Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Luulisi että sille itse asennustyölle nyt voisi takuun antaa, varsinkin kun kyllähän se nyt oikeasti on aika selvää johtuuko mahdollinen vuoto kattokuvun huonosta tai virheellisestä asennuksesta, vai katon yleisestä ikääntymisestä.

Vähän sama kuin automekaanikko kieltäytyisi vastaamasta vaihtamiensa jarrujen toimivuudesta koska auto on yli kymmenen vuotta vanha.

Sitten on seuraavaan tarjouskierrokseen laitettava vaatimus, että asennustyölle annettava takuu ja uutta kierrosta.
 
Luulisi että sille itse asennustyölle nyt voisi takuun antaa, varsinkin kun kyllähän se nyt oikeasti on aika selvää johtuuko mahdollinen vuoto kattokuvun huonosta tai virheellisestä asennuksesta, vai katon yleisestä ikääntymisestä.
No eikö se vedenpitävyys käytännössä tule siitä kun aluskate pitää taittaa ja saumata siihen kupuun. Mistä muualta se oikeastaan voi edes vuotaa, tiilikatto kun kyseessä?
Ymmärrän hyvin ettei urakoitsija voi silloin oikein mitään takuuta antaa kun käytännössä se on se aluskate mikä joko kestää tai ei kestä.
 
Luulisi että sille itse asennustyölle nyt voisi takuun antaa, varsinkin kun kyllähän se nyt oikeasti on aika selvää johtuuko mahdollinen vuoto kattokuvun huonosta tai virheellisestä asennuksesta, vai katon yleisestä ikääntymisestä.

Miten ison alueen se takuu pitäisi kattaa? Jos alkaa vuotamaan kuvun vierestä, mistä tiedät johtuuko se asennusvirheestä vai yleisestä ikääntymisestä? Vai näiden yhteisvaikutuksesta?

Varmaan suurin osa tapauksista on selkeitä, mutta niitä ongelma tapauksia ja v****maisia asiakkaita aina löytyy, ketkä ei luovuta ja alkavat lakimiehiä tuomaan mukaan ym. Iso riski yrittäjälle.
 
Eniways, olen nyt Urakkamaailman kautta saanut muutaman tarjouksen ja ainoastaan yksi näistä on toistaiseksi vaikuttanut oikeasti asialliselta ja asiansa osaavalta. Oli mm. ainoa joka ei täysin sokkona vaan tehnyt tarjousta, vaan kävi katsomassa ensin. Tarjous itsessään oli myös ihan ok muuten, mutta tarjouksessa mainitaan, että ainoastaan materiaaleilla on valmistajan takuut, työlle "ei voida antaa takuuta, koska vanha aluskate elinkaarensa pääsää". Kyseessä siis tiilikatto vuonna 1991 valmistuneessa kämpässä.

Olisiko miten iso jumppa jos tuossa samassa yhteydessä uusii osan aluskatetta? Silloinhan luulisi saavan myös sen takuun..
 
Luulisi että sille itse asennustyölle nyt voisi takuun antaa, varsinkin kun kyllähän se nyt oikeasti on aika selvää johtuuko mahdollinen vuoto kattokuvun huonosta tai virheellisestä asennuksesta, vai katon yleisestä ikääntymisestä.

Vähän sama kuin automekaanikko kieltäytyisi vastaamasta vaihtamiensa jarrujen toimivuudesta koska auto on yli kymmenen vuotta vanha.
Uudemmat määräykset taisi omalla kohdalla olla se juttu, millä tuli koko katon laitto takuun piiriin. Eli aluskate ja ruoteet erotettiin kokonaan toisistaan. Eli käytännössä katto rakennettiin uusiksi kattotuolin yläpinnasta ylöspäin. Kaikennäköisiä hanslankareita kävi ehdottamassa niitä 2-3 päivän ihmeasennuksia ja esim levytystä umpeen vanhojen rakenteiden päälle, mutta otin lopulta ihan perinteisen konesaumattuna rakennettuna täysin uusiksi.
Eli aluskate alle ja erotus 25 mm laudalla ja ruoteet sillä irti aluskatteesta. Ei pääse enää kerääntymään mitään roskaa nojaamaan ruoteita vasten ja mahdolliset vesipisarat menee myös samoin alta eteenpäin. Tuossa näkyy kattotuolin päälle 25x100 lauta ja ruoteet sillä nostettu irti. Saattaa olla myös 32x100, kun en enää muista miten vetivät. Vajaa särmäistä ei löydy yhtään toisin kuin talopaketin mukana tulleet 22x100 paskatavarat aikanaan.
IMG_0186.jpeg
 

Liitteet

  • IMG_0186.jpeg
    IMG_0186.jpeg
    361,3 KB · Luettu: 9
Luulisi että sille itse asennustyölle nyt voisi takuun antaa, varsinkin kun kyllähän se nyt oikeasti on aika selvää johtuuko mahdollinen vuoto kattokuvun huonosta tai virheellisestä asennuksesta, vai katon yleisestä ikääntymisestä.

Vähän sama kuin automekaanikko kieltäytyisi vastaamasta vaihtamiensa jarrujen toimivuudesta koska auto on yli kymmenen vuotta vanha.

No ei se korjaamokaan jarruille toimivuustakuuta anna jos vanhaan autoon vaihtaa jarrupalat ja levyt. Aika paska diili korjaamon kannalta jos vaikka jarruputki repeää.
 
No eikö se vedenpitävyys käytännössä tule siitä kun aluskate pitää taittaa ja saumata siihen kupuun. Mistä muualta se oikeastaan voi edes vuotaa, tiilikatto kun kyseessä?
Ymmärrän hyvin ettei urakoitsija voi silloin oikein mitään takuuta antaa kun käytännössä se on se aluskate mikä joko kestää tai ei kestä.

No siis jos se yläpuoli pellitetään kunnolla harjaan saakka, niin periaatteessa sen aluskatteen vedenpitävyyden ei pitäisi olla edes mitenkään kovin merkittävässä.asemassa, kun oikeasti kriittinen kohta on pellin ja valokuvun jalustan yläosan välinen liitos mikä on kyllä täysin urakoitsijan käsissä.

Miten ison alueen se takuu pitäisi kattaa? Jos alkaa vuotamaan kuvun vierestä, mistä tiedät johtuuko se asennusvirheestä vai yleisestä ikääntymisestä? Vai näiden yhteisvaikutuksesta?

