Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Ongelmat syntyy yleensä siitä että väärään paikkaan päässyt kosteus ei pääse pois. Nykyaikaiset höyrynsulkukankaat mahdollistaa sen, että eristeisiin päässyt kosteus pääsee pois aiheuttamasta vaurioita. Jos ulkona on kostea 30 lähentelevä helle ja sisäilmaa jäähdytetään lähelle 20 astetta joko koneellisesti tai yöaikaisella tuulettamisella (jäähdytyksen vielä kuivatessa ilmaa), niin se höyrynsulku on silloin väärällä puolella eristettä ja pahimmassa tapauksessa muodostaa kastepisteen höyrysulun kohdalle. Samaten jos höyrynsulku ei ole 100% tiivis niin huoneilmasta talvella eristeisiin johtunut kosteus on hyvä saada pois.

Lisäksihän hengittävässä rakenteessa käytettävät eristeet on kosteutta kestäviä. Ekovillassa muistaakseni oli että voi olla jopa 30% vettä ja senkin jälkeen kuivuu ilman ongelmia. Tavalliset villaeristeet kun kerran pääsee kunnolla kastumaan niin ne ei välttämättä kuivu koskaan.
 
Ongelmat syntyy yleensä siitä että väärään paikkaan päässyt kosteus ei pääse pois. Nykyaikaiset höyrynsulkukankaat mahdollistaa sen, että eristeisiin päässyt kosteus pääsee pois aiheuttamasta vaurioita. Jos ulkona on kostea 30 lähentelevä helle ja sisäilmaa jäähdytetään lähelle 20 astetta joko koneellisesti tai yöaikaisella tuulettamisella (jäähdytyksen vielä kuivatessa ilmaa), niin se höyrynsulku on silloin väärällä puolella eristettä ja pahimmassa tapauksessa muodostaa kastepisteen höyrysulun kohdalle. Samaten jos höyrynsulku ei ole 100% tiivis niin huoneilmasta talvella eristeisiin johtunut kosteus on hyvä saada pois.
Ja varsinkaan kun se muovi ei ikinä ole 100% tiivis edes juuri asennettuna. Pieni reikä aiheuttaa ison pistemäisen kosteusrasituksen vs. kokonaan hengittävä rakenne.
 
Purettiin yksi edellisen asukkaan jälkikäteen rakentama väliseinä. Rakennustapa oli vähän kysymysmerkki ja purun myötä jäi vähän paikkailtavaa lattiaan ja kattoon. Sen myötä kysymys on, että mites saisi parketista helpoiten / vähiten lisävahinkoa aiheuttaen irti laastia? Sitä on noin 1 cm x 5 cm täpliä viitisen kappaletta ja pari isompaa aluetta.

Varmasti vähän ainakin lähtee parketin pintaa mukana ja toki sitä saa paikkailtua, mutta mitä vähemmän paikkailtavaa, sitä parempi : ) Ei millään jaksaisi alkaa koko lattiaa uusia.
 
Purettiin yksi edellisen asukkaan jälkikäteen rakentama väliseinä. Rakennustapa oli vähän kysymysmerkki ja purun myötä jäi vähän paikkailtavaa lattiaan ja kattoon. Sen myötä kysymys on, että mites saisi parketista helpoiten / vähiten lisävahinkoa aiheuttaen irti laastia? Sitä on noin 1 cm x 5 cm täpliä viitisen kappaletta ja pari isompaa aluetta.

Varmasti vähän ainakin lähtee parketin pintaa mukana ja toki sitä saa paikkailtua, mutta mitä vähemmän paikkailtavaa, sitä parempi : ) Ei millään jaksaisi alkaa koko lattiaa uusia.
Monitoimityökalu ja siihen joustava kaavinterä on ainakin itsellä toiminut, kun on tasaiselta pinnalta pitänyt kuivunutta laastia irrottaa.
 
Asuntoon reilu 5v sitten tehty ssuna-kph remontti.. Nyt huomattu että saunan lasiovi on hieman laskenut, on lasiseinään verrattuna vinossa (saunan ja kph:n välissä lasiseinä ja lasiovi). Luulin ensin että oven kiinnitys olisi pettämässä.. Nyt kun tutkin tarkemmin niin yläsarana "klonksuu" ovi on kiinnitetty kunnolla.

Mitään tietoa miten tuon saa korjattua? Saranan saunan puolella on vain pyöreät pultin kannat (näkyy kuvissa), kph:n puolelta yritin varovasti vääntää jos saranan suojalevy lähtee irti mutta eipä lähtenyt.. suurempaa väkivaltaa en viitsinyt käyttää etten pasko koko ovea..

Hyviä ideoita miten tuon saa korjattua?

20240323_123454.jpg20240323_124509.jpg
 
Asuntoon reilu 5v sitten tehty ssuna-kph remontti.. Nyt huomattu että saunan lasiovi on hieman laskenut, on lasiseinään verrattuna vinossa (saunan ja kph:n välissä lasiseinä ja lasiovi). Luulin ensin että oven kiinnitys olisi pettämässä.. Nyt kun tutkin tarkemmin niin yläsarana "klonksuu" ovi on kiinnitetty kunnolla.

Mitään tietoa miten tuon saa korjattua? Saranan saunan puolella on vain pyöreät pultin kannat (näkyy kuvissa), kph:n puolelta yritin varovasti vääntää jos saranan suojalevy lähtee irti mutta eipä lähtenyt.. suurempaa väkivaltaa en viitsinyt käyttää etten pasko koko ovea..

Hyviä ideoita miten tuon saa korjattua?

20240323_123454.jpg20240323_124509.jpg
Juurikin joku aika sitten fixasin kaverin luona vastaavan tapauksen. Lasiovi otti yläkulmasta viereiseen seinälasiin sulkeutuessaan. Ruuvit hiukan löysälle, oven nosto ja kiristys. Ne ruuvit ovat suoraan siellä taustalevyssä ja välissä kumipehmuste. Usein painava ovi valuu ajan mittaan alaspäin. Siinä lasissa on reilunkokoiset reiät, jotka mahdollistavat oven säädön.
 
Juurikin joku aika sitten fixasin kaverin luona vastaavan tapauksen. Lasiovi otti yläkulmasta viereiseen seinälasiin sulkeutuessaan. Ruuvit hiukan löysälle, oven nosto ja kiristys. Ne ruuvit ovat suoraan siellä taustalevyssä ja välissä kumipehmuste. Usein painava ovi valuu ajan mittaan alaspäin. Siinä lasissa on reilunkokoiset reiät, jotka mahdollistavat oven säädön.

Siis irroititko ruuvit ovesta vai saranasta (eli lasiseinän puolelta) ?

Ovi tuntuu olevan kunnolla kiinni mutta kun ovea nostaa niin saranassa tuntuu väljältä. Sama ongelma ovea kiinni laittaessa, yläkulma osuu lasiseinään. Ovi aukeaa siis edestä katsottuna oikea
 
Siis irroititko ruuvit ovesta vai saranasta (eli lasiseinän puolelta) ?

Ovi tuntuu olevan kunnolla kiinni mutta kun ovea nostaa niin saranassa tuntuu väljältä. Sama ongelma ovea kiinni laittaessa, yläkulma osuu lasiseinään. Ovi aukeaa siis edestä katsottuna oikea
Ihan pieni löysyttäminen oven puolelta. sitten nostaa ovea ylös/sivullepäin(suoraksi) ja ruuvit kiinni. Tod.näk riittää pelkästään yläsaranan kanssa operointi.
 
