Tämä on se pohimmainen syöpä mikä nykypelejä ja pelikulttuuria vaivaa. En minä pelaa pelejä sen vuoksi että voin duunata siinä yhtä sun toista itselleni, kun on kyse moninpelistä, missä pelin voittaminen erä erältä on tärkeintä. Tietyn laisissa peleissä tämän ymmärtäisin, kuten esimerkiksi Terraria, missä pitää edetäkseen kaivaa paljon malmia maasta, mutta Siegen kaltaisessa moninpelissä ainut tarkoitus on voittaa yksittäisiä eriä ja tähän tarvitaan Siegessä operaattoreita. Peli heikentää omaa laatuaan sillä että sitä aktiivisesti pelaava pelaaja ei pääse käsiksi kaikkeen sisältöön ja kokemaan moninpeliä kaikilla haluamillaan operaattoreilla.
Toinen perspektiivi on sitten se, että peliä pelataan muuten vaan huvikseen omaksi iloksi, tiimipelillä ja voittamisella ei ole niinkään väliä, ikään kuin muut ihmiset eivät olisi olemassakaan. Samalla heijastetaan omaa identiteettiä tai muuta egoon liittyvää kaiken maailman visuaalisella rihkamalla ja koetaan suoriutumisen tunnetta siitä, että jaksoi vain tahkoa samaa toistoa niin kauan että sai jotakin vastineeksi, mikä olisi muuten lukossa. Tuohon avaamisen kun riittää pelkkä häviäminenkin. Suoriutumisen tunne tulee siis laiskasta itseään toistavasta pelaamisesta ja siitä kun peli ilmoittaa että nyt saat jotain, eikä siitä että parannat taitojasi ja voitat pelejä yhä useammin.
Tämä on lyhyt ja ytimekäs fakta: kaiken laiset avattavat lisäsisällöt moninpeleissä ovat haitaksi näille peleille ja niitä ei tulisi missään tapauksessa olla olemassa.
Samaa logiikkaa voi hyödyntää myös esimerkiksi työelämässä: sen sijaan että saa suoriutumisen tunnetta tekemällä työnsä hyvin ja iloitsemalla sen tuloksesta, toinen ei välitä "työelämän tiimipelistä" vaan pyrkii keinolla millä tahansa parempiin palkkoihin ja virkoihin välittämättä siitä mitä oikeasti tuli tehtyä tai opittua siinä matkalla. Pakkohan ei ole edes pyrkiä mihinkään, työnsä kun voi tehdä muutenkin vaan huonosti.
Vedän peleissä rajan noihin visuaalisiin tavaroihin, jos joku niitä haluaa metsästää ja tahkota niin antaa mennä vaan, kun ei se minulta ole pois. Operaattorit Siegessä on essentiaalinen osa koko kokemusta ja nyt on tilanne se, etten minä kuten moni muukaan pääse noilla uusimmilla pelaamaan pakosti ollenkaan, joka minun silmissäni heikentää koko tuotteen arvoa ja tuottaa turhanpäiväistä harmistusta monelle. Joka nyt ostaa pelin standardi version, avaa suht nopeasti alkuperäiset operaattorit ja sitten tajuaa millainen tahkoaminen on edessä, tai vaihtoehtona ostaa pelistä toinen kattavampi versio, niin voi kuvitella tunteen. Ubihan tässä ammuskelee itseään nilkkaan kuten aina, mutta toivonpa vain etteivät tekisi näin.
En arvannut että noin ärsyttävä olis...