Mielestäni pellitysten ja jalustrakenteen saumojen, sekä itse kuvun ja jalustan välisten liitosten vuotamattomuuden takaaminen ei ole mikään kohtuuton vaatimus.

Katto on siporexiä, eli sisältä näkee kyllä erittäin selvästi mistä vettä on päässyt läpi, koska vesi hulahtaa jokseenkin suoraan läpi ja sulattaa roiskerappauksen katosta vuotokohdista.
 
Viimeksi muokattu:
Kylppäriin pitäisi saumat uusia. Tuli vastaan myös nämä nanopinnnoitteet, onko niistä kenelläkään täällä kokemuksia? Kannattaako, vai mennäänkö vaan saumojen uusimisella ilman pinnoitusta? Näitähän esim www.nanoksi.com tekee.
 
Mökillä on pihavaja, jonka muuntamista nukkumiskäyttöön suunnittelen. Tällä hetkellä se on siis muistaakseni 45x45mm tolpista tehty laudoilla verhoiltu runko, harjakatto huovalla. Vähän kaipaisin mielipiteitä ja ehdotuksia ennen projektiin ryhtymistä.

Kokoa pohjalla on about 225x175cm, harjakorkeus ehkä reilu 2m, joten käytännössä sinne mahtuu vain kahden mentävä sänky. Ihan hirveän isoja vaatimuksia ei siis ole kun ei siellä aikaa vietetä, kunhan nyt ei tule tikkuja seinistä kun kylkeä kääntää. Ajatuksena selvitä suht edullisesti ja paneloida se sisältä jollain talouslaatuisella STP paneelilla, jotta saa vähän siistimmät sisätilat. Kattoon ehkä OSB levyä? Lattia voisi ehkä jäädä ennalleen (suht siisti lautalattia nyt, ei eristystä), vaikka joku matto/tarvittaessa levy päälle?

Tekniseen toteutukseen sitten kaipaisi vähän vinkkejä. Ensin mietin eristämistä, mutta käyttö ajoittuu käytännössä kokonaan välille kesä-syyskuu ja tänä aikana siellä joku nukkuisi ehkä max 10 yötä? Satunnaisia vieraita varten siis. Jos ajatellaan, että yölämpötilat olisi alimmillaan jotain 10c luokkaa ja sinne laittaisi vaikka jonkun pienen lämmittimen varuiksi, niin onko tuommoinen ulkolaudoitus + paneeli runkotolpissa ilman eristettä välissä ihan kuolleena syntynyt idea?

Tuloilma ja poistoilmaventtiilit tulis varmaan paneloinnin lisäksi, vaikka tuskin tuosta kovin tiivistä pakettia tulee ilman eristämistä.
 
Viimeksi muokattu:
Mökillä on pihavaja, jonka muuntamista nukkumiskäyttöön suunnittelen. Tällä hetkellä se on siis muistaakseni 45x45mm tolpista tehty laudoilla verhoiltu runko, harjakatto huovalla. Vähän kaipaisin mielipiteitä ja ehdotuksia ennen projektiin ryhtymistä.

Kokoa pohjalla on about 225x175cm, harjakorkeus ehkä reilu 2m, joten käytännössä sinne mahtuu vain kahden mentävä sänky. Ihan hirveän isoja vaatimuksia ei siis ole kun ei siellä aikaa vietetä, kunhan nyt ei tule tikkuja seinistä kun kylkeä kääntää. Ajatuksena selvitä suht edullisesti ja paneloida se sisältä jollain talouslaatuisella STP paneelilla, jotta saa vähän siistimmät sisätilat. Kattoon ehkä OSB levyä? Lattia voisi ehkä jäädä ennalleen (suht siisti lautalattia nyt, ei eristystä), vaikka joku matto/tarvittaessa levy päälle?

Tekniseen toteutukseen sitten kaipaisi vähän vinkkejä. Ensin mietin eristämistä, mutta käyttö ajoittuu käytännössä kokonaan välille kesä-syyskuu ja tänä aikana siellä joku nukkuisi ehkä max 10 yötä? Satunnaisia vieraita varten siis. Jos ajatellaan, että yölämpötilat olisi alimmillaan jotain 10c luokkaa ja sinne laittaisi vaikka jonkun pienen lämmittimen varuiksi, niin onko tuommoinen ulkolaudoitus + paneeli runkotolpissa ilman eristettä välissä ihan kuolleena syntynyt idea?

Tuloilma ja poistoilmaventtiilit tulis varmaan paneloinnin lisäksi, vaikka tuskin tuosta kovin tiivistä pakettia tulee ilman eristämistä.

Paneloi nyt samalla kattokin - jos katsoo vielä, että paneelien saumat kohtaa niiden noustessa seinältä kattoon ja maalaus kauttaaltaan valkoisella mattamaalilla, niin tuosta voi saada pienellä vaivalla oikein hienonkin. Paneelit vaatii koolauksen, esim 25x100 lautaa, rimakin menis, mutta niiden laatu on nykyisin sellaista kuraa että tekisin suorilta laudalla. Koolausväli seinillä 60cm ja katossa 40cm. Sängyn osalta miettisin ratkaisua jossa olisi alhaalle sieniin kiinnittyvä matala ”parvi”. Runko kakkosnelosista ja OSB-levy päälle ja siihen patjat. Riittävän napakat patjat niin ne voisi pinota jos nukkujia on vain yksi jolloin viereen jäisi tilaa tavaroille.

Ilmanvaihto sellaisella aurinkopaneelilla varustetulla pienellä tuulettimella joka puhaltaa mökkiin hieman ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa, niin vaja pysyy kuivana ja hajut poissa.

edit, vaakapaneloinnin voisi varmaan naulata suoraan runkotolppiinkin, mutta ilma koolausta voi tulla haasteita nurkkien ja aukotusten kohdalla, pystypanelointi olisi musta hienompikin, mutta menee makuasioiden puolelle. Koolaus syö 5 senttiä leveydestä, mutta edelleen pitäisi mahtua ne 2x80cm patjat etenkin jos tekee tuon parviratkaisun.
 
