkka olisi ilmassa, en tekisi mitään vaan luottaisin betonin kestävyyteen - mutta ymmärsin siis että koko laatta on kallellaan...)

 

[Niämine]

Määpäs perun puheeni siitä perusbetonilaatan laittamisesta nurkan alle. Ei sen takia etteikö se puristusta kestäisi (vaikka tuo perustuslaatta painaneekin väjintään 15 tonnia) - mutta se takia että sitä painoa ei ihan helposti kestä alla oleva (väkisinkin operaatiossa pöyhitty) maa kun paine tulee muutaman kämmenen kokoiselle alueelle. Tukea pitäis saada kohtuullisen tasaisesti koko reunavahvistuksen alle (mukaanlukien ne kaksi muuta sivua jotka "kiilamaisesti" nousevat myös irti maasta). Muuten saattaa nostoyritykset johtaa laatan halkemiseen vaikka siellä rautaa joukossa onkin.

Melkonen operaatio. Mä irrottasin sen tallin irti tuosta laatasta ja nostasin rakennuksen suoraan siitä välistä. Lattia jää sitten tietenkin kyllä vinoon; käyttötarkoituksesta riippuu voisko sen kanssa elää.

(Muoks; jos vaan yksi nyrkka olisi ilmassa, en tekisi mitään vaan luottaisin betonin kestävyyteen - mutta ymmärsin siis että koko laatta on kallellaan...)

Vastaanpa vielä uudelleen;
reunavahvistetun laatan tunkkaaminen voi olla lopulta aika riskaabelia hommaa kokonaisuudessaan. Sehän perinteisesti tehdään tiivistetylle hiekalle/soralle/whatever niin että reunoille tulee vahvemmat "palkit", ja keskellä laattaa on tyypillisesti 7-8 cm betonia. Koko laatta on siis tiivistetyllä maalla; paketti on kokonaisuudessaan kiinni maassa ja kantaa koko alueelta painoaan. Nyt jos yhtä reunaa lähdetään tunkaamaan ylös, niin koko laatan painoa kannattaa noston jälkeen vain reunat, ja varsinainen rakennuksen lattia on irti maasta. Kyllähän se vajaa kymmenen senttiä betonia paljon painoa kantaa - mutta esmes raudoituksesta, betonin laadusta, valuolosuhteista ja vaikkapa betonin täryttämisestä riippuu milloin tulee raja vastaan. Jos siellä jyrätään toistuvasti autoa eestaas, niin en antaisi takuuta laatan kestävyydestä.

 

[Joukahaine]

Osaisiko joku täällä tulkita/kertoa jakotukin toimintaperiaatetta vesikiert lattialämmitystalossa?
Kahlasin n 100 eri paperia läpi ja löysin oheisen lattialämmityssuunnitelman (onko tämä sellainen) edellisen asukkaan arkistoista.

Miksi suunnitelmassa on merkattu vain 1-5 asti, mutta jakotukissa löytyy jopa 1-9 ja 1-10 ? Mitähän eroa sinisellä ja harmaalla korkilla on tuossa jakotukilla?

 

[stabbulamus]

Nuo mihin menee johdot ovat toimilaitteita, joita ohjaa huoneissa olevat termostaatit. Sinisellä korkilla kierto on sitten kuristettu johonkin sopivaan vakiovirtaukseen.

 

[Joukahaine]

Nuo mihin menee johdot ovat toimilaitteita, joita ohjaa huoneissa olevat termostaatit. Sinisellä korkilla kierto on sitten kuristettu johonkin sopivaan vakiovirtaukseen.

Kiitos. Harmaita korkkeja on tuossa tosin 7kpl ja huonetermareita 5kpl. Ihmettelen myös miksi tuo suunnitelma loppuu 1-5 kun jakotukissa nuo on 1-10 asti. Hölmöä ettei kaikkia merkattu tuohon.

 

[stabbulamus]

Joo yksi termari voi ohjata useampaakin toimilaitetta et ei ole välttämättä jokaiselle omaa.

 

[jetblack]

Osaisiko joku täällä tulkita/kertoa jakotukin toimintaperiaatetta vesikiert lattialämmitystalossa?
Kahlasin n 100 eri paperia läpi ja löysin oheisen lattialämmityssuunnitelman (onko tämä sellainen) edellisen asukkaan arkistoista.

