Mistään tarkistamatta muistelen, että loivissa katoissa palahuovan alle pitäisi laittaa alushuopa. Ei sitten tuon sauman kanssa olisi mitään hätää. Jos itse tekee, laittaa reilusti vain sen alushuovan, ei tarvitse harmitella ja tehdä ponttia uusiksi.
Rakentaminen, remontointi ja sisustus
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 4 111
Se ohkainen alushuopahan noiden palahuopakatteiden alle kuuluisi aina laittaa. Usein tosin varastot, leikkimökit ym ns toisarvoiset sitä ilman jäävät.
Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.
Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
www.taloon.com
Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.
Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
Vedeneristyskermi Kerabit Dual 1,1x8 m
Kerabit Dual on tarkoitettu parvekkeiden ja terassien vedeneristeeksi, ja se käy myös 1:2 - 1:20 kalteville katoille. Samassa tuotteessa on sekä alus- että pintakermi.
www.taloon.com
Viimeksi muokattu:
Niin.. mitä varten se alushuopa oikeastaan on? Se kun naulataan päällipalahuovan nauloilla reikäjuustoksi niin ei se ainakaan veden tiiveyden kannalta ole paras mahdollinen ratkaisu. Itsellä on epäilys että sitä laitetaan sinne alle mekaanisen kestävyyden parantamiseksi. Onko kukaan mun kaa samoilla linjoilla??Se ohkainen alushuopahan noiden palahuopakatteiden alle kuuluisi aina laittaa. Usein tosin varastot, leikkimökit ym ns toisarvoiset sitä ilman jäävät.
Jos tuossa kysyjän tapauksessa haluaa noin loivaan kattoon oikein tehdyn katon niin katehuovaksi pitäisi valita oikeanmoinen bitumikate ja ulkonäön vuoksi sitten sen päälle ilman nauloja latoa tuo palahuopa.
Edit:
1:20 kattoon asti, johon tuo piilosauna menee niin:
Vedeneristyskermi Kerabit Dual 1,1x8 m
Kerabit Dual on tarkoitettu parvekkeiden ja terassien vedeneristeeksi, ja se käy myös 1:2 - 1:20 kalteville katoille. Samassa tuotteessa on sekä alus- että pintakermi.
Kyllä se veden tiiveyden takia on. Jos sitä ei ole niin tuuli pääsee työntää veden palahuovan saumoista sisään huovan alle. Siks se katon tiiveys vaatii molemmat. Alushuovan sekä päällyshuovan jotta katto olisi vesitiivis. Alushuopa itessään ei ole kovin paksu eikä sitä tosiaan saa kiinnitettyy ilman rei-itystä niin päälle tarvitaan se paksumpi palahuopa jossa naulat jäävät piiloon huopapalojen alle.
- Liittynyt
- 14.01.2017
- Viestejä
- 373
Taloyhtiön sadevesikourut pitäs uusia. Vanhat ovat sellaiset betoniset palat, joiden välissä on rako (vesi pääsee siitä osittain maahan). Ränneistä vesi tulee ulos ihan sokkelin päälle, eli heti siitä asti pitäisi vesi johtaa pois rakennuksesta takapihalla (nurmikkoa).
Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.
Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.
Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
Kaikki ratkaisut tuntuu tosi kalliilta nykyään. Betoniset kourutkin maksavat aika paljon (niitä tarvitaan kymmeniä) ja niissä on ongelmana se, että "vuotavat" vettä jokaisesta raosta.
Olisko mitään järkeä kaivaa joku peltinen sadevesikouru maahan? Laittaa vaikka hiekkaa ympärille, niin pysyy paremmin paikallaan.
Onhan näitä tällaisiakin vedenpoistokouruja olemassa, mutta näitäkin tarvittaisiin joku 20 kpl, niin yhtäkkiä hinta nouseekin paljon.
- Liittynyt
- 28.02.2018
- Viestejä
- 813
Ei tollanen peltinen kestä sitten kävelyä/leikkurilla yliajoa, vaikka miten hyvä murske peti olisi tehty..
Jos betonikouruille tekee kunnon pohjat, eivät ne saumoista vuoda. Jos vuotaa, niin loppuu kyllä äkkiä, kun roskat yms. tiivistää.
Edit: Jos ei ulkonäöllä väliä ole, niin 110mm säätökulman ja 110mm sadevesiputken kanssa saa johdettua tiiviisti kauemmas. Jos siis tuo 110mm putki mahtuu syöksyputken päälle.
Pinta-asennuksena sitten joutuu sitä väistelemään.
Jos betonikouruille tekee kunnon pohjat, eivät ne saumoista vuoda. Jos vuotaa, niin loppuu kyllä äkkiä, kun roskat yms. tiivistää.
Edit: Jos ei ulkonäöllä väliä ole, niin 110mm säätökulman ja 110mm sadevesiputken kanssa saa johdettua tiiviisti kauemmas. Jos siis tuo 110mm putki mahtuu syöksyputken päälle.
Pinta-asennuksena sitten joutuu sitä väistelemään.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Jos ne betonikourut ovat ehjät niin, sillä että jatkojen saumasta pääsee vettä maahan ei kyllä pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä (valtaosa vedestä ohjautuu kuitenkin pois seinän vierestä). Eli putsaa kourut ja katsoo, että kaadot kunnossa. Saumoihin pitäisi löytyä tarvittaessa tapoja ne tiivistää.
Jos vettä ei pysty ohjaamaan putkessa maan sisällä mihinkään (vaatii kaivuut, joten ei budjettivaihtoehto), ei betonikourua parempaa juuri ole. Katsoo että ulosheittäjät on ok ja laittaa ne lautaset sitten niiden mukaan, että vesi osuu niihin. Jos ne saumat jää haittaamaan, kaataa niihin vaikka bitumin.
Paras budjettiratkaisu on kaivaa käsipelillä 30-40cm syvä ura jonne sit laittee sepelii pohjalle vähän ja sit normaali 110mm muovinen sadevesiputki perään josta muistaa tarkistaa että kaadot on kunnossa. Sit putken ympärille vähän sepelii ja päälle noin 20cm maata. Putki ei pysy sulana kaikilla pakkaskeleillä, mutta kesällä ainakin toimii ongelmitta eikä tarvitse väistellä mitään maanpinnalla olevaa härpäkettä. Nuo sun linkkaamat ei käy tähän hommaan. Peltinen ruostuu puhki alta aikayksikön ja tuo toinen on taas tarkoitettu pihan pintavesien keräämiseen, ei sadevesiputkeksi.
Tämän näköistä putkea siis.
https://www.k-rauta.fi/tuote/sadevesiputki-uponor-sn8-11095x6000mm-muhvilla/6414907411328
Sinne rännin päähän sit tulee tälläinen
- Liittynyt
- 14.01.2017
- Viestejä
- 373
Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
Ajanpatina on kaunista. Voi niille näyttää painepesuria ja asentaa uudelleen suoraanNe on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Katsoin YouTupesta,yhden videon,
Rivitalo (rak. 1988) missä uusittiin tiilikatteinen peltikatto. Sinne kuvasta päätellen jäi ne hyväkuntoiset vanhat ruodelaudat (Mies kävelee niiden päällä) ja aluskate (repivät vanhan aluskatteen vain räystäältä/huoneistojen väliseinien kohdilta) paloersityksen tieltä ja kattotuoleihin kestäviksi käsitellyt harmaat kototusrimat ja sitten uusi (toinen) aluskate ja sitten uuden kestäviksi käsitellyt harmaat
Ruodelaudat sekä päälle uusi pelti.
OK-talossa ei tota palosuojausta tarvita, muutenhan toi vastannee tapaustasi. OK-talossa olisin uusinut vain pellin, jos sitäkään vaikutti hyväkuntoiselta sekin, ellei sitten jotain muuta tossa olisi.
Betoni ei tossa ajassa hirveästi kulune. Pesee painepesurilla , ton silikonisaumauksen käytännön hyötyä en oikein ymmärrä. Mä poistaisin ne.Ne on aika kuluneet (yli 30v ikäiset) ja sammaloituneet. Välit on aika isot
Joku asukas oli laittanut silikonia sinne väliin, mutta eihän se siellä pysy.