Koneellisen ilmanvaihdon talossa rakenteena on ulkoapäin katsottuna Rappaus, kevytsorabetoniharkko 75mm, ilmarako 15mm, polyuretaanilevy 50mm, kevytsorabetoniharkko 200mm ja sisimpänä maalattu kipsilevy.

Voiko tuohon huoletta pistää lisäeristyksen sisäpuolelle jollain valmiilla levyllä jossa on höyry/ilmasulku mukana?

Nuo ulkoseinät on vähän kylmiä ja kun rempataan huonetta muutenkin, niin mietiskelin jos samalla eristäisi lisää ja valmislevy kuulostaa helpolta. Vain yksi alakerran nurkkahuone kyseessä. Rinnetontti, mutta tässä kohtaa ei ole maata toisella puolella seinää vaan ilmaa.
Kellään vahvaa osaamista kevytsorabetoniharkkoseinien sisäpuoliseen lisäeristämiseen?

mietinnässä esimerkiksi FF PIR 40 GYL.

jostain artikkelista löytyi sitten tälläinen:
"Ulkopuolelta, ehdottomasti. Tiilirunkoisia tai muita kivitaloja ei missään tapauksessa saa lämmöneristää sisäpuolelta, vaikka tästä asiasta on vielä vallalla kädenvääntöä. Sisäpuolinen eristäminen aiheuttaa rakennusfysikaalisen riskirakenteen. Kivimateriaali johtaa erittäin hyvin lämpöä ulos, ja sisäpuolinen eriste jättää kivirungon pakkasen puolelle. Siitä aiheutuu takuuvarmasti kondensoitumisongelma, ja sisäpuolinen eristäminen aiheuttaa homehtumisriskin alta aikayksikön. Samalla korostan, että myöskään kellarin seiniä ei saa eristää sisäpuolelta. "

mietin jos vaikka k-raudan remppa-avusta kysyisi, mutta kun myyjältä kysyy niin siinä on aina vähän eturistiriitaa.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisiko joku kertoa vinon yläpohjan tuuletustilan vaatimuksen kesältä 2003. Eli eristeiden ja ruoteiden (tai aluskatteen) välisen tilan vaatimus, kun eristeenä on kivivila. 100 mm? Tähän kaivataan virallista tietoa lähteineen, ei mielipidettä. Kiitos!
Rakennusluvan saantivuosi sanelee sitten vaatimukset. Valmistumisvuodella ei ole suurempaa merkitystä, kunhan lopputarkastus on tehty.
 
Tyhmähkö kysymys, mutta kun ei tiedä, eikä googlettelulla löytänyt tarpeeksi selkeää vastausta, niin kysymys lattiamateriaaleista...

Olen käynyt parissa remppakohteessa tutustumassa, molemmat -60 luvulta ja näyttävät monin paikoin "alkuperäisiltä". Luulin ensin, että tuossa on lattia revitty auki, mutta ilmeisesti nuo on tehtykin tuollaisiksi? Eli toisin sanoen onko nuo olevinaan kokolattiamattoja, vai mitä virityksiä? Molemmissa kämpissä ollut juuri tuollainen vihreä, ja toisessa myös vaaleampaa väriä, joka tuntuu erikoiselta värivalinnalta.

Kuva 1.png
Kuva 2.png
 
Tyhmähkö kysymys, mutta kun ei tiedä, eikä googlettelulla löytänyt tarpeeksi selkeää vastausta, niin kysymys lattiamateriaaleista...

Olen käynyt parissa remppakohteessa tutustumassa, molemmat -60 luvulta ja näyttävät monin paikoin "alkuperäisiltä". Luulin ensin, että tuossa on lattia revitty auki, mutta ilmeisesti nuo on tehtykin tuollaisiksi? Eli toisin sanoen onko nuo olevinaan kokolattiamattoja, vai mitä virityksiä? Molemmissa kämpissä ollut juuri tuollainen vihreä, ja toisessa myös vaaleampaa väriä, joka tuntuu erikoiselta värivalinnalta.

Kuva 1.png
Kuva 2.png

Kyllähän noita 60 ja 70 luvulla käytettiin tuollaisia kokolattiamattoja, ihme ettei ole aikaisemmin kukaan noita repinyt pois/laittanut päälle jotain muuta, ei ole nimittäin hetkeen tullut alkuperäistä kokolattiamattoa vastaan.. Yleensä ovat suoraa betonia vasten ja aika tukevasti liimattu, lisäksi liima voi sisältää vielä asbestia.
 
Menee hipposen OT, mutta ajattelin, että täältä kuitenkin voisi löytyä parhaiten asiantuntemusta. Jos tässä joku päivä sattuu sellainen +5C päivä, niin millaisella todennäköisyydellä tuollainen metallin spraymaalaus ulkona onnistuu tai epäonnistuu? PItäisi maalata kaiutinjalustapari, jossa pohjalla jo alkuperäinen kiiltävä, harmaa väri, mattamustalla spraymaalilla. Ajattelin, että joku 3-4 kerrosta 7-10min välein riittäisi aika hyvään peittoon, ja siis yksi varsinainen maalaussessio. Sen jälkeen kuivumaan toki sisätiloihin, n. +20C olosuhteisiin. Tuossa lyhyesti googlettelin, niin ekat tulokset sanoi, että pitäis olla väh. +15C maalausta varten. Ei jaksais odotella niin pitkään kelejä.
 
Lämpö vaikuttaa lähinnä kuivumiseen eli jos maalaat huonelämpöistä pintaa ja tuot lämpöiseen kuivamaan, niin en näe mitään syytä miksi ei onnistuisi.
 
Millasellas aineilla ja toimintatavoilla lähtis itse pinnoittamaan tiilikattoa? Itse kämpän katto on vedetty muutama vuosi takaperin alan firman toimesta, mutta autotallin n. 40 neilötä ajattelin jos hoitaisi itse.

Laitoin viimekesänä sellasta happopesuainetta tms jonka pitäs tappaa sammal ja huuhtoutua pois, mutta ei toi katto kovin kauniilta näytä. Pinta-alaa on sen verran vähän et ton vois jollain harjalla ihan mekaanisesti puhdistaa, aluskatekin löytyy et painepesuriakin pitäs uskaltaa näyttää.

Kelasin jos joku täältä olis tollasen duunin tehnyt ja tietäis et mitä kaikkea tohon liittyy ja millaset aineet olis hyvät.
 
Lämpö vaikuttaa lähinnä kuivumiseen eli jos maalaat huonelämpöistä pintaa ja tuot lämpöiseen kuivamaan, niin en näe mitään syytä miksi ei onnistuisi.

Varmaan nuo metalliset jalustat aika nopeasti saavuttaa ulkolämpötilan, kun ne ulos maalausta varten vien, etenkin 1. maalauskerroksen jälkeisiin vetoihin. Niitä ei ole myöskään tarkoitus viedä kerrosten välissä sisään kuivumaan.
 
Varmaan nuo metalliset jalustat aika nopeasti saavuttaa ulkolämpötilan, kun ne ulos maalausta varten vien, etenkin 1. maalauskerroksen jälkeisiin vetoihin. Niitä ei ole myöskään tarkoitus viedä kerrosten välissä sisään kuivumaan.
Kevättä odotellessa saa siitepölyn ja kesää odottaessa itikat eli voisi sanoa että "optimaalista" maalauskeliä ei ulkona juuri ikinä ole paitsi ehkä syksyllä. Jos haluaa ammattipinnan niin sitten tarvitaan ammattivehkeet/tilat, mutta väittäisin että tuo lämpötila on pienimpiä murheita kotona puuhastellessa.
 
Kertokaahan enkö vaan ymmärrä jotain vai missä menee pieleen?

