Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Liittynyt
04.06.2022
Viestejä
20
Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
833
Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.
Tiilitalon purku on luokkaa 25ke, kannattaa kilpailuttaa kunnolla! Asbestinäytteet teet itse ja lähetät labraan niin säästät luokkaa tonnin. Jos jotain löytyy niin sitten joudut kaivamaan kuvetta purkujen osalta, mutta isossa kuvassa ei nyt niin älytön kustannus ole jos jossain vähän asbestia on, varsinkin kun purkuun menossa niin ei tarvitse tehdä niin tarkkaa hommaa. Öljysäiliö jos ei ole vuotanut niin ei ole kumma homma, jos on niin sitten voi joutua vaihtamaan maita (minulla ei kokemusta).

Puratin juuri 55m2 rossipohjaisen puutalon ja 32m2 valulle tehdyn autotallin niin yhteensä teki 13ke. Kivitalo on arvokkaampi kun pitää hävittää kiviainekset jotka ovat painavia.
 
Liittynyt
06.09.2017
Viestejä
277
Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.
Paikallisesta ympäristövirastosta kannattaa kysyä saako tiilet ja betonit murskata ja käyttää maanrakennuksessa samalla tontilla jos asbestia yms. ei löydy. Muutamaan kohteeseen on tehty niistä parkkipaikat ja on säästänyt yli 5000e jätemaksuissa ja kuljetuksissa.

Öljysäiliö on melkoinen mustapekka. Yksi iso säiliö oli valuttanut maahan vuosikymmenien aikana niin paljon että pilaantuneiden maiden kustannus oli satoja tuhansia. Useimmiten tosin suuria vuotoja ei ole. Itse laittaisin klausuulin että tontista maksetaan rahaa vasta kun öljysäiliö ja pilaantuneet maat on oikeaoppisesti hävitetty ja niistä on dokumentit (joku firma myös tyhjentää ja kaivaa säiliön ylös ja pesee säiliön, sekin maksaa xxxx euroa.)
 
Liittynyt
03.04.2017
Viestejä
6 395
Onkohan jotain mitä pitäisi huomioida tontin ostossa, jossa mukana tulee purkukuntoinen tiilitalo? Aika heikosti tontteja tarjolla, mutta tuossa olisi potentiaalia. Jonkun verran varmaan tiilitalosta tulee purkukustannuksia. Lisäksi löytyy öljysäiliö ja tuollaisessa vanhassa talossa varmaan helposti myös asbestia. Toisaalta taas tontti valmiiksi tasainen joten maatöitähän tuo ei sitten juurikaan vaadi.
Tiilessä eikä sen muurauslaastissa ei ole mielestäni asbestia. Enkä ole koskaan Suomessa nähnyt korjauskelvotonta ok-tiilitaloa (varsinkin jos itsellä on halua/aikaa tehdä), jos sen korjaa talon ehdoilla.
Nykyään vain monet myyvät purkukuntoisena välttääkseen "väännöt" myyjän oikeusturva on joskus todella huono. Tiilitalo on hyvin pitkäkestoinen rakennus, jos perustukset ovat kunnossa.

Itse miettisin/tutkisin vaiko sen säilyttää, ennen purkamispäätöstä. Lähinnä energiankulutus tossa? Hommaa maalämpöpumpun, niin sen osuus muuttunee aika merkityksettömäksi? Yläpohjaan voi lisätä eristystä.
Tiili varastoi hyvin lämpöä, ja niitä voi uudelleen käyttää sekä tarvittaessa laajentaakin, jos rakennusoikeus sen sallii.
Ikkunoiden uusimistarve ollee tapauskohtainen.

Jos on tiiliverhoiltu, sisäpuolinen lisäeristäminen ei ole mikään ongelma.

Öljysäiliö pitää tyhjentää/puhdistaa, jos on maassa. Sisällä sitten purkaa tai jättää purkamatta, riippuen tilantarpeesta/ säiliön kunnosta.
Asbestia voi löytyä laattojen/mattojen kiinnitysaineista. Joskus vanhojen lämpöputkien kangaspintaisista eristeistä. Noikin riippuen rakennuksen tekovuodesta.
 
Viimeksi muokattu:

SweeneyTodd

Smooth Operator
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 864
Pari vuotta sitten vielä ostin ihan prismasta sellaisen levykattoon sopivan kiinnityskoukun, jossa ensin porattiin pieni reikä ja sitten koukku pujotettiin reiästä, jolloin toinen pää pullahti jousen avustuksella suoraksi ja koukkua kiertämällä kattolevy jäi tämän raudan ja peitelevyn väliin puristuksiin. Vähän huono selitys, mutta tietäiskö joku millä nimellä tällaisia myydään? Yrittänyt hakea kattokoukulla ja levykattokoukulla sun muulla, mutta en vaan löydö.

Edit. No, nyt heti löyty.
Tällaista siis etsin Kattokiinnike jossa koukku | Clas Ohlson
 
Liittynyt
12.07.2022
Viestejä
48
Turvaetäisyys kukkien/perennojen ja salaojan/sadevesiviemärin välissä?

Sen verran tiedän jo, että kukkapenkkejä tai muita kasveja ei suositella talon ulkoseinän viereen, jossa myös salaoja ja sadevesiviemäri yleensä on.

Omassa talossa on yhdessä kohtaa vähän ”mutkitteleva” ulkoseinä, jolloin parissa kohdassa em. putket kulkevat vähän kauempana ulkoseinästä. Putkien sijainti on tiedossa. Voiko tuollaisessa kohdassa kesäkukkia/perennoja istuttaa suoraan putkien päälle (seinään etäisyyttä jää n. 1.5 m), vai onko tarpeen jättää sivusuunnassa etäisyyttä myös putkistoon ja kuinka paljon vähintään? Toivoisi tietysti ettei putket mene tukkoon tai routaeristeet hajoa.

PS. perennat on siis niitä yleensä ruohovartisia, monivuotisia ja vähän isompia ”kukkia”.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
2 412
Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.
 
Liittynyt
12.07.2022
Viestejä
48
Ulkoseinän viereen niitä ei suositella kapilaarikatkon takia, ei salaoja tai sadeviemärien takia. Aika syvälle juurien pitäisi ulottua jos meinaa salaojaan asti mennä. Sadevesiputkesta nuo juuret tuskin menee läpi.
Voihan sinne kukkapenkin alle myös laittaa juuriestematon.
No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.
 
Liittynyt
16.05.2018
Viestejä
1 869
No kun niillä joillakin perennoilla voi olla jopa 50 cm syvyyteen juuret ja eikös se ole salaojien vähimmäissyvyys (en tiedä omien syvyyttä).

Juuriestematto olikin uusi tuttavuus, täytyypä tutustua!
Edelleen kiinnostaisi tietää onko mitään ”virallista” suositusta tuosta aiheestani.
Siellä on luultavasti routaeristeetkin välissä ennen salaojia niin en näe mitään ongelmaa kunhan et istuta liian lähelle taloa. Ei sinne tarvitse laittaa juuriestemattoa minun mielestä.
 
Liittynyt
05.09.2020
Viestejä
1 517
Tutkailin uusien asuntojen eristysvaatimuksia ja näyttäisi olevan seinälle U-arvo 0.17, paitsi hirsiseinälle 0.4. Onko tosiaan noin? Jos on, niin milloinkohan hirsirakentaminen kielletään...
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
4 376

Direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Ministeriö kutsuu keskeiset sidosryhmät mukaan seurantaryhmään, jossa toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan.
Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.


Hirsirakentaminen tuskin tulee loppumaan tuostakaan direktiivistä huolimatta. Tähänkin asti alan toimijat ovat saaneet nuo erityismääräykset eli kevennykset vietyä määräyksiin. Hirsirakennuksissahan yläpohjan, ovien ja ikkunoiden, talotekniikan ym avulla kompensoidaan seinien heikkoa lämmöneristyskykyä. Kansalaiset haluavat hirsirakennuksia ja niitä valmistavat haluavat sellaisia myydä myös jatkossakin.
 
Liittynyt
05.09.2020
Viestejä
1 517
Hurjaa touhua. Asuntojen terveellisyydellä ei taida olla mitään merkitystä, kunhan ilmasto pelastuu.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 392
Suosituksia muurarista kaivataan pk-seudulla.
Kolme ulkoseinää sokkelista noin kahteen metriin pitäisi muurata enkä itse uskalla alkaa kokeilemaan :p
 
Liittynyt
05.06.2018
Viestejä
414
Lähisukulainen haluaisi avata olohuoneensa kattoa ja tehdä jonkinlaisen parven. Onkohan tehtävissä tai järkevää?

Yläpohja.jpg
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 794
Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.
 
Liittynyt
06.01.2017
Viestejä
237
Mikäli kph remontin yhteydessä tulee kuivaustöitä vesivahingon vuoksi (rakenteet kostuneet pikkuhiljaa vuosien aikana) miten olette hoitaneet kuivaukseen kulutetun sähkön ? Kuivaus on taloyhtiön vastuulla ja purun jälkeen voi tulla vastaan isojakin märkiä alueita. Kyseessä vielä rivitalo joten mikään porraskäytävästä vedettävä jatkojohto ei tule kyseeseen.
Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.
 
Liittynyt
30.05.2018
Viestejä
3 794
Eikö sähkömittari pistorasian ja laitteen väliin olisi paras. Mittaa pelkästään laitteeseen kulutetun energian. Kulutuksen ilmoittaisit taloyhtiölle joka miinustaa vaikka vastikkeessa tai antaa hyvityksen suoraan.
Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.
 
Liittynyt
01.11.2020
Viestejä
1 324
Jotain tuollaista ajattelin, en tiedä miten noi on käytännössä hoidettu.
Ei ole käytännön kokemusta, mutta jos mittaria ei siihen saa, voihan kuivureiden ottotehon kertoa kuivaustuntien määrällä niin saa tuloksen kWh:eina. Eiköhän ne maksimilla pyöri koko ajan, ellei ole jotain termostaattia.
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
2 042
Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 129
Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.
Jos se ne kiinnikkeen ruuvit osuu yhteenkin koolaukseen, niin kestää vaikka vetää leukoja, kunhan on kunnon ruuvit.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
836
Paljonkohan vetoa ja kuormitusta kestää Molly-ankkuri 9 tai 9,5 mm paksussa lastulevyssä (levyn paksuus on todellakin noin ohutta)? Kyseessä olisi halkaisijaltaan 5 mm ruuvilla oleva Molly?

Tulisi 77" kokoisen TV:n telinettä varten. TV ei paina kuin 30 kg mutta suuri koko ja painon jakautuminen ehkä voi jossain tilanteissa lisätä kuormaa (joku tönäisee telinettä siivotessa tjsp.). Teline pitäisi ohjeen mukaan laittaa kolmeen 40 cm välein olevaan koolaukseen yhteensä 6 kansiruuvilla (6,3 x 55 mm) mutta saan telinettä vain kahteen koolaukseen kiinni koska koolausten väli on tyypillinen 60 cm, joten ajattelin varmistaa, kun ei muutenkaan tiedä tuon koolauksen laatua hirveän tarkasti (80-luvun talo, joten ei ole kertopuukoolaus) ja saattaa haljeta ruuvatessa niin vähän lisävarmistusta voisi laittaa ankkureilla. Myös koolauksen keskikohdan löytäminen on hieman arvailun varassa, koolaustunnistin piippaa niin, että 7-9 cm olisi kokonaisleveys mutta tuohan ei pidä paikkaansa, kun koolaus on jotain n. 40x66 mm tyylistä yleensä. Mutta merkkaamalla keskikohdat tuosta näyttää mitta kyllä väliksi 60 cm koolausten välille, joten vaikuttaisi pitävän ehkä paikkaansa.

Onko tuo kansiruuvien 6,3 x 55 mm riittävä vai kannattaisiko korvata nuokin järeämmillä? Laskin, että lastulevyn, telineen, prikan ja ruuvin ohenevan kärjen vähennyksen jälkeen ehkä 35 mm varsinaista kierrettä on koolauksessa kiinni.
Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja. Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän. ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa. Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.

 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
2 042
Itse kyllä käyttäisin ennemminkin LVI ruuveja kuin kansiruuveja.
Mikä ero näillä kahdella on? Minun silmään näyttää samalta se kirkas sisäkäyttöön tarkoitettu sähkösinkitty. Kierteissä tai vetovoimassa eroja?

Ja jos halkeaminen huolettaa niin poraa pilottireiän.
Alkureikä oli tarkoitus tehdä. Telineiden ohjeissa oli 4,5 mm reikä 6,3 mm ruuville. Liekö sama pätee rautakaupan 6mm ruuville vai onko noissa 6,3 ja 6 mm oikeasti eroa halkaisijassa?

ja ainahan on ankkurointimassa jos Mollyankkurin kestävyys huolettaa.
En tiennytkään, että lastulevyynkin voi laittaa ankkurointimassaa. Paljonkohan yksi molly kantaa 9 mm lastulevyssä ilman ankkurointimassaa?