Eri asia sitten, että betonikouru ei olle sieltä kauneimmasta päästä, mutta oikein kaadoin kyllä ihan toimivat.
Tuossa siis tehtiin kattoremontti noiden vanhojen rakenteiden päälle. Erona tuossa on se että tuossa kohteessa ei ole huopaa alla joten et pääse kulkemaan katolla jos purat nuo ruoteet pois. Siks ne jätettiin alle. Mahdollinen kosteus pääsee valumaan pois tuota vanhaa aluskatetta pitkin ja lisäks rakennetta korotettiin uudella korotusrimalla joka parantaa tuuletusta. Tässä kysyjän kohteessa on umpilaudoitus jonka päällä huopa niin ei ole mitään syytä jättää niitä ruoteita alle. Siellä ei ole ilmarakoa eikä mitään reittiä josta mahdollinen kosteus pääsisi valumaan pois.
- Liittynyt
- 21.06.2023
- Viestejä
- 29
Näinhän se remppa juuri oikeaoppisesti tehdäänkin. Tässä tapauksessa siis rakenne lähtötilanteessa sama kuin videolla, mutta mitään uutta puuosaa ei laitettu ollenkaan. Pellit purettiin, ja sitten siihen vanhojen vaakasuuntaisten ruoteiden päälle vaan lyötiin uusi aluskate (riskinä että pussittuu kun ei ole kattotuolien suuntaisissa puissa kiinni) ja siihen suoraan kiinni peltikate ilman mitään välissä.
Sen verran lisää selvinnyt että sopparissa ei ole käytetty termiä aluskate vaan "kondenssisuoja" ja vanha aluskate jätetty palvelemaan virallisen aluskatteen virkaa ja tämän takia ei aukotuksiakaan ole tehty. Tällä ilmeisesti haluttu kiertää vaatimuksia mitä varsinaisella aluskatteelle on. Tämän tuotteen mitä käytettiin "kondenssisuojana" valmistajalta tsekkasin niiden mielipiteen asiaan, ja ei kuulemma ole heidän testaamansa tai suosittelemansa käyttötapa eikä siten luonnollisestikaan seuraa heidän asennusohjeitaan. Nuo ruoteet ovat siis vanhan aluskatteen ja uuden "kondenssisuojan" välissä tuulettumattomassa tilassa ja ilmanvaihto ainoastaan sen varassa mitä tuo uusi kelmu hengittää. Vaikka tuo diffuusioavoin onkin niin tuskin on hyväksyttävä tapa järjestää tuuletusta.
Selvittely jatkuu ja laittelin viestiä myös paikkakunnan rakennusvalvontaan josko heillä jotain kommenttia asiaan. Parastahan tässä on että rempasta otettu ns täyden kattoremontin hinta ja sitten soppariin kirjattu jotain aivan muuta. Ostaja kun tässä oli maallikko niin ei noita kirjauksia osannut kyseenalaistaa vaan luuli ostavansa perinteisen rempan.
Hyvä perussääntö on ollut että ovelta ei osteta mitään eikä varsinkaan silloin jos myyjällä on "erittäin" hyvä tarjous joka pitää päättää kiireesti. Harmillista että on menty retkuun
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Itse en purkaisi vanhoja ruoteita huovan päältä, elleivät ne ole lahoja. (en olisi silloin laittanut sitä uutta aluskatetta, jyrkällä katolla). Usein ne naulattiin pitkillä nauloilla ja
kun ne repii irti jää reiät ullakkotilaan asti. kts alta lisää
Noita alauskatteita on monenlaisia, osa niistä päästää kosteuden lävitseen, mutta eivät sen päällä olevaa vettä. Sitten on vielä oma kysymyksensä mistä sinne pieneen rakoon tulee sitä vettä, jos oletuksena on että vesikatto pitää ja jos ei niin vaihdetaan. Tosiaa näkemättä vaikeaa sanoa tarkemmin.
Takuuaikana joku paikka auki ja katsoo mitä on tapahtunut jos muuhun sopuun ei päästä. Tuuletushan on tärkeintä siellä pellin alla ja huopakatteen ruodelaudoituksen alla olevassa ol. ullakkotilassa. Vaikea arvioida ton todellista käytännön ongelmaa, jos toi uusi aluskate päästää kosteuden lävitseen.