Viimeksi muokattu:
Paneloi nyt samalla kattokin - jos katsoo vielä, että paneelien saumat kohtaa niiden noustessa seinältä kattoon ja maalaus kauttaaltaan valkoisella mattamaalilla, niin tuosta voi saada pienellä vaivalla oikein hienonkin. Paneelit vaatii koolauksen, esim 25x100 lautaa, rimakin menis, mutta niiden laatu on nykyisin sellaista kuraa että tekisin suorilta laudalla. Koolausväli seinillä 60cm ja katossa 40cm. Sängyn osalta miettisin ratkaisua jossa olisi alhaalle sieniin kiinnittyvä matala ”parvi”. Runko kakkosnelosista ja OSB-levy päälle ja siihen patjat. Riittävän napakat patjat niin ne voisi pinota jos nukkujia on vain yksi jolloin viereen jäisi tilaa tavaroille.

Ilmanvaihto sellaisella aurinkopaneelilla varustetulla pienellä tuulettimella joka puhaltaa mökkiin hieman ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa, niin vaja pysyy kuivana ja hajut poissa.

edit, vaakapaneloinnin voisi varmaan naulata suoraan runkotolppiinkin, mutta ilma koolausta voi tulla haasteita nurkkien ja aukotusten kohdalla, pystypanelointi olisi musta hienompikin, mutta menee makuasioiden puolelle. Koolaus syö 5 senttiä leveydestä, mutta edelleen pitäisi mahtua ne 2x80cm patjat etenkin jos tekee tuon parviratkaisun.
Kiitos näistä vinkeistä, pitänee käydä vajalla vielä tarkemmin katsomassa noita runkotolppien välejä ja sijoittelua ja miettiä onko koolaukselle tarve sittenkin. Sängyiksi löytyy pari uuden sängyn alta ylimääräiseksi jäänyttä runkopatjaa, ne jaloillaan ajanee saman asian, kuin tuo ehdottamasi parvi?

Meinaatko tuolla aurinkopaneelituulettimella jotain tämmöstä? Mini PÖHISKÖ aurinkokennopuhallin käsinsäädettävällä venttiilillä - Raksituote
 
Mökillä on pihavaja, jonka muuntamista nukkumiskäyttöön suunnittelen. Tällä hetkellä se on siis muistaakseni 45x45mm tolpista tehty laudoilla verhoiltu runko, harjakatto huovalla. Vähän kaipaisin mielipiteitä ja ehdotuksia ennen projektiin ryhtymistä.

Kokoa pohjalla on about 225x175cm, harjakorkeus ehkä reilu 2m, joten käytännössä sinne mahtuu vain kahden mentävä sänky. Ihan hirveän isoja vaatimuksia ei siis ole kun ei siellä aikaa vietetä, kunhan nyt ei tule tikkuja seinistä kun kylkeä kääntää. Ajatuksena selvitä suht edullisesti ja paneloida se sisältä jollain talouslaatuisella STP paneelilla, jotta saa vähän siistimmät sisätilat. Kattoon ehkä OSB levyä? Lattia voisi ehkä jäädä ennalleen (suht siisti lautalattia nyt, ei eristystä), vaikka joku matto/tarvittaessa levy päälle?

Tekniseen toteutukseen sitten kaipaisi vähän vinkkejä. Ensin mietin eristämistä, mutta käyttö ajoittuu käytännössä kokonaan välille kesä-syyskuu ja tänä aikana siellä joku nukkuisi ehkä max 10 yötä? Satunnaisia vieraita varten siis. Jos ajatellaan, että yölämpötilat olisi alimmillaan jotain 10c luokkaa ja sinne laittaisi vaikka jonkun pienen lämmittimen varuiksi, niin onko tuommoinen ulkolaudoitus + paneeli runkotolpissa ilman eristettä välissä ihan kuolleena syntynyt idea?

Tuloilma ja poistoilmaventtiilit tulis varmaan paneloinnin lisäksi, vaikka tuskin tuosta kovin tiivistä pakettia tulee ilman eristämistä.

Itse laittaisin eristettä lattiaan, yllättävän paljon tulee/nousee kosteutta ja kylmää maasta kesälläkin, jos ei ole muuta kuin lauta.

Ja seiniinkin eristettä laittaisin, ei paljoa maksa kuitenkaan ja helppo tehdä tässä samalla. Jos ei muuta niin tulevaisuutta ajatellen.
 
Se eristys pitäisi saada todella tiiviiksi että siitä on iloa, spu-levyjen teippailu tuonne runkotolppien väliin voi olla aika ikävää ja muut tavat kasvattaa seinän paksuutta liikaa jos tarve on saada se parisänky mahtumaan.



jeps joku tuollaiten tai vastaava tapa kierrättää ilmaa ja lämmittää sitä hiukan jotta kosteus pysyy paremmin poissa - muuten mökki ja vuodevaatteet alkaa haisemaan tuollaisessa pienessä kopissa todella nopeasti todella ikävästi.
 
No nyt menikin monimutkaiseksi, aloin jo suunnittelemaan eristystäkin ja katselin youtubesta opetusvideoita, mutta työn määrän räjähtäminen käsiin kuulostaa pahalta, varsinkin jos se ei sitten tuo edes merkittävää parannusta ellei se onnistu viimeisen päälle.

Haasteena tässä on se, että työ pitäisi saada tehtyä pe ilta - su aamu välisenä aikana (eikä silloinkaan ole käytettävissä kaikki tunnit vuorokaudesta), ja materiaalien kuljetukseen on rajalliset kalusteet (ei kärryä tai koukkua autossa). Suurimman osan paneeleista saisin rahdilla, mutta kokonaistarve menee juuri yli toimittajan jonkun rajan, minkä jälkeen tulee nosturipurusta joku rahtikuluihin verrattuna suhteeton lisämaksu. Joten roudaan osan kamoista henkilöautolla paikalle ja osa tulee rahdilla, koska en halua rahtikulujen olevan puolia materiaalikustannuksista. 20mm finnfoamia saisin levyt puolitettuna myös autoon mahtumaan, mutta viitsiikö niitä sitten alkaa asentelemaan jos hyöty on olematon?
 
No nyt menikin monimutkaiseksi, aloin jo suunnittelemaan eristystäkin ja katselin youtubesta opetusvideoita, mutta työn määrän räjähtäminen käsiin kuulostaa pahalta, varsinkin jos se ei sitten tuo edes merkittävää parannusta ellei se onnistu viimeisen päälle.

Haasteena tässä on se, että työ pitäisi saada tehtyä pe ilta - su aamu välisenä aikana (eikä silloinkaan ole käytettävissä kaikki tunnit vuorokaudesta), ja materiaalien kuljetukseen on rajalliset kalusteet (ei kärryä tai koukkua autossa). Suurimman osan paneeleista saisin rahdilla, mutta kokonaistarve menee juuri yli toimittajan jonkun rajan, minkä jälkeen tulee nosturipurusta joku rahtikuluihin verrattuna suhteeton lisämaksu. Joten roudaan osan kamoista henkilöautolla paikalle ja osa tulee rahdilla, koska en halua rahtikulujen olevan puolia materiaalikustannuksista. 20mm finnfoamia saisin levyt puolitettuna myös autoon mahtumaan, mutta viitsiikö niitä sitten alkaa asentelemaan jos hyöty on olematon?
Tekee jo ison eron, jos siellä se Finnfoam on välissä vaikka vaan 20millisenä. Kunhan sen saa uretaanivaahdolla täysin tiiviisti asennettua. Sopiva rimoitus koolausten kylkeen, Finnfoam koolausten väliin, kaikki saumat vaahdottaen ja teipaten olisi mun valinta
 
Mökillä on pihavaja, jonka muuntamista nukkumiskäyttöön suunnittelen. Tällä hetkellä se on siis muistaakseni 45x45mm tolpista tehty laudoilla verhoiltu runko, harjakatto huovalla. Vähän kaipaisin mielipiteitä ja ehdotuksia ennen projektiin ryhtymistä.

Kokoa pohjalla on about 225x175cm, harjakorkeus ehkä reilu 2m, joten käytännössä sinne mahtuu vain kahden mentävä sänky. Ihan hirveän isoja vaatimuksia ei siis ole kun ei siellä aikaa vietetä, kunhan nyt ei tule tikkuja seinistä kun kylkeä kääntää. Ajatuksena selvitä suht edullisesti ja paneloida se sisältä jollain talouslaatuisella STP paneelilla, jotta saa vähän siistimmät sisätilat. Kattoon ehkä OSB levyä? Lattia voisi ehkä jäädä ennalleen (suht siisti lautalattia nyt, ei eristystä), vaikka joku matto/tarvittaessa levy päälle?

Tekniseen toteutukseen sitten kaipaisi vähän vinkkejä. Ensin mietin eristämistä, mutta käyttö ajoittuu käytännössä kokonaan välille kesä-syyskuu ja tänä aikana siellä joku nukkuisi ehkä max 10 yötä? Satunnaisia vieraita varten siis. Jos ajatellaan, että yölämpötilat olisi alimmillaan jotain 10c luokkaa ja sinne laittaisi vaikka jonkun pienen lämmittimen varuiksi, niin onko tuommoinen ulkolaudoitus + paneeli runkotolpissa ilman eristettä välissä ihan kuolleena syntynyt idea?

Tuloilma ja poistoilmaventtiilit tulis varmaan paneloinnin lisäksi, vaikka tuskin tuosta kovin tiivistä pakettia tulee ilman eristämistä.

Suosittelisin myöskin että laitan 50mm finnfoamin seinään, lattiaan ja kattoon jos mahdollista. Kesällähän kuumalla sillä ei niin väliä, mutta kun kelit alkaa viilentyä niin isoin merkitys sillä viimalla on joka tulee sielä paneelien välistä. Voi olla melko ikävä nukkua jos on vähänkin kylmempää. muutamalla ruuvilla/naulalla tukee levyt runkotolppien väliin ja sit vaahdottaa umpeen niin pysyy sillä. Keskelle tolppaa kun laittaa niin jää pieni rako sisä ja ulkopuolelle jolloin ei esty paneelien /ulkoverhouksen tuuletus. Vaakaan tosiaan voi paneloida suoraan tolppaan kiinni ja sit vaan.

Paneelit kannattaa valkata sopivan mittaisina niin että keskeltä kun katkaisee niin saa kaks paneelia aina kerralla. Helppo kuljettaa kun kaupassa katkoo paketti kerrallaan. Vähän pitemmäks kun jää niin voi sit asentaessa hienosäätää mitan just oikeeks. Peräkärryllä saat kaiken tarpeellisen kyllä kulkemaan jos vaan koukku löytyy. vuokralle saa muutamalla kympillä päiväks. Myöskin joku 12mm vanerilevy tai osb-levy ihan asiallisen näköinen. Maalaus kannattaa tehdä kertaalleen irrallaan millonka säästää vaivassa ja tulee hyvä jälki.
 
Kiitos vaan hyvistä neuvoista. Kyllä tässä vaakakuppi kallistuu sen suunnalle, että laitetaan finnfoamit sisään samantien, niin ei tarvi sitten ihmetellä kun vieraat valittaa kylmyydestä. 20mm paksuutta tosin, silläkin pääsee tuulesta eroon ja saan mahdutettua tarvittavan määrän autoon mukaan. Koukkua ei tosiaan ole, joten tällä pitää mennä.

Suunnitelma nyt about tämä:

Käyn tarkastamassa vajan ja otan tarkat mitat koko vajasta. Jos runkotolppia on tarpeeksi/sopivin välein vaakapanelointiin, niin sitten laitan finnfoamit niihin liimoilla kiinni ja paneelit suoraan runkotolppiin. Jos näyttää yhtään vaikealta, niin vedän vaakakoolaukset runkotolppiin kiinni ja sitten pystypanelointi niihin. Tällöin saan käytettyä koolauksia myös apuna eristeiden kiinnityksessä, kun voin ruuvata niihin ne suoraan kiinni. Jää rako paneelien ja eristeen väliin, ilmeisesti ihan hyvä. Katon ajattelin tiputtaa alas, helpompi tehdä yksi tasainen pinta kahden kaltevan sijaan, ja materiaaliakin menee vähemmän. Seisomakorkeutta ei kuitenkaan tuolla tarvita.

Lattialla vähän sama. Ajattelin laittaa jotain rimaa/45x45 kehikoksi, jonka päälle vielä koolaus ristikoksi. Eristeet taas "runkopalkkien" väliin niin, että ne kiinni ruuvilla koolaukseen, jolloin eristeen alle ja koolauksen päälle tulevaan OSB levyyn jää rako.

Tohon alas tiputettuun kattoon sitten tuuletusreikä, ja poistoaukko harjan alle ulkoverhoukseen. Näin saisi myös ulkoverhoilun ja eristeen välinen tila tuuletusta. Tuloilmalle sitten toiseen päätyyn lattiatasoon(?) räppänä.

Kuulostaako about suunnitelmalta?
 
