Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Jos jotain 6 tai 8 reikiä porailee niin kyllä tuo iskuporakone hoitaa homma, eikai ketään mitää poravasaraa käytä ? ;)
 
Tilanne seuraava: 1989 rakennettu talo, jonka makuuhuoneessa alkuperäiset gyprocit, joiden päälle oli asennettu paksu hieman tekstuurinen tapetti (ei lasikuitu) joka oli maalattu yli. Nykäisin tapetit pois, alla ei ollut pohjamaalia vaan ainoastaan saumat tasoitettu. Maalasin pari kertaa Nova 7:lla.

Seinissä on kuitenkin omituinen haju, en oikein osaa verrata sitä muuhun kuin johonkin tapettiliisterin/sahanpurun sekoitukseen. Haju on ainoastaan näissä kahdessa seinässä jolta nämä tapetit poistin ja maalasin. Tapetinpoistosta aikaa kuukausi, ja viimeisestä maalikerroksesta 2,5 viikkoa.

Häviääköhän tuo haju tuosta koskaan, ja mitähän sille voisi tehdä? Oma veikkaukseni on että se johtuu tuon 35v vanhan gyprocin kostumisesta tapetin poiston yhteydessä. Olisivat perkele pohjamaalanneet levynsä ennen tapetointia.. :D

Onko ulkoseiniä?
 
Kohtuu uudehkossa (4 vuotta vanha), kylmässä pihavarastossa on sisäkatto talven jäljiltä kohtuu eksoottisen näköinen pilkkuviidakko. Ilmeisesti hometta ?

onko ehdotuksia kuinka puhdistaa (mekaanisesti, aineilla), vai onko ainut vaihtoehto näyttää varastolle sytkäriä?
Näyttää sinistäjäsieneltä. Vain esteettinen haitta, hiomalla pilkut häipyy tai ainakin vaalenee huomaamattomammiksi, mutta tulee uudestaan. Jos haluat pysyvämmän ratkaisun niin rautasulfaatilla "maalaa" pinnan. Hiukan haasteellista ylöspäin kun on ihan vettä. Varoituksena, rautasulfaatti ruostuttaa raudan hetkessä ja värjää betonin ruskeaksi yhtä nopeasti.
 
Näyttää sinistäjäsieneltä. Vain esteettinen haitta, hiomalla pilkut häipyy tai ainakin vaalenee huomaamattomammiksi, mutta tulee uudestaan. Jos haluat pysyvämmän ratkaisun niin rautasulfaatilla "maalaa" pinnan. Hiukan haasteellista ylöspäin kun on ihan vettä. Varoituksena, rautasulfaatti ruostuttaa raudan hetkessä ja värjää betonin ruskeaksi yhtä nopeasti.

Korjauksena sinestäjäsieni menee syvemmälle puun sisään jolloin hiominen harvoin tuottaa mitään tulosta. Ei tuo mitään vaarallista ole, kutsutaan ns. puun harmaantumiseksi joka tapahtuu auringonvalon ja ilmankosteuden vaikutuksesta. Jos kyseessä olisi puhdas home niin se sijaitsee puun pinnalla ja lähtee pyyhkimällä/raaputtamalla pois. Ratsasulfaatti nopeuttaa tuota harmaannuttamista eli se värjää levyn kauttaaltaan harmaaksi. Lopputulos vaatii kuitenkin aikaa ja levyn kastelua jotta lopputuloksesta tulisi tasainen. En suosittele kyllä rautasulfaatin kanssa lotraamista ylösalaisin. Voi olla sotkuista puuhaa eikä tuo mitään vaaratonta ainettakaan ole.
 
Onko valkoisissa ulkomaaleissa paljon eroa eri valmistajien välillä? Prisman talomaalilla (en muista valmistajaa) maalasin viime kesänä punamultaisen piharakennuksen räystäitä ja liian kirkkaalta näyttää. Onko kaikki valkoiset ulkomaalitkin jotain maalarinvalkoista? Sävyttäähän noita tietenkin voisi, mutta olisi kiva, jos olisi valmiina suunnilleen sopivaa, kun ei se tollaisessa vanhassa "sivurakennuksessa" niin tarkkaa ole.
 
Pitää pihalle portaisiin laittaa kaitteet. Se käsijohdin tulee olee 48x148 painekyllästettyy lankkua.
Kaksi lankkua tulee päistään noin 90ast kulmaan eli sahaan ne jiiriin.
Puutavata on tuoretta ja kosteeta.
Ja kysymys.
Jos nyt sahaan ne jiiriin silleen että.ne on just nätisti niin vuoden päästä kun puu on kuivunut niin rupeeko jiiriin sahattu kohta aukeamaan tasaisesti vai aukeaako lankun pidempi osa enemmän että sauma (aukko) ei olekkaan enää tasainen?
Ymmärsikö kukaan mun onkelmaa?
Ohessa linkki projektiin.
Mun projekti
 
Pitää pihalle portaisiin laittaa kaitteet. Se käsijohdin tulee olee 48x148 painekyllästettyy lankkua.
Kaksi lankkua tulee päistään noin 90ast kulmaan eli sahaan ne jiiriin.
Puutavata on tuoretta ja kosteeta.
Ja kysymys.
Jos nyt sahaan ne jiiriin silleen että.ne on just nätisti niin vuoden päästä kun puu on kuivunut niin rupeeko jiiriin sahattu kohta aukeamaan tasaisesti vai aukeaako lankun pidempi osa enemmän että sauma (aukko) ei olekkaan enää tasainen?
Ymmärsikö kukaan mun onkelmaa?
Ohessa linkki projektiin.
Mun projekti

Sanoisin että tasaisesti aukee, mutta eipä tuota täysin voi tietää. Se aina on vähän tapauskohtasta kannattaako jiiriin sahaaminen vai onko siistimpää vaan laittaa puskuun. Terassilauta toimii ainakin ihan hyvin jiiriin sahattuna, mutta tuollaisesta noin järeestä tavarasta en osaa sanoa miten mahtaa käyttäytyä. Laita ruuveilla kiinni niin voit korjata muutaman vuoden päästä jos alkaa häiritä. Monesti tosin tahtoo olla että siinä rakennusvaiheessa kiinnostaa kovasti ulkonäkö, mutta sit kun menee muutama vuosi niin ei kukaan niitä kaiteita enään kattele kun tulee iän tuomaa patinaakin...
 
Sanoisin että tasaisesti aukee, mutta eipä tuota täysin voi tietää. Se aina on vähän tapauskohtasta kannattaako jiiriin sahaaminen vai onko siistimpää vaan laittaa puskuun. Terassilauta toimii ainakin ihan hyvin jiiriin sahattuna, mutta tuollaisesta noin järeestä tavarasta en osaa sanoa miten mahtaa käyttäytyä. Laita ruuveilla kiinni niin voit korjata muutaman vuoden päästä jos alkaa häiritä. Monesti tosin tahtoo olla että siinä rakennusvaiheessa kiinnostaa kovasti ulkonäkö, mutta sit kun menee muutama vuosi niin ei kukaan niitä kaiteita enään kattele kun tulee iän tuomaa patinaakin...
Joo totta tuo että nyt kiinnostaa näkö ja ens vuonna ei.. ihan 90 astetta ei jiiri ole eli pusku ei onnaa. Kulma noin 45ast. Luotetaan että kuivuu tasaisesti. Laitetaan nyt nolla raolla niin sit voi sahalla oikoo kunhan eka kuivuu.
 
Pitää pihalle portaisiin laittaa kaitteet. Se käsijohdin tulee olee 48x148 painekyllästettyy lankkua.
Kaksi lankkua tulee päistään noin 90ast kulmaan eli sahaan ne jiiriin.
Puutavata on tuoretta ja kosteeta.
Ja kysymys.
Jos nyt sahaan ne jiiriin silleen että.ne on just nätisti niin vuoden päästä kun puu on kuivunut niin rupeeko jiiriin sahattu kohta aukeamaan tasaisesti vai aukeaako lankun pidempi osa enemmän että sauma (aukko) ei olekkaan enää tasainen?
Ymmärsikö kukaan mun onkelmaa?
Ohessa linkki projektiin.
Mun projekti
Ei aukee tasaisesti. Värkkäsin taannoin pihaan mutterin muotoisen terassin, jonka laudat kulkevat kehän suuntaisesti. Jiiratut päät aukeavat hyvinkin epätasaiselle raolle jos lauta on juuri pakasta revittyä kestopuuta. Sitten kun vielä eri laudat ovat hiukan eri kosteudessa asennusvaiheessa nii osa saumoista aukee enemmmän kuin toiset. Eri asia sitten on kuinka paljon se harmittaa; kokemuspohjaisesti harmitus oli hyvinkin merkittävää kun laudat eka kertaa kuivuivat, mut harmitus alkaa sitten lähestymään asymptootisesti nollaa vuosien varrella.
 
Ei aukee tasaisesti. Värkkäsin taannoin pihaan mutterin muotoisen terassin, jonka laudat kulkevat kehän suuntaisesti. Jiiratut päät aukeavat hyvinkin epätasaiselle raolle jos lauta on juuri pakasta revittyä kestopuuta. Sitten kun vielä eri laudat ovat hiukan eri kosteudessa asennusvaiheessa nii osa saumoista aukee enemmmän kuin toiset. Eri asia sitten on kuinka paljon se harmittaa; kokemuspohjaisesti harmitus oli hyvinkin merkittävää kun laudat eka kertaa kuivuivat, mut harmitus alkaa sitten lähestymään asymptootisesti nollaa vuosien varrella.
Tätä vähä epäilinkin.. 31astetta oli kulma johon ne tuli. Laitoin ihan kii puut niin suoristetaan sit ku lähtee kuivuu
 
Tilanne seuraava: 1989 rakennettu talo, jonka makuuhuoneessa alkuperäiset gyprocit, joiden päälle oli asennettu paksu hieman tekstuurinen tapetti (ei lasikuitu) joka oli maalattu yli. Nykäisin tapetit pois, alla ei ollut pohjamaalia vaan ainoastaan saumat tasoitettu. Maalasin pari kertaa Nova 7:lla.

Seinissä on kuitenkin omituinen haju, en oikein osaa verrata sitä muuhun kuin johonkin tapettiliisterin/sahanpurun sekoitukseen. Haju on ainoastaan näissä kahdessa seinässä jolta nämä tapetit poistin ja maalasin. Tapetinpoistosta aikaa kuukausi, ja viimeisestä maalikerroksesta 2,5 viikkoa.

Häviääköhän tuo haju tuosta koskaan, ja mitähän sille voisi tehdä? Oma veikkaukseni on että se johtuu tuon 35v vanhan gyprocin kostumisesta tapetin poiston yhteydessä. Olisivat perkele pohjamaalanneet levynsä ennen tapetointia.. :D
Mulla kävi sama vanhassa talossa. Suihkuttelin BioComb-nimistä hajunpoistoainetta pariin otteeseen joka paikkaan, niin haju pikku hiljaa lähti. Kyllä siinäkin pari kk taisi mennä...
 
Olis tarkoitus kiinnittää kaksi järeämpää kulmarautaa kuvan seinään erilaisten pistorasioiden yläpuolelle. Raudoista tulisi takaseinän kannatintuki toiselle kuvassa näkyvän kaltaiselle kirjahyllylle, joka tarkoitus asentaa ko. rasioiden ja keskuslämmityspatterin vuoksi vasemmalle viereen jäävän kirjahyllyn alimman oven yläreunan korkeudelle. Eteen tulee jalat.

Itse kysymys on se, että yritän selvittää mihin kohti tuossa seinää voi porata, erityisesti rikkomatta oletettavasti rasioilta ylöspäin nousevia Ethernet-, antenni- ja valovirtaläpivientejä? Pitäis varmaan porata 3-4 n. 10 mm reikää kiviseinäankkureita varten per yksi kulmarauta, mitä tulee 2 kpl, kuvassa molempiin laitoihin n. 50 cm etäisyydelle toisistaan, ts. vasemman laidan kulmaraudan paras paikka olis lähtökotaisesti suoraan Ethernet-rasioiden yläpuolelle, oikean laidan rauta taas lähelle huoneen nurkkaa, missä rasioita alapuolella ei ole. Vaikka kaikissa liittimissä kulki jonkin verran virtaakin, niin en siltikään saanut yhtä ainoaa sähköjohtoindikaatiota kummallakaan kuvan rakenneilmaisimella. Boschin GMS 120:stä ei ollut tässä mitään hyötyä, koska näytti melkein koko ajan jotain löydöstä, mutta vähän pro-tasoisempi D-Tect 120 antoi sentään selkeämpiä tuloksia, mitkä merkattu seinään. Neliöity risti näytön keskellä taitaa olla vahvimman havainnon merkki. Näyttäis siltä, että sekä vaaka että mahd. pystysuunnassa menee 15 cm välein tukiraudat betonissa, vai mitä mieltä olette? Saisko noista muista merkinnöistä osviittaa siitä, meneekö johdot seinän sisässä rasioilta ylöspäin vai ei? Oletettuja tukirautahavaintoja merkkaavat lyijykynäviivat on seinässä oikeissa kohdin, mutta ristit ja neliöidyt ristit on kohdallaan vain vaakasuunnassa, ja pystysuunnassa n. 4 cm havaintokohtaa korkeammalla, koska tuossa ilmaisimessa havaintokohta on näytön keskellä.

 
Viimeksi muokattu:
Ota rasioiden kalusteita sen verran irti että näet mihin suuntaan johdot (putket) lähtevät. 80% todennäköisyydellä menevät pystysuoraan ylöspäin, jonkun sentin saattavat luikerrella seinän sisällä. Ryhmän sulake alas ennen kuin pistorasioita avaat. Aika helposti sen sieltä näkee.

Tukirautoja kutsutaan harjateräksiksi ja niitä on tyypillisesti 100-200mm jaolla ruutuna seinässä.

Kun tulevassa hyllyssä on etujalat niin ei ole mitään tarvetta tikata niitä kulmarautoja täyteen kiinnikkeitä, 2 kiinnikettä / kulma on hyvinkin riittävä.
 
Ota rasioiden kalusteita sen verran irti että näet mihin suuntaan johdot (putket) lähtevät. 80% todennäköisyydellä menevät pystysuoraan ylöspäin, jonkun sentin saattavat luikerrella seinän sisällä. Ryhmän sulake alas ennen kuin pistorasioita avaat. Aika helposti sen sieltä näkee.

Tukirautoja kutsutaan harjateräksiksi ja niitä on tyypillisesti 100-200mm jaolla ruutuna seinässä.

Kun tulevassa hyllyssä on etujalat niin ei ole mitään tarvetta tikata niitä kulmarautoja täyteen kiinnikkeitä, 2 kiinnikettä / kulma on hyvinkin riittävä.

Kiitti kommentista. Kaapin kokonaispainoksi voisi etukäteen arvioida maks. 80kg, missä jo varmaankin varmuusvara. Tuossa punnitsin samanlaisesta kaapista yhden kirjoja täyteen ahdetun hyllyllisen painon, niin sain ~25kg. Kaappiin voi tulla 2-3 täyttä hyllyllistä kirjoja, plus muuta sälää, ja nehän ovat kiinni takaseinässä, eli kuormitus painottuu kaapin takaosaan. Eli mielellään vähän ylijäreä, kuin että pettää.

Lähden ekaks kokeilemaan kulmaraudalle tarvittavien reikiä poraamista parhaaseen paikkaan, eli tuohon Ethernet-rasian yläpuolelle, mikä olisi just asennettavan kaapin takaseinän laidan sisäpuolella. Koitan parhaani mukaan olla poraamatta ihan suoraan rakenneilmaisimen antamien osumien kohdalle, ja hitaasti ja varovasti. Sitä varten tuskin tarvii ottaa mitään pois päältä sähkökaapista, kun tuo on pelkkä Ethernet-kaapelin läpivienti kaapin laskulta rasialle. Enkä sitä edes itse tarvitse vaikka menisi rikki, mutta sanomista toki tulisi.
 
Kiitti kommentista. Kaapin kokonaispainoksi voisi etukäteen arvioida maks. 80kg, missä jo varmaankin varmuusvara. Tuossa punnitsin samanlaisesta kaapista yhden kirjoja täyteen ahdetun hyllyllisen painon, niin sain ~25kg. Kaappiin voi tulla 2-3 täyttä hyllyllistä kirjoja, plus muuta sälää, ja nehän ovat kiinni takaseinässä, eli kuormitus painottuu kaapin takaosaan. Eli mielellään vähän ylijäreä, kuin että pettää.
Ei ole väärin liioitella kiinnityksissä, mutta muutama sana siitä miten mitätön tuollainen 80kg kuorma on. Yksi laadukas 6mm nailontulppa 5mm ruuvilla antaa vetolujuutta 50-80kg, varovaisesti ilmaisten. Hylly aiheuttaa pääosin leikkausta, jonka voidaan olettaa olevan vähintään sama kuin vetolujuus. Mutta ei vara venettä kaada.
 
Ei ole väärin liioitella kiinnityksissä, mutta muutama sana siitä miten mitätön tuollainen 80kg kuorma on. Yksi laadukas 6mm nailontulppa 5mm ruuvilla antaa vetolujuutta 50-80kg, varovaisesti ilmaisten. Hylly aiheuttaa pääosin leikkausta, jonka voidaan olettaa olevan vähintään sama kuin vetolujuus. Mutta ei vara venettä kaada.

Pitäisköhän tuossa tapauksessa sitten laittaa tulpilla? Riittäis varmaankin sekä lyhyempi että kapeampi reikä, kuin kiviseinäankkureilla. Onnistumisen todennäköisyydet vois parantua sen suhteen, ettei noi seinäpinnan takana menevät kaapelikäytävät sun muut satu kohdille ja aiheuta ongelmia. Nähdäkseni tuossa ruuviin kohdistuu suureksi osaksi juurikin poikittaiskuormaa. Kiviseinäankkuri kohdistaa lisäks sivuille niin rajun pistemäisen laajenemispaineen, että jos seinä ei ole ympärillä vahvaa umpibetonia, niin huolettaa että voi lohjeta.

Tämmösiä siis meinasin alkuun käyttää:
1715098534285.png
 
Jos sulla on kunnon betoniseinä niin pienillä nailontulpalla pärjäät, ei tarvi missään nimessä tuollaista mahdotonta ankkuria.

Täälläkin tosiaan aivan yliampuvia kiinnitysratkaisuja ihmiset olettaa tarvitsevan.

Jos nyt vaikka puuruuvia käyttää verrokkina niin isohko nuljaantunut ruuvi ei tule lankusta ulos, ennemmin se katkee tai kanta lähtee metrisellä sorkkaraudalla siitä.
 
Tuo on kiila-ankkuri joiden kapasiteetti on sadoissa kiloissa. Proppu ja ruuvi on oikeampi valinta.
 
Nykyisin jos ei pakko ole niin ei työmaalla noiden nailontulppien kanssa tarvi nysvätä, betoniruuvit moiset korvanneet.
Tuossa nyt fischerin esitteestä:
Näyttökuva 2024-05-07 200445.png


6mm betoniruuvi täysin upotettuna, yksi ruuvi kestää vetoa 240 kiloa ja leikkauslujuutta 630 kiloa. Jos laitat kaksi per kulmarauta niin osaat suorittaa kertolaskun minkälaisia lyijypainoja sun pitää kaappi lastata täyteen, hyllyt sieltä ennemmin antaa periksi :)
 
Nykyisin jos ei pakko ole niin ei työmaalla noiden nailontulppien kanssa tarvi nysvätä, betoniruuvit moiset korvanneet.
Tuossa nyt fischerin esitteestä:
Näyttökuva 2024-05-07 200445.png


6mm betoniruuvi täysin upotettuna, yksi ruuvi kestää vetoa 240 kiloa ja leikkauslujuutta 630 kiloa. Jos laitat kaksi per kulmarauta niin osaat suorittaa kertolaskun minkälaisia lyijypainoja sun pitää kaappi lastata täyteen, hyllyt sieltä ennemmin antaa periksi :)

Kiitos näistä. Onkin uusi tuttavuus. Pitää lähteä etsimään noita kaupoilta: Pienin reikä + suurin kestävyys, helppo valinta.
 
Tosin noita saatta olla aika tuska laitella jos ei ole iskävää ruuvinväännintä.
Menee kyllä räikällä, sillä joutuu isompia pultteja aina kiristämään kun nuhapumppunakutteesta loppuu vääntö. Tuohon tarkoitukseen kannattaa ostaa kaikkein lyhkäisimpiä mitä kaupasta löytää ja mielellään tuolla kuusiokantapäällä.

Ne torx-päiset särkee halpiskärjet heti ja makitan impactiktin vaikka mainostetaan muka 10x kestävämpinä niin paskaksi menee nekin. Varmasti jollain valmistajalla on tietysti olemassa sellaisiakin torxeja jotka kestää, mutta ite valkkaan aina jos mahdollista kuusiokantaisen.
 
Menee kyllä räikällä, sillä joutuu isompia pultteja aina kiristämään kun nuhapumppunakutteesta loppuu vääntö. Tuohon tarkoitukseen kannattaa ostaa kaikkein lyhkäisimpiä mitä kaupasta löytää ja mielellään tuolla kuusiokantapäällä.

Ne torx-päiset särkee halpiskärjet heti ja makitan impactiktin vaikka mainostetaan muka 10x kestävämpinä niin paskaksi menee nekin. Varmasti jollain valmistajalla on tietysti olemassa sellaisiakin torxeja jotka kestää, mutta ite valkkaan aina jos mahdollista kuusiokantaisen.
Mutta seinän tarvii olla sitten jotain betonielementtiä, jos johonkin paikallaan muurattuun 60-luvun seinään noita meinaa ruuvata, niin ei kyllä tartu. Elementtiseinään kyllä ehkä paras ratkaisu.
 
6mm betoniruuvi on myös helppo vääntää poikki, varsinkin vahvalla vääntimellä. Ne on niin kovaksi karkaistua että sitkeyttä ei paljoa löydy. Päälle kulunut terä, jolloin reikä hiukan alimittainen. Joidenkin valmistajien erissä ollut myös vetyhaurastumista.

Betoniruuvi on tullut vakiokiinnikkeeksi työmailla. Kapasiteetit riittää melkeinpä aina ja käyttö on helppoa ja nopeaa. Kotikäytössä proppu on vielä ihan kelpo valinta, sitä itsekin pääosin käytän. Betoniruuvin puoleen käännyn jos kanta jää piiloon ja tilanne vaatii.
 
Tosin noita saatta olla aika tuska laitella jos ei ole iskävää ruuvinväännintä.

Ajattelin laittaa kahdella 6x40 tai x60 -betoniruuvilla per kulmarauta. Löytyy 2 iskevää porakonetta, Makitan HR2611FT (800W) ja Boschin GSB 13 RE (600W). Onks noi liian järeitä?

Eikse iskeminen riko siihen betoniin muodostuvat sisäkierteet, vai kiertyykse betoniruuvi samalla joka iskun kohdalla just niin nätisti, että etenee kierteitä myöten, ei vasten? Oisko kuitenkin parempi koittaa räikällä, jos tuntuu että suostuu menemään sellaisella voimalla, missä ei vielä riskiä kannan katkeamisesta? Jos iskuporakoneella, niin varmaan aika pienet kierrokset ja varovasti, vai? Ja 6mm betoniruuville porataan reikä 6mm kiviterällä?

Ja seinät on täällä lähtökohtaisesti ihan vankkoja, nykyaikaisia elementtejä. Kyseessä 2010-luvulla valmistunut kertsi.
 
Ajattelin laittaa kahdella 6x40 tai x60 -betoniruuvilla per kulmarauta. Löytyy 2 iskevää porakonetta, Makitan HR2611FT (800W) ja Boschin GSB 13 RE (600W). Onks noi liian järeitä?

Eikse iskeminen riko siihen betoniin muodostuvat sisäkierteet, vai kiertyykse betoniruuvi samalla joka iskun kohdalla just niin nätisti, että etenee kierteitä myöten, ei vasten? Oisko kuitenkin parempi koittaa räikällä, jos tuntuu että suostuu menemään sellaisella voimalla, missä ei vielä riskiä kannan katkeamisesta? Jos iskuporakoneella, niin varmaan aika pienet kierrokset ja varovasti, vai? Ja 6mm betoniruuville porataan reikä 6mm kiviterällä?

Ja seinät on täällä lähtökohtaisesti ihan vankkoja, nykyaikaisia elementtejä. Kyseessä 2010-luvulla valmistunut kertsi.
Hieman jos viitsisi itse googlata niin ei ole pahitteeksi :) Tiesitkö nämä 6 asiaa betoniruuveista? - Sormat | Kiinnitystarvikkeet
"Betoniruuvin kokomerkintä ilmoittaa käytettävän poranterän halkaisijan. Esim. S-CSA 8 à 8 mm betoniporanterä. "
"Betoniruuvien asentamiseen suosittelemme käyttämään sopivan kokoista iskevää ruuvinväännintä"
 
Ajattelin laittaa kahdella 6x40 tai x60 -betoniruuvilla per kulmarauta. Löytyy 2 iskevää porakonetta, Makitan HR2611FT (800W) ja Boschin GSB 13 RE (600W). Onks noi liian järeitä?

Eikse iskeminen riko siihen betoniin muodostuvat sisäkierteet, vai kiertyykse betoniruuvi samalla joka iskun kohdalla just niin nätisti, että etenee kierteitä myöten, ei vasten? Oisko kuitenkin parempi koittaa räikällä, jos tuntuu että suostuu menemään sellaisella voimalla, missä ei vielä riskiä kannan katkeamisesta? Jos iskuporakoneella, niin varmaan aika pienet kierrokset ja varovasti, vai? Ja 6mm betoniruuville porataan reikä 6mm kiviterällä?

Ja seinät on täällä lähtökohtaisesti ihan vankkoja, nykyaikaisia elementtejä. Kyseessä 2010-luvulla valmistunut kertsi.
Iskuporakone varmaan rikkookin sisäkierteet, kun tekee sisään-ulos liikettä. Iskevä ruuvinväännin taasen nakuttaa kierteen suuntaisesti.
 
Nuo betoniruuvit sun muut kiinnikkeet joita täällä tarjottu on aivan naurettavaa touhua tuohon projektiin. Osta vaan suosiolla kunnollisia naulatulppia ja kupuruuveilla nykysät ne raudat vaikka 4stä kohdasta jos siltä tuntuu niin on paljon parempi.
Esim tämmösillä kun laitat niin voin luvata että ei tule sun hyllys alas jos on kunnolla toteutettu eli ne kulmaraudat kantaa oikeesti rungosta eikä pelkästä takalevystä.



Tuollaisilla betoniruuveilla rikot varmasti ne kaapeloinnit ja alkaa jo betonin luujuuden huonontuminenkin todellinen riski kun noin järeitä kiinnikkeitä paukutat vieri viereen.
 
Nuo betoniruuvit sun muut kiinnikkeet joita täällä tarjottu on aivan naurettavaa touhua tuohon projektiin. Osta vaan suosiolla kunnollisia naulatulppia ja kupuruuveilla nykysät ne raudat vaikka 4stä kohdasta jos siltä tuntuu niin on paljon parempi.
Esim tämmösillä kun laitat niin voin luvata että ei tule sun hyllys alas jos on kunnolla toteutettu eli ne kulmaraudat kantaa oikeesti rungosta eikä pelkästä takalevystä.



Tuollaisilla betoniruuveilla rikot varmasti ne kaapeloinnit ja alkaa jo betonin luujuuden huonontuminenkin todellinen riski kun noin järeitä kiinnikkeitä paukutat vieri viereen.
Pakko kysyä vähän tyhmiä. Tuossa sanotaan: "Laipallinen UX-tulppa soveltuu esiasennukseen ja laipaton UX läpimenevään asennukseen."
Mikä on laippa ja mikä on esiasennus?
 
Pakko kysyä vähän tyhmiä. Tuossa sanotaan: "Laipallinen UX-tulppa soveltuu esiasennukseen ja laipaton UX läpimenevään asennukseen."
Mikä on laippa ja mikä on esiasennus?
Se laippa on tuo kaulus tuon toisen esimerkkitulpan seinän pintaan tulevassa päässä.
Esiasennus tarkoittaa tulpan lyömistä reikään ennen kiinnitettävää asiaa. Eli reiän poraus,tulpan lyönti reikään, kulmarauta tms. päälle, ruuvin kiristys kulmaraudasta läpi.
Noita läpimeneviä käytetään paksumpien tavaroiden kiinnitykseen. Esim. kaapistojen kiinnitykseen. Kaapeissa kiinnitys tapahtuu sidelistan ja taustalevyn läpi. jotka noin 20mm.
Kaappi seinälle, poraus, tulpan ja ruuvin lyönti läpi, ruuvin kiristys.

Ja samaa mieltä edellisten kanssa. Tuollainen kuuden millin tulppa ja yksi ruuvi/kulma olisi minun valintani. Ihan näin muutamien tuhansien kiinnityksien kokemuksella.
 
Tarvii siihen kulmaan varmaan sen kaks ruuvia minimissään jotta pysyy oikeassa asennossa, muuten saattaa päästä pyörähtämään
 
Hyviä pointteja kaikilla, ja taas vähän viisastui. Eiköhän näistä saa sovellettua onnistuneen lopputuloksen. Laitan kuvat lopputuloksesta, jahka pääsen kaupoille ja hakemaan tarvikkeet ja asennukset tehtyä. Maalatut etujalatkin odottavat toisaalla valmiina.
 
Se laippa on tuo kaulus tuon toisen esimerkkitulpan seinän pintaan tulevassa päässä.
Esiasennus tarkoittaa tulpan lyömistä reikään ennen kiinnitettävää asiaa. Eli reiän poraus,tulpan lyönti reikään, kulmarauta tms. päälle, ruuvin kiristys kulmaraudasta läpi.
Noita läpimeneviä käytetään paksumpien tavaroiden kiinnitykseen. Esim. kaapistojen kiinnitykseen. Kaapeissa kiinnitys tapahtuu sidelistan ja taustalevyn läpi. jotka noin 20mm.
Kaappi seinälle, poraus, tulpan ja ruuvin lyönti läpi, ruuvin kiristys.

Ja samaa mieltä edellisten kanssa. Tuollainen kuuden millin tulppa ja yksi ruuvi/kulma olisi minun valintani. Ihan näin muutamien tuhansien kiinnityksien kokemuksella.
Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?
 
Tarvii siihen kulmaan varmaan sen kaks ruuvia minimissään jotta pysyy oikeassa asennossa, muuten saattaa päästä pyörähtämään
Onhan sen kulman toinen latta siinä kaapin/hyllykön tolpassa tms. kiinni, joka pitää asennon. Voi tuohon toki kaksikin laittaa halutessaan.

Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?
Se pitää tulpan aivan seinäpinnassa. Hyvä jos lyhyt ruuvi tai reikä turhan syvä tms. Kätevä myös kevyisiin kiinnityksiin kipsilevyyn. Esim. itselläni on keittiön kello kipsilevyssä tuollaisella.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos! Olen itse käyttänyt yleensä kodin tarpeissa aina noita laipattomia. Onko siitä laipasta jotain etua tuommoisessa esiasennuksessa verrattuna laipattomaan?

Laipallisen etu on esim. siinä että jos laitat kipsiseinään tai muuhun materiaaliin missä on onttoa takana niin proppu ei luiskahda sinne reiän läpi heti kun tökkäät ruuvin siihen, miten käy helposti laipattoman kanssa.
 
Betoniin käy laipattomatkin ihan hyvin. Noi linkatut oli vaan esimerkit hyvän mallisista. Noita pidempiä oon itseasiassa itse käyttänyt olohuoneessa. Yhellä tuollaisella roikkuu 5,3kg kaiutin seinällä eikä ole lähtenyt mihinkään. Sun tapauksessa lyhyemmät varmaan parempia jos on riski että siellä takana menee johtoja. Sit kun reikää poraa niin se kannattaa porata suosiolla 1-2cm syvemmäksi kuin ropun pituus koska itse oon huomannut että sinne reiän perälle saattaa jäädä muhjua johon ruuvi sitten voi tökätä helposti. Toki reikä myöskin kannattaa imasta tyhjäksi imurilla ennen ropun laittamista.
 
Betoniin käy laipattomatkin ihan hyvin. Noi linkatut oli vaan esimerkit hyvän mallisista. Noita pidempiä oon itseasiassa itse käyttänyt olohuoneessa. Yhellä tuollaisella roikkuu 5,3kg kaiutin seinällä eikä ole lähtenyt mihinkään. Sun tapauksessa lyhyemmät varmaan parempia jos on riski että siellä takana menee johtoja. Sit kun reikää poraa niin se kannattaa porata suosiolla 1-2cm syvemmäksi kuin ropun pituus koska itse oon huomannut että sinne reiän perälle saattaa jäädä muhjua johon ruuvi sitten voi tökätä helposti. Toki reikä myöskin kannattaa imasta tyhjäksi imurilla ennen ropun laittamista.

jos joskus pitävyys huolettaa niin 6mm alligaattorit lupaa sen 619kg betonissa. saa laipalla ja ilman. Näitä tulee käytettyä niin kotona kun töissä kun perus Fischerit ei riitä.

 
Onko mulla paskoja kipsilevytulppia vai teenkö jotain väärin, kun poraan ensin reiän ja sen jälkeen lykkään reikään tulpan, perään ruuvi ja kiristys. Nämä yhdet tietyt tulpat tuntuvat aina lähtevän pyörimään ruuvin mukana eivätkä siis kiristy. Pienempään reikään eivät mene, vaan silloin joutuisi väkivalloin runnomaan ja tulppa menee kasaan.

En muista tällaista ongelmaa aiemmin olleen...
 
Onko mulla paskoja kipsilevytulppia vai teenkö jotain väärin, kun poraan ensin reiän ja sen jälkeen lykkään reikään tulpan, perään ruuvi ja kiristys. Nämä yhdet tietyt tulpat tuntuvat aina lähtevän pyörimään ruuvin mukana eivätkä siis kiristy. Pienempään reikään eivät mene, vaan silloin joutuisi väkivalloin runnomaan ja tulppa menee kasaan.

En muista tällaista ongelmaa aiemmin olleen...
Auttaisi tutkimaan ja hutkimaan, jos nyt kertoisit millaisista tulpista on kyse. Ei paljon avaa tuo kuvaus "nämä yhdet tietyt tulpat"
 
Auttaisi tutkimaan ja hutkimaan, jos nyt kertoisit millaisista tulpista on kyse. Ei paljon avaa tuo kuvaus "nämä yhdet tietyt tulpat"
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.

 
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.

Tuossahan jo tuotekuvauksessa mainitaan massiivimateriaalit, kipsilevyyn itse käyttänyt ainoastaan ns "joulukuusia"

Jos taas jotain painavaa pitää kiinittää niin katselisin levyn taakse leviäviä kiinikeitä

 
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.


Käytä duopowereita kipsilevyyn. tai alligaattoreita tai mollyankkureita tai duoteccejä. mutta älä noita.


 
Kyllä nuokin toimivat kipsilevyssä, mutta reiän pitää olla oikean kokoinen eli se mikä tuossa paketin kyljessä mainitaan (näyttäisi olevan 6mm reikä). Poratessa pitää olla tarkkana että terä ei pääse "vispaamaan" jolloin reikä suurenee isommaksi. Ruuvin pitää olla myöskin suhteellisen paksu jotta se roppu laajenee ruuvatessa. Luultavasti 4,5-5mm ruuvi toimii tuossa. Alussa voi tukea tuota roppua kädellä tuosta kauluksesta jos roppu ei meinaa pysyä paikoillaan. Pelkkään kipsilevyyn ei sitten voi mitään kauhean raskasta laittaa, mutta jos tarkoitus tauluja ripustaa niin toimii hyvin.
 
Siis ihan tavallisia nailontulppia.
Toisen brandin vastaavat tuntuvat toimivan normaalisti. Kuuluuko näiden siis edes toimia kipsilevyssä vai onko nämä johonkin petonkiin tarkoitettuja.

Jep, kuten aiemmin todettua, niin nuo eivät ole kipsilevylle tarkoitettuja. Tuo duopower toimii jo huomattavasti paremmin niiden kuvauksessakin mainitun siivekkeen ansiosta.
Raskaammille kiinnityksille sitten oikea kipsilevytulppa kiinnitettävän esineen mukaan.
 
Niinpä tietysti. En muista koska olisin viimeksi kiinnitellyt noilla muovitulpilla yhtään mitään, kun olen käyttänyt myös noita levyankkureita, niin näköjään vihkoonhan se meni ja tuote väärä. Kiitos korjauksesta
 
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
 
80-luvun tiilitalo poistopuhallus liesituulettimen kautta. Jälkiasennettu jotain vuosia sitten Finluft korvausilmaventtiilejä. Jollain kokemusta tällaisesta, voiko olla riski rakenteille vai ihan ok? Tällainen talo olisi vaan kaupan.
Olikos tuossa ne talon ainoat toimivat jutut... Ainakin olisi syytä tsekata valesokkeli, salaojat, alapohjan rakenne, löytyykö tasakattoa, tiilivuorauksen tuuletusrako, putkisto kaikkinensa, jne... Ilmanvaihto sinällään aika sivuseikka, mutta ehkä riittävällä tasolla saa esittelyssä pidettyä "kellari" hajun poissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 807
Viestejä
4 566 313
Jäsenet
75 024
Uusin jäsen
Tähtisaari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom