Vatupassi on ovi.. jos aukee itekseen niin karmi nojaa ulospäin ja päinvastoin. Jos pysyy itekseen auki niin se on suorassa.. lukkopuoli sit sen mukaan
Rakentaminen, remontointi ja sisustus
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- rakentaminen remontointi
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 158
En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Oletko kaivanut, vai mistä tiedät, ettei ole patolevyä..? Patolevyhän kuuluu jättää maanpinnan alle, ettei auringon uv haurastuta sitä.En nyt oikein parempaa keskusteluketjua tähän keksi, niin laitetaan tänne.
Mitä mieltä tällaisesta 2000-luvulla rakennetusta rinnemökistä, jossa alakerta on puoliksi maan alla ilman patolevyjä? Omasta mielestäni jotenkin epäilyttävää. Sisällä on seinissä hirsipaneeli. Muuta en siitä rakenteesta tieä.
Monesti vaan vääräoppisesti jätetään näkyviin...
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 1 158
Kiitos tiedosta. Luulin, että ne jätetään aina näkyviin.
HuomentaHyvää mieltä itse tönöstä, vois hieman ärsyttää kun elämä ois yhtä ylä ja alamäkeäKerro nyt ees että tuossa on joku saimaa kameran takana..
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Kuullostaa "edulliselta" sukitus on kallista, isot koneet/aloituskulut ja kilpailua ei juurikaan ole. Usein on halvempaa, kaivaa putket esiin ja tehdä muovista uusiksi.
Lisäksi sukitus ei aina onnistu 100% eli osa lattioista pitää silti avata (vanha viemäri painunut tai muuten hyvin huonossa kunnossa etteivät kestä sukitusta).
Ykkösvaihtoehtona rintamamiestaloissa pitäisin uusimista, jos pinnat joiden alla viemärit kulkee ovat todella kalliita (tai todella syvässä) ehkä sitten sukitus järkevämpää?
Vanhoissa rintamamiestaloissa ei ole alkuperäisesti yleensä vesieristystä kellarin lattioissa. Joten senkään takia ei tarvitseisi sukittaa?
Kyllä se mielestäni aivan riittävän hyvä on, jos hyvin tekee. Kosteus siirtyy siinä rakenteessa ja kuivuu maanpäällisellä osallaan ja tapauskohtaisesti myös sinne kellariin päin.
Sieltä kellarista se kosteus poistetaan tuulettamalla.
Viimeksi muokattu:
Sokkelilevy vs. Bitumikermi kellarin seinässä.
Jos kellarissa on asuintiloja, liputtaisin bitumikermin puolesta. Muualle sitten sokkelilevy.
Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.
E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.
Jos kellarissa on asuintiloja, liputtaisin bitumikermin puolesta. Muualle sitten sokkelilevy.
Muutamaa kostunutta kellaria ollut "tuulettamassa", eli kuivaamassa, kun remontti on tehty vain sisäpuolelta. Tietysti maaperä ja ympäröivän maaston muodot voivat pelastaa siltä kerran 50v kastumiselta.
E. Meni sisä ja ulkopuoli sekaisin.
Ikävä kyllä näin ei ole.
Patolevyssä on ongelmana tiiveys. Se ei estä kapillaarista kosteutta joka nousee alapuolelta. Normaalissa sokkelissa toisella puolella ei yleensä ole mitään, joten pieni kosteus pääsee tarvittaessa tuulettumaan pois sokkelin sisältä niin sillon ei ole niin nuukaa vaikka vähän pääsisi läpi.
Tässä tapauksessa oletettavasti toisella puolella on asuintilat joissa seinät on pinnoitettu niin ettei kosteus pääse tuulettumaan sisäpuolelta vaan tuhoaa sen sisäseinän pinnoitteen. Lisäksi patolevyn kaikki saumat ja kiinnityskohdat ovat aukinaisia jolloin kosteus pääsee läpi myös sitäkin kautta.
Noista on myöskin ihan ohjeet miten maanalaiset kellaritilat pitää suojata.
Kun huopa poltetaan kiinni niin siihen ei jää yhtään reikää josta pääsisi kosteutta.
Patolevy tarjoaa hengitysraon sinne seinäpinnalle eikä siis tosiaan ole vesieriste vaan kuivauksen apu. Mutta tietty sitten jos ulkopuolisen veden johtaminen kapillaarisoralla ja patolevyllä salaojiin ja salaojasoraan jotka ovat anturan alapuolella ei ritä, niin se alapuolelta tuleva kapillaarinen kosteus pitää estää vesieristeellä kuten tiivis bitumikerros jolloin pitää saada sokkelin ja anturan väliin vesieristekaista kanssa joka jatkuu sitten ylös molemmin puolin sokkelia (voi olla korjausrakentamisessa vähän hankalaa) tai vaihtoehtoisesti anturan alle pitää pistää joku vesitiivis eriste mikä sekin voi olla korjatessa vähän hankalaa. Jos kaikki anturan pohjat kaivaa pois kerralla, talo saattaa tulla vähän alaspäin... Välillä ohjeet näissä ovat liioiteltuja ja toki tiukimmat neuvot ovat firmoilta jotka myyvät joitain erityisen kalliita ratkaisuja.
Mitä ideaa on tehdä kapillaarikatkoa jos ei usko että sellaiset toimivat vaan pitää sen sijaan tehdä tiivis ulkopuolinen vesieristys? Sitten ei kannata käyttää sitä seulottua kalliimpaa soraa ollenkaan.
Joo tuohan se olisi ideaali, mutta ei tietenkään onnistu korjausrakentamisessa eikä ole järkevääkään kaivaa noin laajasti kun luultavasti saa enemmän harmia kuin hyötyä ja voi tosiaan romahtaa koko rakennus moisesta kaivuusta. Käytännössähän se talon reunus kannattaa kaivaa sinne anturan alapintaan asti niin että sit viistotaan se maa siitä anturasta poispäin. sinne anturan alapuolelle viistouksen loppuun sit tipautetaan salaojaputket. Anturaan tehdään tasoitteella viiste päälle jos sellaista ei ole ennestään ja sit huopa taitetaan siihen anturan kylkeä vasten ja siitä käännetään ylöspäin. Sit huovan päälle tulee lämmöneristeet ja vierus täytetään juurikin sillä seulotulla sepelillä. Tällöin siitä suoraan rakennuksen alapuolelta voi pieniä määriä päästä kosteutta, mutta kaikki viereltä tuleva kosteus valuu alas sinne salaojaan.
Tässä esim tuo kerabitin ohje tuohon kellarin vedeneristykseen:
Ohjeita perusmuurien veden- ja kosteudeneristykseen
Olosuhteista riippuen sokkeli edellyttää joko kosteuden- tai vedeneristystä. Katso ohjeet ja valitse oikein!
tuotteet.kerabit.fi
Tuolla alhaalla oikeella nimikkeellä Perustusten vedeneristys, esimerkkirakenne
Toki markkinoilta löytyy paljon muitakin tuotteita jotka soveltuvat vastaavaan hommaan ja osa luultavasti on jopa parempiakin ratkaisuita vanhaan taloon kuin tämä.Tämä ratkaisu kuitenkin on yksi eniten käytetyimmistä josta on myös pisin kokemus sen toiminnasta pitkällä aikavälillä,
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Niin olen minäkin ja minä liputan sen ulkopuolisen salaojituksen kuntoon laiton puolesta. Ne rakenteet kellarissa pitää vaan osata tehdä niin, että se kosteus pääsee kuivumaan ja siinä patolevy on ihan hyvä osaratkaisu. Sitten jos sitä vettä on oikeasti (esim. pohjavesi korkea), niin pitää tehdä vedenpainetta kestavä seinä ja siinä se bitumi vielä suojataan erikseen.
Palolevy oikein asennettuna tuo sitä kosteutta ylös seinän patolevyn väliin jäävässä raossa ja kosteus nousee myös siellä seinän sisällä kapillaarisesti ja se kuivuu sitten maanpäällisillä osilla/ sisäänpäin jos mahdollista.
Itse en ole niin vakuuttunut tosta huovan toimisesta. Osa sisäpuolisesta kosteudesta siirtyy lämmön mukana sinne ulkoseinäänpäin ja jos siinä on huopakermi niin siihenhän se pysähtyy tai alkaa kapillaarisesti nousta ylöspäin . Eli kuivuu hitaammin kuin, että kuivumista tapahtuisi myös siellä patolevyn välissä.
Mielestäni kellareissa ei pitäisi käyttää materiaaleja, jotka eivät läpäise kosteutta . Oikein asennettu patolevy estää kyllä maassa sateen mukana sinne kertyvän kosteuden,
kunhan se salaojitus on kunnossa jos sitä tarvitaan. Patolevy on kyllä vesitiivis ja se pitää limittää riittävästi, jottei vesi pääse sinne väliin.
Viimeksi muokattu:
Ai mikä sisäpuolinen kosteus? Meinaatko hengitysilmassa tiivistyvää? Siellä kellarissahan on ilmanvaihto tuota "kosteutta" varten.
Maanalaisten seinien vesieristyksessä sitä kermiä pidetään oikeana suunnitteluratkaisuna ja sitä toteutetaan lähes poikkeuksetta. Samaan pakettiin kuuluu salaojat, tilojen ilmanvaihto ja kunnollinen kapillaarikatko. Vanhoissa taloissa sitä kapillaarikatkoa harvoin on, jolloin pakettiin pitää lisätä seinien (ja lattian) mahdollisuus kuivua sisäänpäin.
Vähemmän on tullut vastaan suunnitteluratkaisuja jotka perustuvat patolevyn vesitiiviyteen. En sano etteikö niitä olisi, mutta omalle kohdalle ei ole osunut ensimmäistäkään.
Morjens.
Suunnitelmissa ottaa okt:n yhteydessä oleva varasto asumiskäyttöön.
Alunperin suunniteltu siis varastoksi, tuohonon ulkoa oma sisäänkäyntinsä. Alkuperäinen omistaja on sen aikoinaan jo ottanut kertaalle toimistokäyttöön: Tehnyt viereiseen makuuhuoneeseen oven ja laittanut ainakin lisäeristystä seiniin.
Olemme ja 3. asukit kyseisessä talossa ja jo edeltäjämme ovat kuitenkin käyttäneet tilaa taas varastona. Tuo makuuhuoneeseen vievä ovikin on pois käytöstä ja sen kohdalle makuuhuoneeseen on sijoitettu vaatekaappi...
Nyt siis suunnitelmissa ottaa varasto jälleen asumiskäyttöön, toimistoksi ym. Ja ajattelin että pintaremontilla selvitään. Vanhat halltex-levyt revin jo katosta irti ja yhdessä sen alla olevassa lastulevyssä oli hieman hometta.
Ei mitenkään paljon, mutta ajattelin tietty heti vaihtaa levyn uuteen ja samalla kurkistaa levyn takaisia rakenteita. Homekohta heti makuuhuoneen ja varaston välisen oven yläpuolella. Olemme itse pitäneet varastoa talvellakin 10-15 asteen lämmöissä, ajattelin että home/kosteus voisi olla peräisin siitä jos edelliset asukit pitäneet varastoa täysin kylmänä ja tuossa kohtaa ovesta tullut lämpövuotoa tmv.
Levyn takaiset rakenteet näyttivät kuitenkin olevan ihan hyvässä kunnossa, MUTTA katostahan puuttuu höyyrynsulku kokonaan. Varasto sijaitsee talon nurkassa ja ainakin ulkoseinistä höyrynsulku löytyy. Seinänaapureina siis makkari ja autotalli. Autotallin katossakin höyrynsulku on.
Onkohan tuo jätetty alunperin pois sillä ajatuksella, että varastoa tarkoitus pitää täysin kylmänä...
Miten pirussa tuon asian ratkaisisi mahd. helpolla? Pari ajatusta itsellä:
1. Kaikki pinnat + väliseinä auki ja muovia ympääriinsä ja limitys makuuhuoneen sulkuun. Tämä vaikuttaa sen verran työläältä (limityksen onnistuminen kauttaaltaan/tiiviisti myöskin vähintäänkin epävarmaa), että saatan unohtaa. Lisätään tähän vielä, että ilmeisesti varaston ja makuuhuoneenkin välissä jonkinlaista eristystä sekä tuulensuojalevy, jonka senkään tarkoitusta en kyllä lainkaan ymmärrä. Ja höyrynsulku oletettavasti/toivottavasti löytyy makkarin ja varaston välisestä seinästä tai muutenhan tuossa ei alunalkaenkaan ole ollut mitään tolkkua.
2. varaston katon villat vaihtoon. Eli sinne ekovillaa ja mahd ilmansulkupaperi. Näin kosteus mahdollisesti poistuisi turvallisesti katon/yläpohjan kautta?
3. Varastosta oma muovipussinsa eli muovia kauttaltaan, mutta väliseinän purkamisen sijaan koittaa höyrynsulun päättää jotenkin tuohon mh-varasto oviaukkoon.
Ajatuksia/ideoita/vinkkejä asian ratkaisemiseen
Suunnitelmissa ottaa okt:n yhteydessä oleva varasto asumiskäyttöön.
Alunperin suunniteltu siis varastoksi, tuohonon ulkoa oma sisäänkäyntinsä. Alkuperäinen omistaja on sen aikoinaan jo ottanut kertaalle toimistokäyttöön: Tehnyt viereiseen makuuhuoneeseen oven ja laittanut ainakin lisäeristystä seiniin.
Olemme ja 3. asukit kyseisessä talossa ja jo edeltäjämme ovat kuitenkin käyttäneet tilaa taas varastona. Tuo makuuhuoneeseen vievä ovikin on pois käytöstä ja sen kohdalle makuuhuoneeseen on sijoitettu vaatekaappi...
Nyt siis suunnitelmissa ottaa varasto jälleen asumiskäyttöön, toimistoksi ym. Ja ajattelin että pintaremontilla selvitään. Vanhat halltex-levyt revin jo katosta irti ja yhdessä sen alla olevassa lastulevyssä oli hieman hometta.
Ei mitenkään paljon, mutta ajattelin tietty heti vaihtaa levyn uuteen ja samalla kurkistaa levyn takaisia rakenteita. Homekohta heti makuuhuoneen ja varaston välisen oven yläpuolella. Olemme itse pitäneet varastoa talvellakin 10-15 asteen lämmöissä, ajattelin että home/kosteus voisi olla peräisin siitä jos edelliset asukit pitäneet varastoa täysin kylmänä ja tuossa kohtaa ovesta tullut lämpövuotoa tmv.
Levyn takaiset rakenteet näyttivät kuitenkin olevan ihan hyvässä kunnossa, MUTTA katostahan puuttuu höyyrynsulku kokonaan. Varasto sijaitsee talon nurkassa ja ainakin ulkoseinistä höyrynsulku löytyy. Seinänaapureina siis makkari ja autotalli. Autotallin katossakin höyrynsulku on.
Onkohan tuo jätetty alunperin pois sillä ajatuksella, että varastoa tarkoitus pitää täysin kylmänä...
Miten pirussa tuon asian ratkaisisi mahd. helpolla? Pari ajatusta itsellä:
1. Kaikki pinnat + väliseinä auki ja muovia ympääriinsä ja limitys makuuhuoneen sulkuun. Tämä vaikuttaa sen verran työläältä (limityksen onnistuminen kauttaaltaan/tiiviisti myöskin vähintäänkin epävarmaa), että saatan unohtaa. Lisätään tähän vielä, että ilmeisesti varaston ja makuuhuoneenkin välissä jonkinlaista eristystä sekä tuulensuojalevy, jonka senkään tarkoitusta en kyllä lainkaan ymmärrä. Ja höyrynsulku oletettavasti/toivottavasti löytyy makkarin ja varaston välisestä seinästä tai muutenhan tuossa ei alunalkaenkaan ole ollut mitään tolkkua.
2. varaston katon villat vaihtoon. Eli sinne ekovillaa ja mahd ilmansulkupaperi. Näin kosteus mahdollisesti poistuisi turvallisesti katon/yläpohjan kautta?
3. Varastosta oma muovipussinsa eli muovia kauttaltaan, mutta väliseinän purkamisen sijaan koittaa höyrynsulun päättää jotenkin tuohon mh-varasto oviaukkoon.
Ajatuksia/ideoita/vinkkejä asian ratkaisemiseen
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Kyllä se ilmanvaihto vie myös seinästä mahdollisesti huoneilmaan siirtyvän koskeudenkin pois eli ne seinät kuivuu, kunhan sitä lämpöä on.
Suunnittelijoita ja paikkoja on monnenlaisia. Kokemuksen lisääntyessä sitten monet alkavat miettiä oikeasti mitä missäkin kohtaa tapahtuu ja sen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan tehdä. Niin kauan kun vedenpainetta ei muodostu. Oikein tehty salaojitus ja patolevy kyllä pitäisi riittää. Se pintasadevesi imeytyy siinä seinän vieressä maahan ja sieltä salaojiin ja oikein laitettu patolevy estää sen pääsyn seinän pinnalle.
Minusta kellareissa ei pitäisi tehdä rakenteita, jotka eivät voi kuivua myös sisään päin. Olen aina pitänyt huonona ratkaisuna esim. kellarin maanvaraisen lattian vesieristämistä. Koska se vesieriste estää sitä lattiaa kuivumasta. Eli siellä lattian voi olla on paljon kosteutta ja lattian lämmitys tuo sinne lämpöä.
Jos sinne tulee jostain raosta happea luodaan hyvät olosuhteet homeelle.
Parhaimmillaan tosta lattian vedeneristyksestä ei ole mitää haittaa, mutta ei kyllä mitään käytännön hyötyäkään. Lämpö siinä lattiassa pitää sen kyllä riittävän kuivana.
Talossa huippuimuri. Varastoon laitettu vielä omat tulo ja poistoilmaventtiilit.
Melko yksinkertainen ratkaisu jolla saa tiiviin rakenteen ilman ylimääräistä purkua on Spu tai finnfoam levyllä tekee kattoon uuden höyrynsulun. Toki samalla täytyy tarkistaa yläpuoliset rakenteet että ne ovat kunnossa eli vanhat villat pitää olla tuulelta suojattu, mutta yläpuolella pitää olla myös tuuletustilaa. Voi myös vaihtaa kaikki eristeet levyeristeiksi jolloin ei ole huolta kestävyydestä.
Oketko tutkinut että laajennukselle on asianmukainen rakennuslupa? Pitäisi löytyä myös rakennekuvat miten laajennus on tehty.
Tuo alkuperäinen varasto muokkaus on vuodelta -91. Ainoat rakennekuvat mitä siitä on tallella, ovat sähkökytkentöihin liittyviä.
En ymmärrä miten millään spu-levyllä höyrynsulusta saisi tiiviin. Sehän ei olisi limitetty makuuhuoneen sulkuun millään tavalla. Eikä myöskään varaston seiniin, jollei sitten tosiaan revi seiniä auki ja tiivistä sulkua laidoiltakin.
Taidan nyt ensitöiksi koittaa selvittää onko tuossa mh-varaston välisessä seinässä sulku. Jotenkin sellanen fiilis, että joku teeseitse-taituri on saattanut vaikka poistaa tuon muovin varaston katosta.
Spu levyt liitetään ympäröiviin rakenteisiin uretaanilla Eli jos siellä katossa on joku koolaus jossa on villaa niin siihen koolauksen päälle tulee se levy ja sit se levy tiivistetään uretaanilla puurakenteisiin kiinni. (Tai voi myös poistaa villaa sen 30mm ja laittaa sinne puurungon väliin levynpalat jotka tiivistää höyrytiiviiksi uretaanilla.) Hankala täysin antaa tarkkaa ohjetta ilman kuvia ja tietoja vanhoista rakennemateriaaleista. Sain käsityksen että seinissä on höyrynsulku, eli seinien osuus varmaan on aika tiivis jos se höyrynsulku on kipsilevyn ja puurungon välissä puristuksissa.
Ainakin ulkoseinissä sulku on, mutta päälle siis laitettu lisäeristettä. Seinän rakenne seuraava sisältä ulos: kipsilevy- villa(50mm) - lastulevy - muovi - villa - tuulensuoja jne.
Tuo seinän muovi tuolla jossain piilossa, joten en siihen saa katon sulkua mitenkään liitettyä tiiviisti rupeamatta purkuhommiin.
Samaten makuuhuoneen ja varaston kattojen sulun yhdistäminen tiiviisti lienee mahdotonta purkamatta väliseinää. Ja maalaisjärki sanoo, että fuskaavasta katon sulusta jopa enemmän haittaa kuin hyötyä - ohjaa kaiken kosteuden vain vuotokohtiin
Saisikohan tuosta katosta ns. hengittävän jollain ekovillalla siis, tiiviiksi saaminen suluttamalla alkaa tuntumaan melkoiselta urakalta.
Ilmansulkupaperi ja ekovilla toki yksi ratkaisu. Ekovilla kestää noin 30% kosteutta joten voisi olla myös hyvä ratkaisu tuohon. Mutta samalla tavalla silloinkin siitä katosta pitäisi pyrkiä saamaan tiivis kuin spu levylläkin. Mihinkähän se seinän höyrynsulku päättyy, loppuuks se siihen seinän yläosaan? Ei ilmeisesti näy ollenkaan sieltä ylhäältä päin?
Ei näy ylhäältäkään. Oiskohan niittailtu runkoon niin, että jää kuitenkin seinälevytyksien taa piiloon.
Alkaa myös vaikuttaa siltä, että jo autotallin puolella sulku loppuu katossa kesken. Autotallin ja varaston välissä näyttäisi olevan yhtenäistä kattolevyä, eli väliseinä rakennettu katon jälkeen. tämähän meinaa ettei tuo autotallin sulkukaan voi olla mitenkään toimiva.
Onkohan rakentajalta loppunut muovi kesken ja ajatellut, että olkoon
Täytyy tuolla yläpohjassakin käydä penkomassa villoja syrjään ja katsomassa missä kohtaa muovi todellisuudessa katkeaa.Tästähän taitaakin melkoinen pikku pintaremontti kehkeytyä
Ei näy ylhäältäkään. Oiskohan niittailtu runkoon niin, että jää kuitenkin seinälevytyksien taa piiloon.
Alkaa myös vaikuttaa siltä, että jo autotallin puolella sulku loppuu katossa kesken. Autotallin ja varaston välissä näyttäisi olevan yhtenäistä kattolevyä, eli väliseinä rakennettu katon jälkeen. tämähän meinaa ettei tuo autotallin sulkukaan voi olla mitenkään toimiva.
Onkohan rakentajalta loppunut muovi kesken ja ajatellut, että olkoon
Tästähän taitaakin melkoinen pikku pintaremontti kehkeytyä
Juu ainahan noissa tahtoo tulla yllätyksiä. Kerran kun kunnolla tekee niin ei tarvii sit myöhemmin korjailla enään. Se on aina surullista kun jokanen hutiloija maksattaa seuraavalla omistajalla virheensä.
No näinhän tuo
Kävin juuri toteamassa, että kyllä. Muovi loppuu autotallin katossa yhtäkkiä ja yllättäen. Ei voi kuin arvailla mitä on rakentaessa tapahtunut/päässä liikkunut.
Kaikki villat ja rakenteet kyllä sentään vaikutti olevan kunnossa siellä mistä satuin availemaan. Kurkkimista hankaloittaa vielä se, että yläpohjaan laitettu reiluhkosti puhallusvillaa jälkikäteen.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Jos kaikki on kunnossa silloin se rakenne on tehty riittävän hyvin, kyllä aika tuo esiin ongelmat. Aina kun lähdetään toimivaa rakennetta muuttamaan on hyvä tiedostaa mitä ne muutokset vaikuttavat. Tämä tarkemmin tapaustasi katsomatta.No näinhän tuo
Kävin juuri toteamassa, että kyllä. Muovi loppuu autotallin katossa yhtäkkiä ja yllättäen. Ei voi kuin arvailla mitä on rakentaessa tapahtunut/päässä liikkunut.
Kaikki villat ja rakenteet kyllä sentään vaikutti olevan kunnossa siellä mistä satuin availemaan. Kurkkimista hankaloittaa vielä se, että yläpohjaan laitettu reiluhkosti puhallusvillaa jälkikäteen.
Edit: Lisätään tähän vielä, että jos muovin laittaa pitää sitten muistaa pitää se huone lämpimänä, ettei vesihöyry tiivisty sen takapuollelle.
Ehkäpä ton takia tallisi katossa sitä muovia ei ollut.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 238
Muurahaisrasiat on todella hyviä karkottamaan murkut sisältä. Murkku menee rasiaan jossa on houkutinainetta, ottaa torjunta-aineella varustetun syötin mukaansa ja vie sen pesään, jonka seurauksena pesä tuhoutuu ja murkut kaikkoaa parissa päivässä.
- Liittynyt
- 06.01.2022
- Viestejä
- 2 606
Tuolla ollaan täälläkin päästy murkuista eroon sisältä. Toimii myös ulkonakin, sillä niitä alkoi olla riesaksi asti terasilla. Ulkona olevat kannattaa tosin kiinnittää johonkin. Meillä harakka vei yhden mennessään.
Muurahaisrasia vaan sinne kulkualueelle.
Ja taas, se rakenne ei tomi jos ei ole ilmansulkua, lasivilla ei jos ei ole höyrynsulkua.
Sitä lasivillastakaan ei ole juuri mitään hyötyä, jos ei ole ilman/höyrynsulkua. Kerää vain kaiken sisäilmasta tulevan kosteuden, ja taas tietyllä kelillä kiskoo sen takaisin sisään.
On rakenne sitten muovia tai hengittävää, sen kuuluu olla mahdollisimman tiivis toimiakseen, hengittävässä rakenteessa tiiveys vain tehdään vesihöyryä läpäisevillä kalvoilla...
Älkää levittäkö väärää tietoa.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
En mä levittänyt, vaan kerroin tosiasian, että jos se rakenne on toiminut OK ongelmitta oliko tässä 30-vuotta. Niin se on silloin ihan hyvä. Mutta, jos sitä tilan käyttötarkoitusta aletaan muuttamaan (tässä kylmää? autotallia) asuintilaksi. Pitää ymmärtää mitä on tekemässä, kuten alkuperäinen kysyjä vaikutti tekevänkin.
Muovi on hyvä keksintö, mutta se erittäin huono ratkaisu, jos sitä käytetään tiloissa, joissa lämpötilat vaihtelevat paljon suhteessa ulkolämpötilaan niin, että kosteus alkaa siirtymään ulko sisäänpäin, varsinkin pitempiä aikoja. Tapoja tehdä on monia ja tiloissa on monenlaisia kosteusrasituksia, niitä tulee muuttaa sen tilan ja käyttötarpeen vaativin ratkaisuin.
Onko kellään kokemuksia noista muovisista säädettävistä terassijaloista? Lienevät asennuksessa näppäriä, mutta miten nuo mahtaa ajan myötä pysyä paikoillaan tai kestää? Olisi pienehkö alle 15m2 terassiprojekt niin mietin uskaltaisiko kokeilla.
Hyviähän nuo on kunhan muistaa ostaa riittävän korkeita että saa riittävän maavaran. Kantsii laittaa alle lisäksi pihalaatat jotta tasaa kuorman ja jotta on tasainen alusta. Nuo jalat laitetaan ruuvilla kiinni niin pysyvät kyllä paikoillaankin.
Kokeile ihmeessä.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 675
Mites tunkeutuvaa nuo pikalattiatasoitteet on?
Tuli revittyä linoleumit/muovimatot pois ja huomasin että jokaisen ontelosauman kohdalta murtunut (pitkittäissauma). -80 valmistunut talo niin on taidettu tehdä pinnat vielä kun ontelot on olleet kosteita.
Ei tee kovin hyvää naapurisovulle kun ensin jyrsin/hion lattiaa ja sitten tulee tasoitteet saumoista niskaan :o
Tuli revittyä linoleumit/muovimatot pois ja huomasin että jokaisen ontelosauman kohdalta murtunut (pitkittäissauma). -80 valmistunut talo niin on taidettu tehdä pinnat vielä kun ontelot on olleet kosteita.
Ei tee kovin hyvää naapurisovulle kun ensin jyrsin/hion lattiaa ja sitten tulee tasoitteet saumoista niskaan :o
Joo mulla on mullat kuorittu pois ja joku 15cm soraa siinä ja pohdin että laittaisinko pihalaatan päälle harkon vai tuommoisen.
Noita mää suosittelisin kun noi saa hyvin ruuvattuu oikeaan korkoon. Harkkojen kanssa saa olla tosi tarkkana koroista ja ne joutuu lisäks valamaan täyteen että kestää.
Ei noi normi tasotteet kovin pienistä raoista mene. Plaanot ja juotosbetoni menee pienistä rakosista, mutta tuskin oot sellasii käyttämässä.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 675
Joutunee käyttämään kiillon maxrapid tai ardex a 31. Pitää saada kävelykovaksi mahdollisimman nopeasti.
Juu eiköhän noi ihan hyvin sun asunnon puolella pysy. Ite oon yleensä käyttäny vetonitin tuotteita 3100 ja 5000sta.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Ei siinä saumassa saisi mitään rakoja olla (heikentää ainakin äänieristystä). Luutavasti kutistumishalkeama, jos ei useita millejä. Liekkö tehty jälkihoito huonosti.
Taloyhtiölle tietoa asiasta kuuluu yhtiön korjattavaksi (injektointi?). Ellet katso, että kestänyt 40 vuotta ja kestänee edelleen
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 675
Ei tässä kerkee alkaa odottelemaan injektointeja. Halkeamia myös katon ontelosaumoissa joten eiköhön noita löydy joka asunnoista.
Liimoja jysiessä huomasi kyllä enemmän "irti" olevat laatat.
Ehkä kaikkein paskein kuviteltavissa oleva korjaus taloyhtiölle, "sipastaas muovimatot helkattiin, jyrsitään lattiat, injektoidaan ontelot ja laitetaan uudet pinnat" tai "sipastaas saumat näkyviin alapuolelta, injektoidaan ja ruiskurapataan"
Muutenkin tuolloin käytettiin matalampaa (260mm?) onteloa että kyllä ne äänet kuuluu läpi vaikka olisi priimat saumat.
Liimoja jysiessä huomasi kyllä enemmän "irti" olevat laatat.
Ehkä kaikkein paskein kuviteltavissa oleva korjaus taloyhtiölle, "sipastaas muovimatot helkattiin, jyrsitään lattiat, injektoidaan ontelot ja laitetaan uudet pinnat" tai "sipastaas saumat näkyviin alapuolelta, injektoidaan ja ruiskurapataan"
Muutenkin tuolloin käytettiin matalampaa (260mm?) onteloa että kyllä ne äänet kuuluu läpi vaikka olisi priimat saumat.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 749
Sori, mutta pani väkisin hymyilyttämään. Vois yhtiössäsi riemu tosta revetä, jos oikeasti...
Mulla on hyvin pahoja traumoja vieläkin, kun muistelen asuntoamme, jossa yläkerrassa alettiin asumaan vasta keskiyön jälkeen ja ol. koira pomputteli palloa läpi öiden.
Aivan kuin se koira? olisi ollut asunnossamme.
Mites matto lähtikö vain rullalle käärimällä, mitenkä poistit liimat. Mitä tarkoitat "enemmän irti olevilla laatoilla"?
Laitetaanpa nyt lopputuloksesta pari kuvaa, kun sain täältä apua tämän suunnittelussa. Viimeistely vielä kesken (listat pitäisi asentaa ja miettiä jotain käsittelyäkin), mutta ensimmäinen yö aitassa on nukuttu ja ei ollut valittamista.
Erityisen tyytyväinen olen tässä vaiheessa siihen, että eristin tuon hökkelin. Tekee siitä vähän hiljaisemman ja olisihan siellä sukat pyörinyt jaloissa ja paneelien saumoista paistanut päivä.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Jotain ilmanvaihtoa kaipaa kyllä, mutta reikäsaha pelastaa. Tai sitten vaan ovi hyttysverkolla umpeen ja nukkumaan.
Sisäkuvassa näkyy jalkopäässä tuloventtiili, katossa on takaseinän vieressä poistoventtiili ja sen hormissa aurinkopaneelituuletin.
Ei osunut silmään. Riittääkö nuo kahdenkin nukkuessa hyvin? Toki varmaan riippuu kattoputken pituudesta ja pyöriikö tuuletin vai ei.
On ollut ajatuksena lisätä aurinkopaneelin rinnalle 12v akku ja kämppään sisälle kytkin ja nopeudensäätö. Tyhjillään ollessaan voisi laittaa aurinkopaneelikäytölle, että ilma pääsee vähän vaihtumaan. Asutettuna voisi sitten tarpeen mukaan säätää ilmanvaihtoa ja käyttää akulla.
Hyvältä näyttää. Kiva että tuli sellainen kuin halusit.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Honor Magic8 Lite
31.1.2026 11:51
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (4-5/2026)
30.1.2026 15:00
-
Androidin työpöytäversio ”Aluminium OS” videovuodossa
30.1.2026 01:20
-
Nothingin Carl Pei kertoo videolla yhtiön alkaneen vuoden suunnitelmista
30.1.2026 00:05
-
Motorola julkaisi tuoreimman moto g -mallistonsa edullisempaan hintaluokkaan
29.1.2026 20:55
