Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[rebe]

Tiskikone keittiön alakaapin tilalle.
Lähteekö kaapin runko yleensä irti pelkät ruuvit irrottamalla, vai voiko olla liimattu tms. kiinni?
Ja lisäksi: kun runko on poissa, on aukon leveys 50 cm. Tiskikone on kuitenkin sen 45 cm. Jääkö koneen sivuille pakosti pienet raot?
Nykyisen rungon sisäleveys ~46 cm, eli tiskikone menisi varmaan sen sisälle. Mutta rungosta ei taida saada tuota pohjaa helposti pois.
Topi-keittiö vm. 2016

Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.


Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla


Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.


Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.

 

[draco76]

Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.


Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla


Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.


Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.

Minusta ihan hyvän näköinen, ei raot ole liian isoja. Halutessa voisi laittaa lisälevyn pienentämään rakoa.

 

[jorma88]

Tämä projekti toteutui vihdoin (en asu tuolla itse vaan olen antanut vuokralle), ja tässä lopputulos. Laitan vähän infoa projektista, jos siitä jollekin on hyötyä tai iloa.

Vaikka kaapin runko jäi paikoilleen, niin jäi ihan huomattavat raot sivuille ja päälle. Ei kuitenkaan häiritse itseäni niin paljon, että olisin alkanut jotain täytepaloja, -levyjä tai -listoja väsäämään. Maallikolle ja ensikertalaiselle ihan tarpeeksi itseä tyydyttävä lopputulos tällaiseen kohteeseen.

Rungon yläpalkit olisi voinut ehkä poistaakin, jolloin koneen olisi saanut vielä hitusen ylemmäksi ja koneen alle eteen olisi ainakin pikkaisen muokkaamalla mahtunut poistetun kaapin sokkelilevy (samanlainen kuin vasemmalla näkyvässä kaapissa) (nyt peitteenä on koneen mukana tullut levy). Mutta silloin rungosta olisi ollut jäljellä pelkät laidat, ja siinä vaiheessa olisi voinut muutenkin vaan hankkia jotkut toiset paksummat ja lattiaan asti ylettyvät levyt/listat sivuille.

Kaapinrunko oli tosiaankin vain ruuveilla kiinni ja kaapin pohjalevy oli myös vain tapitettu, ei liimaa, ruuveja tms. Tän verran nakutin runkoa molemmilta sivuilta auki ja sitten pistosahalla tapit poikki.


Levyn sisään jääneet tapit sai siisteiksi myöskin pistosahalla


Kaapinrunko takaisin asennettuna. Oli kiinni olikohan 11 ruuvilla, kaikki tämän rungon sisältä ruuvattuja.


Kiitos kaikille neuvojille @kajakkivajakki @Reivn @uggeli @ZZRX @tietokonerikki @Lumimies . Pitkälti toteutus meni kajakkivajakin vision mukaisesti mutta muita kommentteja uudestaan lukiessa niin päteviä ohjeita oikeastaan kaikilta ja homman olisi siten voinut toteuttaa siististi (varmasti jopa vielä siistimmin...) monella eri tavalla.

Onhan sinulla se teippi/muovi tuon rungon yläosassa? Muuten höyry mikä tulee koneesta kun se valmiina avaa itsensä niin rikkoo yläpuolella olevaa levyä..

 

[rebe]

Onhan sinulla se teippi/muovi tuon rungon yläosassa? Muuten höyry mikä tulee koneesta kun se valmiina avaa itsensä niin rikkoo yläpuolella olevaa levyä..

Kyllä on Siististi tuolla jemmassa alla. Oli vielä sen verran iso ("syvä") kyseinen teippi koneen mukana että ylettyi laminaattitason etureunan kulmasta rungon etummaisen yläpalkin takareunaan asti. Vedin siis teipin palkin yli.

 

[Aladdin Sane]

Onko mitään virallista suositusta minkä kokoinen alkureikä puuruuville tulisi porata vuosikymmeniä vanhaan kuivaan mänty tai kuusi tolppaan (väliseinätolppa), jos ruuvi on vaikka 6 x 50 (tai pidempi)?
Mauserilla mitattuna 6 x 50 ruuvissa kierteen pohjasta paksuus on n. karvan vajaa 4,2 mm. Jotain ympäripyöreää 0,6 - 0,8 kertaa kierteen halkaisijasta mutta onko se nyt tuosta 4,2 mm vai nimellismitta 6 mm laskettu?

Ainoa mistä löysin yksityiskohtaisia tietoja oli jotain USA-sivustoja ja niissä oli eri mitta puun kovuudelle, alkaen pehmeä puu (spruce? vastaako mäntyä) vajaa 2,5mm ja keskikova puu douglas fir (jotain kuusen tapaista?) n. 4mm). Nuokin oli ns. 1/4" (6,3 mm) ruuville joka on hieman paksumpi kuin 6 mm.

 

[juhaa]

Vedät tuon 0,6-0,8 ruuvinhalkaisija ja se on siinä. Sen tarkoitus on estää puun halkeaminen.

Jos käytät itseporautuvia, nii anna mennä.

Ei tarvitse myöskään miettiä puunsyiden suuntaa niissä tolpissa, kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.

 

[Aladdin Sane]

Vedät tuon 0,6-0,8 ruuvinhalkaisija ja se on siinä. Sen tarkoitus on estää puun halkeaminen.

Jos käytät itseporautuvia, nii anna mennä.

Ei ole itseporautuvia. Eli olisiko 4 mm reikä juuri passeli 6 mm (6 x 50) ruuville?

Ei tarvitse myöskään miettiä puunsyiden suuntaa niissä tolpissa, kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.

Tosiaan ei pääse näkemään puunsyitä koska väliseinätolppa. Etsin koolaustunnistimen avulla koolingit ja vielä tein millisiä pikkureikiä joilla hain tarkasti reunat ja niistä keskipiste mihin reikä ruuville (näytti olevan 42 x 66 puuta koolingit).

kun mitä ilmeisemmin olet TV:tä laittamassa seinälle.

Joo. Homma nyt viimein etenee asennukseen asti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Löytyi 100" ja 100 kg vehkeille asti suunniteltu siro ja vain 15 mm seinästä jäävä teline joka koeponnistettu 300 kg kuormalla. (TUV NORD sertifikaatilla).

 

[juhaa]

4mm on täysin passeli.

 

[Aladdin Sane]

OK, sillä mennään ja sopiva puuteräkin oli ennestään. Kiitos!

 

[Aladdin Sane]

Ihan vielä uteliaisuudesta. Kuvassa 2 erilaista kansiruuvia. Oikeanpuoleinen normaali rautakaupan kansiruuvi (6 x 60) ja vasemmalla ruuvi (6,3 x 55) jollaista tulee tuollaisissa alle 50 euron telineissä kuten Nedis ja O4ALL. Sen sanotaan käyvän suoraan puuhun tai muovitulppaan kiviseinässä.
Erityisesti tuo tiheämpi kierre ihmetyttää. Myös kierteen harja on tuossa hieman matalampi kuin rautakaupan ruuvissa.
Jotenkin tuli tuosta mieleen, että käyttäisin ennemmin rautakaupan ruuvia suoraan puuhun ruuvatessa vai onko tuo erilainen jotenkin muka parempi?

Itselle hankitussa telineessä jonka nyt asennan on taas kyllä ihan samannäköinen ruuvi kuin tuo meikäläisestä rautakaupastakin saatava.

 

[weebee]

Ihan vielä uteliaisuudesta. Kuvassa 2 erilaista kansiruuvia. Oikeanpuoleinen normaali rautakaupan kansiruuvi (6 x 60) ja vasemmalla ruuvi (6,3 x 55) jollaista tulee tuollaisissa alle 50 euron telineissä kuten Nedis ja O4ALL. Sen sanotaan käyvän suoraan puuhun tai muovitulppaan kiviseinässä.
Erityisesti tuo tiheämpi kierre ihmetyttää. Myös kierteen harja on tuossa hieman matalampi kuin rautakaupan ruuvissa.
Jotenkin tuli tuosta mieleen, että käyttäisin ennemmin rautakaupan ruuvia suoraan puuhun ruuvatessa vai onko tuo erilainen jotenkin muka parempi?

Itselle hankitussa telineessä jonka nyt asennan on taas kyllä ihan samannäköinen ruuvi kuin tuo meikäläisestä rautakaupastakin saatava.

Onko nyt edelleenkin kyse tuon telkkarin kiinnittämisestä seinään?
Sä voit vetää leukoja yhdenkin tuollaisen ruuvin varassa, joten kyllä se töllö siellä seinällä roikkuu parin tuollaisen varassa, hyvänen aika!
Yhdelle kaverille suositeltiin kierretankojen vetämistä kiviseinän läpi tv:n kiinnitykseen, joten toppuuttelin sitä ja sanoin parin 8mm tulpan riittävän hyvin tuohon.

 

[Aladdin Sane]

Onko nyt edelleenkin kyse tuon telkkarin kiinnittämisestä seinään?

Ihan vain uteliaisuudesta, että mikä tuo vasen ruuvi on? Kuten sanoin, tuollaista tulee useissa alle 50 euron telineissä. Käyttäisitkö tuota suoraan puuhun vai korvaisitko samanlaisella kierteellä olevalla ruuvilla kuin mitä myydään rautakaupassa?
Kuten näkyy, sen kierre on selvästi tiheämpi ja matalampi harjainen kuin rautakaupan puuruuvissa.

Se teline jonka ruuvaan omalle seinälle, siinä on ihan samannäköinen (eli harvakierteisempi ja korkeampi kierteen harja) ruuvi kuin mitä rautakaupasta saa koossa 6 x 50, eli kuten kuvassa oikeanpuoleinen mutta sentin pidempi.

 

[weebee]

Ihan vain uteliaisuudesta, että mikä tuo vasen ruuvi on? Kuten sanoin, tuollaista tulee useissa alle 50 euron telineissä. Käyttäisitkö tuota suoraan puuhun vai korvaisitko samanlaisella kierteellä olevalla ruuvilla kuin mitä myydään rautakaupassa?
Kuten näkyy, sen kierre on selvästi tiheämpi ja matalampi harjainen kuin rautakaupan puuruuvissa.

Se teline jonka ruuvaan omalle seinälle, siinä on ihan samannäköinen (eli harvakierteisempi ja korkeampi kierteen harja) ruuvi kuin mitä rautakaupasta saa koossa 6 x 50, eli kuten kuvassa oikeanpuoleinen mutta sentin pidempi.

No en osaa sanoa mitä eroa noilla ruuveilla on, mutta vertailukohteena voin sanoa että kiinnitin saunan lauteet vastaavilla ruuveilla seinään 2/seinä ja hyvin on kestänyt 4 raavasta miestä.
No saattoi olla 8mm, mutta siitä osviittaa.

 

[weebee]

.

 

[Aladdin Sane]

No en osaa sanoa mitä eroa noilla ruuveilla on, mutta vertailukohteena voin sanoa että kiinnitin saunan lauteet vastaavilla ruuveilla seinään 2/seinä ja hyvin on kestänyt 4 raavasta miestä.

Siis tuollaisilla jotka kuvassa vasemmalla? Noitahan ei myydä täkäläisissä rautakaupoissa edes (en ole nähnyt ainakaan itse).
Siis pointti oli, että käyttäisitkö noita halpatelineissä tulevia erinäköisellä kierteellä olevia vai korvaisitko ne suosiolla sellaisilla mitä täkäläisissä rautakaupoissa myydään?

 

[weebee]

Siis tuollaisilla jotka kuvassa vasemmalla? Noitahan ei myydä täkäläisissä rautakaupoissa edes (en ole nähnyt ainakaan itse).
Siis pointti oli, että käyttäisitkö noita halpatelineissä tulevia erinäköisellä kierteellä olevia vai korvaisitko ne suosiolla sellaisilla mitä täkäläisissä rautakaupoissa myydään?

Kummatkin ruuvit ovat ihan hyviä. Ratkaisevaa on se materiaali mihin olet nuo ruuvaamassa.
edit: jos siis puukoolaus seinässä, niin esireikä ja kiinni, thats it!

 

[Aladdin Sane]

Kummatkin ruuvit ovat ihan hyviä. Ratkaisevaa on se materiaali mihin olet nuo ruuvaamassa.

Jotenkin tuntuisi, että tuo tiheämmällä ja matalammalla kierteen harjalla oleva ruuvi korkkaisi helpommin pehmeässä puussa kuin nämä meikäläisten rautakauppojen myymät ruuvit? Eli toimisi vähän poranterän tapaan. Onkohan tuo muuten ns. 1/4” ruuvi?

Omassa telineessä tuli tosiaan 6 x 50 kansiruuvit tuolla harvalla kierteellä eli samannäköinen ruuvi jota rautakaupatkin myy täällä. On sellainen erittäin slim-teline (15mm seinästä) joka tulee vain 2 ruuvilla koolaukseen. Laitoin vielä mielenrauhan vuoksi 3 kpl ”Mollyjä” (5 mm ruuvilla) lisäksi vaikkei olisi ohjeen mukaan tarvittu kuin nuo kaksi koolinkeihin. Nuo ”Mollyt” kai jo pelkästään kannattelisivat tätä. Kesti roikkua sormien varassa omalla painolla telineessä ja telineen rautakin niin paksua ettei väänny vaikka kuinka vääntelee sitä (100 kg kantavuus mutta TUV NORD testattu 300 kg kuormalla).

 

[tjkoo]

Jotenkin tuntuisi, että tuo tiheämmällä ja matalammalla kierteen harjalla oleva ruuvi korkkaisi helpommin pehmeässä puussa kuin nämä meikäläisten rautakauppojen myymät ruuvit? Eli toimisi vähän poranterän tapaan. Onkohan tuo muuten ns. 1/4” ruuvi?

Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.

 

[Aladdin Sane]

Tiheäkierteisemmän ruuvin voi periaattessa vetää kireämmälle ilman pelkoa että se alkaa aukeamaan itsestään.

Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...

 

[Niämine]

Hmm, minkähän takia näitä tiheäkierteisiä ruuveja ei sitten käytetä Suomessa rakentamisessa, jos ovat ylivoimaisia tuossa suhteessa? Luulisi, että löystymätön ruuvi rakenteissa olisi parempi asia. Tosiaan itse olen nähnyt kuvan vasemmalla puolella olevaa kierteeltään tiheämpää mutta matalammalla harjalla olevaa ruuvia vain halvoissa TV-seinätelineissä ja esim. omassa Vogelsin 100kg kantavassa (300kg testatussa) mukana tulikin nuo rautakaupan ruuvilta näyttävät itsestään aukevat mukana...

Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.

 

[Aladdin Sane]

Heitän järjestään saman tien aina jätteisiin kaikki kiinnitystarvikkeet mitkä jonkun härpäkkeen mukana tulevat. Tyypillisesti ovat joko juuri omaan tarkoitukseen sopimattomia, tai laadultaan vaan luokattomia. Yll,ättävän laadukkaissakin tuotteissa ei se laatu enää yletykään kiinnitystarvikkeisiin, vaan mukana tulee joku kuttaperkasta tehty roppu ja talttakantanen ruuvi.

Tuo oli juuri se mitä tässä ajoin takaa ja epäilin. Tosin tuossa Vogelsin telineessä uskalsin luottaa mukana tuleviin ruuveihin, oli juuri samannäköistä tavaraa mitä meikäläisissä rautakaupoissa on (eli tuo harvakierre ja mitat täsmälleen samat kierteen pohjasta ja tuosta kierteettömästä osasta) lisäksi ruuvin kannassa oli jopa lujuusluokan merkki ja joku muukin logo. Niin ja proput (joita ei tarvinnut tietenkään puuseinään laittaa) olivat Fischerin DuoPowereita. Mutta joo, mitä noihin halpistelineiden paketteihin sain kurkistella niin niissä oli juuri tuota kuvassa vasemmalla ollutta erinäköistä ruuvia joka alkoi itselläni heti soitella varoituskelloja. Itse tosin mielsin tuon tiheän kierteen ongelmaksi, että onko tuossa huonompi vetolujuus, kun kantavaa puuta jää vähemmän kierteiden väliin eikä kierre tunkeudu yhtä syvälle puuhun.

 

[jessen]

Hei, Ihan porukan mielipidettä kysyisin 80 luvulla rakennetusta OKT:sta.

Maanvarainen betonilaatta jossa puukoolaukset ja lattia siinä päällä. Vanhan kuntokartoituksen mukaan n.10v sitten uusittu puurakenteet ja eristeet tästä alapohjasta. Myös salaojat ja patolevyt tehty/uusittu tuolloin. Talo sijaitsee pienen kukkulan päällä. Näkisittekö pahana riskinä kyseisen rakenteen jos uudessa kuntokartoituksessa ei havaita kohonneita kosteuksia?

 

[kajakkivajakki]

No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.

 

[jessen]

No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.

Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.

 

[T. S]

No tuo rakenne luetaan nykyisin ns riskirakenteeksi, josta tietysti kertoo sekin että lattiarakenne on jo kerran uusittu. Toki patolevyjen laittaminen ja salaojien uusiminen oletettavasti on helpottanut kosteuskuormaa.
Mutta 80-luvulla ei kapillaarikatkoja laatan alle ole tehty, vaan yleisesti ihan fillerillä tms sisäpuolinen täyttö tehty josta johtuen kosteutta edelleen mahdollisesti nousee laattaan.

Meillä on 80-luvun talossa betonilaatan alla muovikalvo ja styrox eristeet. Päällä pelkkä koolaus ja lattia. Kuntotarkostusraportin ja havaintojen mukaan tämä on riittävä kapilaarikatko. Joten tapoja on ollut monia tuolloin

Jos onkin pelkkä betonilaatta, jonka päällä eristeet, se on ilmeisesti riskirakenne.

 

[kajakkivajakki]

Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.

Asiansa omaava kuntokartoittaja osaa tuolta lattian ns välitilasta mitata kosteuden niin pohjalaatan pinnasta kuin puurakenteista, joten eiköhän sieltä nyt jotain tietoa sitten ole saatavilla ostopäätöksen tueksi ja korjauksen onnistumisesta.

 

[T. S]

Sehän tuossa hiukan mietityttääkin että liekköhän tuota ongelmaa on saatu ns.kuriin vai onko sama homma edessä taas vuosien päästä.

Ilmeisesti bitumisivelyä laatalle ei tehty alapohjan uusimisen yhteydessä? Se olisi ilmeisesti voinut olla riittävä toimenpide kapilaarikatkon synnyttämiseksi

 

[Mrmister]

Millainen tiiviste kannataisi autotallin nosto-oven alle laittaa, että saisi siitä pienen kaadon ulospäin? Nyt nosto-ovi laskeutuu tasaisen betonin päälle ja aina sateen jäljiltä oven edessä on vettä joka valuu sitten sisälle oven avatessa. Noita profiloituja pohja tiivisteitä löyty pilvin pimein, mutta kaikissa on sama ongelma, ne on liian kapeita yleensä n.8-9cm, josta melkein puolet jää vielä oven sisäpuolelle. Mittasin että oven ulkopuolen etureunasta betonin reunaan on n. 8cm, tämän jälkeen on vielä 3cm finfoam.

Tai oisko tuohon joku muu tapa tehdä pieni kaato ja tiivistys oven ulkopuolelle jäävään betoniin?

nää tän tyyliset siis omaan käyttöön järkeään liian kapeita

https://www.amazon.de/-/en/Garage-Threshold-Universal-Rubber-Weatherproof/dp/B0BLC3WT3P/

 

[PornReindeer]

Millainen tiiviste kannataisi autotallin nosto-oven alle laittaa, että saisi siitä pienen kaadon ulospäin? Nyt nosto-ovi laskeutuu tasaisen betonin päälle ja aina sateen jäljiltä oven edessä on vettä joka valuu sitten sisälle oven avatessa. Noita profiloituja pohja tiivisteitä löyty pilvin pimein, mutta kaikissa on sama ongelma, ne on liian kapeita yleensä n.8-9cm, josta melkein puolet jää vielä oven sisäpuolelle. Mittasin että oven ulkopuolen etureunasta betonin reunaan on n. 8cm, tämän jälkeen on vielä 3cm finfoam.

Tai oisko tuohon joku muu tapa tehdä pieni kaato ja tiivistys oven ulkopuolelle jäävään betoniin?

nää tän tyyliset siis omaan käyttöön järkeään liian kapeita

https://www.amazon.de/-/en/Garage-Threshold-Universal-Rubber-Weatherproof/dp/B0BLC3WT3P/

Siis eikö nuo yleensä ole tarkoitettu nimeomaan oven taakse (sisäpuolelle)? Eli vesi saa jäädä siihen ulos betonille, mutta ei valu enää sisäänpäin oven alta/avattaessa. Jos haluat tehdä kaadot uusiksi niin sitten valuhommiin

 

[Mrmister]

Siis eikö nuo yleensä ole tarkoitettu nimeomaan oven taakse (sisäpuolelle)? Eli vesi saa jäädä siihen ulos betonille, mutta ei valu enää sisäänpäin oven alta/avattaessa. Jos haluat tehdä kaadot uusiksi niin sitten valuhommiin

niin, noissa kuvissa se tulee oven alle ja molemmille puolille jää pienet kielekkeet. kai ne on tarkoitettu lähinnä juuri pitämään oven alta vesi ja roskat pois. betoni on pinnoitettu, joten sinänsä ei varmaan haittaisi vesi siinä. kynnyspeltiäkin näkyy käytettävän yleisesti oven alla ja betonin reunan yli, mutta tuntuu että siinä on talvisin aika hyvä kylmäsilta sisään. ei siinä että tuo koko nosto-ovi on kyllä yhdenlainen kylmäsilta jo sinänsä

 

[Larmatin]

Vähän aiheeseen liittyen.. Rakennuslupa on vuodelta 1997. Talo ei ole viel valmistunut eli on haettu jatkoaikaa aina luvalle.. Jos talo nyt saatettais valmiiksi niin meneekö se vuoden 1997 määräysten mukaan vai pitääkö olla tänpäivän määräyksien mukainen? Nurmijärvi kyseessä ja OK talo.. kaverin puolesta kyselen.

 

[_Tee]

Vähän aiheeseen liittyen.. Rakennuslupa on vuodelta 1997. Talo ei ole viel valmistunut eli on haettu jatkoaikaa aina luvalle.. Jos talo nyt saatettais valmiiksi niin meneekö se vuoden 1997 määräysten mukaan vai pitääkö olla tänpäivän määräyksien mukainen? Nurmijärvi kyseessä ja OK talo.. kaverin puolesta kyselen.

Käyttöönotto on kuitenkin pidetty? Luvan myöntämisen aikaisia suunnitelmia ja ehtoja käyttöönotossa ja loppukatselmuksessa tarkastellaan normaalisti. Näin pitkässä ajassa lienee rakennusvalvonnan kanssa neuvottelun paikka. Ensimmäinen pohdittava asia on kuka on antanut jatkoaikoja näin paljon, epäilen ettei kukaan. Jotenkin haiskahtaa ettei kysymyksessä ole koko totuutta nyt esitetty...?

 

[Larmatin]

Käyttöönotto on kuitenkin pidetty? Luvan myöntämisen aikaisia suunnitelmia ja ehtoja käyttöönotossa ja loppukatselmuksessa tarkastellaan normaalisti. Näin pitkässä ajassa lienee rakennusvalvonnan kanssa neuvottelun paikka. Ensimmäinen pohdittava asia on kuka on antanut jatkoaikoja näin paljon, epäilen ettei kukaan. Jotenkin haiskahtaa ettei kysymyksessä ole koko totuutta nyt esitetty...?

No rakas veljeni on semmoinen ämpyilijä että ei vaan ole saanut hommaa loppuun. käyttöönotto on joskus vuonna 1998 tehty ja siinä luki että ilmanvaihto tehtävä lähiaikoina.. ei oo viel tehty.. aina on tosiaan kunnasta haettu jatkoa luvalle mutta nyt rupee vastaavamestari jo vetelee viimisiä niin vois tehä kuulema valmiix.. eli ei mulle auennut että minkä mukaan menee loppukatselmus?

 

[Lumimies]

Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.

 

[Perkeles]

Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.

Saattaa olla myös melko ihanassa kunnossa seinälevyn ja muovin väli, jos tosiaan ilman ilmanvaihtoa on muovipussi ollut noin pitkään...

Joskus kävin vastaavassa, jossa oli joku 10v ollut tulpat iv-kanavissa, oli kuin olisi huonosti tuuletussa kylppärissä ollut...

 

[tietokonerikki]

Periaatteessa pitäisi mennä rakennusluvan myöntämisvuoden mukaan. Mutta miten ihmeessä on mennyt käyttöönotosta läpi ilman ilmanvaihtoa ja sitten kunta jatkanut lupaa tuon takia jotain 6-7 kertaa.
Hengissä oleven vastaavan mestarin lisäksi luultavasti tarvitsette iv-työnjohtajan, hengissä.

