Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Betoluxilla tuli oman tallin lattia vedettyä. Ensin peittaus sopivalla hapolla ja 2x maalaus päälle. Kuntosalin puolella on kumimattoa vielä päällä, pelkkä betoni maalattuna vähän ikävä tuohon käyttöön.
Kuntosalialueelle tulee siis 50mm kumimatto päälle. Tarkoitus on vain saada tuo pölyäminen pois
 
Eristän vajan nukkumakäyttöön, koko noin 4m2. Harjakatto tiputetaan alas tasaiseksi. Ilmanvaihdosta pari kysymystä:

Miten tuloilma/poistoilmaventtiilit pitäisi sijoittaa? Ajatus oli laittaa tuloilmaventtiili jalkopäähän oven viereen noin 0,5m korkeudelle. Poistoilma toiseen päähän kattoon. Kiertääkö ilma ilman puhallinta?

Alunperin olin miettinyt, että poistoilma tapahtuu suoraan välikattoon ja katon harjan alla seinässä on tuuletusritilä ulkoilmaan. Ajatuksena oli, että kesällä lämpenevä huopakatto lämmittäisi ilmaa välikatossa, ja tämä aiheuttaisi konvektion ja imisi ilmaa eristetystä tilasta. Toimiiko näin, vai pitäisikö poistoilma ohjata tuuletusritilälle putken avulla? Onko riski, että välikatosta alkaa viileämmällä puskemaan kylmä ilma sisään ja kierto menee sekaisin?

Yhtenä ajatuksena myös rakentaa aurinkolämmitin tuloilmaventtiilin yhteyteen, mutta tämä lähinnä kuivattelee rakenteita talvikaudella. Eli kesän osalta pitäisi kierto vielä saada kuntoon.
 
Onko kenelläkään kokemuksia ison parven rakentamisesta kerrostaloyksiöön? Kiinnostaisi tietää toteutuneita kustannuksia tai asioita, jotka täytyy tai kannattaa huomioida.

Minulla on yksi 28-neliöinen keskustakohde, jossa on noin 3,5 metrin huonekorkeus ja lähes koko kämppä yhtä tilaa. Alkovia ei ole, ja itseä on vähän harmittanut huono tila asukkaan sängylle. Parvella saisi valtavasti lisätilaa käyttöön.

Vuokralainen lähtenee kesäkuun alkuun mennessä ja voisin saada houkuteltua yhden eläköityneen työkaverin innostumaan uudenlaisesta projektista. Taitava kaveri tekemään kaikenlaista puun kanssa ja hyvinkin voisi kuukauden siinä puuhata kun otollinen vuokrausaika on ennemmin heinä- kuin kesäkuu.
 
Eristän vajan nukkumakäyttöön, koko noin 4m2. Harjakatto tiputetaan alas tasaiseksi. Ilmanvaihdosta pari kysymystä:

Miten tuloilma/poistoilmaventtiilit pitäisi sijoittaa? Ajatus oli laittaa tuloilmaventtiili jalkopäähän oven viereen noin 0,5m korkeudelle. Poistoilma toiseen päähän kattoon. Kiertääkö ilma ilman puhallinta?

Alunperin olin miettinyt, että poistoilma tapahtuu suoraan välikattoon ja katon harjan alla seinässä on tuuletusritilä ulkoilmaan. Ajatuksena oli, että kesällä lämpenevä huopakatto lämmittäisi ilmaa välikatossa, ja tämä aiheuttaisi konvektion ja imisi ilmaa eristetystä tilasta. Toimiiko näin, vai pitäisikö poistoilma ohjata tuuletusritilälle putken avulla? Onko riski, että välikatosta alkaa viileämmällä puskemaan kylmä ilma sisään ja kierto menee sekaisin?

Yhtenä ajatuksena myös rakentaa aurinkolämmitin tuloilmaventtiilin yhteyteen, mutta tämä lähinnä kuivattelee rakenteita talvikaudella. Eli kesän osalta pitäisi kierto vielä saada kuntoon.