Ehkäpä pääsette tarkistamaan tilanteita muissa aiemmin tehdyissä katoissa?
Hinta onkin sitten jo vaikea asia, koska noille ei ole mitään "apteekin hintaa" ja hinnasta on tehty molempien osapuolien hyväksymä sopimus?
Tiedä sitten autaisiko vieti kuluttajansuojalautakuntaan? Paljonkos toi remppa maksoi ja paljonko m2/ katon koko ja pitikö tehdä telineitä?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.10.2020
- Viestejä
- 251
Joskus olisi kiva vaihtaa suihkutilan lattialaatat.
Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?
Miten kauan pitäisi antaa kuivua sen lattian niiden laattojen poiston jälkeen? Ei yhtään hajua, että onko se 1 päivä vai monta viikkoa. Auttaako kosteudenpoistaja (sellainen lattiatasolla oleva ~50cm korkea laite) merkittävästi sen kuivumisen nopeuttamisessa?
Suosittelen tällä tekstillä ja arvailuilla ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.
- Liittynyt
- 21.06.2023
- Viestejä
- 29
Jep juuri näin ja samaa ohjetta itsekin jaellut. Vähän ihmettelen että tässä tapauksessa menty vanhanaikaiseen kun yleensä kyseinen henkilö aika skarppi. Liekö ikä alkanut tehdä tepposia. Ottaa rankasti päähän nämä kusettajafirmat.Hyvä perussääntö on ollut että ovelta ei osteta mitään eikä varsinkaan silloin jos myyjällä on "erittäin" hyvä tarjous joka pitää päättää kiireesti. Harmillista että on menty retkuun
- Liittynyt
- 21.06.2023
- Viestejä
- 29
Noin 85€/m2 ja katto vajaa 250m2 eli sellainen parinkymmenen tonnin setti. Aika hyvä hinta tulee pelkälle perus peltikatteelle, aluskatteelle ja jollekin päivän työlle parilta hepulta. Yksikerroksinen talo eikä telineitä tarvittu, melko yksinkertainen muoto, kaksi sisäjiiriä ja läpivientiä, ja sadevesikourujakaan ei uusittu. Kuluttajavirasto on listalla kontaktoida kunhan saan muut tiedot kerättyä niin katsotaan mikä näissä on käytäntö.
Viimeksi muokattu:
Öö siis ei sun tarvii kuivattaa lattiaa laattojen poistamisen takia. Eri asia sitten jos sieltä puuttuu vesieriste alta ja on tiedossa että laatassa on kosteutta. Märän betonin kuivattaminen on todella hidasta ja voi viedä kuukausia jos on pahasti päässyt kastumaan. Mittaamallahan se sitten todetaan ennen pinnoitusta että se lattia on oikeasti kuiva ja valmis pinnoitukseen.
Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 375
Miksi siinä pitäisi olla kynnys?
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Kyllähän toi kovalta hinnalta tuntuu. En kylläkään usko, että 2-miestä päivässä tollaista tekee. Pelti+ ruuvit ehkä 20-25€/m2, +Listat ? ja "läpivientitorvet".
Purkujen kuljetus, turhien tarjoustenannon kulut, valvontakulut, vakuutukset, konevuokrat sekä kunnon kate, miesten palkat sotuineen ja alv.
Yllättävän paljon noita muita kuluja noissa on, joilla ei mitään "rakenneta".
Veikkaan, että tossa on kynnyksen alla rako, jotta likainen ilma poistuu kodinhoitohuoneesta., Voihan siihen tehdä kynnyksen, mutta sitten ovea pitäisi lyhentää, jos tilanteesi oikein ymmärsin.Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.
Onhan tuossa ainakin muutama vaihtoehto miten toteuttaa:Kylppäri ja kodinhoitohuoneremontti suunnittelussa. Haluaisin tehdä kodarin ensin itse. Kodarin ja kylppärin lattialaatoitus on kuitenkin yhtenäinen eikä ovessa ole kynnystä. Oletettavasti vesieristekin on yhtenäinen. Miten tuo oven kohta kannattaisi toteuttaa? Vai onko ainut järkevä vaihtoehto tehdä molemmat huoneet kerralla ja vaihtaa ovikin samalla? Minusta tuossa pitäisi kuitenkin olla kynnys. Kylppäriä en ala itse tekemään.
1. Purkaa kodinhoitohuoneen laatoituksen oviaukon kohdalle. Sitten tekee kodinhoitohuoneen valmiiksi, mutta jättää pari riviä laatoittamatta kynnyksen kohdalta niin että vesieriste jää näkyviin. Siihen voi sitten limittää kylpyhuoneen vesieristeen kunhan se on ajankohtainen.
Huomioitavia seikkoja:
- vesieristeen joutuu jättämään paljaaksi joten sen joutuu suojaamaan huolella ettei hajoa. Voi esim latoa laatat päälle ilman laastia ja sitten vetäsee saumat suojateipillä. Luultavasti pysyy melko hyvänä ainakin jonkin aikaa.
- koska kodinhoitohuone on valmis niin kylpyhuoneen kaatoihin ei enään kauheesti välttämättä pysty vaikuttamaan (ei ongelmaa jos tietää että kaadot on kunnossa eikä niitä tarvitse ronkkia.)
2. Purkaa kodinhoitohuoneen laatoituksen oviaukon kohdalle. Sitten asentaa kylpyhuoneen oveen uuden kynnyksen. Tällöin voi rempata kodinhoitohuoneen täysin valmiiksi.
Huomioitavia seikkoja:
- kynnys on aina vähän huono kun sitä sit joutuu väistelemään ja siihen voi potkasta varpaansakkin. En itse ainakaan suosi ylimääräisiä kynnyksiä turhan takia.
- kylpyhuoneen korvausilma pitää muistaa huolehtia ettei uusi kynnys tuki ilmankiertoa
- kynnyksen ansiosta kylpyhuoneen kaatoja pystytään aika hyvin korjailla tarvittaessa ilman että korkoerosta tulee ongelmia.
- kynnyksen pitää nousta noin 2cm kylpyhuoneen valmiin lattiapinnan yläpuolelle joten valitse sopivan mallinen kynnys.
3. Remontoi kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen samaan aikaan.
- Sillon remontti on kaikista joustavin mikä mahdollistaa muutokset kaatoihin tarvittaessa sekä kynnyksenkin lisäämisen tai pois jättämisen
- usein myös edullisin tapa tehdä kun ei jää tarvikkeita niin paljoa ylimääräisiä, vesieristyksetkin saa kaikki kerralla tehtyä ja voi ostaa isompia paketteja tarvikkeita.
Remonttiin jos ryhtyy niin kannattaa muistaa huomioida ainakin seuraavat asiat:
- lattiakaivot kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin jos ovat ennen 2000 lukua laitetut
- kaadot kannattaa tutkia huolella että ne on asianmukaiset ja toimivat.
- lattialämmitys. jos asunnossa on sähköllä toimiva niin se voi olla käyttöikänsä lopussa ja kannattaa mahdollisesti uusia. (Eli muistaa selvittää vanhan lattialämmityksen kunnon.)
- vesiputket. Remontissa kannattaa uusia vesiputket nykyaikaisiin muovisiin putkiin. (tai sitten pinta-asennuksena kromilla vetää.)
- sähköt. Sähköt on myös kustannustehokasta uusia samalla huoneiden osuudelta ja varmistaa että ne täyttävät nykyajan suojanormit.
- jos on pyykinpesukone niin sille kannattaa laittaa seinän sisään asianmukainen poistoputki.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 327
Mitä tuollaisen vanhan rintamamiestalon putkiston sukitus normaalisti maksaa? Oli vanhemmat sukulaiset ottaneet joltain firmalta sukituksen kun alkuperäiset putket vielä --> Hinta 11 800e. Kuulostaa kovalta, kun eihän tuollaisessa edes ole käytännössä mitään haaroja, kun ainoat vesipisteet on WC ja keittiö. Kylppäriä ei varsinaisesti ole vaan peseytimistilat on saunan yhteydessä kellarissa.
pinkeliviinica
Tukijäsen
- Liittynyt
- 02.06.2017
- Viestejä
- 547
onko vinkkejä miten hidastaa vettä ?