Kyllä siellä ilmanvaihtoa on varmasti ollut, ei kukaan asu noin kauan ilman, että tuulettaa välillä. Ei se koneellinen tuuletuskaan mikään ongelmaton ole, varsinkin noin pitkäikäisenä (1997- 2024).ajanjaksolla tarkisteltuna. Olen aivan varma, että kanavissa on kohtia, joissa on puhdistus (riippumatta milloin on tehty) jäänyt vajaaksi,niitä pieniä saumauksien rakoja on käytännössä mahdotonta järkikuluin puhdistaa,
Itse olen nähnyt toimisto kerrostaloissa kanavien seinissä (niitä purettaessa) jopa yli 20mm paksuja pöly yms. kerroksia.

Minullakin on käsitys, että lupa-asioita tarkistellaan rakennuluvan aikaisin määräyksin, kun kerran on käyttöönottotarkastus tehty. Eli on katsottu, että rakennus on pääsääntöisesti valmis, kuten tässä on n, 26-vuoden asumisella todistettukin. Ton aikaisissa määräyksissä oli usein jotain "tai muuten osoitetaan toimivuus".

 

[Larmatin]

Joo.. iv kanavat rakentamatta.. huippari ollu silti 24/7 päällä hellan päältä. Ikkunoista tuulettuu hyvin.. noo jokainen tyylillään

 

[tietokonerikki]

Joo.. iv kanavat rakentamatta.. huippari ollu silti 24/7 päällä hellan päältä. Ikkunoista tuulettuu hyvin.. noo jokainen tyylillään

Meillä on iv-hoidettu satojavuosia painovoimaisena. Koneellinen on onnistuttu niin hyvin lobbaamaan, etteivät kaikki edes mieti sen ongelmia.
Eli kanavia ei pysty kunnolla puhdistamaan (niistäkin on löydetty hometta ja se sitten puhalletaan ympäri taloa), koneet vievät jatkuvasti energiaa ja monet laittavat ne talvella energiaa säästäessään liian pienille.
Sitten vielä me vaihdetaan ilmaa vaikka emme edes ole ko. huoneissa. Samalla sitten puhallamme sitä kalliilla talvella lämmittämäämme ilmaa ulos. Suodattimien puhdistuskin saattaa jäädä joiltakin liian harvaksi. Asiaa voi miettiä monelta kannalta

 

[Fact0ry]

Meillä on iv-hoidettu satojavuosia painovoimaisena. Koneellinen on onnistuttu niin hyvin lobbaamaan, etteivät kaikki edes mieti sen ongelmia.
Eli kanavia ei pysty kunnolla puhdistamaan (niistäkin on löydetty hometta ja se sitten puhalletaan ympäri taloa), koneet vievät jatkuvasti energiaa ja monet laittavat ne talvella energiaa säästäessään liian pienille.
Sitten vielä me vaihdetaan ilmaa vaikka emme edes ole ko. huoneissa. Samalla sitten puhallamme sitä kalliilla talvella lämmittämäämme ilmaa ulos. Suodattimien puhdistuskin saattaa jäädä joiltakin liian harvaksi. Asiaa voi miettiä monelta kannalta

Ei nyt taas tätä. Painovoimaisenkin saa toteutettua varmasti ihan hyvin kun asiat on mietitty hyvin ja sitä ohjaa asiaan vähän vihkiytynyt henkilö. Todellisuus on usein jotain ihan muuta ja lopputuloksena on vain huono sisäilma, jossa co2, radon, kosteus ym. nousevat helpommin ei halutulle tasolle.

Jos nyt katsotaan noita argumenttejasi koneellista vastaan, niin miten painovoimaisessa toteutuu se, että
a) Ei vaihdeta ilmaa kun ei olla ko. huoneessa (totuus: Kyllä vaihdetaan, ei kukaan jotain luukkuja ala sulkemaan huoneessa olon mukaan)
b) Emme puhalla lämmitettyä ilmaa ulos (totuus: Kyllä puhalletaan, sitä tehokkaammin mitä kylmää ja mitään lämmön talteenottoa sille ei ole)
c) Suodattimien puhdistus saattaa jäädä liian harvaksi (totuus: jos painovoimaiseen ylipäätään on jotkut suodattimet keksitty, niin sama riski niissäkin. Vaihtoehtoisesti sisään tuodaan kaikki siite- ja tiepöly)
d) Koneet vievät jatkuvasti energiaa (ks. kohta b)
e) Monet laittavat koneet liian pienelle (miten tämä eroaa niistä suljetuista painovoimaisen luukuista, jotka on suljettu kun talvipakkasilla vetää muuten liikaa)

 

[tietokonerikki]

Ei nyt taas tätä. Painovoimaisenkin saa toteutettua varmasti ihan hyvin kun asiat on mietitty hyvin ja sitä ohjaa asiaan vähän vihkiytynyt henkilö. Todellisuus on usein jotain ihan muuta ja lopputuloksena on vain huono sisäilma, jossa co2, radon, kosteus ym. nousevat helpommin ei halutulle tasolle.