Kiitos vaan hyvistä neuvoista. Kyllä tässä vaakakuppi kallistuu sen suunnalle, että laitetaan finnfoamit sisään samantien, niin ei tarvi sitten ihmetellä kun vieraat valittaa kylmyydestä. 20mm paksuutta tosin, silläkin pääsee tuulesta eroon ja saan mahdutettua tarvittavan määrän autoon mukaan. Koukkua ei tosiaan ole, joten tällä pitää mennä.

Suunnitelma nyt about tämä:

Käyn tarkastamassa vajan ja otan tarkat mitat koko vajasta. Jos runkotolppia on tarpeeksi/sopivin välein vaakapanelointiin, niin sitten laitan finnfoamit niihin liimoilla kiinni ja paneelit suoraan runkotolppiin. Jos näyttää yhtään vaikealta, niin vedän vaakakoolaukset runkotolppiin kiinni ja sitten pystypanelointi niihin. Tällöin saan käytettyä koolauksia myös apuna eristeiden kiinnityksessä, kun voin ruuvata niihin ne suoraan kiinni. Jää rako paneelien ja eristeen väliin, ilmeisesti ihan hyvä. Katon ajattelin tiputtaa alas, helpompi tehdä yksi tasainen pinta kahden kaltevan sijaan, ja materiaaliakin menee vähemmän. Seisomakorkeutta ei kuitenkaan tuolla tarvita.

Lattialla vähän sama. Ajattelin laittaa jotain rimaa/45x45 kehikoksi, jonka päälle vielä koolaus ristikoksi. Eristeet taas "runkopalkkien" väliin niin, että ne kiinni ruuvilla koolaukseen, jolloin eristeen alle ja koolauksen päälle tulevaan OSB levyyn jää rako.

Tohon alas tiputettuun kattoon sitten tuuletusreikä, ja poistoaukko harjan alle ulkoverhoukseen. Näin saisi myös ulkoverhoilun ja eristeen välinen tila tuuletusta. Tuloilmalle sitten toiseen päätyyn lattiatasoon(?) räppänä.

Kuulostaako about suunnitelmalta?

Ihan hyvät systeemit tuossa. Ootko vertaillut noita hintaeroja 50mm ja 20mm levyissä. Ainakin täällä niiden hinnat on aika lähellä toisiaan. Itse tykännyt 50mm kun se antaa vähän enemmän eristävyyttä ja mukavampi asentaa kun ei oo niin lötkö, mutta kyllä tuo 20mm toimii. Olennaisin on kuitenkin se viiman estäminen eikä niinkään lämmöneristävyys.

En oikein tajuu mikä tuossa lattian lisäkoolaamisessa on ideana. Luulis että siinä ois helpoin vaan irrottaa ne nykyset laudat jos ei oo tiukassa, laittaa eristeet lattiakannattimien väliin ja sit lankut takas paikalleen, ellei ne nyt oo jollain 5" nauloilla hakattu kiinni pontista.

Katto kannattaa ehdottomasti laskea, paljon helpompi toteuttaa ja Vähän vähemmän jää lämmitettävää tilaakin. Sit sinne levn päälle voi heittää lisäks jotain villaa jos haluu vähän paremman eristävyyden. Yläkautta katoaa kuitenkin 50% lämmöstä.
 
Ja eristeen ja lattian väliin ei rakoa, jossain välissä hiiret kuitenkin tekee sinne kolon, ja koko lattia on kylmä...
 
Ootko vertaillut noita hintaeroja 50mm ja 20mm levyissä. Ainakin täällä niiden hinnat on aika lähellä toisiaan.

En oikein tajuu mikä tuossa lattian lisäkoolaamisessa on ideana. Luulis että siinä ois helpoin vaan irrottaa ne nykyset laudat jos ei oo tiukassa, laittaa eristeet lattiakannattimien väliin ja sit lankut takas paikalleen, ellei ne nyt oo jollain 5" nauloilla hakattu kiinni pontista.
En oo näiden hintaeroja tutkinut, syy tuolle 20mm eristeelle olisi ihan puhtaasti tosiaan se, ettei viistoperäiseen autoon mahdu rakennusmateriaaleja oikein rajattomasti, ja 50mm levy vie 2,5x niin paljon tilaa, kuin 20mm. Niitä pitäis kuitenkin sinne mahduttaa joku 12kpl.

Lattian lisäkoolauksessa idea oli vaan se, etten ollut laskenut kuvioihin vanhan purkamista. Mutta ehkä se tehdään sitten Perkelesin ohjeiden mukaisesti ilman rakoa OSB:n ja eristeen välissä. Pitääkö sen vanhan paikalleen jäävän lattian ja eristeen väliin kuitenkin jättää rako?
 
Onko suosituksia mistä kannattaa kaihtimet tilata ikkunoihin? Ulkomailta ilmeisesti kustannustehokkain tässäkin tapauksessa?
Malli on vielä vähän mietinnässä samoin asennustapa. Aika karmaisevia hintoja näyttää kyllä suomalaiset kaupat kun vaikka jonkin sortin pimentäviä kaihtimia katselee.
Vastataanpa vanhaan viestiin jos joku muukin pähkäilee samaa asiaa. Itse tilasin kauppakoti.fi -nimiseltä sivustolta, saa tehtyä mittojen mukaan hieman erikoisempiinkin ikkunoihin ja hintakin jää järkeväksi.
 
En oo näiden hintaeroja tutkinut, syy tuolle 20mm eristeelle olisi ihan puhtaasti tosiaan se, ettei viistoperäiseen autoon mahdu rakennusmateriaaleja oikein rajattomasti, ja 50mm levy vie 2,5x niin paljon tilaa, kuin 20mm. Niitä pitäis kuitenkin sinne mahduttaa joku 12kpl.

Lattian lisäkoolauksessa idea oli vaan se, etten ollut laskenut kuvioihin vanhan purkamista. Mutta ehkä se tehdään sitten Perkelesin ohjeiden mukaisesti ilman rakoa OSB:n ja eristeen välissä. Pitääkö sen vanhan paikalleen jäävän lattian ja eristeen väliin kuitenkin jättää rako?
Ei siihen rakoa tarvitse jättää. Muutaman millin alemmaks voi eristelevyt laittaa ettei ne tule lattialautojen tielle asennettaessa.
 
Ei siihen rakoa tarvitse jättää. Muutaman millin alemmaks voi eristelevyt laittaa ettei ne tule lattialautojen tielle asennettaessa.
Niin siis vanhojen lattialautojen (nyt paikallaan olevien) päälle asennan koolaukset, ja näihin kiinni OSB/lastulevyt(uusi lattia). Lähinnä mietin pitääkö eristeen alle jäädä ilmatila ettei sinne kosteus pääse kertymään, eristeen päälle tulevat levyt tullee eristeisiin kiinni tuon Perkelesin mainitseman hiiriongelman takia (jos oikein ymmärsin, että ei rakoa eristeen ja OSBlevyn väliin siksi, että yksikin reikä eristeessä tuhoaa koko lattian eristyksen).
 
Niin siis vanhojen lattialautojen (nyt paikallaan olevien) päälle asennan koolaukset, ja näihin kiinni OSB/lastulevyt(uusi lattia). Lähinnä mietin pitääkö eristeen alle jäädä ilmatila ettei sinne kosteus pääse kertymään, eristeen päälle tulevat levyt tullee eristeisiin kiinni tuon Perkelesin mainitseman hiiriongelman takia (jos oikein ymmärsin, että ei rakoa eristeen ja OSBlevyn väliin siksi, että yksikin reikä eristeessä tuhoaa koko lattian eristyksen).

Itseasiassa kun teet sen noin niin et tarvitse koolausta vaan voit ostaa pontattua finnfoamia jolla vedät koko lattian täyteen ja sit sen päälle asennet levyt jotka jätä joko kellumaan päälle tai voit myös vetää pitkillä ruuveilla läpi niihin alla oleviin vanhoihin lattialautoihin. Et tarvitse erillistä koolausta ollenkaan. Näin rakenteesta tulee myös tiivis.
 
Onkos Suomessa vielä niin että kun rakentaa uuden talon niin pitää valita joko asuminen muovipussissa tai postin nouto lähimmästä poste restantesta?
 
Onkos Suomessa vielä niin että kun rakentaa uuden talon niin pitää valita joko asuminen muovipussissa tai postin nouto lähimmästä poste restantesta?
Kyllä voi rakentaa myös esim. harkoista tai massiivipuusta.
 
Floorplanneriä eilen itse käytin ekaa kertaa ja kyllä sillä pohjakuvaa mallailee, kun seinien pituudet nökyvät ja päivittyvät seiniä liikuteltaessa. Jotkut muutokset tuntui olevan tosi hankalia tehdö enkä esim. onnistunut kuvaa pyörittämään. Taustalle tein tonttia vastaavan tason, jota kyllä sai pyöritettyä, mutta taloa ei.

SketchUpia aloitin ja youtubesta jotain videota katsoin mutta ei taida enää kovin yksinkertainen olla eikä riitä aika sen opetteluun.
Tähän sellainen vinkki että maksoin fiverissä parikymppiä freelancerille joka teki pohjakuvien ja myyntikuvien perusteella 3d-mallit mittakaavaan (toki ei eksaktia mutta hyvin lähelle totuutta)
 
Massiivipuurakenne on hengittävä vaikka olisikin tiivis. Samaten hengittavan ja tiiviin rakenteen voi toteuttaa vaikka höyrynsulkukankain ja puukuitueristein ja monella muullakin tavalla. Kyllä ne ulkoseinärakenteet saa tehdä hengittävinä ja usein kannattaakin. Mutta samaten ne rakenteet kannattaa tehdä myös tiiviinä.
 
Massiivipuurakenne on hengittävä vaikka olisikin tiivis. Samaten hengittavan ja tiiviin rakenteen voi toteuttaa vaikka höyrynsulkukankain ja puukuitueristein ja monella muullakin tavalla. Kyllä ne ulkoseinärakenteet saa tehdä hengittävinä ja usein kannattaakin. Mutta samaten ne rakenteet kannattaa tehdä myös tiiviinä.

Eli muovikalvojen tilalle on kehitetty jotain hengittäviä kankaita ja niitä saa käyttää rakentamisessa?
 
Muovia ne kankaatkin taitaa olla, mutta tosissaan päästävät hallitusti kosteutta läpi ja vaativat sopivat eristeet esim puukuitua tai selluvillaa.
 
Päästävät kosteutta vai ilmaa läpi? Onko kyseessä joku gore-tex-tyyppinen kalvo joka ei oikeasti hengitä vaikka niin mainostetaan.
 
Jotenkin näistä tulee aina mieleen plasebo, jota markkinoidaan hysteerikoille:hmm: Ei ymmärrä miksi sitä kosteutta pitäisi rakenteisiin päästää hallitusti tai hallitsemattomasti...

Tai sitten rakentaa risukasan ulkosaunalla ja -huussilla. Niissä ei toki höyryistä tarvitse välittää. Kylmiksi nämä todettiin.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyiset rakennusmääräykset valitettavasti kieltävät tuollaisen joidenkin ihannoiman "vanhan ajan" rakentamisen :(
Rakennuksen nurkissa oli talvella pakkasta, lattiat jääkylmiä, ala/yläpohjan eristeinä ihan kaikkea mitä luonnosta satuttu löytämään. Sahanpurua, sammalia, puolukanvarpuja, savea ja hiekkaa yläpohjassa luomassa tiiviimpää kerrosta. Nykyaikaisemmissa 1920 luvun rakennuksissa alapohjissa sanomalehtiä pohjalla jne.
Rossipohjat kyllä pysyivät lämpiminä kun tulipesien tuoma lämpö karkasi joka puolelle.

Kai tuollaiseen ns luonnonmukaiseen rakentamiseen pitäisi sitten vieläkin antaa mahdollisuus vaikka oikeasti oli kyse siitä ettei niillä ollut parempiakaan materiaaleja silloin tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän noita massiivihirsitaloja rakennetaan nykyään ja hiekat ja puolukanvarret saa varmasti kaupanpäälle. Aloin vain miettimään onko niihinkin ängetty se muovipussi sisään, kun jostain sain päähän että Suomen rakennusmääräykset sen vaativat.
 
Kyllähän noita massiivihirsitaloja rakennetaan nykyään ja hiekat ja puolukanvarret saa varmasti kaupanpäälle. Aloin vain miettimään onko niihinkin ängetty se muovipussi sisään, kun jostain sain päähän että Suomen rakennusmääräykset sen vaativat.
Massiivihirsitaloja tehdään, mutta kun ne ei kelpaa kaikille kun hirsissä on käytetty liimaa, joka on muovia tai mahdollisesti muovia muistuttavaa materiaalia.
Noille massiivihirsitaloillekin energiamääräyksissä on pakko antaa ns erityisehdot kun muuten lakkaisi hirsirakennuksien rakentaminen kokonaan. Energiatalouden vuoksi seinien heikkoa lämmöneristyskykyä on sitten kompensoitava muissa rakenteissa, mutta ns muoviton talo on nykyisinkin mahdollista rakentaa jos ei takerru hirsien lamellirakenteiden liimoihin.
Mutta valitettavasti noiden puolukanvarpujen ja sisätiloiltaan pakkaselle menevien rakennuksien rakentaminen on estetty.
 
Voi sen muovittoman talon toteuttaa ihan normaalina pystyrunkoisena puutalona johon käyttää eristeeks selluvillaa tai vastaavaa ja ilmansuluks laittaa paperin.
 
Voi sen muovittoman talon toteuttaa ihan normaalina pystyrunkoisena puutalona johon käyttää eristeeks selluvillaa tai vastaavaa ja ilmansuluks laittaa paperin.
Voi. Se vain ei kaikkille "hihhuleille" ole vaihtoehto kun sellaista ei tehty kaksi sataa vuotta sitten :D

Veli osti aikoinaan tuollaisen ns vanhan ajan kunnon talon, 1900-luvun alussa sille paikalleen siirretyn hirsituvan, johon oli -70 luvulla rakennettu ns elintasosiipi, jossa pesutilat, sisävessat ym nykyajan hienoudet. Elintasosiipi umpisurkea lahopesä, mutta kyllästyi puiden polttamiseen tulipesissä aamuinilloin, kun perse ei kestänyt sähkölläkään lämmittämistä, vaikka toinen puoli tuvasta oli ns kylmänä.
Nyttemmin talo purettu ja asuu onnellisesti nykyaikaisessa "pullotuvassa" kera keskuslämmityksen :D
 
Toi on kyllä ihme, että vieläkin väännetään tuosta hengittävä talo on vetoisa. Hengittävän talonkin on tarkoitus olla täysin ilmatiivis.
Itse remppasin edellisen sata vuotta vanhan hirsitalon, ulkopuolelta hakkasin kaikki hirren raot hirren pintaan asti täyteen pellavarivettä, nurkkiin ulos kaksinkertainen paperointi, siihen päälle 32mm tuulensuojalevy.
Sisälle kunnon paperoinnit reilulla nimityksellä ja jokaikinen sauma kunnolla teipattuna. Kojerasioiden kanssa saa olla tarkkana, että saa paperit niin ettei ole ilmavuotoja.

Oli pirun lämmin kämppä, ja todella pienillä kuluilla lämpesi.

Nykyisen 100v hirsitalon on rempannut joku muu. Paperoinnit on päin vittua, yläkerrassa tunsi tuulenpuuskat, vaikka eristevahvuudet on käytännössä nykytasoa. Pakkasilla oli yläkerrassa 15-17c vaikka 2000w sähköpatteri jauhoi kokoajan.

Purin yläkerran paneelit ja eristeet. Tiivistin tuulensuojat, laitoin samat eristeet takaisin, ja paperoin tiiviisti. Sen jälkeen ei ole kertaakaan ollut yläkerran sähköpatteri päällä, nytkin on ovet kiinni, että makuuhuone ei lämpiä yli 20c.

Lattiat tarvii vielä avata jossain välissä, kun rakennuspuun hinta järkiintyy. Saa samalla nakella kylmät, liukkaat ja kopisevat laminaatit mäkeen ja laittaa lämpimän, nätin ja mukavantuntuisen lautalattian tilalle.

Ehkä oon jotenkin erilainen. En näe minkäänlaista omistushalua uusissa toimistoa/sairaalaa sisältä ja ulkoa yleensä 70-lukua imitoivissa taloissa.(Ja joo, tämänkin hinnalla olisi saanut vuoden kaksi vanhan kämpän tuosta kylältä 500neliön tontilla, niin säästäisi kun voisi lukea naapurin tilaaman Aamulehden ihan kurkkimalla omasta kahvipöydässä)
 
Toi on kyllä ihme, että vieläkin väännetään tuosta hengittävä talo on vetoisa. Hengittävän talonkin on tarkoitus olla täysin ilmatiivis.
Itse remppasin edellisen sata vuotta vanhan hirsitalon, ulkopuolelta hakkasin kaikki hirren raot hirren pintaan asti täyteen pellavarivettä, nurkkiin ulos kaksinkertainen paperointi, siihen päälle 32mm tuulensuojalevy.
Sisälle kunnon paperoinnit reilulla nimityksellä ja jokaikinen sauma kunnolla teipattuna. Kojerasioiden kanssa saa olla tarkkana, että saa paperit niin ettei ole ilmavuotoja.

Oli pirun lämmin kämppä, ja todella pienillä kuluilla lämpesi.

Nykyisen 100v hirsitalon on rempannut joku muu. Paperoinnit on päin vittua, yläkerrassa tunsi tuulenpuuskat, vaikka eristevahvuudet on käytännössä nykytasoa. Pakkasilla oli yläkerrassa 15-17c vaikka 2000w sähköpatteri jauhoi kokoajan.

Purin yläkerran paneelit ja eristeet. Tiivistin tuulensuojat, laitoin samat eristeet takaisin, ja paperoin tiiviisti. Sen jälkeen ei ole kertaakaan ollut yläkerran sähköpatteri päällä, nytkin on ovet kiinni, että makuuhuone ei lämpiä yli 20c.

Lattiat tarvii vielä avata jossain välissä, kun rakennuspuun hinta järkiintyy. Saa samalla nakella kylmät, liukkaat ja kopisevat laminaatit mäkeen ja laittaa lämpimän, nätin ja mukavantuntuisen lautalattian tilalle.