Paras on jos veät suoraan katolle riittävän pitkällä putkella jotta tulee luontainen imu. Ei niitä sisäilmoja minnekkään välikattoon kannata johtaa. Ylös seinään voi myös tehdä reiän, mutta ei välttämättä ole kovin hyvä veto useilla keleillä ainakaan ilman puhallinta.
 
  • Tykkää
Reactions: vlz
Paras on jos veät suoraan katolle riittävän pitkällä putkella jotta tulee luontainen imu. Ei niitä sisäilmoja minnekkään välikattoon kannata johtaa. Ylös seinään voi myös tehdä reiän, mutta ei välttämättä ole kovin hyvä veto useilla keleillä ainakaan ilman puhallinta.
Painovoimasen ilmanvaihdon vetohan on riippuvainen lämpötilaerosta ja korkeudesta, joskin osin auttaa varmasti poisto katolle ilman liikkeiden avustuksella. Laittaisin itsekin poiston katosta läpi jos mahdollista.
 
Painovoimasen ilmanvaihdon vetohan on riippuvainen lämpötilaerosta ja korkeudesta, joskin osin auttaa varmasti poisto katolle ilman liikkeiden avustuksella. Laittaisin itsekin poiston katosta läpi jos mahdollista.
Läpivienti vanhaan huopakattoon kuulostaa kyllä isolta lisähommalta, jos siitä meinaa saada tiiviinkin :hmm: ainakin fiilis näin ilman kokemusta
 
Valmiin läpiviennin ostaa vaan putkelle, helppo homma. Esim tän tyylinen Katon läpivientitiiviste 45-100mm ja pätkä 100mm viemäriputkee. Sit jos haluu hifistellä niin metalliputkee ja joku astetta laadukkaampi läpivientisarja.
On siinä silti oma hommansa saada tuo tiiviiksi huopakatolle, todennäköisesti ei saa ja muutaman vuoden päästä valuu yläpuolen saumasta vedet sisään.
 
On siinä silti oma hommansa saada tuo tiiviiksi huopakatolle, todennäköisesti ei saa ja muutaman vuoden päästä valuu yläpuolen saumasta vedet sisään.
Tätä minäkin pelkään ja taidan pitäytyä seinäräppänässä. Voisikohan sen vetoa parantaa sillä, että vetääkin putken ulos seinästä ja mutkalla jatkaa pystysuoraa piippua?
 
Tietysti jos tuo läpivienti on lähellä "harjaa" niin sieltä asti vetää uuden huovan tuon läpivientitiivisteen yli, näin siitä saa kotikommervenkein pelkällä toholla ihan hyvän, kauttaaltaan liimattava huopa (esim Kerabit 5100 T | Pintakermit | Loivat katot | Katot | Tuotteet | Asiakas rulla vaan maksaa ihan hitosti tarpeeseen nähden) parantaa lopputulosta. Bitumikitin kanssa pelaaminen decadia huonompi vaihtoehto, pakkanen ja veden jäätyminen koloihin repii tuota kittiä helpommin auki ja muutaman talven ja sulamisvesien jäätymisen jälkeen siellä äkkiä on veden mentävä reikä huopasoiron alla, sulatettu bitumi olisi kitin sijasta se oikea vaihtoehto, se on vaan kotivälinein vähän tekemätön paikka.
 
Tietysti jos tuo läpivienti on lähellä "harjaa" niin sieltä asti vetää uuden huovan tuon läpivientitiivisteen yli, näin siitä saa kotikommervenkein pelkällä toholla ihan hyvän, kauttaaltaan liimattava huopa (esim Kerabit 5100 T | Pintakermit | Loivat katot | Katot | Tuotteet | Asiakas rulla vaan maksaa ihan hitosti tarpeeseen nähden) parantaa lopputulosta. Bitumikitin kanssa pelaaminen decadia huonompi vaihtoehto, pakkanen ja veden jäätyminen koloihin repii tuota kittiä helpommin auki ja muutaman talven ja sulamisvesien jäätymisen jälkeen siellä äkkiä on veden mentävä reikä huopasoiron alla, sulatettu bitumi olisi kitin sijasta se oikea vaihtoehto, se on vaan kotivälinein vähän tekemätön paikka.

Siis ei noi läpiviennit tarvii erillistä huopaa. Harjan vierestä vaan läpi. Markkinoilla on useita jälkiasennusläpivientejä saatavilla jotka kaikki asennetaan huovan päälle.
 
Siis ei noi läpiviennit tarvii erillistä huopaa. Harjan vierestä vaan läpi. Markkinoilla on useita jälkiasennusläpivientejä saatavilla jotka kaikki asennetaan huovan päälle.
Mä nyt vaan olen nähnyt parin ”tuollaisen” vuotavan niin luottoa ei ole. Mitä loivempi katto (kuten huopakatot yleensä ovat) niin sen parempi mahis mennä vihkoon. Tietysti jos sen saa niin lähelle harjaa että laippa menee sen yli niin sitten. Mutta jos tuo tulee esim 2m harjalta niin vetämällä 2,5m huovan tuohon päälle harjalta asti niin tulee ”takuulla” tiivis, kulut alle satkun.
 
Tiedä sitten onko tämä oikea ketju kysyä asiasta, mutta onko esim. jollain maalla asuvalla kokemusta miten päällystää tie joka kulkee kahden pellon välissä, niin ettei se kasva ruohoa nyt tai tulevaisuudessa? Nykyisellään kyseinen tie nimittäin suht ärsyttävä kesäisin, kun pitkää tietä saa ajalle ruohonleikkurilla edes takaisin. (Pellot naapureiden omistuksessa.)
 
Jos se tie kuitenkin kantaa hyvin, niin kannata kun lanata ja uutta mursketta. Tai jos oikeen haluu rahaa käyttää niin kuorii vähän vanhaa pois ja laittaa suodatinkankaan ja uutta mursketta. Lopuksi vielä suolaa pintaan.
Tolleen pellon keskellä ja varmaan vähällä käytöllä niin herkästi rupee heinä kasvamaan, vaikka mitä tekis.
 
Viimeksi muokattu:
Säännöllinen lanaus siten että nyt keväällä ensimmäinen kerta. Silti luonto tahtoo ottaa omansa haltuun, vaikea sitä on estää.
 
Neuroosi-Erkin remppanurkasta hyvää huomenta! Mikä aiheuttaa pohjamaalipintaan tällaisen säröilyn - ja kuinka tuo kannattaisi kunnolla fiksata? Päälle olisi tulossa Tikkurilan Lujaa. Aika paljon olen maalaillut aiemminkin, mutta nyt meni jotain pieleen. Aiemmin tapetoidun vessan vedin siis pohjamaalipinnalle. Kolme seinää on kipsilevyllä, yksi kantava betonirunkoinen. Näistä vain kipsilevyseniin ilmestyi viimeistään toisen pohjamaalikerroksen jälkeen paikka paikoin tuota säröilyä. Pohjatyöt tein muka hyvin (hionta, tarvittaessa tasoitus). Voisiko esim. mahdolliset tapettiliisterijäämät tuon aiheuttaa?
IMG_6713.jpeg
 
Neuroosi-Erkin remppanurkasta hyvää huomenta! Mikä aiheuttaa pohjamaalipintaan tällaisen säröilyn - ja kuinka tuo kannattaisi kunnolla fiksata? Päälle olisi tulossa Tikkurilan Lujaa. Aika paljon olen maalaillut aiemminkin, mutta nyt meni jotain pieleen. Aiemmin tapetoidun vessan vedin siis pohjamaalipinnalle. Kolme seinää on kipsilevyllä, yksi kantava betonirunkoinen. Näistä vain kipsilevyseniin ilmestyi viimeistään toisen pohjamaalikerroksen jälkeen paikka paikoin tuota säröilyä. Pohjatyöt tein muka hyvin (hionta, tarvittaessa tasoitus). Voisiko esim. mahdolliset tapettiliisterijäämät tuon aiheuttaa?
IMG_6713.jpeg
Tasoite ei ollut kuivunut kunnolla ennen maalausta?
 
Tasoite ei ollut kuivunut kunnolla ennen maalausta?

Tuo on kieltämättä pätevä ajatus, nyt kun oikein miettii. Kaikkien tasoitusten kohdalta näin ei ole käynyt, mutta kyseessä saattavat olla juurikin sellaiset ”viime hetken” pienet tasoittelut - joiden muka antoi kuivua vaaditun ajan. Ei nämä ole elämää suurempia murheita, mutta pirusti keljuttaa vuosia katsella huonosti tehtyä työtä. Eli ei muuta kuin hiontahommiin.
 
Terassiovi menee vaihtoon niin mietin noita lukkorunkoja siihen, tarjolla olis Abloyn vakio LC102 ja sitten pitkäsalpa 896f+fix150.

Onko noista kummastakaan mitään pahaa sanottavaa? Avainpesälle ulkopuolelle ei ole tarvetta.
 
Terassiovi menee vaihtoon niin mietin noita lukkorunkoja siihen, tarjolla olis Abloyn vakio LC102 ja sitten pitkäsalpa 896f+fix150.

Onko noista kummastakaan mitään pahaa sanottavaa? Avainpesälle ulkopuolelle ei ole tarvetta.
LC102 ollut viitisen vuotta etu- ja takaovessa ja on toiminut oikein hyvin. Tuskin voi mennä pieleen jos sen valitsee.
 
Mistäs noista asbestikartoitusfirmoista tietää mikä on ihan hölynpölyä ja mikä luotettava? Nettisivuja kun selaa, niin näytteiden hinnat pyörii 39-60e luokassa. Osalla nettisivut on ihan kun jostain 90 luvun atk luokan html harjoituksista kirjoitusvirheineen päivineen.
Muutama kohde olisi mistä vois tuon teettää ennenkö lähtee purkamaan (67 tehty talo, wc:n laatoitus ja keittiön + makkarin muovimatot).
Yhden huoneen muovimatto (2 kerrosta, pinnassa joustava "modernimpi" ja pohjalla joku halkeavampi) on näköjään vaan reunoilta kiinni 2 puoleisella teipillä / keltaisella liimalla joten ton kai saisi purettua pois kohtuu helpostikin ilman kovaa pöllytystä.

E: Kuva, tuo alemman maton pohja on tommosta hamppumaista ja onneksi ei ole liimattu alustaan kiinni.

Maton poiston jälkeen ennen uuden pinnan asennusta kannattanee noi lattialevyn ja seinien saumat tiivistää esim sikan M1 sertti massalla? Samalla oli tarkoitus kokeilla saako narinat pois jos ruuvaa levyt naulankantojen vierestä vasoihin kiinni.

1713973665698.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Mistäs noista asbestikartoitusfirmoista tietää mikä on ihan hölynpölyä ja mikä luotettava? Nettisivuja kun selaa, niin näytteiden hinnat pyörii 39-60e luokassa. Osalla nettisivut on ihan kun jostain 90 luvun atk luokan html harjoituksista kirjoitusvirheineen päivineen.


 
poistettu viesti
Nyt on kyllä neuvoja, jotka ovat sekä lainvastaisia että terveydelle vaarallisia. Asbestipurkutöitä saa tehdä vain tietyn pätevyyden omaavat henkilöt, eli itse repiminen on yksiselitteisesti laitonta. Sellaiseen kannustaminen tuskin on edes sallittua tällä foorumilla.

Kokonaan toinen asia on sitten asbestin aiheuttama terveyshaitta. On totta, että yleensä asbestihaitat tulevat pitkäaikaisesti altistuneille. Ei ole kuitenkaan millään tavalla varmaa, että yksittäinen kunnon altistus olisi turvallista. Ei vaikka joku jossain keskustelufoorumilla niin väittäisi. Asian vakavuutta kuvaa se, että lainsäädäntö on tehty tiukaksi.

Lisäksi näihin liittyy se, että tilan ilman puhtaus pitäisi varmistaa jälkikäteen (osa pidempiaikaista altistusta) ja rakennusjätteestä pitäisi huolehtia asianmukaisesti ettei se aiheita haittaa muille.

Ei tämä ole paikka ranettaa tai säästää.

 
Samoin jos sitä purkua ei tee kunnolla niin sitä asbestipölyä jää pyörimään sinne kämppään lopun iäksi. Määrät ei ole suuria vrt. purkutilanne mutta altistuksen kesto on sitten jatkuvaa. Asbestipölyn näkymättömyys sekä hidas laskeutuminen huoneilmassa vaikeuttaa sitä että perus moppaamisella ja pintojen imuroinnilla ne saisi myöhemmin pois, eli purkutilan alipaineistus on oikeasti järkevää kun ne saadaan ilmasta leijailemasta pois.
 
Pitäisi viimeistellä pihan melko massiivisetkin kivimuurit, eli betonoida korkeimmat osat ja sitten muurialtaiden täyttö. Muuri on paikoitellen yli metrinkin korkuinen. Löytyykö kokemusta/vinkkiä, esim. raudoitukseen suosiolla harjaterästä vai onko jotain muutakin vaihtoehtoa? Betonimassan kaato sujunee ihan ämpärihommina vaikka hiki tietysti siinäkin tulee.
Entäpä täyttö, varmaan ihan perus soraa? Kevytsora olisi sanan mukaisesti kevyttä mutta kallista. Patolevy+eristyslevy ajatuksena laittaa ainakin noihin korkeimpiin muureihin.

Tämän näköisiä HB Betonin palikoita käytössä.

1714039467667.png
 
Nyt on kyllä neuvoja, jotka ovat sekä lainvastaisia että terveydelle vaarallisia. Asbestipurkutöitä saa tehdä vain tietyn pätevyyden omaavat henkilöt, eli itse repiminen on yksiselitteisesti laitonta. Sellaiseen kannustaminen tuskin on edes sallittua tällä foorumilla.
Pätyvyyshän vaaditaan vain työsuhteessa. Toisin sanoen itse omassa torpassa puuhaten ei olla työsuhteessa eikä täten pätevyyksiä tarvita eikä laki niitä edellytä?
 
Pätyvyyshän vaaditaan vain työsuhteessa. Toisin sanoen itse omassa torpassa puuhaten ei olla työsuhteessa eikä täten pätevyyksiä tarvita eikä laki niitä edellytä?
Höpsis. Lain 2. pykälässä säädetään työntekijän pätevyydestä ja sanotaan: "Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijästä, sovelletaan myös asbestipurkutyötä tekevään itsenäiseen työnsuorittajaan."

 
Höpsis. Lain 2. pykälässä säädetään työntekijän pätevyydestä ja sanotaan: "Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijästä, sovelletaan myös asbestipurkutyötä tekevään itsenäiseen työnsuorittajaan."

Tuolla taas tarkoitetaan toiminimi tms miestä.
Jokamiehenoikeudella omaa kotiaan ranettava asukki ei työsuojelulain piiriin kuulu.

Vaikka tuota asbestia nyt on "demonisoitu" niin silti nyt ihan kauheasti ei kannata sen kanssa ranettaa eli joku järki nyt sinänsä touhuihin. Ihan ok on poistaa joku kiukaan taakse ruuvattu asbestilevy vaikka siinä nyt murunen irtoisikin, mutta toisaalta tuskin ketään kannattaa täällä yllyttää hiomaan asbestia pois kuppilaikalla vaikka kertakäyttönaamari löytyisikin.
 
Tuolla taas tarkoitetaan toiminimi tms miestä.
Jokamiehenoikeudella omaa kotiaan ranettava asukki ei työsuojelulain piiriin kuulu.

Vaikka tuota asbestia nyt on "demonisoitu" niin silti nyt ihan kauheasti ei kannata sen kanssa ranettaa eli joku järki nyt sinänsä touhuihin. Ihan ok on poistaa joku kiukaan taakse ruuvattu asbestilevy vaikka siinä nyt murunen irtoisikin, mutta toisaalta tuskin ketään kannattaa täällä yllyttää hiomaan asbestia pois kuppilaikalla vaikka kertakäyttönaamari löytyisikin.
No joo, vähän harmaalla alueella näyttäisi täysin yksityinen ranettaminen edelleen olevan lainsäädännön suhteen. Vaikkei omasta terveydestään välittäisikään, ei muita saa altistaa vaaralliselle aineelle, mikä helposti tapahtuu, jos ei ole riittävää osaamista tai jos tilan asbestittomuutta ei varmisteta remontin jälkeen tai jos jätteitä ei hävitetä asianmukaisesti.
 
Taidanpa teettää sitten kerralla useammasta paikasta näytteistä testit kun tuohon ryhtyy, on sitten tulevaa varten valmiina katsottu mm. vessaremppa.

Yläpohjassa kulkeminen, kannattanee jotkut kulkusillat tehdä lankusta tuonne? Nyt siellä ei ole mitään ja aika loikkiminen pomppia kattotuolilta toiseen. Liittyy myös tuohon, että meinasin sisäverkon piuhoja vedellä, ja muutenkin tuolla olis kiva päästä kätevämmin kulkemaan katsomaan piiput ja muut vuosittain. Nyt siellä on alkuperäiset eristeet alla ja +30cm puhallusvillaa päällä, pitää tonkaista onko siellä levyvillat vai purut alla.
 
Taidanpa teettää sitten kerralla useammasta paikasta näytteistä testit kun tuohon ryhtyy, on sitten tulevaa varten valmiina katsottu mm. vessaremppa.

Yläpohjassa kulkeminen, kannattanee jotkut kulkusillat tehdä lankusta tuonne? Nyt siellä ei ole mitään ja aika loikkiminen pomppia kattotuolilta toiseen. Liittyy myös tuohon, että meinasin sisäverkon piuhoja vedellä, ja muutenkin tuolla olis kiva päästä kätevämmin kulkemaan katsomaan piiput ja muut vuosittain. Nyt siellä on alkuperäiset eristeet alla ja +30cm puhallusvillaa päällä, pitää tonkaista onko siellä levyvillat vai purut alla.

Kannattaa joo kulkusilta tehä. Muistaa sit huomioida sen kulkusillan korkeudessa sen jos aikoo lähi vuosina puhaltaa lisää villaa yläpohjaan.

Vinkkinä kun otat asbesti näytteet niin esim jos otat laatoituksesta näytteen niin kannattaa ottaa sellanen paksuhko palanen irti niin että siihen samaan näytteeseen tulee laatta, kiinnityslaasti, pohjakampe ja myös sauma-ainetta pitää ottaa mukaan koska niissä voi olla myös asbestia vaikka muualta ei sitä löytyisi. Saat silleen yhellä näytteellä testattua sen koko setin ilman että tarvii joka kohdasta maksella erikseen.
 
Taidanpa teettää sitten kerralla useammasta paikasta näytteistä testit kun tuohon ryhtyy, on sitten tulevaa varten valmiina katsottu mm. vessaremppa.

Yläpohjassa kulkeminen, kannattanee jotkut kulkusillat tehdä lankusta tuonne? Nyt siellä ei ole mitään ja aika loikkiminen pomppia kattotuolilta toiseen. Liittyy myös tuohon, että meinasin sisäverkon piuhoja vedellä, ja muutenkin tuolla olis kiva päästä kätevämmin kulkemaan katsomaan piiput ja muut vuosittain. Nyt siellä on alkuperäiset eristeet alla ja +30cm puhallusvillaa päällä, pitää tonkaista onko siellä levyvillat vai purut alla.

Kannattaa jättää jokunen irrallinenkin lauta niin voi siirrellä "työtasoa" tarpeen mukaan. Nostelin itse aika kasan vanhoja terassilautoja uusiokäyttöön kulkusilloiksi...
 
Ulkoverhouksen uusintaa 1984 rakennettuun taloon.

Piirustusten mukaan ulkoverhous, 44mm tuuletusrako, 66mm kovaa mineraalivillaa, 100mm mineraalivillaa, kosteussulku muovi, sisäpinnat.

Käytännössä ulkoverhous suoraan villoissa kiinni, tuuletusrako puuttuu. Verhous nyt niin huonossa kunnossa että vaihtoon menee. Villat ihan ok. Siellä täällä tummempaa, kuivat kuitenkin. Eikä mineraalivilla vissiin ees homehdu?
Pysty koolaus ja koolausväli 90cm?! Ihan outo.

Nyt olisi ajatuksenani vetää ulkoverhous pois, bitumivuorauspaperi tuulensuojaksi, sen päälle vaaka koolaus 60cm välein + pystykoolaus 60cm välein, ötökkäverkot ylös ja alas sekä uusi verhous.

Ikinää en ole moista tehnyt niin meneekö ihan vihkoon noin?
 
Ulkoverhouksen uusintaa 1984 rakennettuun taloon.

Piirustusten mukaan ulkoverhous, 44mm tuuletusrako, 66mm kovaa mineraalivillaa, 100mm mineraalivillaa, kosteussulku muovi, sisäpinnat.

Käytännössä ulkoverhous suoraan villoissa kiinni, tuuletusrako puuttuu. Verhous nyt niin huonossa kunnossa että vaihtoon menee. Villat ihan ok. Siellä täällä tummempaa, kuivat kuitenkin. Eikä mineraalivilla vissiin ees homehdu?
Pysty koolaus ja koolausväli 90cm?! Ihan outo.

Nyt olisi ajatuksenani vetää ulkoverhous pois, bitumivuorauspaperi tuulensuojaksi, sen päälle vaaka koolaus 60cm välein + pystykoolaus 60cm välein, ötökkäverkot ylös ja alas sekä uusi verhous.

Ikinää en ole moista tehnyt niin meneekö ihan vihkoon noin?

Muuten kuulostaa ihan pätevältä, mutta tuota bitumipaperia on yleensä käytetty noissa perinteisissä rintamamiestalojen hengittävissä rakenteissa joissa on ollut eristeenä purua tai ekovillaa lähinnä sen takia että sillä on saatu oikeanlainen läpäisevyys tuohon tuulensuojaan kun sisäpuolella on ollut ilmansulkupaperi. Tuo sun rakenne vaikuttaa aika nykyaikaiselta joten suosittelisin käyttämään normaalia tuulensuojalevyä. Kyllä siihen mineraalivillan sekaan voi hometta muodostua jos pääsee kastumaan.
 
Mikrobeja ainakin rupee kertymään ja koska ton ajan höyrynsulku on lähes olematon ja läpiviennit on tehty potkasemalla niin kaikki tulee sisäilmaan. Tuulensuojalevy ja koolaukset ja sen päälle ulkovuori
 
KPH remonttia. Alaohjauspuu poistettu ja kengitetty runkotolpat, ei kapilaarista kosteutta maasta vaan sisäinen vesivahinko minkä takia korjattu. Entinen lattia valettu suoraan seinäkipsiä vasten. Seinärakenne: Tuulensuoja, 100mm villa, kipsilevy. Nyt tulevaan tulee tulppalevy kipsin sijasta, Valanko lattian tulppalevyä vasten ja laitan villojen alle kaistaleen finnfoamia vai eristänkö tuulensuojasta finnfoamilla korkeamman palan ja suojaan runkotolpat jota vasten betoni ja tulppalevyt lähtevät vasta betonista ylöspäin?
 
KPH remonttia. Alaohjauspuu poistettu ja kengitetty runkotolpat, ei kapilaarista kosteutta maasta vaan sisäinen vesivahinko minkä takia korjattu. Entinen lattia valettu suoraan seinäkipsiä vasten. Seinärakenne: Tuulensuoja, 100mm villa, kipsilevy. Nyt tulevaan tulee tulppalevy kipsin sijasta, Valanko lattian tulppalevyä vasten ja laitan villojen alle kaistaleen finnfoamia vai eristänkö tuulensuojasta finnfoamilla korkeamman palan ja suojaan runkotolpat jota vasten betoni ja tulppalevyt lähtevät vasta betonista ylöspäin?

Villojen alle kaista uretaania niin paljon että uretaani on maanpinnalla. Sitten uretaania ja villa siihen plöts niin ei tuu kylmä siitä välistä. Valatko siis koko kakun uusiksi? Se tulppalevy on ihan hyvä siihen mun mielestä
 
Villojen alle kaista uretaania niin paljon että uretaani on maanpinnalla. Sitten uretaania ja villa siihen plöts niin ei tuu kylmä siitä välistä. Valatko siis koko kakun uusiksi? Se tulppalevy on ihan hyvä siihen mun mielestä

Kaksoisbetonilaatta ja pohjalaatta jäljellä. Tulee siis eriste, raudat ja vesikiertoinen lattialämmitys tilaan. Mietin vain, että valanko tulevan betonin alimpaa tulppalevyä vasten vai vedänkä eristekaistaleet runkopuihin ja valan niitävasten.
 
1000009721.jpg

Tilanne tämä tällä hetkellä, levyä tulisi sen verran, että menisi ylemmän tuulensuojalevyn päälle ja tekisi ehjän tuulensuojan.
 
Muuten kuulostaa ihan pätevältä, mutta tuota bitumipaperia on yleensä käytetty noissa perinteisissä rintamamiestalojen hengittävissä rakenteissa joissa on ollut eristeenä purua tai ekovillaa lähinnä sen takia että sillä on saatu oikeanlainen läpäisevyys tuohon tuulensuojaan kun sisäpuolella on ollut ilmansulkupaperi. Tuo sun rakenne vaikuttaa aika nykyaikaiselta joten suosittelisin käyttämään normaalia tuulensuojalevyä. Kyllä siihen mineraalivillan sekaan voi hometta muodostua jos pääsee kastumaan.
Tuulensuojalevyissä pitäisi näköjään tolppien väli olla k600. Nyt k900. Haitanneeko mitään?
 
Kohtuu uudehkossa (4 vuotta vanha), kylmässä pihavarastossa on sisäkatto talven jäljiltä kohtuu eksoottisen näköinen pilkkuviidakko. Ilmeisesti hometta ?

onko ehdotuksia kuinka puhdistaa (mekaanisesti, aineilla), vai onko ainut vaihtoehto näyttää varastolle sytkäriä?
 

Liitteet

  • IMG_8092.jpeg
    IMG_8092.jpeg
    492 KB · Luettu: 226
  • IMG_8094.jpeg
    IMG_8094.jpeg
    441,6 KB · Luettu: 225
Viimeksi muokattu:
Tuossa käyttötarkoituksessa lähinnä kosmeettinen seikka.
Osa puun luonnollista käyttäytymistä kuten voit vaikka pelloilla olevista harmaista ladoista todeta :D

Jos nyt haluaa niin homepesu tökötillä puhdistus ja tumma puunsuojakäsittely kattolevyille niin jatkossa ne mahdollisesti tulevat pilkut ei enää näy, poissa näkyvistä, poissa mielestä.

Kylmässä ulkovajassa on vaikea järjestää ilmankiertoa sellaiseksi ettei missään vaiheessa kosteus olisi liian korkealla ja altistaisi homepilkuille.
 
Minulla oli sama ongelma ja silloin pohdimme aurinkokennolla toimivaa tuuletinta etelän puoleiselle seinälle. Onko joku kokeillut?
 
Yhtä tuskaa se on tuollaisella iskuporakoneella porailla jos yhtään enempi on tarvetta.
Halpis poravasaroita saa hinnat alkaen 80€.
 
Onko tämä sopiva työkalu jos tarvii kerrostalon seinään porata? BOSCH ISKUPORAKONE EASYIMPACT 600
Ja onko tuossa hintaluokassa parempia vaihtoehtoja?

Niinkuin yllä sanottiin niin iskuporakoneilla ei tee mitään betoniin poratessa. poravasara kannataa hankkia.



 
Jos on tiedossa joku pikku homma mitkä porailee päivässä ja joku vuokraamo on lähellä niin kannattaa varmaan sieltä kysästä päivän hinta tai lainata joltain?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 803
Viestejä
4 566 154
Jäsenet
75 024
Uusin jäsen
Tähtisaari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom