- Liittynyt
- 28.02.2018
- Viestejä
- 830
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kiitos!
Jonkun verran lukenut näkemyksiä joiden mukaan imeytyskenttä saattaa mennä suht nopeastikin tukkoon (maa-aineksesta riippuen). Lisäksi ainakin osa näkee ongelmia siinä että viimeistään 10-15vee päästä pitäisi vaihtaa käytännössä maapohja kokonaan tai löytää uusi 15*2m alue joka ’pilata’. Sitten vielä kysymys että miten vaikuttaa maaperään jos tuonne imeyttäisi lopulta ihan WC-vedetkin (toki tuollaisen kolmiosaisen systeemin kautta). Kaikki tämä pistää askarruttamaan että pitäisikö kuitenkin investoida aluksi se pari tonnia enemmän biopuhdistamoon, esim tuo Iisi H4 tai ilmeisesti vielä helppohoitoisempi Vestelli 3. Vai menisikö tuossa kumminkin rahat kirjaimellisesti vähän jorpakkoon.
Jos nuo on niitä korvausilmaventtiileitä moottoreilla niin herättäisi itselläni epäilyksiä. Ei sinänsä omalta tekniikaltaan, mutta jos on jo koneellinen poisto ja normaalit raitisilmaventtiilit niin miksi on koettu tarpeellisiksi noiden lisääminen? Eikö alkuperäinen taloon suunniteltu ratkaisu toimi riittävästi vai onko ovelta-ovelle -kauppias vain onnistunut myyntipuheessaan?80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
Tässä tapauksessa uskoisin että on myyty vanhalle ihmiselle vähän jotain mitä ei välttämättä tarvitsisi.Jos nuo on niitä korvausilmaventtiileitä moottoreilla niin herättäisi itselläni epäilyksiä. Ei sinänsä omalta tekniikaltaan, mutta jos on jo koneellinen poisto ja normaalit raitisilmaventtiilit niin miksi on koettu tarpeellisiksi noiden lisääminen? Eikö alkuperäinen taloon suunniteltu ratkaisu toimi riittävästi vai onko ovelta-ovelle -kauppias vain onnistunut myyntipuheessaan?
Tänään tuli vastaan mielenkiintoinen tapa tehdä kattoremontti: Vanhassa katossa aluskate (joku bitumikermi tms) minkä päällä vaakaruoteet ja vanha aaltopeltikate. Kattoremontissa oli sitten vain otettu peltikate pois, laitettu suoraan vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate ja siihen suoraan päälle uusi aaltopeltikate. Ei siis tuuletusrakoa/-rimoja ollenkaan, ei vaakaruoteita aluskatteen ja peltikatteen välissä, eikä vanhaa aluskatetta ole aukotettu.
Eikös ole aika riskirakenne tällainen kun ainakin nuo ruoteet ovat tuulettumattomassa tilassa kahden katteen välissä ja sitten uusi aluskate makaa vaakaruoteiden päällä niin riski pussittua? Onko jotain RT-korttia tms. hyvän rakennustavan ohjetta mitä vastoin tämä on jos lähtee ajamaan asian korjaamista?
Näin vähän uumoilinkin. Eli ilmeisesti riskinä pidemmällä tähtäimellä on ruoteet homeessa ja lahot ja menee katto taas uusiksi. Kuvaavaa on myös että vain 5v takuu annettu työlle.
Mihinkäs pykäliin tai ohjeisiin tässä voi viitata? Ongelmana kun on että sopimus on tehty tahon kanssa mikä ei rakennustekniikasta paljoa tiedä ja siinä ei tarkemmin kuvattu rakennetta muuta kuin mainittu että ruoteita ei uusita.
Ton riski on myös kiinni siitä mikä peltikate sulla siinä on. Jos esim. profiloitu tiilipeltikate niin ei sitä uuttakaan aluskatetta saa niin tiiviisti laitettua, etteikö pellin alla ilma kulje. Tosta lisäaluskatteesta ruodelaudan päällä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse en olisi sitä tohon laittanut.Tänään tuli vastaan mielenkiintoinen tapa tehdä kattoremontti: Vanhassa katossa aluskate (joku bitumikermi tms) minkä päällä vaakaruoteet ja vanha aaltopeltikate. Kattoremontissa oli sitten vain otettu peltikate pois, laitettu suoraan vanhojen ruoteiden päälle uusi aluskate ja siihen suoraan päälle uusi aaltopeltikate. Ei siis tuuletusrakoa/-rimoja ollenkaan, ei vaakaruoteita aluskatteen ja peltikatteen välissä, eikä vanhaa aluskatetta ole aukotettu.
Eikös ole aika riskirakenne tällainen kun ainakin nuo ruoteet ovat tuulettumattomassa tilassa kahden katteen välissä ja sitten uusi aluskate makaa vaakaruoteiden päällä niin riski pussittua? Onko jotain RT-korttia tms. hyvän rakennustavan ohjetta mitä vastoin tämä on jos lähtee ajamaan asian korjaamista?
Ton riski on myös kiinni siitä mikä peltikate sulla siinä on. Jos esim. profiloitu tiilipeltikate niin ei sitä uuttakaan aluskatetta saa niin tiiviisti laitettua, etteikö pellin alla ilma kulje. Tosta lisäaluskatteesta ruodelaudan päällä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Itse en olisi sitä tohon laittanut.
Teoriassa toi "ruodelaudoitus" voisi lahota kahden katteen välissä, mutta tiivistyykö siihen riittävästi kosteutta joka ei tuuletu. Ei ole kokemusta.Profiloitu tiilipeltikate kyseessä, eli kyllä tuossa varmaan ilma jotenkin kulkee alla.
Sen verran selvisi lisää että ilmeisesti homma "myyty" kattoremonttina mutta näköjään sopimuksessa kirjattu "katteenvaihtoremontti". Samasta yrityksestä (Järki-Saneeraus Oy) näyttäisi löytyvän kokemuksia muualtakin missä myyvät tällaista kevytversiota täyden remontin hinnalla missä vaan lyödään uusi aluskate ja pelti päälle ilman että tehdään rakenteille mitään. Hivenen haiskahtaa että koijataan asiaan perehtymättömiä.
Teoriassa toi "ruodelaudoitus" voisi lahota kahden katteen välissä, mutta tiivistyykö siihen riittävästi kosteutta joka ei tuuletu. Ei ole kokemusta.
Alhaalta sitä ei tule, jos kattokermi on ehjä eikä ylhäältä jos uusi aluskate toimii.
-Olikos noi vanhat ruoteet hyvässä kunnossa?
Teen leikkimökkiä(saunaa).. katto on raakaponttilautaa ja kaatoa on 2.4m matkalla vain 14cm. Katepal classik palahuovan siihen hluaisin mutt sitä ei ole speksattu noin loivlle. Haluisin sen sinne kuitenkin kuvion takia laittaa niin onko kokemusta kuin mulle käy? Siinä palahuovan palojen välissähän on se pystysauma niin sen ajattelin aina liimata tukkoon sillä bitumiliimalla niin sitten siinä mun mielestä ei ole missään reikää josta vesi pääsis uimaan ylöspäin. Se raakapontti on kunnolla tuulettuva et jos sinne vettä pääsée niin kuivuu kyl hyvin.eikä villa kastu kun niitä.ei tule.. sauna satu ottaa kosteuden vastaan. Kommentteja ois kiva kuulla..
Niin.. mitä varten se alushuopa oikeastaan on? Se kun naulataan päällipalahuovan nauloilla reikäjuustoksi niin ei se ainakaan veden tiiveyden kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu. Itsellä on epäilys että sitä laitetaan sinne alle mekaanisen kestävyyden parantamiseksi. Onko kukaan mun kaa samoilla linjoilla??Se ohkainen alushuopahan noiden palahuopakatteiden alle kuuluisi aina laittaa. Usein tosin varastot, leikkimökit ym ns toisarvoiset sitä ilman jäävät.
Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.
Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
![]()
Vedeneristyskermi Kerabit Dual 1,1x8 m
Kerabit Dual on tarkoitettu parvekkeiden ja terassien vedeneristeeksi, ja se käy myös 1:2 - 1:20 kalteville katoille. Samassa tuotteessa on sekä alus- että pintakermi.www.taloon.com
Niin.. mitä varten se alushuopa oikeastaan on? Se kun naulataan päällipalahuovan nauloilla reikäjuustoksi niin ei se ainakaan veden tiiveyden kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu. Itsellä on epäilys että sitä laitetaan sinne alle mekaanisen kestävyyden parantamiseksi. Onko kukaan mun kaa samoilla linjoilla??
Jos ne betonikourut ovat ehjät niin, sillä että jatkojen saumasta pääsee vettä maahan ei kyllä pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä (valtaosa vedestä ohjautuu kuitenkin pois seinän vierestä). Eli putsaa kourut ja katsoo, että kaadot kunnossa. Saumoihin pitäisi löytyä tarvittaessa tapoja ne tiivistää.Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).
Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.
Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.
Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Jos vettä ei pysty ohjaamaan putkessa maan sisällä mihinkään (vaatii kaivuut, joten ei budjettivaihtoehto), ei betonikourua parempaa juuri ole. Katsoo että ulosheittäjät on ok ja laittaa ne lautaset sitten niiden mukaan, että vesi osuu niihin. Jos ne saumat jää haittaamaan, kaataa niihin vaikka bitumin.Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).
Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.
Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.
Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).
Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.
Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.
Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isotJos ne betonikourut ovat ehjät niin, sillä että jatkojen saumasta pääsee vettä maahan ei kyllä pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä (valtaosa vedestä ohjautuu kuitenkin pois seinän vierestä). Eli putsaa kourut ja katsoo, että kaadot kunnossa. Saumoihin pitäisi löytyä tarvittaessa tapoja ne tiivistää.
Ajanpatina on kaunista. Voi niille näyttää painepesuria ja asentaa uudelleen suoraanNe on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
Katsoin YouTupesta,yhden videon,Eipä tietoa ruoteiden kunnosta kun vasta jälkikäteen kävin paikalle ihmettelemässä. Tässä siis myyty vanhemmalle sukulaiselle remppa ovelta kiertävän myyntimiehen toimesta. Täytyypi selvitellä tarkemmin onko selvästi virheellinen rakenne myyty, ainakin kattoliitto jotain suosituksia näyttäisi julkaisevan näistä. Sille että messevä ylihinta hommasta otettu tuskin voi tehdä mitään tässä kohtaa kunhan ei ole myyty niin pahaa sontaa mikä huonossa tapauksessa vaan lyhentää koko katon käyttöikää.
Betoni ei tossa ajassa hirveästi kulune. Pesee painepesurilla , ton silikonisaumauksen käytännön hyötyä en oikein ymmärrä. Mä poistaisin ne.Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
Katsoin YouTupesta,yhden videon,
Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.
OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.
Katsoin YouTupesta,yhden videon,
Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.
OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.
Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.
Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.
Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.
Itse en purkaisi vanhoja ruoteita huovan päältä, elleivät ne ole lahoja. (en olisi silloin laittanut sitä uutta aluskatetta, jyrkällä katolla). Usein ne naulattiin pitkillä nauloilla jaTuossa siis tehtiin kattoremontti noiden vanhojen rakenteiden päälle. Erona tuossa on se että tuossa kohteessa ei ole huopaa alla joten et pääse kulkemaan katolla jos purat nuo ruoteet pois. Siks ne jätettiin alle. Mahdollinen kosteus pääsee valumaan pois tuota vanhaa aluskatetta pitkin ja lisäks rakennetta korotettiin uudella korotusrimalla joka parantaa tuuletusta. Tässä kysyjän kohteessa on umpilaudoitus jonka päällä huopa niin ei ole mitään syytä jättää niitä ruoteita alle. Siellä ei ole ilmarakoa eikä mitään reittiä josta mahdollinen kosteus pääsisi valumaan pois.
Noita alauskatteita on monenlaisia, osa niistä päästää kosteuden lävitseen, mutta eivät sen päällä olevaa vettä. Sitten on vielä oma kysymyksensä mistä sinne pieneen rakoon tulee sitä vettä, jos oletuksena on että vesikatto pitää ja jos ei niin vaihdetaan. Tosiaa näkemättä vaikeaa sanoa tarkemmin.Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.
Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.
Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.
Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.
Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?
Hyvä perussääntö on ollut että ovelta ei osteta mitään eikä varsinkaan silloin jos myyjällä on "erittäin" hyvä tarjous joka pitää päättää kiireesti. Harmillista että on menty retkuun![]()
Hinta onkin sitten jo vaikea asia, koska noille ei ole mitään "apteekin hintaa" ja hinnasta on tehty molempien osapuolien hyväksymä sopimus?
Tiedä sitten autaisiko vieti kuluttajansuojalautakuntaan? Paljonkos toi remppa maksoi ja paljonko m2/ katon koko ja pitikö tehdä telineitä?
Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.
Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?

Kyllähän toi kovalta hinnalta tuntuu. En kylläkään usko, että 2-miestä päivässä tollaista tekee. Pelti+ ruuvit ehkä 20-25€/m2, +Listat ? ja "läpivientitorvet".Noin 85€/m2 ja katto vajaa 250m2 eli sellainen parinkymmenen tonnin setti. Aika hyvä hinta tulee pelkälle perus peltikatteelle, aluskatteelle ja jollekin päivän työlle parilta hepulta. Yksikerroksinen talo eikä telineitä tarvittu, melko yksinkertainen muoto, kaksi sisäjiiriä ja läpivientiä, ja sadevesikourujakaan ei uusittu. Kuluttajavirasto on listalla kontaktoida kunhan saan muut tiedot kerättyä niin katsotaan mikä näissä on käytäntö.
Veikkaan, että tossa on kynnyksen alla rako, jotta likainen ilma poistuu kodinhoitohuoneesta., Voihan siihen tehdä kynnyksen, mutta sitten ovea pitäisi lyhentää, jos tilanteesi oikein ymmärsin.Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.![]()
Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.![]()
Milestäni ei.. saranapuolesta aloittaa.. lukko puoli sit vasta lopuksi vastaamaan oveaJos ulko-oven ovilehden alaosa on ulompana kuin yläosa lukkopuolelta, niin eikö silloin tuo säädetä lukkopuolen karmia siirtämällä ulospäin?
Milestäni ei.. saranapuolesta aloittaa.. lukko puoli sit vasta lopuksi vastaamaan ovea
Myös yläpuu pitää olla vaaterissa, mutta oletetaan että on niin sitten asetat pystykarmin vastaamaan ovilehteen kuvailemallasi tavalla. Yleensä toki kun se vastapuolikin on vatupassissa niin ovi vastaa tasaisesti.Hmm, siis saranapuoli on vatupassin mukaan ihan suorassa, niin eikö sen jälkeen lukkopuolen pystykarmi asenneta ovilehden mukaan?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.