Mutta parilla LVI ruuvilla kiinni koolauksen niin kyllä siinä satakiloinen kaveri saa jalat seinässä roikkua ilman että irtoaa. kuten yllä sanottiin.
OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.
 
Liittynyt
29.08.2018
Viestejä
1 351
OK. Tuo kuulostaa sitten riittävältä. Vielä kun löytyisi teline joka kestää samaa. Tuollainen 100 kg mitoitettu 1,5 mm metallista tehty vääntyy ihan käsissä eikä selviä tuollaisesta roikkumistestistä vääntymättä.
Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
836
Mikä ero näillä kahdella on? Minun silmään näyttää samalta se kirkas sisäkäyttöön tarkoitettu sähkösinkitty. Kierteissä tai vetovoimassa eroja?

Kansiruuvi eli täkkipultti DIN 571 on kuusiokantainen , osakierteinen ja siinä on puuhun menevä korkea kierre. Kansiruuvit ovat yleisiä sovelluksissa, joissa puun pinta halutaan kiinnittää tiiviisti ja sileästi. Kansiruuvi voidaan kiristää joko jakoavaimella tai hylsyllä.

varmasti vähän kaikkea nykyään myydään kansipultti nimellä kylläkin.

LVI ruuvi on täyskierteinen ja pää on 8mm ja mahdollisesti TX30 niin helppo kiristää poraan menevillä työkaluilla. Vuosikaudet niillä kiinnittänyt LVI kalusteiteita ja tekniikkaa seiniin ja kattoihin. mitään ei ole vielä irti lähtenyt. M8 korialuslaatan kanssa saa tarvittaessa isomman kannan pinta-alan.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
4 376
Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
138
Irrotat kopot ja ylitasoitat uudelleen koko kivijalan korkeudelta.
Tuossa tuota tasoitetta on käytetty alunperinkin kovin kovin ohkaisesti kun leca-hakkojen saumat paistavat noin selvästi "läpi"

Toki voit irrottaa kopot ja paikata pelkästään sen kohdan, mutta sitten paikkauskohta näkyy lähes yhtäselvästi kuin tuo nyt irronnut slammauskin.
Kiitoksia, täytyypä alkaa naputtelemaan kopoja pois ja tasoittaa koko kivijalka tuosta kohtaa
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
2 042
Kansiruuvi eli täkkipultti DIN 571 on kuusiokantainen , osakierteinen ja siinä on puuhun menevä korkea kierre. Kansiruuvit ovat yleisiä sovelluksissa, joissa puun pinta halutaan kiinnittää tiiviisti ja sileästi. Kansiruuvi voidaan kiristää joko jakoavaimella tai hylsyllä.

varmasti vähän kaikkea nykyään myydään kansipultti nimellä kylläkin.

LVI ruuvi on täyskierteinen ja pää on 8mm ja mahdollisesti TX30 niin helppo kiristää poraan menevillä työkaluilla. Vuosikaudet niillä kiinnittänyt LVI kalusteiteita ja tekniikkaa seiniin ja kattoihin. mitään ei ole vielä irti lähtenyt. M8 korialuslaatan kanssa saa tarvittaessa isomman kannan pinta-alan.
Ahaa, tuo osakierre on se merkittävin ero. Näköjään telineiden mukana on yleensä tuollainen osakierteinen mutta sitä kierteetöntä osaa on aika vähän, joten tuo hukkuu käytännössä teline + prikka + lastulevy ja kierreosa ottaa sinne koolaukseen. Ilmeisesti kummalla tahansa ruuvityypillä kiinnitys onnistuu yhtä hyvin.

Vielä tuo Mollyä ihmettelen. Ajatuksena, että nuo kaksi koolausta jo kantaa painon telineen tyypistä riippuen sen leveys voi olla metrin luokkaakin niin niissä pitäisi olla usein kolmessa koolauksessa kiinnitys joten voisin korvata Mollyllä nuo välikohdat ja toisen laidan joka ei satu koolaukseen. Muutenkin itse laite ei tule keskelle seinäkiskoa. Olisiko 2-3 Mollyä vain seinäkiskon yläreunassa sellainen, että jos olisi huono tuuri ja koolauskohdista ei jostain syystä kantaisi (vaikka puu halkeaa jota ei näe päällepäin) niin nuo jo kantaisivat kuorman? Mollyt tulee 9 mm lastulevyyn kiinni.
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
2 042
Itsellä kun estetiikka ei ollut ykkönen niin pistin seinätelineen paksuun filmivanerin palaan kiinni lukkopulteilla ja sitten ruuvasin sen 80 cm leveän vanerin kahteen koolaukseen kunnolla kiinni. Ja siinä on 85" telkkari varrellisessa kääntyvässä ja sisään ja ulos noin 50cm liikkuvassa telineessä

Mozi super solid full motion B3 on teline, painorajana sillä 75kg eli en minäkään kyllä leukoja vedä.
.
Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?
 
Liittynyt
29.01.2017
Viestejä
2 042
Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
204
Tuollainen huomio vielä ruuveihin liittyen. Katsoin, että TV-seinätelineiden mukana tulevat ruuvit on tosiaan yleensä 6,3 x 55 kansiruuveja (ehkä 1 cm kierteetöntä osaa ennen kantaa) mutta niissä kierre tiheämpi kuin meikäläisissä rautakaupan puuruuveissa tai kansiruuveissa. Onkohan nuo puulle sopivia silti, ohjeissa kyllä kehotetaan käyttämään myös koolauksiin. Noissa on myös tuo ruuvin runko paksumpi kierteen kohdalta kuin 6 x 60 kokoisessa rautakaupan kansiruuvissa mutta vastaavasti kierre myös korkeampi rautakaupan ruuvissa kuin tuossa telineen tiheäkierteisessä ruuvissa. Kumpi parempi koolaukseen? Olisiko rautakaupan kansiruuvi syytä olla paksumpi kuin 6 mm (seuraava koko 8 mm ehkä jo liikaakin?), esim. 7 x 70 lvi-ruuvi, jos mielisi korvata telineen omat ruuvit noilla? Tuollaisia rautakaupan 6 x 60 kansiruuveja olisi näköjään kaapissa ennestään .
Melkeen väittäsin että jos vääntäsit sen telineen kii pelkkään lastulevyyn neljällä 4.2*25mm ohutlevyruuvilla, ni telkkari pysyisi seinässä maailmanloppuun asti. Mutta, kun koolauksiin kerran pääset (koolausväli 60cm, telineen leveys >60cm) nii väännä ny niihin sitten vaikka kumpaankin koolaukseen sekä ylös että alas esmes 5*60mm ihan tavallinen pallokantanen ruuvi vaikka motonetista tai puuilosta. Jos telineen jompikumpi reuna jää pahasti liehumaan koolauksen ohi nii sinne voi sitten vielä vääntää yhden parin (lyhyempiä) lisää. Sen verran vaan katot että kierrettä osuu lastulevyn kohdalle. Täkkipulteilla alkaa sit pysymään jo isot kuvaputkitelkkaritki:)
 
Liittynyt
29.08.2018
Viestejä
1 351
Itse ajattelin valita telineen, jossa se seinäkisko-osa on vähintään n. 70 cm, että tulee kahteen koolaukseen ja saan tuota telkkaria säädettyä keskelle katselupaikkaa, eli seinäkiskon toiseen laitaan tai lähelle sitä riiippuen seinäkiskon leveydestä. Tuosta vanerista ei taitaisi omalla kohdalla siten olla juuri hyötyä?
Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.
 
Liittynyt
07.06.2017
Viestejä
4 376
Jos puhutaan kiinteästä seinätelineestä jossa vain kallistus niin ei sitä kuormitusta tule niin paljoa että kannattaisi stressata, jos molempiin laitoihin saa edes yhden esim. 6x60 ruuvin osumaan puukoolaukseen telineen yläylaidassa niin pysyy kyllä TV seinällä.
Ei me saada Aladdinin päätä käännettyä. Tuolla TV:n asennusketjussa asiaa käyty läpi jo viikkotolkulla.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
833
Onko normaalia että 40v vanhan rakennuksen seinävillat on reunoista osin mustat? En ehkä mitään hometta epäile tuossa kohtaa, mut mustuuko noi ihan ilmavirroista ja on "ok"? Alajuoksupuu tuntuisi olevan ihan älyssään kovuuden ja ulkonäön puolesta.
1724617517861.png
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 952
Ilmavuodot vaan mustannut. Se on vähän kuin iv-koneen suodattimet joita ei ikinä olisi vaihdettu.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
251 052
Viestejä
4 378 406
Jäsenet
72 697
Uusin jäsen
otto12322

Hinta.fi

Ylös Bottom