Jos nyt katsotaan noita argumenttejasi koneellista vastaan, niin miten painovoimaisessa toteutuu se, että
a) Ei vaihdeta ilmaa kun ei olla ko. huoneessa (totuus: Kyllä vaihdetaan, ei kukaan jotain luukkuja ala sulkemaan huoneessa olon mukaan)
b) Emme puhalla lämmitettyä ilmaa ulos (totuus: Kyllä puhalletaan, sitä tehokkaammin mitä kylmää ja mitään lämmön talteenottoa sille ei ole)
c) Suodattimien puhdistus saattaa jäädä liian harvaksi (totuus: jos painovoimaiseen ylipäätään on jotkut suodattimet keksitty, niin sama riski niissäkin. Vaihtoehtoisesti sisään tuodaan kaikki siite- ja tiepöly)
d) Koneet vievät jatkuvasti energiaa (ks. kohta b)
e) Monet laittavat koneet liian pienelle (miten tämä eroaa niistä suljetuista painovoimaisen luukuista, jotka on suljettu kun talvipakkasilla vetää muuten liikaa)

a) Ei kaikilla ole luukut auki ainakaan talvella, tarvittaessa lyhytaikainen tuuletus.
b) Painovoimaisessa säädetään (eli pienenetään) talvella iv. aika minimiin. Lämmäntalteenottoa ei ole, mutta ei se ilmaista ole IV-koneillakaan.
c) samaa mieltä, mutta sitä ulkoilmaan me muutenkin hengitämme, mutta IV-kanavissa kasvat homeitiöt jäätä pois, tosin ongelma koskee lähinnä harvoja yliherkkiä henkiöitä
d) Niin vievät ja niitä pitää vielä korjata/huoltaa ja uusiakin.

e) Ei mitenkään, mielestäni ne voikin laittaa pienemmälle, jos todellista tarvetta ei ole. Toinen asia on, että ne sitten hyvin usein jäävätkin (säädön hankalan sijainnin takia) pitemmäksi aikaa, ja se niiden "myyntivaltti" jatkuvasti raitis vaihtuvailma ottaa"siipeensä" vaikka on sijoittanut siihen paljon euroja.

Muistaakseni Myytinmurtajissa testattiin IV:tä laittamalla juontaja valvotusti 8h ajaksi pieneen tiiviiseen koppiin lääkärin valvonnassa, selvisi siitä hengissä.
Mun pointti tossa on se, että säännöillämme vaihdamme ilmaa aivan liikaa varmuuden vuoksi. Kesällähän se ei niin iso asia, mutta talvella se tarpeeton lämpimän ilman vaihto maksaa ja vie energiaa.

Tässäkin palatakseni "alkuun" jos halutaan painovoimaisena käyttää, niin minä ainakin soisin sen kaikille ilman meidän muiden (rakennusvalvonnan) siihen puuttumista.
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.

 

[mikkot]

a) Ei kaikilla ole luukut auki ainakaan talvella, tarvittaessa lyhytaikainen tuuletus.
b) Painovoimaisessa säädetään (eli pienenetään) talvella iv. aika minimiin. Lämmäntalteenottoa ei ole, mutta ei se ilmaista ole IV-koneillakaan.
c) samaa mieltä, mutta sitä ulkoilmaan me muutenkin hengitämme, mutta IV-kanavissa kasvat homeitiöt jäätä pois, tosin ongelma koskee lähinnä harvoja yliherkkiä henkiöitä
d) Niin vievät ja niitä pitää vielä korjata/huoltaa ja uusiakin.

e) Ei mitenkään, mielestäni ne voikin laittaa pienemmälle, jos todellista tarvetta ei ole. Toinen asia on, että ne sitten hyvin usein jäävätkin (säädön hankalan sijainnin takia) pitemmäksi aikaa, ja se niiden "myyntivaltti" jatkuvasti raitis vaihtuvailma ottaa"siipeensä" vaikka on sijoittanut siihen paljon euroja.

Muistaakseni Myytinmurtajissa testattiin IV:tä laittamalla juontaja valvotusti 8h ajaksi pieneen tiiviiseen koppiin lääkärin valvonnassa, selvisi siitä hengissä.
Mun pointti tossa on se, että säännöillämme vaihdamme ilmaa aivan liikaa varmuuden vuoksi. Kesällähän se ei niin iso asia, mutta talvella se tarpeeton lämpimän ilman vaihto maksaa ja vie energiaa.

Tässäkin palatakseni "alkuun" jos halutaan painovoimaisena käyttää, niin minä ainakin soisin sen kaikille ilman meidän muiden (rakennusvalvonnan) siihen puuttumista.
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.

Noissa sun postauksissa koneellista ilmanvaihtoa käyttää älykääpiö ja painovoimaista asiaan vihkiytynyt alan harrastaja. Onhan niissä siten totuuden siemen, että tuolla asetelmalla se painovoimainen varmasti tuottaa paremman lopputuloksen. Siitä kyllä samaa mieltä, että antaa maksajan valita oma ilmanvaihtotapansa.

 

[Zigh]

Ja muutenkin tää juttu tulokanavista irtoavista homeitiöistä on aika urbaanilegendaa. Eikö home vaadi kosteutta kasvaakseen, niissä kanavissa sitä ei ainakaan ole.

 

[tietokonerikki]

Ja muutenkin tää juttu tulokanavista irtoavista homeitiöistä on aika urbaanilegendaa. Eikö home vaadi kosteutta kasvaakseen, niissä kanavissa sitä ei ainakaan ole.

Ei ole sen on minulle niitä tutkiva asiantuntija vahvistanut (ei julkisesti kysyessäni vastannut mitään, mutta kahden kesken), niitä ei paljaalla silmällä edes nähdä.

 

[j1m2]

[QUOTE="tietokonerikki, post: 15559641, member: 11980”
Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii.
[/QUOTE]
Minä kyllä luulen ettei suurin osa tiedä,huonoon ilmaan tottuu ja turtuu,huomaa hyvin kun on pitempään ulkona ja tulee sisälle kuinka ummehtunutta ilma on.ainoastaan mittareilla näkee todellisen ilmanlaadun.kannattaa hommata sellainen jos meinaa talvella pihistellä ilmanvaihdon kanssa.

 

[Rollerix]

Ei ole sen on minulle niitä tutkiva asiantuntija vahvistanut (ei julkisesti kysyessäni vastannut mitään, mutta kahden kesken), niitä ei paljaalla silmällä edes nähdä.

Tuo nyt ei todista yhtään mitään. Homeitiöitä on melkein kaikkialla.

 

[_Tee]

Reilu 10v sitten kun tätä taloa oltiin ostamassa niin tultiin tarjouspaperia allekirjoittamaan aamuysiltä. Talossa asui juuri eläköitynyt pariskunta, joka oli ilmeisen tottunut huonoon ilmanvaihtoon ja kusinuukia. Ulko-ovella tuli kuin seinä vastaan, niin hiilidioksidipitoinen ilma ettei tosikaan. Oli toukokuu eli lämmityskausi päättymässä ja siis painovoimaisen ilmanvaihdon toimimaton kausi alkamassa, kuitenkin aamun lämpötila vielä alle 10C. Ikkunoihin kondensoitui vettä, pahimmillaan ikkunapenkillä pieni lätäkkö. Näytöillä ilma oli raikasta, välittäjä tietenkin tuulettanut luukut selällään.

Shokista selvittiin ja tiesin heti mitä pitää tehdä. LTO-kone oli ensimmäisenä asennuksessa ja se oli parasta mitä tälle talolle oli pitkään aikaan tehty. Investoinnin hinta 3200€ kokonaisuudessaan, sain koneen ja tötteröt suhteilla aika edukkaasti.

Energiaa menee taatusti enemmän, mutta hetkeäkään en ole katunut. Keväällä nuohosin kanavat ensimmäisen kerran ja vaihdoin puhaltimien laakerit. Näihin meni alle 100€. Suodattimiin menee 60€ vuodessa.

 

[tietokonerikki]

Tuo nyt ei todista yhtään mitään. Homeitiöitä on melkein kaikkialla.

Niin on, mutta sillä meitä peloitellaan. Minusta liian puhdas sisäilma voi olla jopa huono asia, koska ulkona kuitenkin on sitä huonoa ilmaa ja meidän vastustuskyky heikkenee
kun emme altistu niin usein.

Kirjoitin
"Kyllä asukkaat pääsääntöisesti itse tietävät mikä ilmanvaihtotapa/määrä heille sopii".

Minä kyllä luulen ettei suurin osa tiedä,huonoon ilmaan tottuu ja turtuu,huomaa hyvin kun on pitempään ulkona ja tulee sisälle kuinka ummehtunutta ilma on.ainoastaan mittareilla näkee todellisen ilmanlaadun.kannattaa hommata sellainen jos meinaa talvella pihistellä ilmanvaihdon kanssa.

Näin minäkin uskon, monella kyllä se omakin nenä riittää sen tunnistamiseen jos suoraan ulkoa sisään tulee. Toinen asia on, että pitääkö sen ilman aina olla "puhdasta" välttämättä. Mulle on kerrottu, että vanhoissa armeijan kasarmeissa oli talvella aika huono ilmanlaatu kun tupien miehistö päästeli yönaikana luonnollisia kaasujaan ilmaan.
Hengissä kuitenkin selvisivät

 

[surseenpeti]

Niin on, mutta sillä meitä peloitellaan. Minusta liian puhdas sisäilma voi olla jopa huono asia, koska ulkona kuitenkin on sitä huonoa ilmaa ja meidän vastustuskyky heikkenee
kun emme altistu niin usein.

Onkohan tähän jotain ihan dataa/faktaa olemassa että liian puhdas sisäilma voi vaikuttaa vastustuskykyyn? Ainakin pienhiukkasten osalta on toisinpäin ja lyhentää elinajanodotetta.