Miksi suunnitelmassa on merkattu vain 1-5 asti, mutta jakotukissa löytyy jopa 1-9 ja 1-10 ? Mitähän eroa sinisellä ja harmaalla korkilla on tuossa jakotukilla?

piirejä on 10kpl, termostaatteja 5kpl. khh ja kph ovat käsisäätöiset eli vakiovirtauksella. ruokatilan/keittiön kolme piiriä on saman termostaattin takana ja aulassa on joko käsisäätö tai samassa jonkin termostaattin kanssa. en kännykän näytöltä sen tarkemmin nyt näe.

 

[Ploro]

Kellään vinkata isoa (60x120) mattamustaa laattaa kohtuulliseen hintaan? Uudiskohteeseen takkaleivinuuniin tulossa ja muurarin mukaan saatavuus heikko. Kuulemma Bauhausissa joku hiilenharmaa, joka hyvin lähellä mattamustaa, mutta en itse tuota onnistunut sieltä löytämään.

Mitenkäs maalaus, ostat jonkun random laatan, pienen purkin maalia ja testaat miltä lopputulos näyttää?

 

[Cumbo]

Mitenkäs maalaus, ostat jonkun random laatan, pienen purkin maalia ja testaat miltä lopputulos näyttää?

Uudiskohde eikä viitsisi huomata vuoden-parin-päästä, että vatuiks meni.

 

[Zigh]

Uudiskohde eikä viitsisi huomata vuoden-parin-päästä, että vatuiks meni.

Kai noita laattaliikkeestä tilaamalla saa. Pinta-ala ei liene älytön niin onko sillä hirveästi väliä maksaako 50 vai 150 e/neliö?

 

[Kaj-tzu]

Määpäs perun puheeni siitä perusbetonilaatan laittamisesta nurkan alle. Ei sen takia etteikö se puristusta kestäisi (vaikka tuo perustuslaatta painaneekin väjintään 15 tonnia) - mutta se takia että sitä painoa ei ihan helposti kestä alla oleva (väkisinkin operaatiossa pöyhitty) maa kun paine tulee muutaman kämmenen kokoiselle alueelle. Tukea pitäis saada kohtuullisen tasaisesti koko reunavahvistuksen alle (mukaanlukien ne kaksi muuta sivua jotka "kiilamaisesti" nousevat myös irti maasta). Muuten saattaa nostoyritykset johtaa laatan halkemiseen vaikka siellä rautaa joukossa onkin.

Melkonen operaatio. Mä irrottasin sen tallin irti tuosta laatasta ja nostasin rakennuksen suoraan siitä välistä. Lattia jää sitten tietenkin kyllä vinoon; käyttötarkoituksesta riippuu voisko sen kanssa elää.

(Muoks; jos vaan yksi nyrkka olisi ilmassa, en tekisi mitään vaan luottaisin betonin kestävyyteen - mutta ymmärsin siis että koko laatta on kallellaan...)

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.

Vastaanpa vielä uudelleen;
reunavahvistetun laatan tunkkaaminen voi olla lopulta aika riskaabelia hommaa kokonaisuudessaan. Sehän perinteisesti tehdään tiivistetylle hiekalle/soralle/whatever niin että reunoille tulee vahvemmat "palkit", ja keskellä laattaa on tyypillisesti 7-8 cm betonia. Koko laatta on siis tiivistetyllä maalla; paketti on kokonaisuudessaan kiinni maassa ja kantaa koko alueelta painoaan. Nyt jos yhtä reunaa lähdetään tunkaamaan ylös, niin koko laatan painoa kannattaa noston jälkeen vain reunat, ja varsinainen rakennuksen lattia on irti maasta. Kyllähän se vajaa kymmenen senttiä betonia paljon painoa kantaa - mutta esmes raudoituksesta, betonin laadusta, valuolosuhteista ja vaikkapa betonin täryttämisestä riippuu milloin tulee raja vastaan. Jos siellä jyrätään toistuvasti autoa eestaas, niin en antaisi takuuta laatan kestävyydestä.

Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?

 

[Cumbo]

Kai noita laattaliikkeestä tilaamalla saa. Pinta-ala ei liene älytön niin onko sillä hirveästi väliä maksaako 50 vai 150 e/neliö?

Kiitos, mistä laattaliikkeestä?

 

[Zigh]

Kiitos, mistä laattaliikkeestä?

Decor H - Laatat ja luonnonkivet!

Laadukkaiden laattojen ja sisustussuunnittelu myymälä Helsingin keskustassa, sinulle joka arvostat tyyliä ja laatua. Laatat kaikkiin tiloihin + laatta-kivileikkaamon palvelut!

decor.fi

Laattakeskus - LAATTAKESKUS

Laattakeskus on ammattitaidolla palveleva laattaliike netissä ja Vantaan Petikossa. Valikoimistamme löydät markkinoiden laadukkaimmat laatat Euroopan johtavilta tehtailta. Tarjoamme

laattakeskus.fi

Kylpyhuoneiden ja lattiapintamateriaalien palveleva erikoisliike

Laattapiste-Pukkilan valikoimasta löydät laattojen lisäksi vinyylejä, tekstiilimattoja, rakennustuotteita, sekä kaiken kylpyhuoneen kalustukseen.

www.laattapiste.fi

Keraamiset laatat | RTV-Yhtymä Oy

RTV-Yhtymän keraamisten laattojen valikoima perustuu oman maahantuonnin mallistoon, jota kehitetään jatkuvasti kysynnän ja monipuolistuvien käyttötarpeiden sekä käyttötarkoitusten mukaisesti.

rtv.fi

Laattamaailma – Ideoita lattia- ja seinäpinnoitteisiin

laattamaailma.fi

 

[jonesky12345]

Teräsrakenteiden irrottaminen ei kuitenkaan pysäytä painumisen. Jotain joka estää painumisen pitää kuitenkin saada betonin alle.


Siinä painuneella puolella on vain polkupyörävarasto, mutta entä jos tällainen skenaario tapahtuisi? Eikö halkeamaa voisi vain paikata betonilla?

Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.

 

[kumihanska]

Olisi tarvetta kiinnittää 7-oksainen Oskarin oksa pesuhuoneen seinään. Reiän tekeminen ei kiinnostaisi kun kyseessä varsin uudet rakenteet. Pysyisikö tukevasti jollain liimalla?

 

[Kaj-tzu]

Tuossa on se syy miksi sanoin, että ton painuneen alueen kohdalta vois koittaa sitä hiekkaa vaihtaa soraan ni loppuis tuo painuminen. Jos tossa ajan mittaan käy niin että sitä hiekkaa valuu sieltä sen reunavahvistetun laatan alta pois, niin tuki menetetään siltä ohuelta laatalta ja jos se halkeaa taipuessaan alaspäin niin siinä ei mikään pieni betonilisäys auta, kun se jatkaa vaan painumistaan sen mukaan kun tyhjää tilaa on alla. Voisit kuvitella, että toi reunavahvistettu laatta on vähän niinkun joku ylösalasin käännetty lasten kylpyamme, joka ei kestä sun painoa sen pohjan päällä, mutta jos se on täynnä hiekkaa ja soraa mikä ei pääse minnekään karkuun niin sitten se yllättäen kestää, koska se paino menee sen kuoren läpi suoraan sinne maahan.

Tosta syystä jos tota nurkkaa tunkataan kovinkin paljon ylöspäin niin laatta nousee siitä maakerroksesta, joka alla on, irti. Tollanen maanvarainen reunavahvistettu laattahan tehdään käytännössä niin, että se laatan alapinta muotoillaan maa-aineksesta reunavahvistuksineen päivineen, jolloin se normaalitilanteessa käytettävä tiivistetty sora on muottina sille betonille suoraan siellä alla (okei, voi olla myös eristeet välissä jos on lämmin tila, mutta anyways). Tuossa nyt jostain syystä maa painuu ja parhaiten auttaa jos saa tuon ongelman kitkettyä. Esimerkiksi ehdottamallani tavalla että tuosta vajoavan kohdan alueesta kaivetaan sen verran pehmeää maa-ainesta pois, että saadaan kantavaa soraa sinne tampattua ja tuettua nurkka sinne.

Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?

 

[stabbulamus]

Laatan allehan injektoidaan polymeerivaahtoja et saadaan kantavuus korjattua ja/tai nostettua.

 

[jonesky12345]

Jos tuo painuminen saadaan nyt loppumaan vaihtamalla sitä pehmeää maa-ainesta kantavaan soraan, mutta sinne betonin alle jää tyhjää tilaa kun laattaa nousee maakerroksesta, eikö laattaa voi mitenkään paikata jos kävisi niin, että se ei kestä painoa?

Tossa alla kommentoitiin tilannetta, mutta siis poraamalla siihen laattaan pieni reikä saadaan se kyllä injektoitua täyteen se tyhjä tila sieltä alta. Operaatio ei ole kovin ihmeellinen.