oman tien alta menee kuvan kaltainen ojarumpu ja ne kerrat kun tulee ukkos sateita tai keväällä kun lumet sulaa niin tuo kohta mihin tuo vesi "tippuu" tuon putken jälkeen niin vesi syö sitä tietenkin puhtaaksi.
onko tuohon jotain valmista rakennetta joka hidastaisi veden voimaa syödä tuota materiaalia tuosta mihin vesi tippuu ?
betonilaatan kun laittaa tuohon niin silloin vesi vain roiskuu ympäriinsä ja syökin vain suuremmalta alueelta maata veke vaikka tippumiskohta osuukin betoniin tms
oman tien alta menee kuvan kaltainen ojarumpu ja ne kerrat kun tulee ukkos sateita tai keväällä kun lumet sulaa niin tuo kohta mihin tuo vesi "tippuu" tuon putken jälkeen niin vesi syö sitä tietenkin puhtaaksi.
onko tuohon jotain valmista rakennetta joka hidastaisi veden voimaa syödä tuota materiaalia tuosta mihin vesi tippuu ?
betonilaatan kun laittaa tuohon niin silloin vesi vain roiskuu ympäriinsä ja syökin vain suuremmalta alueelta maata veke vaikka tippumiskohta osuukin betoniin tms
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 375
Kivipesä? Monttu mikä täyteen kiviä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 716
Jos ulko-oven ovilehden alaosa on ulompana kuin yläosa lukkopuolelta, niin eikö silloin tuo säädetä lukkopuolen karmia siirtämällä ulospäin?
Milestäni ei.. saranapuolesta aloittaa.. lukko puoli sit vasta lopuksi vastaamaan ovea
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 716
Hmm, siis saranapuoli on vatupassin mukaan ihan suorassa, niin eikö sen jälkeen lukkopuolen pystykarmi asenneta ovilehden mukaan?
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 4 111
Myös yläpuu pitää olla vaaterissa, mutta oletetaan että on niin sitten asetat pystykarmin vastaamaan ovilehteen kuvailemallasi tavalla. Yleensä toki kun se vastapuolikin on vatupassissa niin ovi vastaa tasaisesti.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 716
Joo, löystytin karmia lukon puolelta ja hakkasin vasaralla karmia ulospäin alhaalta, niin nyt on ovilehti paremmin. Kiitos vastauksista.
Pitäis varmaan ostaa joku tarkkuus vatupassi ni sais heti paremmin.
Pitäis varmaan ostaa joku tarkkuus vatupassi ni sais heti paremmin.
Vatupassi on ovi.. jos aukee itekseen niin karmi nojaa ulospäin ja päinvastoin. Jos pysyy itekseen auki niin se on suorassa.. lukkopuoli sit sen mukaan
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 065
En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Oletko kaivanut, vai mistä tiedät, ettei ole patolevyä..? Patolevyhän kuuluu jättää maanpinnan alle, ettei auringon uv haurastuta sitä.En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Monesti vaan vääräoppisesti jätetään näkyviin...
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 065
Kiitos tiedosta. Luulin, että ne jätetään aina näkyviin.
tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 762
Hyvää mieltä itse tönöstä, vois hieman ärsyttää kun elämä ois yhtä ylä ja alamäkeä Kerro nyt ees että tuossa on joku saimaa kameran takana..
Kerro nyt ees että tuossa on joku saimaa kameran takana..HuomentaHyvää mieltä itse tönöstä, vois hieman ärsyttää kun elämä ois yhtä ylä ja alamäkeä
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Kuullostaa "edulliselta" sukitus on kallista, isot koneet/aloituskulut ja kilpailua ei juurikaan ole. Usein on halvempaa, kaivaa putket esiin ja tehdä muovista uusiksi.
Lisäksi sukitus ei aina onnistu 100% eli osa lattioista pitää silti avata (vanha viemäri painunut tai muuten hyvin huonossa kunnossa etteivät kestä sukitusta).
Ykkösvaihtoehtona rintamamiestaloissa pitäisin uusimista, jos pinnat joiden alla viemärit kulkee ovat todella kalliita (tai todella syvässä) ehkä sitten sukitus järkevämpää?
Vanhoissa rintamamiestaloissa ei ole alkuperäisesti yleensä vesieristystä kellarin lattioissa. Joten senkään takia ei tarvitseisi sukittaa?
Kyllä se mielestäni aivan riittävän hyvä on, jos hyvin tekee. Kosteus siirtyy siinä rakenteessa ja kuivuu maanpäällisellä osallaan ja tapauskohtaisesti myös sinne kellariin päin.
Sieltä kellarista se kosteus poistetaan tuulettamalla.
Viimeksi muokattu:
Sokkelilevy vs. Bitumikermi kellarin seinässä.
Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.
E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.
Jos kellarissa on asuintiloja, liputtaisin bitumikermin puolesta. Muualle sitten sokkelilevy.
Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.
E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.
Ikävä kyllä näin ei ole.
Patolevyssä on ongelmana tiiveys. Se ei estä kapillaarista kosteutta joka nousee alapuolelta. Normaalissa sokkelissa toisella puolella ei yleensä ole mitään, joten pieni kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan pois sokkelin sisältä niin sillon ei ole niin nuukaa vaikka vähän pääsisi läpi.
Tässä tapauksessa oletettavasti toisella puolella on asuintilat joissa seinät on pinnoitettu niin ettei kosteus pääse tuulettumaan sisäpuolelta vaan tuhoaa sen sisäseinän pinnoitteen. Lisäksi patolevyn kaikki saumat ja kiinnityskohdat ovat aukinaisia jolloin kosteus pääsee läpi myös sitäkin kautta.
Noista on myöskin ihan ohjeet miten maanalaiset kellaritilat pitää suojata.
Kun huopa poltetaan kiinni niin siihen ei jää yhtään reikää josta pääsisi kosteutta.
Patolevy tarjoaa hengitysraon sinne seinäpinnalle eikä siis tosiaan ole vesieriste vaan kuivauksen apu. Mutta tietty sitten jos ulkopuolisen veden johtaminen kapillaarisoralla ja patolevyllä salaojiin ja salaojasoraan jotka ovat anturan alapuolella ei ritä, niin se alapuolelta tuleva kapillaarinen kosteus pitää estää vesieristeellä kuten tiivis bitumikerros jolloin pitää saada sokkelin ja anturan väliin vesieristekaista kanssa joka jatkuu sitten ylös molemmin puolin sokkelia (voi olla korjausrakentamisessa vähän hankalaa) tai vaihtoehtoisesti anturan alle pitää pistää joku vesitiivis eriste mikä sekin voi olla korjatessa vähän hankalaa. Jos kaikki anturan pohjat kaivaa pois kerralla, talo saattaa tulla vähän alaspäin... Välillä ohjeet näissä ovat liioiteltuja ja toki tiukimmat neuvot ovat firmoilta jotka myyvät joitain erityisen kalliita ratkaisuja.
Mitä ideaa on tehdä kapillaarikatkoa jos ei usko että sellaiset toimivat vaan pitää sen sijaan tehdä tiivis ulkopuolinen vesieristys? Sitten ei kannata käyttää sitä seulottua kalliimpaa soraa ollenkaan.
Joo tuohan se olisi ideaali, mutta ei tietenkään onnistu korjausrakentamisessa eikä ole järkevääkään kaivaa noin laajasti kun luultavasti saa enemmän harmia kuin hyötyä ja voi tosiaan romahtaa koko rakennus moisesta kaivuusta. Käytännössähän se talon reunus kannattaa kaivaa sinne anturan alapintaan asti niin että sit viistotaan se maa siitä anturasta poispäin. sinne anturan alapuolelle viistouksen loppuun sit tipautetaan salaojaputket. Anturaan tehdään tasoitteella viiste päälle jos sellaista ei ole ennestään ja sit huopa taitetaan siihen anturan kylkeä vasten ja siitä käännetään ylöspäin. Sit huovan päälle tulee lämmöneristeet ja vierus täytetään juurikin sillä seulotulla sepelillä. Tällöin siitä suoraan rakennuksen alapuolelta voi pieniä määriä päästä kosteutta, mutta kaikki viereltä tuleva kosteus valuu alas sinne salaojaan.
Tässä esim tuo kerabitin ohje tuohon kellarin vedeneristykseen:
Ohjeita perusmuurien veden- ja kosteudeneristykseen
Olosuhteista riippuen sokkeli edellyttää joko kosteuden- tai vedeneristystä. Katso ohjeet ja valitse oikein!
tuotteet.kerabit.fi
Tuolla alhaalla oikeella nimikkeellä Perustusten vedeneristys, esimerkkirakenne
Toki markkinoilta löytyy paljon muitakin tuotteita jotka soveltuvat vastaavaan hommaan ja osa luultavasti on jopa parempiakin ratkaisuita vanhaan taloon kuin tämä.Tämä ratkaisu kuitenkin on yksi eniten käytetyimmistä josta on myös pisin kokemus sen toiminnasta pitkällä aikavälillä,
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 305
Niin olen minäkin ja minä liputan sen ulkopuolisen salaojituksen kuntoon laiton puolesta. Ne rakenteet kellarissa pitää vaan osata tehdä niin, että se kosteus pääsee kuivumaan ja siinä patolevy on ihan hyvä osaratkaisu. Sitten jos sitä vettä on oikeasti (esim. pohjavesi korkea), niin pitää tehdä vedenpainetta kestavä seinä ja siinä se bitumi vielä suojataan erikseen.
Palolevy oikein asennettuna tuo sitä kosteutta ylös seinän patolevyn väliin jäävässä raossa ja kosteus nousee myös siellä seinän sisällä kapillaarisesti ja se kuivuu sitten maanpäällisillä osilla/ sisäänpäin jos mahdollista.
Itse en ole niin vakuuttunut tosta huovan toimisesta. Osa sisäpuolisesta kosteudesta siirtyy lämmön mukana sinne ulkoseinäänpäin ja jos siinä on huopakermi niin siihenhän se pysähtyy tai alkaa kapillaarisesti nousta ylöspäin . Eli kuivuu hitaammin kuin, että kuivumista tapahtuisi myös siellä patolevyn välissä.
Mielestäni kellareissa ei pitäisi käyttää materiaaleja, jotka eivät läpäise kosteutta . Oikein asennettu patolevy estää kyllä maassa sateen mukana sinne kertyvän kosteuden,
kunhan se salaojitus on kunnossa jos sitä tarvitaan. Patolevy on kyllä vesitiivis ja se pitää limittää riittävästi, jottei vesi pääse sinne väliin.
Viimeksi muokattu:
Ai mikä sisäpuolinen kosteus? Meinaatko hengitysilmassa tiivistyvää? Siellä kellarissahan on ilmanvaihto tuota "kosteutta" varten.
Maanalaisten seinien vesieristyksessä sitä kermiä pidetään oikeana suunnitteluratkaisuna ja sitä toteutetaan lähes poikkeuksetta. Samaan pakettiin kuuluu salaojat, tilojen ilmanvaihto ja kunnollinen kapillaarikatko. Vanhoissa taloissa sitä kapillaarikatkoa harvoin on, jolloin pakettiin pitää lisätä seinien (ja lattian) mahdollisuus kuivua sisäänpäin.
Vähemmän on tullut vastaan suunnitteluratkaisuja jotka perustuvat patolevyn vesitiiviyteen. En sano etteikö niitä olisi, mutta omalle kohdalle ei ole osunut ensimmäistäkään.
Uutiset
-
Intelin Lunar Lake -prosessorit testivuodoissa
28.6.2024 02:54
-
NVIDIA julkaisi GeForce 556.12 -ajurit näytönohjaimilleen
28.6.2024 02:15
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc- ja Xe -näytönohjaimille (5593)
28.6.2024 02:00
-
AMD julkaisi AMD Software 24.6.1 -ajurit
28.6.2024 01:50
-
Logitech julkaisi matalaprofiilisen ja langattoman G515 Lightspeed TKL -pelinäppäimistön
26.6.2024 18:02
Uusimmat viestit
-
Motorola esitteli uuden UWB-tekniikkaa hyödyntävän Moto Tag -paikantimen
- Viimeisin: pulatunnus
-
-
-