Ehkä oon jotenkin erilainen. En näe minkäänlaista omistushalua uusissa toimistoa/sairaalaa sisältä ja ulkoa yleensä 70-lukua imitoivissa taloissa.(Ja joo, tämänkin hinnalla olisi saanut vuoden kaksi vanhan kämpän tuosta kylältä 500neliön tontilla, niin säästäisi kun voisi lukea naapurin tilaaman Aamulehden ihan kurkkimalla omasta kahvipöydässä)

Kyllähän se itserempattu on paras kun tietää että kaikki on kunnolla tehty ja rakenteet on tarkistettuna. Kojerasiat yleensä tullut tehtyä niin että leikannut uretaanilevystä noin 12cmx12cm palan johon keskelle kuppiterällä rasiareikä (hieman isompi kuin rasia), sit uretaanilla tiivistää sen rasian ja levyn välin. Paperin voi sitten teipata tuohon levyn päälle niin tulee tiivis. (Tätä ratkaisua ei tietty voi käyttää jos ei halua laittaa mitään nykyaikasta materiaalia taloon)
Paras tapa jos mahdollista on erillinen lisäkoolaus johon rasiat tulee niin ei tarvii puhkoo ollenkaan papereita.
 
Kyllähän se itserempattu on paras kun tietää että kaikki on kunnolla tehty ja rakenteet on tarkistettuna. Kojerasiat yleensä tullut tehtyä niin että leikannut uretaanilevystä noin 12cmx12cm palan johon keskelle kuppiterällä rasiareikä (hieman isompi kuin rasia), sit uretaanilla tiivistää sen rasian ja levyn välin. Paperin voi sitten teipata tuohon levyn päälle niin tulee tiivis. (Tätä ratkaisua ei tietty voi käyttää jos ei halua laittaa mitään nykyaikasta materiaalia taloon)
Paras tapa jos mahdollista on erillinen lisäkoolaus johon rasiat tulee niin ei tarvii puhkoo ollenkaan papereita.

Mä tein niin, että kaikki sähkövedot kovalla putkella, kojerasiat levypinnan alle, jolloin sai paperoinnin jätettyä kojerasian ja korokerenkaan väliin.

Ilpin asensi ekaan kämppään ulkopuolinen firma. Nuori sähkäri ihmetteli, kun oli kaikki kovassa putkessa. Sanoin, että muuten asennettuna ei mun taloon tule. Tuo oli sitä mieltä, että ei nykytaloissa onnistu, tuumasin, että ei nyky sähkärit osaa kovia putkia vetääkkään. Ilp asentaja alkoi nauramaan ja tuo sähkäri ei sen jälkeen mulle enää puhunut....

Sen jälkeen olen ilpitkin itse laittanut, joku tuttu käynyt tyhjiöt imaisemassa.
 
Jotenkin näistä tulee aina mieleen plasebo, jota markkinoidaan hysteerikoille:hmm: Ei ymmärrä miksi sitä kosteutta pitäisi rakenteisiin päästää hallitusti tai hallitsemattomasti...

Tai sitten rakentaa risukasan ulkosaunalla ja -huussilla. Niissä ei toki höyryistä tarvitse välittää. Kylmiksi nämä todettiin.
Ongelmat syntyy yleensä siitä että väärään paikkaan päässyt kosteus ei pääse pois. Nykyaikaiset höyrynsulkukankaat mahdollistaa sen, että eristeisiin päässyt kosteus pääsee pois aiheuttamasta vaurioita. Jos ulkona on kostea 30 lähentelevä helle ja sisäilmaa jäähdytetään lähelle 20 astetta joko koneellisesti tai yöaikaisella tuulettamisella (jäähdytyksen vielä kuivatessa ilmaa), niin se höyrynsulku on silloin väärällä puolella eristettä ja pahimmassa tapauksessa muodostaa kastepisteen höyrysulun kohdalle. Samaten jos höyrynsulku ei ole 100% tiivis niin huoneilmasta talvella eristeisiin johtunut kosteus on hyvä saada pois.
 
Ongelmat syntyy yleensä siitä että väärään paikkaan päässyt kosteus ei pääse pois. Nykyaikaiset höyrynsulkukankaat mahdollistaa sen, että eristeisiin päässyt kosteus pääsee pois aiheuttamasta vaurioita. Jos ulkona on kostea 30 lähentelevä helle ja sisäilmaa jäähdytetään lähelle 20 astetta joko koneellisesti tai yöaikaisella tuulettamisella (jäähdytyksen vielä kuivatessa ilmaa), niin se höyrynsulku on silloin väärällä puolella eristettä ja pahimmassa tapauksessa muodostaa kastepisteen höyrysulun kohdalle. Samaten jos höyrynsulku ei ole 100% tiivis niin huoneilmasta talvella eristeisiin johtunut kosteus on hyvä saada pois.

Lisäksihän hengittävässä rakenteessa käytettävät eristeet on kosteutta kestäviä. Ekovillassa muistaakseni oli että voi olla jopa 30% vettä ja senkin jälkeen kuivuu ilman ongelmia. Tavalliset villaeristeet kun kerran pääsee kunnolla kastumaan niin ne ei välttämättä kuivu koskaan.
 
Ongelmat syntyy yleensä siitä että väärään paikkaan päässyt kosteus ei pääse pois. Nykyaikaiset höyrynsulkukankaat mahdollistaa sen, että eristeisiin päässyt kosteus pääsee pois aiheuttamasta vaurioita. Jos ulkona on kostea 30 lähentelevä helle ja sisäilmaa jäähdytetään lähelle 20 astetta joko koneellisesti tai yöaikaisella tuulettamisella (jäähdytyksen vielä kuivatessa ilmaa), niin se höyrynsulku on silloin väärällä puolella eristettä ja pahimmassa tapauksessa muodostaa kastepisteen höyrysulun kohdalle. Samaten jos höyrynsulku ei ole 100% tiivis niin huoneilmasta talvella eristeisiin johtunut kosteus on hyvä saada pois.
Ja varsinkaan kun se muovi ei ikinä ole 100% tiivis edes juuri asennettuna. Pieni reikä aiheuttaa ison pistemäisen kosteusrasituksen vs. kokonaan hengittävä rakenne.
 
Purettiin yksi edellisen asukkaan jälkikäteen rakentama väliseinä. Rakennustapa oli vähän kysymysmerkki ja purun myötä jäi vähän paikkailtavaa lattiaan ja kattoon. Sen myötä kysymys on, että mites saisi parketista helpoiten / vähiten lisävahinkoa aiheuttaen irti laastia? Sitä on noin 1 cm x 5 cm täpliä viitisen kappaletta ja pari isompaa aluetta.

Varmasti vähän ainakin lähtee parketin pintaa mukana ja toki sitä saa paikkailtua, mutta mitä vähemmän paikkailtavaa, sitä parempi : ) Ei millään jaksaisi alkaa koko lattiaa uusia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 624
Viestejä
4 552 607
Jäsenet
75 033
Uusin jäsen
Jehu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom