Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Tilanne seuraava: 1989 rakennettu talo, jonka makuuhuoneessa alkuperäiset gyprocit, joiden päälle oli asennettu paksu hieman tekstuurinen tapetti (ei lasikuitu) joka oli maalattu yli. Nykäisin tapetit pois, alla ei ollut pohjamaalia vaan ainoastaan saumat tasoitettu. Maalasin pari kertaa Nova 7:lla.
Seinissä on kuitenkin omituinen haju, en oikein osaa verrata sitä muuhun kuin johonkin tapettiliisterin/sahanpurun sekoitukseen. Haju on ainoastaan näissä kahdessa seinässä jolta nämä tapetit poistin ja maalasin. Tapetinpoistosta aikaa kuukausi, ja viimeisestä maalikerroksesta 2,5 viikkoa.
Häviääköhän tuo haju tuosta koskaan, ja mitähän sille voisi tehdä? Oma veikkaukseni on että se johtuu tuon 35v vanhan gyprocin kostumisesta tapetin poiston yhteydessä. Olisivat perkele pohjamaalanneet levynsä ennen tapetointia..
Näyttää sinistäjäsieneltä. Vain esteettinen haitta, hiomalla pilkut häipyy tai ainakin vaalenee huomaamattomammiksi, mutta tulee uudestaan. Jos haluat pysyvämmän ratkaisun niin rautasulfaatilla "maalaa" pinnan. Hiukan haasteellista ylöspäin kun on ihan vettä. Varoituksena, rautasulfaatti ruostuttaa raudan hetkessä ja värjää betonin ruskeaksi yhtä nopeasti.Kohtuu uudehkossa (4 vuotta vanha), kylmässä pihavarastossa on sisäkatto talven jäljiltä kohtuu eksoottisen näköinen pilkkuviidakko. Ilmeisesti hometta ?
onko ehdotuksia kuinka puhdistaa (mekaanisesti, aineilla), vai onko ainut vaihtoehto näyttää varastolle sytkäriä?
Näyttää sinistäjäsieneltä. Vain esteettinen haitta, hiomalla pilkut häipyy tai ainakin vaalenee huomaamattomammiksi, mutta tulee uudestaan. Jos haluat pysyvämmän ratkaisun niin rautasulfaatilla "maalaa" pinnan. Hiukan haasteellista ylöspäin kun on ihan vettä. Varoituksena, rautasulfaatti ruostuttaa raudan hetkessä ja värjää betonin ruskeaksi yhtä nopeasti.
Pitää pihalle portaisiin laittaa kaitteet. Se käsijohdin tulee olee 48x148 painekyllästettyy lankkua.
Kaksi lankkua tulee päistään noin 90ast kulmaan eli sahaan ne jiiriin.
Puutavata on tuoretta ja kosteeta.
Ja kysymys.
Jos nyt sahaan ne jiiriin silleen että.ne on just nätisti niin vuoden päästä kun puu on kuivunut niin rupeeko jiiriin sahattu kohta aukeamaan tasaisesti vai aukeaako lankun pidempi osa enemmän että sauma (aukko) ei olekkaan enää tasainen?
Ymmärsikö kukaan mun onkelmaa?
Ohessa linkki projektiin.
Mun projekti
Joo totta tuo että nyt kiinnostaa näkö ja ens vuonna ei.. ihan 90 astetta ei jiiri ole eli pusku ei onnaa. Kulma noin 45ast. Luotetaan että kuivuu tasaisesti. Laitetaan nyt nolla raolla niin sit voi sahalla oikoo kunhan eka kuivuu.Sanoisin että tasaisesti aukee, mutta eipä tuota täysin voi tietää. Se aina on vähän tapauskohtasta kannattaako jiiriin sahaaminen vai onko siistimpää vaan laittaa puskuun. Terassilauta toimii ainakin ihan hyvin jiiriin sahattuna, mutta tuollaisesta noin järeestä tavarasta en osaa sanoa miten mahtaa käyttäytyä. Laita ruuveilla kiinni niin voit korjata muutaman vuoden päästä jos alkaa häiritä. Monesti tosin tahtoo olla että siinä rakennusvaiheessa kiinnostaa kovasti ulkonäkö, mutta sit kun menee muutama vuosi niin ei kukaan niitä kaiteita enään kattele kun tulee iän tuomaa patinaakin...
Ei aukee tasaisesti. Värkkäsin taannoin pihaan mutterin muotoisen terassin, jonka laudat kulkevat kehän suuntaisesti. Jiiratut päät aukeavat hyvinkin epätasaiselle raolle jos lauta on juuri pakasta revittyä kestopuuta. Sitten kun vielä eri laudat ovat hiukan eri kosteudessa asennusvaiheessa nii osa saumoista aukee enemmmän kuin toiset. Eri asia sitten on kuinka paljon se harmittaa; kokemuspohjaisesti harmitus oli hyvinkin merkittävää kun laudat eka kertaa kuivuivat, mut harmitus alkaa sitten lähestymään asymptootisesti nollaa vuosien varrella.Pitää pihalle portaisiin laittaa kaitteet. Se käsijohdin tulee olee 48x148 painekyllästettyy lankkua.
Kaksi lankkua tulee päistään noin 90ast kulmaan eli sahaan ne jiiriin.
Puutavata on tuoretta ja kosteeta.
Ja kysymys.
Jos nyt sahaan ne jiiriin silleen että.ne on just nätisti niin vuoden päästä kun puu on kuivunut niin rupeeko jiiriin sahattu kohta aukeamaan tasaisesti vai aukeaako lankun pidempi osa enemmän että sauma (aukko) ei olekkaan enää tasainen?
Ymmärsikö kukaan mun onkelmaa?
Ohessa linkki projektiin.
Mun projekti
Tätä vähä epäilinkin.. 31astetta oli kulma johon ne tuli. Laitoin ihan kii puut niin suoristetaan sit ku lähtee kuivuuEi aukee tasaisesti. Värkkäsin taannoin pihaan mutterin muotoisen terassin, jonka laudat kulkevat kehän suuntaisesti. Jiiratut päät aukeavat hyvinkin epätasaiselle raolle jos lauta on juuri pakasta revittyä kestopuuta. Sitten kun vielä eri laudat ovat hiukan eri kosteudessa asennusvaiheessa nii osa saumoista aukee enemmmän kuin toiset. Eri asia sitten on kuinka paljon se harmittaa; kokemuspohjaisesti harmitus oli hyvinkin merkittävää kun laudat eka kertaa kuivuivat, mut harmitus alkaa sitten lähestymään asymptootisesti nollaa vuosien varrella.
Mulla kävi sama vanhassa talossa. Suihkuttelin BioComb-nimistä hajunpoistoainetta pariin otteeseen joka paikkaan, niin haju pikku hiljaa lähti. Kyllä siinäkin pari kk taisi mennä...Tilanne seuraava: 1989 rakennettu talo, jonka makuuhuoneessa alkuperäiset gyprocit, joiden päälle oli asennettu paksu hieman tekstuurinen tapetti (ei lasikuitu) joka oli maalattu yli. Nykäisin tapetit pois, alla ei ollut pohjamaalia vaan ainoastaan saumat tasoitettu. Maalasin pari kertaa Nova 7:lla.
Seinissä on kuitenkin omituinen haju, en oikein osaa verrata sitä muuhun kuin johonkin tapettiliisterin/sahanpurun sekoitukseen. Haju on ainoastaan näissä kahdessa seinässä jolta nämä tapetit poistin ja maalasin. Tapetinpoistosta aikaa kuukausi, ja viimeisestä maalikerroksesta 2,5 viikkoa.
Häviääköhän tuo haju tuosta koskaan, ja mitähän sille voisi tehdä? Oma veikkaukseni on että se johtuu tuon 35v vanhan gyprocin kostumisesta tapetin poiston yhteydessä. Olisivat perkele pohjamaalanneet levynsä ennen tapetointia..
Ota rasioiden kalusteita sen verran irti että näet mihin suuntaan johdot (putket) lähtevät. 80% todennäköisyydellä menevät pystysuoraan ylöspäin, jonkun sentin saattavat luikerrella seinän sisällä. Ryhmän sulake alas ennen kuin pistorasioita avaat. Aika helposti sen sieltä näkee.
Tukirautoja kutsutaan harjateräksiksi ja niitä on tyypillisesti 100-200mm jaolla ruutuna seinässä.
Kun tulevassa hyllyssä on etujalat niin ei ole mitään tarvetta tikata niitä kulmarautoja täyteen kiinnikkeitä, 2 kiinnikettä / kulma on hyvinkin riittävä.
Ei ole väärin liioitella kiinnityksissä, mutta muutama sana siitä miten mitätön tuollainen 80kg kuorma on. Yksi laadukas 6mm nailontulppa 5mm ruuvilla antaa vetolujuutta 50-80kg, varovaisesti ilmaisten. Hylly aiheuttaa pääosin leikkausta, jonka voidaan olettaa olevan vähintään sama kuin vetolujuus. Mutta ei vara venettä kaada.Kiitti kommentista. Kaapin kokonaispainoksi voisi etukäteen arvioida maks. 80kg, missä jo varmaankin varmuusvara. Tuossa punnitsin samanlaisesta kaapista yhden kirjoja täyteen ahdetun hyllyllisen painon, niin sain ~25kg. Kaappiin voi tulla 2-3 täyttä hyllyllistä kirjoja, plus muuta sälää, ja nehän ovat kiinni takaseinässä, eli kuormitus painottuu kaapin takaosaan. Eli mielellään vähän ylijäreä, kuin että pettää.
Ei ole väärin liioitella kiinnityksissä, mutta muutama sana siitä miten mitätön tuollainen 80kg kuorma on. Yksi laadukas 6mm nailontulppa 5mm ruuvilla antaa vetolujuutta 50-80kg, varovaisesti ilmaisten. Hylly aiheuttaa pääosin leikkausta, jonka voidaan olettaa olevan vähintään sama kuin vetolujuus. Mutta ei vara venettä kaada.
Nykyisin jos ei pakko ole niin ei työmaalla noiden nailontulppien kanssa tarvi nysvätä, betoniruuvit moiset korvanneet.
Tuossa nyt fischerin esitteestä:
6mm betoniruuvi täysin upotettuna, yksi ruuvi kestää vetoa 240 kiloa ja leikkauslujuutta 630 kiloa. Jos laitat kaksi per kulmarauta niin osaat suorittaa kertolaskun minkälaisia lyijypainoja sun pitää kaappi lastata täyteen, hyllyt sieltä ennemmin antaa periksi
Menee kyllä räikällä, sillä joutuu isompia pultteja aina kiristämään kun nuhapumppunakutteesta loppuu vääntö. Tuohon tarkoitukseen kannattaa ostaa kaikkein lyhkäisimpiä mitä kaupasta löytää ja mielellään tuolla kuusiokantapäällä.Tosin noita saatta olla aika tuska laitella jos ei ole iskävää ruuvinväännintä.
Mutta seinän tarvii olla sitten jotain betonielementtiä, jos johonkin paikallaan muurattuun 60-luvun seinään noita meinaa ruuvata, niin ei kyllä tartu. Elementtiseinään kyllä ehkä paras ratkaisu.Menee kyllä räikällä, sillä joutuu isompia pultteja aina kiristämään kun nuhapumppunakutteesta loppuu vääntö. Tuohon tarkoitukseen kannattaa ostaa kaikkein lyhkäisimpiä mitä kaupasta löytää ja mielellään tuolla kuusiokantapäällä.
Ne torx-päiset särkee halpiskärjet heti ja makitan impactiktin vaikka mainostetaan muka 10x kestävämpinä niin paskaksi menee nekin. Varmasti jollain valmistajalla on tietysti olemassa sellaisiakin torxeja jotka kestää, mutta ite valkkaan aina jos mahdollista kuusiokantaisen.
Tosin noita saatta olla aika tuska laitella jos ei ole iskävää ruuvinväännintä.
Hieman jos viitsisi itse googlata niin ei ole pahitteeksi Tiesitkö nämä 6 asiaa betoniruuveista? - Sormat | KiinnitystarvikkeetAjattelin laittaa kahdella 6x40 tai x60 -betoniruuvilla per kulmarauta. Löytyy 2 iskevää porakonetta, Makitan HR2611FT (800W) ja Boschin GSB 13 RE (600W). Onks noi liian järeitä?
Eikse iskeminen riko siihen betoniin muodostuvat sisäkierteet, vai kiertyykse betoniruuvi samalla joka iskun kohdalla just niin nätisti, että etenee kierteitä myöten, ei vasten? Oisko kuitenkin parempi koittaa räikällä, jos tuntuu että suostuu menemään sellaisella voimalla, missä ei vielä riskiä kannan katkeamisesta? Jos iskuporakoneella, niin varmaan aika pienet kierrokset ja varovasti, vai? Ja 6mm betoniruuville porataan reikä 6mm kiviterällä?
Ja seinät on täällä lähtökohtaisesti ihan vankkoja, nykyaikaisia elementtejä. Kyseessä 2010-luvulla valmistunut kertsi.
Iskuporakone varmaan rikkookin sisäkierteet, kun tekee sisään-ulos liikettä. Iskevä ruuvinväännin taasen nakuttaa kierteen suuntaisesti.Ajattelin laittaa kahdella 6x40 tai x60 -betoniruuvilla per kulmarauta. Löytyy 2 iskevää porakonetta, Makitan HR2611FT (800W) ja Boschin GSB 13 RE (600W). Onks noi liian järeitä?
Eikse iskeminen riko siihen betoniin muodostuvat sisäkierteet, vai kiertyykse betoniruuvi samalla joka iskun kohdalla just niin nätisti, että etenee kierteitä myöten, ei vasten? Oisko kuitenkin parempi koittaa räikällä, jos tuntuu että suostuu menemään sellaisella voimalla, missä ei vielä riskiä kannan katkeamisesta? Jos iskuporakoneella, niin varmaan aika pienet kierrokset ja varovasti, vai? Ja 6mm betoniruuville porataan reikä 6mm kiviterällä?
Ja seinät on täällä lähtökohtaisesti ihan vankkoja, nykyaikaisia elementtejä. Kyseessä 2010-luvulla valmistunut kertsi.
Pakko kysyä vähän tyhmiä. Tuossa sanotaan: "Laipallinen UX-tulppa soveltuu esiasennukseen ja laipaton UX läpimenevään asennukseen."Nuo betoniruuvit sun muut kiinnikkeet joita täällä tarjottu on aivan naurettavaa touhua tuohon projektiin. Osta vaan suosiolla kunnollisia naulatulppia ja kupuruuveilla nykysät ne raudat vaikka 4stä kohdasta jos siltä tuntuu niin on paljon parempi.
Esim tämmösillä kun laitat niin voin luvata että ei tule sun hyllys alas jos on kunnolla toteutettu eli ne kulmaraudat kantaa oikeesti rungosta eikä pelkästä takalevystä.
Fischer yleistulppa UX 6x50mm 20kpl
Laipallinen UX-tulppa soveltuu esiasennukseen ja laipaton UX läpimenevään asennukseen.www.puuilo.fi
Fischer DuoPower yleistulppa 6x30mm 100kpl
Kauluksellinen Fischer DUOPOWER yleistulppa kaikille alusmateriaaleille.www.puuilo.fi
Tuollaisilla betoniruuveilla rikot varmasti ne kaapeloinnit ja alkaa jo betonin luujuuden huonontuminenkin todellinen riski kun noin järeitä kiinnikkeitä paukutat vieri viereen.
Se laippa on tuo kaulus tuon toisen esimerkkitulpan seinän pintaan tulevassa päässä.Pakko kysyä vähän tyhmiä. Tuossa sanotaan: "Laipallinen UX-tulppa soveltuu esiasennukseen ja laipaton UX läpimenevään asennukseen."
Mikä on laippa ja mikä on esiasennus?
Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?Se laippa on tuo kaulus tuon toisen esimerkkitulpan seinän pintaan tulevassa päässä.
Esiasennus tarkoittaa tulpan lyömistä reikään ennen kiinnitettävää asiaa. Eli reiän poraus,tulpan lyönti reikään, kulmarauta tms. päälle, ruuvin kiristys kulmaraudasta läpi.
Noita läpimeneviä käytetään paksumpien tavaroiden kiinnitykseen. Esim. kaapistojen kiinnitykseen. Kaapeissa kiinnitys tapahtuu sidelistan ja taustalevyn läpi. jotka noin 20mm.
Kaappi seinälle, poraus, tulpan ja ruuvin lyönti läpi, ruuvin kiristys.
Ja samaa mieltä edellisten kanssa. Tuollainen kuuden millin tulppa ja yksi ruuvi/kulma olisi minun valintani. Ihan näin muutamien tuhansien kiinnityksien kokemuksella.
Onhan sen kulman toinen latta siinä kaapin/hyllykön tolpassa tms. kiinni, joka pitää asennon. Voi tuohon toki kaksikin laittaa halutessaan.Tarvii siihen kulmaan varmaan sen kaks ruuvia minimissään jotta pysyy oikeassa asennossa, muuten saattaa päästä pyörähtämään
Se pitää tulpan aivan seinäpinnassa. Hyvä jos lyhyt ruuvi tai reikä turhan syvä tms. Kätevä myös kevyisiin kiinnityksiin kipsilevyyn. Esim. itselläni on keittiön kello kipsilevyssä tuollaisella.Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?
Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?
Betoniin käy laipattomatkin ihan hyvin. Noi linkatut oli vaan esimerkit hyvän mallisista. Noita pidempiä oon itseasiassa itse käyttänyt olohuoneessa. Yhellä tuollaisella roikkuu 5,3kg kaiutin seinällä eikä ole lähtenyt mihinkään. Sun tapauksessa lyhyemmät varmaan parempia jos on riski että siellä takana menee johtoja. Sit kun reikää poraa niin se kannattaa porata suosiolla 1-2cm syvemmäksi kuin ropun pituus koska itse oon huomannut että sinne reiän perälle saattaa jäädä muhjua johon ruuvi sitten voi tökätä helposti. Toki reikä myöskin kannattaa imasta tyhjäksi imurilla ennen ropun laittamista.
jos joskus pitävyys huolettaa niin 6mm alligaattorit lupaa sen 619kg betonissa. saa laipalla ja ilman. Näitä tulee käytettyä niin kotona kun töissä kun perus Fischerit ei riitä.
Auttaisi tutkimaan ja hutkimaan, jos nyt kertoisit millaisista tulpista on kyse. Ei paljon avaa tuo kuvaus "nämä yhdet tietyt tulpat"Onko mulla paskoja kipsilevytulppia vai teenkö jotain väärin, kun poraan ensin reiän ja sen jälkeen lykkään reikään tulpan, perään ruuvi ja kiristys. Nämä yhdet tietyt tulpat tuntuvat aina lähtevän pyörimään ruuvin mukana eivätkä siis kiristy. Pienempään reikään eivät mene, vaan silloin joutuisi väkivalloin runnomaan ja tulppa menee kasaan.
En muista tällaista ongelmaa aiemmin olleen...
Siis ihan tavallisia nailontulppia.Auttaisi tutkimaan ja hutkimaan, jos nyt kertoisit millaisista tulpista on kyse. Ei paljon avaa tuo kuvaus "nämä yhdet tietyt tulpat"
Tuossahan jo tuotekuvauksessa mainitaan massiivimateriaalit, kipsilevyyn itse käyttänyt ainoastaan ns "joulukuusia"Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.
Fischer-nailontulppa SX
Nailontulppa kiinnitykseen massiivimateriaaleihin, kuten puuhun, betoniin ja kiveen.www.byggmax.fi
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.
Fischer-nailontulppa SX
Nailontulppa kiinnitykseen massiivimateriaaleihin, kuten puuhun, betoniin ja kiveen.www.byggmax.fi
Jep, kuten aiemmin todettua, niin nuo eivät ole kipsilevylle tarkoitettuja. Tuo duopower toimii jo huomattavasti paremmin niiden kuvauksessakin mainitun siivekkeen ansiosta.Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.
Fischer-nailontulppa SX
Nailontulppa kiinnitykseen massiivimateriaaleihin, kuten puuhun, betoniin ja kiveen.www.byggmax.fi
Olikos tuossa ne talon ainoat toimivat jutut... Ainakin olisi syytä tsekata valesokkeli, salaojat, alapohjan rakenne, löytyykö tasakattoa, tiilivuorauksen tuuletusrako, putkisto kaikkinensa, jne... Ilmanvaihto sinällään aika sivuseikka, mutta ehkä riittävällä tasolla saa esittelyssä pidettyä "kellari" hajun poissa.80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.