Uudiskohdetta tekemässä ja vastaava haluaisi käyttää Finfoamin tulppa-levyä kosteiden tilojen levyrakenteena. Ok, mutta jostain syystä haluaisi vesieristää kauttaaltaan (ei siis vaan pystysaumat ja nurkat) tuon levyn. Jos nyt en ole täysin jotain väärin ymmärtänyt, niin ko. levyn pitäisi olla laatoitusvalmis sellaisenaan, eli nimenomaan se työtä ja aikaa vaativa koko seinän vesieristäminen jäisi pois. Herää kysymys, että onko järkeä laittaa kolme kertaa neliöhinnaltaan arvokkaampaa tulppa-levyä kosteisiin tiloihin, jos kuitenkin on tarkoitus vesieristää seinät kauttaaltaan? Eikö silloin esim. Gyprocin EK märkätilalevy aja saman asian?

Haluan vesieristyksen tehtävän toki mahdollisimman hyvin, mutta mitä käytännön vaihtoehtoja tuossa on? Voiko nykyään enää käyttää järkevästi kipsipohjaista märkätilalevyä, vai pitääkö olla tuollaista xps:ää, joka on neliöhinnaltaan n. 35-40€/m2? Ja jos käyttää tulppalevyä, niin onko oikeasti eristettävä koko levy, eikä vain pystysaumoja ja nurkkia?
 
Laitan erillisenä viestinä, niin ei sekoitu yllä olevaan kysymykseen.

Tuo rakenteiden hengittävyys on sellainen asia, joka omassa talossakin on yhtenä kantavana teemana. Voidaan puhua myös ns. hygroskooppisena rakenteena, jossa rakenteisiin päässyt kosteus pääsee myös sieltä pois aiheuttamatta vahinkoa. Äärimmäisen tärkeä tuollaisessa rakenneratkaisussa on kuitenkin se, että hommaa ei ryssitä jossain matkan varrella. Toisin sanoen rakenteiden hygroskooppisuus on otettava huomioon jokaisen rakennekerroksen kohdalla, muutoin tavoiteltu hyöty menetetään. Esimerkiksi villaeristeen, ilmansulkupaperin ja myös pintamaalien tulee olla luonteeltaan hengittäviä. Se viimeinen maalikerros seinässä voi käytännössä katsoen luoda pintaan muovikalvon, jonka läpi rakenne ei enää hengitä. Vaatii siis tarkkuutta rakentamisessa, ettei jossakin kohdassa iske aivopierua ja tule käytettyä vääriä materiaaleja tai aineita.

Ns. muovittoman talon (ei toki tarkoita absoluuttisesti muovitonta, eli kyllä siellä tavalliset mmj:t ja pex-putket löytyy ja lamellihirressä on käytetty liimaa) voi tänä päivänä rakentaa kohtalaisen helposti ja näitä löytyy myös useammalta hirsitalotoimittajalta (varmaan löytyy myös puutalotoimittajiltakin). Käytännössä esim. höyrynsulkua ei enää tehdä, vaan höyrynsulku korvataan ilmansulkupaperilla, jonka tehtävänä ei ole estää vesihöyryn läpäisevyyttä, vaan ainoastaan tarjota ilmatiiveys. Tavanomaisessa höyrynsulussa se muovikalvo palvelee kahdessa roolissa, ilmansulkuna ja höyrynsulkuna. Hygroskooppisessa rakenteessa tarvitaan vain tuota ilmansulkua.

Tavanomaisen talon höyrynsulku ei monen ammattilaisen ja suunnittelijan mukaan ole kuitenkaan 100 % tiivis, johtuen erilaisista läpivienneistä, nauloista ja niiteistä, jotka menevät sen läpi. Vaikka käytännössä varmaan aika merkityksetön asia, niin hygroskoopisessa rakenteessa mahdollinen kosteus pääsee kuitenkin rakenteesta pois, eikä tuollaiset hyvin pienet ilmavuodot aiheuta ongelmia. Ei se toki huolellistä tiivistämistä ja teippaamista poista, mutta tuo mielenrauhaa myös tulevien vuosien asumisen kannalta. Toki talon itse rakentaneena osannen olla rikkomatta ilmansulkua, mutta mitä vastaavan juttuja olen kuunnellut, niin aika usein vanhemmissa taloissa höyrynsulku on saatettu tahattomasti rikkoa esim. huolimattomien asennusten seurauksena.
 
Millasellas aineilla ja toimintatavoilla lähtis itse pinnoittamaan tiilikattoa?
Itse tein näillä toissakesänä, onnistui ja ainakin vielä on pinnat pysyneet:
- Nilfisk Power Patio Cleaner -terassipesuri | Motonet Oy
- Dino-Power korkeapainemaaliruisku X6 650W + Dino-Power jatkovarsi korkeapainemaaliruiskuun 100cm
- Kilpi Tiilikattomaali | Tikkurila
- Pesuun maalin käyttöohjeissa suositeltu aine

Ammattivehkeillä tullee tulosta nopeammin ja helpommalla, mutta nuokin jeesaa.

40 neliön urakkaan en ruiskua ja terassipesuria ostaisi jos ei ole tiedossa muuta käyttöä. Vuokraamon kautta ehkä.

Terassipesuri ei aivan smoothisti rullannut tiilikatolla, mutta silti IMO helpompi hallita kuin normaali suutin. Kahvasuutinkin hoitaa hommansa järjen kanssa käytettynä, eli kun ei aivan lähietäisyydeltä päästele täpöillä eikä paina moskaa vastakarvaan aluskatteelle.

Puuilon korkeapaineruisku taas, noh, auttoihan se maalin annostelussa katolle... Tiilien pinnat oli jo sen verran huokoisia, että halusin ruiskun perässä kuitenkin sutia pensselillä maalin viimeisiinkin pinnan koloihin ja tasaisemmaksi. Tässä oli suurin työ, tiedä sitten ammattilaisista saisivatko ruiskulla suoraan hyvän pinnan... Varsinkin jos kaksi henkilöä niin ruisku auttaa, toinen suihkii ja toinen viimeistelee pelkällä pensselillä.

Ja kesän helleviikoille hommaa ei kannata ajoittaa. Katolla lämmöt nousee helposti liian koviksi maaleille.
 
Kertokaahan enkö vaan ymmärrä jotain vai missä menee pieleen?

Uudiskohdetta tekemässä ja vastaava haluaisi käyttää Finfoamin tulppa-levyä kosteiden tilojen levyrakenteena. Ok, mutta jostain syystä haluaisi vesieristää kauttaaltaan (ei siis vaan pystysaumat ja nurkat) tuon levyn. Jos nyt en ole täysin jotain väärin ymmärtänyt, niin ko. levyn pitäisi olla laatoitusvalmis sellaisenaan, eli nimenomaan se työtä ja aikaa vaativa koko seinän vesieristäminen jäisi pois. Herää kysymys, että onko järkeä laittaa kolme kertaa neliöhinnaltaan arvokkaampaa tulppa-levyä kosteisiin tiloihin, jos kuitenkin on tarkoitus vesieristää seinät kauttaaltaan? Eikö silloin esim. Gyprocin EK märkätilalevy aja saman asian?

Haluan vesieristyksen tehtävän toki mahdollisimman hyvin, mutta mitä käytännön vaihtoehtoja tuossa on? Voiko nykyään enää käyttää järkevästi kipsipohjaista märkätilalevyä, vai pitääkö olla tuollaista xps:ää, joka on neliöhinnaltaan n. 35-40€/m2? Ja jos käyttää tulppalevyä, niin onko oikeasti eristettävä koko levy, eikä vain pystysaumoja ja nurkkia?

Vähän jos viitsii googlettaa valmistajan sivuille niin löytyy ohjeet. Tässä ne olisi joka tapauksessa: Yleiset asennusohjeet

Nopeasti vilkaistuna ei tuossa kyllä mitään koko levyä tarvitse eristää vaan läpiviennit ja nurkat kuten sanoitkin. Turhaa työtähän siinä tekee jos koko roskan vesieristää. Ei se toki huononna rakennetta, mutta maksaa turhaa rahaa. Mutta toisaalta taitaa olla vastaavan sana se laki eli jos hän haluaa eristää koko levyn niin eipä siinä taida auttaa muuta kuin trehdä työtä käskettyä. Toki voi ensin pitää pienimuotoisen asiallisen keskustelun tuosta aiheesta ja kysyä syytä sekä referoida asennusohjeita joita olisi aina syytä noudattaa.

Kyllä EK:lla voi tietääkseni tehdä märkätilat kuten ennenkin ja kipsilevyfirmoillakin on omaa kipsilevyn tapaista märkätilalevyä joka kestää paremmin kosteutta.

Laitan erillisenä viestinä, niin ei sekoitu yllä olevaan kysymykseen.

Tuo rakenteiden hengittävyys on sellainen asia, joka omassa talossakin on yhtenä kantavana teemana. Voidaan puhua myös ns. hygroskooppisena rakenteena, jossa rakenteisiin päässyt kosteus pääsee myös sieltä pois aiheuttamatta vahinkoa. Äärimmäisen tärkeä tuollaisessa rakenneratkaisussa on kuitenkin se, että hommaa ei ryssitä jossain matkan varrella. Toisin sanoen rakenteiden hygroskooppisuus on otettava huomioon jokaisen rakennekerroksen kohdalla, muutoin tavoiteltu hyöty menetetään. Esimerkiksi villaeristeen, ilmansulkupaperin ja myös pintamaalien tulee olla luonteeltaan hengittäviä. Se viimeinen maalikerros seinässä voi käytännössä katsoen luoda pintaan muovikalvon, jonka läpi rakenne ei enää hengitä. Vaatii siis tarkkuutta rakentamisessa, ettei jossakin kohdassa iske aivopierua ja tule käytettyä vääriä materiaaleja tai aineita.

Ns. muovittoman talon (ei toki tarkoita absoluuttisesti muovitonta, eli kyllä siellä tavalliset mmj:t ja pex-putket löytyy ja lamellihirressä on käytetty liimaa) voi tänä päivänä rakentaa kohtalaisen helposti ja näitä löytyy myös useammalta hirsitalotoimittajalta (varmaan löytyy myös puutalotoimittajiltakin). Käytännössä esim. höyrynsulkua ei enää tehdä, vaan höyrynsulku korvataan ilmansulkupaperilla, jonka tehtävänä ei ole estää vesihöyryn läpäisevyyttä, vaan ainoastaan tarjota ilmatiiveys. Tavanomaisessa höyrynsulussa se muovikalvo palvelee kahdessa roolissa, ilmansulkuna ja höyrynsulkuna. Hygroskooppisessa rakenteessa tarvitaan vain tuota ilmansulkua.

Tavanomaisen talon höyrynsulku ei monen ammattilaisen ja suunnittelijan mukaan ole kuitenkaan 100 % tiivis, johtuen erilaisista läpivienneistä, nauloista ja niiteistä, jotka menevät sen läpi. Vaikka käytännössä varmaan aika merkityksetön asia, niin hygroskoopisessa rakenteessa mahdollinen kosteus pääsee kuitenkin rakenteesta pois, eikä tuollaiset hyvin pienet ilmavuodot aiheuta ongelmia. Ei se toki huolellistä tiivistämistä ja teippaamista poista, mutta tuo mielenrauhaa myös tulevien vuosien asumisen kannalta. Toki talon itse rakentaneena osannen olla rikkomatta ilmansulkua, mutta mitä vastaavan juttuja olen kuunnellut, niin aika usein vanhemmissa taloissa höyrynsulku on saatettu tahattomasti rikkoa esim. huolimattomien asennusten seurauksena.

ÖÖ siis kyllähän se tarkoitus on aina että se höyrynsulku on 100% tiivis. Käytännässä harvoin tähän täysin päästään, mutta se olisi tavoite. On aika iso virhe rikkoa höyrynsulku asennusten yhteydessä joka ei mielestäni ole hyväksyttävää minkään rakennusalan ammattilaisen toimesta. Jossain saneerauskohteissa se höyrynsulku on niin pinnassa että käytännössä kaikki kiinnitykset on pakko tehdä höyrynsulun läpi, mutta näissäkin tapauksisa olisi syytä tehdä ne kiinnitykset rungon/kovikkeiden kohdalta jotta reikä pysyisi edes suhteellisen tiiviinä. Laadukkaassa rakentamisessa joka ikinen niitti ja naulan reikä teipataan muovista, muovit limitetään reilusti toisiinsa ja turhia jatkoksia pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan.
 
Itse tein näillä toissakesänä, onnistui ja ainakin vielä on pinnat pysyneet:
- Nilfisk Power Patio Cleaner -terassipesuri | Motonet Oy
- Dino-Power korkeapainemaaliruisku X6 650W + Dino-Power jatkovarsi korkeapainemaaliruiskuun 100cm
- Kilpi Tiilikattomaali | Tikkurila
- Pesuun maalin käyttöohjeissa suositeltu aine

Ammattivehkeillä tullee tulosta nopeammin ja helpommalla, mutta nuokin jeesaa.

40 neliön urakkaan en ruiskua ja terassipesuria ostaisi jos ei ole tiedossa muuta käyttöä. Vuokraamon kautta ehkä.

Terassipesuri ei aivan smoothisti rullannut tiilikatolla, mutta silti IMO helpompi hallita kuin normaali suutin. Kahvasuutinkin hoitaa hommansa järjen kanssa käytettynä, eli kun ei aivan lähietäisyydeltä päästele täpöillä eikä paina moskaa vastakarvaan aluskatteelle.

Puuilon korkeapaineruisku taas, noh, auttoihan se maalin annostelussa katolle... Tiilien pinnat oli jo sen verran huokoisia, että halusin ruiskun perässä kuitenkin sutia pensselillä maalin viimeisiinkin pinnan koloihin ja tasaisemmaksi. Tässä oli suurin työ, tiedä sitten ammattilaisista saisivatko ruiskulla suoraan hyvän pinnan... Varsinkin jos kaksi henkilöä niin ruisku auttaa, toinen suihkii ja toinen viimeistelee pelkällä pensselillä.

Ja kesän helleviikoille hommaa ei kannata ajoittaa. Katolla lämmöt nousee helposti liian koviksi maaleille.
Okei, hyvää vinkkiä. Pensselihommia meinasin ton kokoluokan katolle.
 
Kertokaahan enkö vaan ymmärrä jotain vai missä menee pieleen?

Uudiskohdetta tekemässä ja vastaava haluaisi käyttää Finfoamin tulppa-levyä kosteiden tilojen levyrakenteena. Ok, mutta jostain syystä haluaisi vesieristää kauttaaltaan (ei siis vaan pystysaumat ja nurkat) tuon levyn. Jos nyt en ole täysin jotain väärin ymmärtänyt, niin ko. levyn pitäisi olla laatoitusvalmis sellaisenaan, eli nimenomaan se työtä ja aikaa vaativa koko seinän vesieristäminen jäisi pois. Herää kysymys, että onko järkeä laittaa kolme kertaa neliöhinnaltaan arvokkaampaa tulppa-levyä kosteisiin tiloihin, jos kuitenkin on tarkoitus vesieristää seinät kauttaaltaan? Eikö silloin esim. Gyprocin EK märkätilalevy aja saman asian?

Haluan vesieristyksen tehtävän toki mahdollisimman hyvin, mutta mitä käytännön vaihtoehtoja tuossa on? Voiko nykyään enää käyttää järkevästi kipsipohjaista märkätilalevyä, vai pitääkö olla tuollaista xps:ää, joka on neliöhinnaltaan n. 35-40€/m2? Ja jos käyttää tulppalevyä, niin onko oikeasti eristettävä koko levy, eikä vain pystysaumoja ja nurkkia?
Tein oman kylppärini Tycrocilla joka lienee vastaava. Tuosta levystä ei satavarmasti mene vesi läpi joten ainoa riski on saumat. Lattianurkat tehdään vesieristeellä ja saumanauhalla, joten ne eivät ole ongelma (vesieriste nostetaan sen kymmenkuta senttiä seinälle). Seinäsaumat tiivistetään tycrocissa liimalla ja kuvittelisin että tulppa tehtäisiin samoin. Tuollaisen seinärakenteen vesieristämisessä ei ole musta pienintäkään järkeä. Noi muovilevyt on todella paljon mukavempia asentaa, eivätkä kärsi vaikka jostain ruuvinreijästä pääsisi vähän vettä. Kylppärin seinärakenteet pitää tehdä tuulettuvina niin modernilla märkätilalevyllä tehty rakenne on minusta ihan idioottivarma. Lattian osalta menisin perinteisellä eristeellä sinne kun ei saa tuuletusta järjestettyä.
 
Kertokaahan enkö vaan ymmärrä jotain vai missä menee pieleen?

Uudiskohdetta tekemässä ja vastaava haluaisi käyttää Finfoamin tulppa-levyä kosteiden tilojen levyrakenteena. Ok, mutta jostain syystä haluaisi vesieristää kauttaaltaan (ei siis vaan pystysaumat ja nurkat) tuon levyn. Jos nyt en ole täysin jotain väärin ymmärtänyt, niin ko. levyn pitäisi olla laatoitusvalmis sellaisenaan, eli nimenomaan se työtä ja aikaa vaativa koko seinän vesieristäminen jäisi pois. Herää kysymys, että onko järkeä laittaa kolme kertaa neliöhinnaltaan arvokkaampaa tulppa-levyä kosteisiin tiloihin, jos kuitenkin on tarkoitus vesieristää seinät kauttaaltaan? Eikö silloin esim. Gyprocin EK märkätilalevy aja saman asian?

Haluan vesieristyksen tehtävän toki mahdollisimman hyvin, mutta mitä käytännön vaihtoehtoja tuossa on? Voiko nykyään enää käyttää järkevästi kipsipohjaista märkätilalevyä, vai pitääkö olla tuollaista xps:ää, joka on neliöhinnaltaan n. 35-40€/m2? Ja jos käyttää tulppalevyä, niin onko oikeasti eristettävä koko levy, eikä vain pystysaumoja ja nurkkia?
Ei se vastaava voi kävellä valmistajan ohjeiden yli, tai voi mutta ei ole pakko noudattaa. Tässä nyt on kyseessä tason parannuksen vaatiminen, joten asia jää rakentamiseen ryhtyvän ja vastaavan väliseksi kinaksi. Valmistajan ohje on kuitenkin se lanka jota tulisi seurata.
Levynä voi käyttää tarkoitukseen soveltuvaa kipsilevyäkin. Itse en näe mitään lisäarvoa näille tulppalevyille seinällä, mielestäni rahan tuhlaamista. Jossain seinä-wc:n koteloinnissa näitä tulppia ollaan käytetty.
 
Ei se vastaava voi kävellä valmistajan ohjeiden yli, tai voi mutta ei ole pakko noudattaa. Tässä nyt on kyseessä tason parannuksen vaatiminen, joten asia jää rakentamiseen ryhtyvän ja vastaavan väliseksi kinaksi. Valmistajan ohje on kuitenkin se lanka jota tulisi seurata.
Levynä voi käyttää tarkoitukseen soveltuvaa kipsilevyäkin. Itse en näe mitään lisäarvoa näille tulppalevyille seinällä, mielestäni rahan tuhlaamista. Jossain seinä-wc:n koteloinnissa näitä tulppia ollaan käytetty.

Kiitoksia kaikille palautteesta! Tilattiin nyt tulppalevyt ja ei tosiaan ryhdytä "ylirakentamaan", eli vedeneristys valmistajan ohjeen mukaan. Suhdanteesta johtuen tuli myös neliöhinta aika paljon kohtuullisemmaksi, jolloin ainakin jonkun teorian mukaan noiden tulppalevyjen kanssa asentamisaika on lyhyempi ja jos oikein tehdään, niin toimintavarmempi ratkaisu.
 
Onko jollain kokemusta HDF-levypintaisen ulko-oven maalaamisesta, ja maalin pysyvyydestä? Tässä tapauksessa valkoisesta harmaaksi. Mitä maalia olette käyttäneet?
On aika lailla säiden armoilla.
 
Menee hipposen OT, mutta ajattelin, että täältä kuitenkin voisi löytyä parhaiten asiantuntemusta. Jos tässä joku päivä sattuu sellainen +5C päivä, niin millaisella todennäköisyydellä tuollainen metallin spraymaalaus ulkona onnistuu tai epäonnistuu? PItäisi maalata kaiutinjalustapari, jossa pohjalla jo alkuperäinen kiiltävä, harmaa väri, mattamustalla spraymaalilla. Ajattelin, että joku 3-4 kerrosta 7-10min välein riittäisi aika hyvään peittoon, ja siis yksi varsinainen maalaussessio. Sen jälkeen kuivumaan toki sisätiloihin, n. +20C olosuhteisiin. Tuossa lyhyesti googlettelin, niin ekat tulokset sanoi, että pitäis olla väh. +15C maalausta varten. Ei jaksais odotella niin pitkään kelejä.

Nyt on jalustat maalattu. Eilen illalla ruiskin pullon tuollaista Motarin mattamustaa per jalusta:

Mutta, toisin kuin aiemmin Motarista ostamani AT-Colorin mattavalkoinen spraymaali, niin tämä tekikin hiekkaisen mattapinnan sijaan samettisen:
20240329_110308.jpg

En tykkää. Hiekkainen taitaa sopia paljon paremmin Genelecien kanssa yhteen, ainakin valkoisen värin osalta.

AT-Colorin mattamusta on kuitenkin näköjään olemassa, mutta Motarista sitä ei saa.

Huomenna olisi sään puolesta mahis uuteen maalaukseen. Jos käyn hakemassa tuollaisen AT-Colorin mattamustan toisaalta, niin onko uusi päällemaalaus 2 vrk päästä ihan liian aikainen, jos jalustat ovat sen ajan kuivaneet vaihtelevasti 30-60-asteisessa saunassa? Ohjehan sanoo, että uusi maalaus vasta 7 vrk kuluttua. Kuinka helposti menee pilalle? Alkaako aiempi veto alla kuplimaan vai mikä on syynä, että ohjearvo on, että pitäisi viikko odotella?

edit: Tuossa vertailuksi se AT-Colorin valkoinen mattapinta (zoomaamalla näkee melko hyvin tekstuurieron):
20231018_115048.jpg
20231018_115059.jpg
20231018_162036.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia kaikille palautteesta! Tilattiin nyt tulppalevyt ja ei tosiaan ryhdytä "ylirakentamaan", eli vedeneristys valmistajan ohjeen mukaan. Suhdanteesta johtuen tuli myös neliöhinta aika paljon kohtuullisemmaksi, jolloin ainakin jonkun teorian mukaan noiden tulppalevyjen kanssa asentamisaika on lyhyempi ja jos oikein tehdään, niin toimintavarmempi ratkaisu.
Tycrocilla kylppärin tehneenä ei kävisi kyllä mielessäkään kipsilevyjen kanssa ähertäminen. Hinterokin on kohtuullinen, kun ei ne laadukkaat vedeneristeet tarpeineen ilmaisia ole nekään. Erityisesti kaikkien laatoitettujen suihkuseinäkkeiden, integroitujen vessojen, jakotukkikaappien jne jne askartelu on todella helppoa ja nopeaa.
 
Tycrocilla kylppärin tehneenä ei kävisi kyllä mielessäkään kipsilevyjen kanssa ähertäminen. Hinterokin on kohtuullinen, kun ei ne laadukkaat vedeneristeet tarpeineen ilmaisia ole nekään. Erityisesti kaikkien laatoitettujen suihkuseinäkkeiden, integroitujen vessojen, jakotukkikaappien jne jne askartelu on todella helppoa ja nopeaa.

Mulla vaikuttaa lisäksi se, että halvempi materiaali ei automaattisesti tarkoita halvempaa kokonaisuutta, kun teetän hommat ulkopuolisella, jolloin homman työllistävyydellä on myös merkitystä. Toki haluan myös, että toteutus on laadukas.
 
Nyt on jalustat maalattu. Eilen illalla ruiskin pullon tuollaista Motarin mattamustaa per jalusta:

Mutta, toisin kuin aiemmin Motarista ostamani AT-Colorin mattavalkoinen spraymaali, niin tämä tekikin hiekkaisen mattapinnan sijaan samettisen:
20240329_110308.jpg

En tykkää. Hiekkainen taitaa sopia paljon paremmin Genelecien kanssa yhteen, ainakin valkoisen värin osalta.

AT-Colorin mattamusta on kuitenkin näköjään olemassa, mutta Motarista sitä ei saa.

Huomenna olisi sään puolesta mahis uuteen maalaukseen. Jos käyn hakemassa tuollaisen AT-Colorin mattamustan toisaalta, niin onko uusi päällemaalaus 2 vrk päästä ihan liian aikainen, jos jalustat ovat sen ajan kuivaneet vaihtelevasti 30-60-asteisessa saunassa? Ohjehan sanoo, että uusi maalaus vasta 7 vrk kuluttua. Kuinka helposti menee pilalle? Alkaako aiempi veto alla kuplimaan vai mikä on syynä, että ohjearvo on, että pitäisi viikko odotella?

edit: Tuossa vertailuksi se AT-Colorin valkoinen mattapinta (zoomaamalla näkee melko hyvin tekstuurieron):
20231018_115048.jpg
20231018_115059.jpg
20231018_162036.jpg

Tuossa yhden kaverin kanssa just juttelin asiasta. Selvästi ohjeita aikaisempi uudelleenmaalaus ei kuulemma kannata: Tulee appelsiinipinta, eli ilmeisesti alempi kerros kaasuuntuu sen verran, että pyrkii kuplimaan alta. Pitänee odotella se viikko, tai tuon saunotuksen ansiosta ehkä joku 5-6 päivää, ja miettiä uutta päällemaalausta niillä main.
 
Tuossa yhden kaverin kanssa just juttelin asiasta. Selvästi ohjeita aikaisempi uudelleenmaalaus ei kuulemma kannata: Tulee appelsiinipinta, eli ilmeisesti alempi kerros kaasuuntuu sen verran, että pyrkii kuplimaan alta. Pitänee odotella se viikko, tai tuon saunotuksen ansiosta ehkä joku 5-6 päivää, ja miettiä uutta päällemaalausta niillä main.

Hiaset vanhan maalin pois niin ei tarvii odotella ja tulee parempikin.
 
Hiaset vanhan maalin pois niin ei tarvii odotella ja tulee parempikin.

Hirvee homma :S, ei oo intoa eikä aikaa. Jos toi AT-Colorin mattamusta tuottaa samanlaisen hiekkatekstuurin, kuin valkoinen, niin eiköhän se anna aika paljon anteeks. Pienet rokamatkin hävinnee siihen pintaan aika hyvin.
 
Hirvee homma :S, ei oo intoa eikä aikaa. Jos toi AT-Colorin mattamusta tuottaa samanlaisen hiekkatekstuurin, kuin valkoinen, niin eiköhän se anna aika paljon anteeks. Pienet rokamatkin hävinnee siihen pintaan aika hyvin.

Jaa-a tiiä tuosta, vasta maalattuna on melko pehmäätä toi maali että voi lähtee yllättävänkin helposti...
 
Nyt olisi vihdoin aidan rakentaminen 9 kiloiselle koiralle ajankohtainen. Aitaa tulee n. 150m. Budgetti on että halvimmalla tavalla sellainen aita joka pitää koiran pihalla. Koira on sen verran pieni että sen takia ei tarvitse mitään järeää ratkaisua, enkä halua pistää rahaa palamaan sen vuoksi että siskon 40kg koira saattaa pari kertaa vuodessa käydä kylässä. Aidan tulee olla kuitenkin mahdollisimman korkea, sillä tämä rotu osaa hyppiä pienestä koosta huolimatta korkealle.

Ajattelin 160cm aitaa, joka on maksimi sallittu korkeus, 180cm verkosta jonka upottaa 20cm maahan jotta koira ei kaiva aidan ali, tai sen voi myös taittaa 20cm nurmelle jolloin kaivaminen tuskin edes alkaisi kun verkkoa on ikävä kaivaa. 45 asteen kulmaan poikkipuu aina tarvittaessa ja nurkkiin molemmille puolille. Riittääköhän tolpiksi 48x48 painekyllästetty tolppakengässä? Ehkä nurkkiin paksummat tolpat. Tolpathan voisi myös valaa betoniin jos oikein haluaa varmistua että on tukeva, mutta senhän voi tehdä myös jälkikäteen jos toteaa että aita ei ole tarpeeksi tukeva. Tolppakengät ovat suhteellisen hintavia, yksi ratkaisu olisi myös laittaa tolpat 1/3 syvyyteen suoraan maahan, mutta ei ole mitään hajua kauan puu kestää maassa tällä tavalla enkä ole kyllä laskenutkaan säästäisikö siinä paljoa. Katsoin vähän juutuubista miten maailmalla vastaavia aitoja on tehty ja siellä näyttäisi olevan todella suosittua ihan vaan metalliset ohuet tolpat suoraan maahan ajettuna.

Toinen asia mikä mietityttää mikä on järkevin tapa kiinnittää aita tolppiin. Käsin esim. jotain 2mm langalla olevia sinkilöitä, vai kun nurkista löytyy jo Ryobin akkuja niin jompikumpi heidän hakasnaulaimista? Akkunitoja YouTube videoiden perusteella uppoaa kyllä puuhun, mutta vähän epäilyttää riittääkö sen teho ja tuo toinen on sitten jo 300 euroa enkä näe että sille on myöhemmin käyttöä, kun taas tuolla heikommalla leveämpiä niittejä käyttävällä olisi käyttöä pienemmissä projekteissa.
 
Kuusi vuotta sitten tein noin 150m koira-aitaa myös 9kg koiralle, tolppina a-luokan kyllästetyt 50mm pyöreät, tolppien pituus 150cm josta 40-50cm maan sisään. Tolpat hakkasin lekalla maahan, savimaata niin meni aika kivutta. Nurkkiin ja porttien luo vinotuet aidan suuntaisesti. Verkon toinen pää kulmatolppaan kiinni ja mahdollisimman pitkä pätkä kerrallaan kuormaliinoilla tiukaten. Kiinnityksenä määlyt vasaralla hakaten. Verkko metrin korkea.

Viime keväänä muutin yhdestä kulmasta aitausta ja nostin vanhoja tolppia ylös, ei minkäänlaista silmin havaittavaa vauriota. Muutoksessa käytin kaverilta saatuja 70mm tolppia ja niillä tulee kyllä ihan eri tavalla tukeva aita. Jos nyt tekisin uuden aidan niin käyttäisin 70mm tolppaa kulmissa ja porttien pielissä, sen saa vielä sovinnolla lekalla hakattua, paksumpi alkaisi olla jo kovaa työtä. Edelleen savimaahan / metsän reunaan, kiviseen moreeniin ihan eri asia.
 
Nyt olisi vihdoin aidan rakentaminen 9 kiloiselle koiralle ajankohtainen. Aitaa tulee n. 150m. Budgetti on että halvimmalla tavalla sellainen aita joka pitää koiran pihalla. Koira on sen verran pieni että sen takia ei tarvitse mitään järeää ratkaisua, enkä halua pistää rahaa palamaan sen vuoksi että siskon 40kg koira saattaa pari kertaa vuodessa käydä kylässä. Aidan tulee olla kuitenkin mahdollisimman korkea, sillä tämä rotu osaa hyppiä pienestä koosta huolimatta korkealle.

Ajattelin 160cm aitaa, joka on maksimi sallittu korkeus, 180cm verkosta jonka upottaa 20cm maahan jotta koira ei kaiva aidan ali, tai sen voi myös taittaa 20cm nurmelle jolloin kaivaminen tuskin edes alkaisi kun verkkoa on ikävä kaivaa. 45 asteen kulmaan poikkipuu aina tarvittaessa ja nurkkiin molemmille puolille. Riittääköhän tolpiksi 48x48 painekyllästetty tolppakengässä? Ehkä nurkkiin paksummat tolpat. Tolpathan voisi myös valaa betoniin jos oikein haluaa varmistua että on tukeva, mutta senhän voi tehdä myös jälkikäteen jos toteaa että aita ei ole tarpeeksi tukeva. Tolppakengät ovat suhteellisen hintavia, yksi ratkaisu olisi myös laittaa tolpat 1/3 syvyyteen suoraan maahan, mutta ei ole mitään hajua kauan puu kestää maassa tällä tavalla enkä ole kyllä laskenutkaan säästäisikö siinä paljoa. Katsoin vähän juutuubista miten maailmalla vastaavia aitoja on tehty ja siellä näyttäisi olevan todella suosittua ihan vaan metalliset ohuet tolpat suoraan maahan ajettuna.

Toinen asia mikä mietityttää mikä on järkevin tapa kiinnittää aita tolppiin. Käsin esim. jotain 2mm langalla olevia sinkilöitä, vai kun nurkista löytyy jo Ryobin akkuja niin jompikumpi heidän hakasnaulaimista? Akkunitoja YouTube videoiden perusteella uppoaa kyllä puuhun, mutta vähän epäilyttää riittääkö sen teho ja tuo toinen on sitten jo 300 euroa enkä näe että sille on myöhemmin käyttöä, kun taas tuolla heikommalla leveämpiä niittejä käyttävällä olisi käyttöä pienemmissä projekteissa.

Kannattaa muistaa Suomen routa jota etelässä ei ole. Eli voi olla tolpat mutkalla ekan talven jälkeen jos et laita tukevasti maahan.
 
Routa kääntelee omaakin aitaa, mutta suurin piirtein samaan asentoon se aina palautuu. Roudattomaan syvyyteen perustaminen tai muu routasuojaus on ihan toisen kokoluokan projekti.
 
Miten näitä levyseinien halkeamia kannattaisi fiksailla? Tasoitus kitillä vai akryylimassalla ja sitten seinän maalaus?
20240329_152739.jpg


20240330_164058.jpg
 
Kannattaa muistaa Suomen routa jota etelässä ei ole. Eli voi olla tolpat mutkalla ekan talven jälkeen jos et laita tukevasti maahan.
Tähän auttaa jos tekee metallitolpilla ja tolpat sitoo yhteen metallipalkilla alapäästä, palkki jää siis maan alle, parempi vielä jos valaa koko portin samaan kakkuun. Talven jälkeen vaikka maa elää, tolppien väli pysyy kuitenkin samana ansiosta eikä tule ongelmia portin aukeamisen kanssa.
 
Kuusi vuotta sitten tein noin 150m koira-aitaa myös 9kg koiralle, tolppina a-luokan kyllästetyt 50mm pyöreät, tolppien pituus 150cm josta 40-50cm maan sisään. Tolpat hakkasin lekalla maahan, savimaata niin meni aika kivutta. Nurkkiin ja porttien luo vinotuet aidan suuntaisesti. Verkon toinen pää kulmatolppaan kiinni ja mahdollisimman pitkä pätkä kerrallaan kuormaliinoilla tiukaten. Kiinnityksenä määlyt vasaralla hakaten. Verkko metrin korkea.

Viime keväänä muutin yhdestä kulmasta aitausta ja nostin vanhoja tolppia ylös, ei minkäänlaista silmin havaittavaa vauriota. Muutoksessa käytin kaverilta saatuja 70mm tolppia ja niillä tulee kyllä ihan eri tavalla tukeva aita. Jos nyt tekisin uuden aidan niin käyttäisin 70mm tolppaa kulmissa ja porttien pielissä, sen saa vielä sovinnolla lekalla hakattua, paksumpi alkaisi olla jo kovaa työtä. Edelleen savimaahan / metsän reunaan, kiviseen moreeniin ihan eri asia.

Minkälaista verkkoa käytit? Nuo verkkojen hinnat tuntuvat olevan ihan hatusta heitetty. Ei näytä olevan mitenkään riippuvainen rullan pituudesta, verkon koosta tai vahvuudesta. Joskus 100m korkea 20 metrin rulla maksaa 250 euroa, ja joskus 180cm korkea 50m rulla samanlaista kuumasinkittyä hitasttua verkkoa 99 euroa. Varmaan aika pitkälle tuo hinta tulee määräämään minkä verkon itse otan.

Kävin tänään merkkaamassa tolppien paikat. Aika monessa kohtaa tuo menee aivan puiden vierestä joten verkon upotus maahan ei toimi juurikaan missään. Pitää ottaa sitten joko 180cm verkko ja taittaa se, tai vaikka 150cm verkkoa, leikata pois alimmat poikkilangat ja upottaa maahan. Riippuu mitä verkkoa nyt sattuu saamaan järkevään hintaan.

Huomasin samalla että yksi tontin kulma on näin talven jälkeen tulvinut. Ihan kunnon lätäköt siellä, siellä nurkassa luultavasti aita ei tule pysymään talven jäljiltä paikallaan. Tuossa on oja pellon ja tontin välillä, mutta pelto ja oja on myös tulvinut tuolta laajalta alueelta.
 
Minkälaista verkkoa käytit? Nuo verkkojen hinnat tuntuvat olevan ihan hatusta heitetty. Ei näytä olevan mitenkään riippuvainen rullan pituudesta, verkon koosta tai vahvuudesta. Joskus 100m korkea 20 metrin rulla maksaa 250 euroa, ja joskus 180cm korkea 50m rulla samanlaista kuumasinkittyä hitasttua verkkoa 99 euroa. Varmaan aika pitkälle tuo hinta tulee määräämään minkä verkon itse otan.
Tuollaista Aitaverkko 100cm/50m (100/10/15 M)
Ja tuolta ostin muutkin kamat.
 
Yks ovi on missä köyhäilty; ulkopuolella ei ole kuin "umpio hela" ts. ei ollenkaan avaimen reikää..

Saakohan tuohon Yale Linusta? Mööpelihän tulee sisäpuolelle sinänsä... Et toimisko? Toki jää hyödyntämättä avaimenreikäsysteemi, mutta liekköpä tuolle tarvettakaan.. Sit olis kahden älylukon varassa, ja tuskin ne molemmat menee pimeeksi samaan aikaan?

Vaiko perinteistä lukkoa tilalle?

Tai mitä osia lukosta pitää vaihtaa, että saa toimimaan avaimella ja linuksella?
 
Viime keväänä muutin yhdestä kulmasta aitausta ja nostin vanhoja tolppia ylös, ei minkäänlaista silmin havaittavaa vauriota. Muutoksessa käytin kaverilta saatuja 70mm tolppia ja niillä tulee kyllä ihan eri tavalla tukeva aita. Jos nyt tekisin uuden aidan niin käyttäisin 70mm tolppaa kulmissa ja porttien pielissä, sen saa vielä sovinnolla lekalla hakattua, paksumpi alkaisi olla jo kovaa työtä. Edelleen savimaahan / metsän reunaan, kiviseen moreeniin ihan eri asia.
Otan ulkopuolisena tulijana tästä vinkistä vaarin, pentu tulee pian, melko isohko aitaus tarkoitus tehdä ja koirasta kasvaa aika iso joten tähdättävä jykevään aitaukseen. Lähdetään noista 70mm tolpista.

Koska ketjun nimessä on myös sisustus, kysellääs onko parvisängyn tekijöitä ketjussa? Kiinnostaa miten on tuettu tikkaita ja kuinka tukevasti kiinnitetty seinään ettei keikkaa?

Itellä on nyt parilla pienehköllä kulmaraudalla seinässä ja tikkaat vähän huojuvat, tarkotus tukea lisäämällä parven alle pöytälevylle ja nojatuolille vähän runkoa.
 
Millähän maalilla ja tekniikalla kannattaisi maalata parvekkeen kaiteen alapuolinen peltiseinä? Kyseessä on vain suoraa peltipintaa muutama neliö ja sisäpinnasta kyse.
 
Täällä lakais kohta oleen myös ajankohtaista tontin aitaus koiria varten. Tontti on iso, hehtaarin ja varmaan jaetaan jollian tavalla eli tulisi väliaitaa ja porttia johonkin väliin. Lähinnä siksi et jos illalla päästä iltapissille koirat ja niillä on hehtaari tilaa niin ne ei tule sen illan aikana takasin kotiin Pihan ympärille siis aitausta ja tontin perä on metsää niin se aidataan myös mutta etotetaan väliaidalla. Hirvee homma. Ajateltiin valaa ainakin tyyliin joka kolmas tolppa. Aitoja on tehty ennenkin mutta ei näin isoa aluetta. Koirat 12kg, eli ei kovin isoja. Verkoksi ajattelin 120cm tai 150cm korkeaa.

Kun alatte projektin niin olisi tosi kiva nähdä kuvia. Meillä on myös tontin reunassa metsän ja pellon reunassa oja ja katselin myös että aika märkää oli jossain kohtaa eli pitää ottaa huomioon.
 
Millähän maalilla ja tekniikalla kannattaisi maalata parvekkeen kaiteen alapuolinen peltiseinä? Kyseessä on vain suoraa peltipintaa muutama neliö ja sisäpinnasta kyse.

Kysy joltain kattofirmalta et jos sopivaa korvausta saisi tuolle pinta-alalle riittävän maaliannoksen? Vaikka meillä on tiilikatto niin samalla kamalla ne on vetänyt nuo kattopellit myös ja siinä on pysynyt. Toimenpiteen voi varmaan hoitaa telalla?
 
Täällä lakais kohta oleen myös ajankohtaista tontin aitaus koiria varten. Tontti on iso, hehtaarin ja varmaan jaetaan jollian tavalla eli tulisi väliaitaa ja porttia johonkin väliin. Lähinnä siksi et jos illalla päästä iltapissille koirat ja niillä on hehtaari tilaa niin ne ei tule sen illan aikana takasin kotiin Pihan ympärille siis aitausta ja tontin perä on metsää niin se aidataan myös mutta etotetaan väliaidalla. Hirvee homma. Ajateltiin valaa ainakin tyyliin joka kolmas tolppa. Aitoja on tehty ennenkin mutta ei näin isoa aluetta. Koirat 12kg, eli ei kovin isoja. Verkoksi ajattelin 120cm tai 150cm korkeaa.
Työn ja varsinkin kunnossapidon määrää ajatellen voisi harkita tarvitseeko aitausta koko hehtaarille tehdä. Mulla on puolen hehtaarin tontti ja aitaus ehkä 1500m2, siinäkin jo mahtuu juoksemaan ja rapaamaan itsensä.

Yksi vaihtoehto on hommata halpa maapora, kairata niin syvälle kuin pääsee, betonia reikään ja kuumasinkitty liikennemerkkiputki pystyyn. Näitä sitten joka kolmas - neljäs tolppa, miten sen parhaaksi näkee. Tällä menetelmällä tein pienen pätkän metalliaitaa ja tukeva tuli. Routa sitäkin liikuttelee, sitä on erittäin vaikea estää. Porana oli sellainen puuilon parinsadan keksintö, kaverilta lainattu. Isoa urakkaan varten voi ostaakin, saa sen sitten myytyä myöhemmin.
 
Onko vinkkejä miten aitaan kannattaisi rakentaa n. 4.5 metrinen portti? Siitä pitäisi saada aina silloin tällöin peräkärry puuvajalle joten se ei ole kovin usein käytössä.

Portti tulee rinteen alle jossa on ramppi, maa viettää ylös myös vähän toisella sivulla jossa on jo olemassa oleva aita tontin rajalla.

Ajattelin porttia jossa on 2 ovea, tontin rajan puolelle jossa maa viettää jättäisi sen reilusti irti maasta jotta sen saa olemassa olevaa aitaa vasten auki. Toinen vaihtoehto olisi tonttia päin aukeava iso koko 4.5m portti, silloin sen saisi lähemmäksi maata, mutta siihen jää silti rako. Kolmas vaihtoehtohan olisi tasoittaa maa kohti tontin rajaa, mutta se vaikuttaa kyllä melko isolta operaatiolta.

Miten tuo aukko kannattaisi peittää jotta koira ei sitä kautta koita karata tai ala kaivamaan monttua kun se saa tassut portin alle joka ilmeisesti on suurin syy miksi koirat kaivavat monttuja aitojen viereen. Koska porttia ei käytetä usein ajattelin että siihen voisi vaan laudasta laittaa jollain klipsuilla esteen. Toinen vaihtoehto olisi laittaa jotain tarpeeksi joustavaa mutta paksua muovia joka vain taittuisi kun porttia kääntää. Osaako joku sanoa millä nimellä kulkee sellainen yleensä neliön muotoinen kiinnike jossa toisessa on L mutoinen uloke ja toisessa on kolo johon toinen osa lasketaan. Joku tollainen ja lauta voisi olla yksinkertaisin.

Edit: Kun googletteli Fruugosta löytyi uppokiinnike nimellä samalla idealla toimivat kiinnikkeet. Yleensä olen nähnyt kyllä sellaisia joissa on uros ja naaras erikseen, millähän nimellä tai mistä kategoriasta näitä edes kannattaisi etsiä liikkeistä.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 287
Viestejä
4 507 956
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom