Pienten kysymysten ketju

Tarkoitin että sekä 5V että 12V ovat kovin matalia jännitteitä kummatkin, eikä niiden välillä ole kuitenkaan kovin merkittävää eroa sen suhteen kuinka huonoja ne ovat tehon siirtoon. 5V on tietysti huonompi, mutta se 12V on yhtälailla ihan surkea.
Minusta taas 2,4-kertainen tehonsiirtokyky on aika merkittävä ero.

Alkuperäisen kysymyksen tapauksessa ero vielä korostuu.

Jos halutaan saada 5 Voltin nimellisjännite laitteelle esimerkiksi 2A virralla, ja laite tarvitsee vähintään 4,7V, niin reguloimalla 5 Volttiin keskitetysti, voi 1,5mm² kaapeli olla pituudeltaan max. 6,5 m tai jännite laitteella on liian pieni.

Jos taas reguloidaan 12Voltista paikallisesti (ja regun minimi Vd on 1,5V) niin 1,5mm² kaapeli voi olla pituudeltaan max. 120 m, jolloin 12Voltista on jäljellä vielä 6,5V, josta saadaan kivasti reguloitua se 5V.

Eli mielestäni tässä kuviossa siirtäminen 12V:lla ja jännitteen tiputus paikallisesti on aivan hirvittävän paljon parempi kuin keskitetty jännitteen tiputus.
 
Viimeksi muokattu:
Mistäköhän saisi näitä yleisesti räkkikaappien ovissa käytettyjä "saranoita"? Siis terästangon pätkiä missä päät ohennettu.
 
Onko ideoita onnistuuko mitenkään tälläinen idea. Varmaan toimittava rf 433mhz lupavapaalla alueella, siellähän taisi olla lupavapaita alueita mitä käyttää kaiken maailman langattomat ovikellot tms.

Tarkoitus olisi saada tieto 150metrin päässä olevalta postilaatikolta jos kansio on avattu.
- Eli joku yksinkertainen mikrokytkin tms patentti sinne ja sitten joku mahd pieni virtainen lähetin joka saa kuitenkin tiedon lähetettyä 150metrin päähän.
- Yksisuuntainen lähetys riittää, postilaatikolle päin ei tarvitse mitään tietoa saada liikkumaan.
- Akkutekniikaksi joku mikä kestää hyvin pakkasta, että pysyy mahd pitkään voimissaan postilaatikon sisällä pakkasessa.
- Vastaanotto päähän tulisi luultavasti esp32 ja siitä sitten rakentelisin kotiautomaation tiedon, kunhan saisi tiedon tuohon esp:lle asti.

Onko ehdotuksia asian suhteen ja onko tuollainen välimatka mahdollista saada lupavapailla taajuuksilla ja lähetystehoilla onnistumaan? 433mhz pitäisi käsittääkseni olla paras taajuusalue tuohon käyttöön kun matkalle osuu jotain seiniä yms.
 
Onko ideoita onnistuuko mitenkään tälläinen idea. Varmaan toimittava rf 433mhz lupavapaalla alueella, siellähän taisi olla lupavapaita alueita mitä käyttää kaiken maailman langattomat ovikellot tms.

Tarkoitus olisi saada tieto 150metrin päässä olevalta postilaatikolta jos kansio on avattu.
- Eli joku yksinkertainen mikrokytkin tms patentti sinne ja sitten joku mahd pieni virtainen lähetin joka saa kuitenkin tiedon lähetettyä 150metrin päähän.
- Yksisuuntainen lähetys riittää, postilaatikolle päin ei tarvitse mitään tietoa saada liikkumaan.
- Akkutekniikaksi joku mikä kestää hyvin pakkasta, että pysyy mahd pitkään voimissaan postilaatikon sisällä pakkasessa.
- Vastaanotto päähän tulisi luultavasti esp32 ja siitä sitten rakentelisin kotiautomaation tiedon, kunhan saisi tiedon tuohon esp:lle asti.

Onko ehdotuksia asian suhteen ja onko tuollainen välimatka mahdollista saada lupavapailla taajuuksilla ja lähetystehoilla onnistumaan? 433mhz pitäisi käsittääkseni olla paras taajuusalue tuohon käyttöön kun matkalle osuu jotain seiniä yms.
Minulla on käytössä RFlink Arduinon päällä, Raspberry ohjaa Arduinoa ja tallentaa tapahtumat tietokantaan.
Matka on varsin pitkä, tarvinnee vakiota isommat antennit molempiin päihin. Saako antennia vaikka jostain ikkunan raosta ulos näköyhteydelle? Vähäinen kasvillisuus varmaan ok välissä. Kokeilemalla selviää minimikoko antennille.
 
Kun käytettyä mutta takuun alaista tuotetta myy eteenpäin, mitä tietoja takuukuitista kannattaa peittää? Kuitissa näkyy mm. minkälaisella kortilla on maksettu ja kortin neljä viimeistä numeroa (tyyliin XXXXXXXXXX1234). Yli tonnin (ovh) tuotteesta kyse ja ennestää minulle tuntematon ostaja haluaa kuitin vaikkakin takuu menee reilun viikon sisällä umpeen. Kuitin luovutus sikäli ei ongelma, mutta ajattelin varmistaa.
 
Jossei omaa osoitetta halua jakaa, niin ei siellä kuitissa yleensä mitään vaarallista ole nähtävillä. Ei tuosta korttinumerosta voi kukaan mitään tietoja repiä ulos.
 
Onko ideoita onnistuuko mitenkään tälläinen idea. Varmaan toimittava rf 433mhz lupavapaalla alueella, siellähän taisi olla lupavapaita alueita mitä käyttää kaiken maailman langattomat ovikellot tms.

Tarkoitus olisi saada tieto 150metrin päässä olevalta postilaatikolta jos kansio on avattu.
- Eli joku yksinkertainen mikrokytkin tms patentti sinne ja sitten joku mahd pieni virtainen lähetin joka saa kuitenkin tiedon lähetettyä 150metrin päähän.
- Yksisuuntainen lähetys riittää, postilaatikolle päin ei tarvitse mitään tietoa saada liikkumaan.
- Akkutekniikaksi joku mikä kestää hyvin pakkasta, että pysyy mahd pitkään voimissaan postilaatikon sisällä pakkasessa.
- Vastaanotto päähän tulisi luultavasti esp32 ja siitä sitten rakentelisin kotiautomaation tiedon, kunhan saisi tiedon tuohon esp:lle asti.

Onko ehdotuksia asian suhteen ja onko tuollainen välimatka mahdollista saada lupavapailla taajuuksilla ja lähetystehoilla onnistumaan? 433mhz pitäisi käsittääkseni olla paras taajuusalue tuohon käyttöön kun matkalle osuu jotain seiniä yms.

Pitkähkö on tuo matka, mutta ei mikään mahdoton kuitenkaan. Kuitenkin se radio lähettää lyhyen aikaa ja harvoin, joten ei ihan kauheasti haittaa vaikka siinä lähetyksessä vähän tehoa kuluukin. Tuossa oli yhdellä kollegalla suunnitteilla projekti vähän vastaavilla spekseillä, noin niinkuin radion toiminnan suhteen, ja käsittääkseni aikoivat tulla toimeen parilla AA-patterilla. Eli täysin tehtävissä. Oleellista on saada se virrankulutus lepotilassa pieneksi.
 
Olisi Macbook Air 2018 rikkinäisellä näytöllä. Kiinnostelisi integroida tuo buildiin. Onko kellään kokemusta kuinka pyörisi ilman näyttö (wifi antennit?) tai akkua. Voisin vkl koittaa purkaa. Ois kova dualboot
 
Olisiko täällä hyviä ideoita kun ajattelin laittaa kotiautomaatioon liittyen Dallasin 1-wire -antureita jääkaappiin ja pakastimeen? Lähinnä mietityttää miten tuon fiksuimmin toteuttaisi, ensimmäinen ajatus olisi joku ohut lattakaapeli saranapuolelta sisään ja sen perään (liima)kutistesukan sisään DS18B20. Tietty valmiita hermeettisesti paketoituja antureitakin olisi olemassa mutta niissä on paksu kaapeli ja mulla kun nyt sattuu noita antureita valmiiksi olemaan niin ei viitsisi edes miettiä noita.

Kestääkö/toimiiko DS18B20 jääkaappi/pakastinolosuhteissa ihan kutistesukkapatentilla? Joissakin 1-wire antureissa ilmeisesti oli jotain ongelmia ainakin kosteuden kanssa joten riittääkö kutisukka ja ehkä sukan pään täyttö jollain liimamassalla vai vaatiiko jotain spesiaalia?
 
Olisiko täällä hyviä ideoita kun ajattelin laittaa kotiautomaatioon liittyen Dallasin 1-wire -antureita jääkaappiin ja pakastimeen? Lähinnä mietityttää miten tuon fiksuimmin toteuttaisi, ensimmäinen ajatus olisi joku ohut lattakaapeli saranapuolelta sisään ja sen perään (liima)kutistesukan sisään DS18B20. Tietty valmiita hermeettisesti paketoituja antureitakin olisi olemassa mutta niissä on paksu kaapeli ja mulla kun nyt sattuu noita antureita valmiiksi olemaan niin ei viitsisi edes miettiä noita.

Kestääkö/toimiiko DS18B20 jääkaappi/pakastinolosuhteissa ihan kutistesukkapatentilla? Joissakin 1-wire antureissa ilmeisesti oli jotain ongelmia ainakin kosteuden kanssa joten riittääkö kutisukka ja ehkä sukan pään täyttö jollain liimamassalla vai vaatiiko jotain spesiaalia?

Kesäisin uima- altaassa roikkuu yksi DS18B20 johdon päässä pohjalla. Ensimmäinen anturi kesti ~5 vuotta kunnes jostain pääsi vesi sisään. Altaassa on suolavettä joten happani ilmeisesti aika nopeasti. Toinen on lämmitysputkessa veden alla/sateessa ja se on edelleen toiminnassa.

Yksi anturi on kestänyt suunnilleen saman ajan mittaamassa ulkolämpötilaa, ei suoraan sateessa. Toinen on paljun kamiinan pohjassa, kesäisin käytännössä ulkona sateessa ja sekin toimii hyvin. Näissä on vain liimasukka TO92- kotelon ja johdon päällä. Sukka loppuu komponentin pään tasalle joten huonolla liimalla sieltä voisi päästä kosteus sisään.

Näiden perusteella sanoisin että liimasukka riittää jääkaapissa/pakastimessa ihan hyvin. Kannattaa puristaa sukka lämpimänä lattapihdeillä kaapelin päälle niin tulee parempi.
Jos haluaa olla varma niin sikaflex/vastaava massa juotosten kohdalle ennen sukitusta. Kuumaliimaa ei kannata käyttää koska se on kovaa.
 
Ok, liimasukkaa ja "tyhjään päähän" tippa liimaa, silikonia tai jotain vastaavaa jolla saa tiivistettyä tuon avonaisen kutistesukan pään ellei sitten satu kutistumaan niin hyvin että saa lämpimänä puristettua pihdeillä liimasukan pään umpeen.

Liimasukan käsittely on kyllä tuttua isomassa mittakaavassa eli jossain noin 20-30mm halkaisijaltaan olevissa jutuissa joten eiköhän noiden ohuempienkin kanssa suunnilleen samat temput toimi.

Eipä tuo iso menetys ole jos anturi päättää hajota, noita tuli aikanaan tilattua muutama kymmenen kappaletta kun halvalla sai :D Lähinnä enitenhän tuossa v*tuttaa se vaihtotyö jos joutuu tunnin-pari nysväämään.
 
Ok, liimasukkaa ja "tyhjään päähän" tippa liimaa, silikonia tai jotain vastaavaa jolla saa tiivistettyä tuon avonaisen kutistesukan pään ellei sitten satu kutistumaan niin hyvin että saa lämpimänä puristettua pihdeillä liimasukan pään umpeen.

Liimasukan käsittely on kyllä tuttua isomassa mittakaavassa eli jossain noin 20-30mm halkaisijaltaan olevissa jutuissa joten eiköhän noiden ohuempienkin kanssa suunnilleen samat temput toimi.

Tässä esimerkkinä uima-altaan nykyinen anturi.
20210220_105957.jpg

Oikean kokoinen sukka pitää olla, liian isolla ei onnistu kunnolla.
Sanoisin että jääkaapissa ei tarvitse päädyn puristusta ollenkaan mutta lattakaapelin päähän kyllä.
Jos puuhaat massan ksnssa niin täytä kotelon ja kaapelin väli myös. Varsinkin pyöreällä kaapelilla siihen jää muuten liian ohut paikka
 
Tässä esimerkkinä uima-altaan nykyinen anturi.
20210220_105957.jpg

Oikean kokoinen sukka pitää olla, liian isolla ei onnistu kunnolla.
Sanoisin että jääkaapissa ei tarvitse päädyn puristusta ollenkaan mutta lattakaapelin päähän kyllä.
Jos puuhaat massan ksnssa niin täytä kotelon ja kaapelin väli myös. Varsinkin pyöreällä kaapelilla siihen jää muuten liian ohut paikka
Jos tuo anturi on kestänyt uima-altaassa jatkuvassa upotuksessa niin eiköhän nuo mun ajattelemat kestä jääkaappi- ja pakastinolosuhteissa.

Mulla pitäisi jossain kaappien syövereissä olla jotain liimasukkaa joka on 5mm kutistamattomana, tuon pitäisi teoriassa juuri ja juuri mennä tuohon päälle ja jos tuo ei sovi niin pitää käydä duunista nappaamassa pätkä 6mm sukkaa.

Löytyi juuri kaapista kieppi 4-johtimista litteää "puhelinjohtoakin" joka saattaa soveltua tuohon hommaan tai jos se on liian kankeaa tai paksua jääkaapin tiivisteen välistä kulkemaan niin duunista löytyy vielä ohuempaa ja taipuisampaa joka tosin on erittäin ikävää käsitellä sitkeän ja pirun ohuen kuorensa takia.

Pitääkin ruveta etsimään kaikki tarvikkeet kasaan ja ruveta turaamaan pari tuollaista kasaan. Saa sitten rakennettua samalla myös varoituksen jos esim pakastimen ovi jää vahingossa raolleen.

edit:
Tuo "puhelinjohto" on ainakin liian paksua (noin 2mm) tuotavaksi jääkaapin tiivisteen välistä, joten pitää metsästää jotain paljon litteämpää johtoa. Varmaan pitää jostakin keksiä jotain flat flex -tyylistä 0.3mm paksua liuskaa.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko jollain tietoa Raspberry Pi:n tornikopasta? :)

Mullaon tuossa raspissa (käsittääkseni 3) päällä hattu, joka nostaa laitteen kotkeutta n. 15 millillä. Partcosta löysin dinkiskokotelon, mutta se on vähän tuhran ruman näköinen, vaikka tietysti sekin suojana toimii.. Ajattelin lähinnä jotain mustaa pömpeliä, niin että se nyt ei ihan hirveältä örvellykseltä näyttäisi datakaapissa, eikä sitä vahingossa pääsisi pilaamaan.
 
Mikä olisi helpoin keino pudottaa jännitettä jotta saisi riistakameran kytkettyä mökin 12v aurinkokenno järjestelmään?
Kameralle on tuommoinen virta johto Uovision jännitteenalentaja kaapeli | Karkkainen.com verkkokauppa tuossa siis max sallittu jännite 13v ja aurinkokenno järjestelmässä lataus jännite nousee n. 14 volttiin. Tuossa virtajohdon ohjeessa vielä varoiteltiin erikseen että ei saa kytkeä aurinkokenno järjestelmään, ilmeisesti juuri tuon jännitteen takia.
 
Mikä olisi helpoin keino pudottaa jännitettä jotta saisi riistakameran kytkettyä mökin 12v aurinkokenno järjestelmään?
Kameralle on tuommoinen virta johto Uovision jännitteenalentaja kaapeli | Karkkainen.com verkkokauppa tuossa siis max sallittu jännite 13v ja aurinkokenno järjestelmässä lataus jännite nousee n. 14 volttiin. Tuossa virtajohdon ohjeessa vielä varoiteltiin erikseen että ei saa kytkeä aurinkokenno järjestelmään, ilmeisesti juuri tuon jännitteen takia.
Palautettiin muutama vuosi sitten vastaavanlainen, kun ei myyjäkään tiennyt ko. asiaa , että jännite voi nousta aurinkokennojärjestelmässä jopa 14.4V lyijyakuilla latauksessa.
3 diodia sarjassa +puolella pudottaisi jännitettä riittävästi.
Lisäksi olisi hyvä selvittää tuon jännitealentajan tyhjäkäynti virran kulutus, jottei talvella pidempiaikainen käyttö tyhjennä akkua.
 
Palautettiin muutama vuosi sitten vastaavanlainen, kun ei myyjäkään tiennyt ko. asiaa , että jännite voi nousta aurinkokennojärjestelmässä jopa 14.4V lyijyakuilla latauksessa.
3 diodia sarjassa +puolella pudottaisi jännitettä riittävästi.
Lisäksi olisi hyvä selvittää tuon jännitealentajan tyhjäkäynti virran kulutus, jottei talvella pidempiaikainen käyttö tyhjennä akkua.
Tuon virran kulutuksen voisi kyllä mitata. Mutta en usko että se kovin paljon on koska kamera ollut nyt päällä 12v9Ah akkuun kytkettenynä tuolla alentajalla ja akku kestänyt n.2 kuukautta vaikka ollut pakkasia. Mökin omissa akuissa on kapasiteettia 440Ah joten ukoisin että virta riittiäisi yli tuon pimeän ajan talvella jolloin lataus hyvin vähäistä.
 
Tuon virran kulutuksen voisi kyllä mitata. Mutta en usko että se kovin paljon on koska kamera ollut nyt päällä 12v9Ah akkuun kytkettenynä tuolla alentajalla ja akku kestänyt n.2 kuukautta vaikka ollut pakkasia. Mökin omissa akuissa on kapasiteettia 440Ah joten ukoisin että virta riittiäisi yli tuon pimeän ajan talvella jolloin lataus hyvin vähäistä.
Paljonko kameralla ja aurinkokennojärjestelmällä on etäisyyttä? Jos jättää 9Ah akun paikalleen ja kokeilee vaan vetää välille ohuehkot johdot, jos se rajoittaisi jännitteen sinne <13V. Mitään en osaa tuohon liittyen laskea tai mitoittaa, tuli vaan mieleen kun asuntovaunuissa voi jäädä akkujen lataus vajaaksi jos virta tulee 1,5mm2 kaapelilla ~7m päästä vetoauton laturilta.
 
Paljonko kameralla ja aurinkokennojärjestelmällä on etäisyyttä? Jos jättää 9Ah akun paikalleen ja kokeilee vaan vetää välille ohuehkot johdot, jos se rajoittaisi jännitteen sinne <13V. Mitään en osaa tuohon liittyen laskea tai mitoittaa, tuli vaan mieleen kun asuntovaunuissa voi jäädä akkujen lataus vajaaksi jos virta tulee 1,5mm2 kaapelilla ~7m päästä vetoauton laturilta.
Noin 7 metriä on etäisyyttä. Tuo diodi ratkaisu vaikuttaa pätevältä.

Käykö tuohon esim. tuo Diodi 1N5408 1000V 3A katso myös UF5408 ?
Ei ole juuri tarvinut diodeita ostella :D
 
Viimeksi muokattu:
Virtalähteen ulostulo näyttää olevan 6V. Löytyy hyviä jännitteenalentajia mitkä kestävät 32V tai enemmän ja antavat ulos 6V. Tuossa olisi 6.5V piiri R-786.5-0.5 Löytyy Googlella vaikka R-786.5-0.5 RECOM - Converter: DC/DC | 3.25W; Uin: 8÷32V; Uout: 6.5VDC; Iout: 500mA; SIP3 | TME - Electronic components
Ei riitä alkuukaan. Modeemi nappaa ihan reippaita virtapiikkejä. Hitaalla yleismittarilla sain ~1,6A piikkejä. Skoopilla en jaksanu ruveta mittaileen.
 
Mikä olisi helpoin keino pudottaa jännitettä jotta saisi riistakameran kytkettyä mökin 12v aurinkokenno järjestelmään?
Kameralle on tuommoinen virta johto Uovision jännitteenalentaja kaapeli | Karkkainen.com verkkokauppa tuossa siis max sallittu jännite 13v ja aurinkokenno järjestelmässä lataus jännite nousee n. 14 volttiin. Tuossa virtajohdon ohjeessa vielä varoiteltiin erikseen että ei saa kytkeä aurinkokenno järjestelmään, ilmeisesti juuri tuon jännitteen takia.
Juuri tuo LM2596 ja siihen thingiversestä koodi ja 3Dtulostin laulamaan vähäksi aikaa. Tehty juuri tuohon käyttöön.

IMG_20210301_181022.jpg
 
Mistä yksinkertainen 2x18650 kennon laturi / virtalähdepaketti?

Tulee pikkuisen vahvistimen virtalähteeksi, 8v pitäisi saada ulos ja USB ladattua. Mahtaakohan löytyä kiinaihmeenä valmiina?
 
Jos Mouserille palauttaa tavaraa, niin täytyykö ne lähettää Jenkkeihin (josta tulivatkin) vai kenties Ruotsiin? Mietin maksaako vaivaa postikulut..
 
Jos Mouserille palauttaa tavaraa, niin täytyykö ne lähettää Jenkkeihin (josta tulivatkin) vai kenties Ruotsiin? Mietin maksaako vaivaa postikulut..
Ohjeiden mukaan palautusosoite kysytään myyjältä, osa tuotteista palautetaan suoraan valmistajalle, osa Mouserille. Oletus olisi että suurin osa palautetaan maahan josta tilaus tullut. Osa tuotteista näyttää tulevan eri paketeissa, esim. perustason Amphenolin liittimet tullut Ruotsista ja industrial mallit jokaisella kerralla USA:sta, josta arvelen että kaikkea ei haluta varastoida Euroopassa.
 
Nyt on jotenkin niin pöhkön tuntuinen ongelma, etten meinaa kehdata kysyä apua, mutta pakko on, kun ei oikene millään.
Mulla on talossa keskuspölynimuri, jota sisältä ohjataan. Haluaisin saada tuosta ohjauksen (taloautomaatioon) kun imuri kytketään päälle. Eli signaalilla pitäisi saada ohjattua Pifacen inputia. Olen yrittänyt suoraa kytkentää tuonne Pifaceen (ei toimi, kun siellä inputissa max lienee 3,3V) sekä välissä relemoduulia, mutta en sillä taas saa tuosta piiristä releelle ohjausta aikaan.
Pystyisikö joku vaikka piirtämään tai muuten kuvaamaan miten tämä kytkentä pitää oikein mennä, jotta tuonne Pifacen inputiin tulee signaali vain ja ainoastaan kun imuri kytketään käyntiin.
1615049673767.png

Tässä linkki myös tuonne kuvaan, jos siitä on jollekin iloa.
 
Nyt on jotenkin niin pöhkön tuntuinen ongelma, etten meinaa kehdata kysyä apua, mutta pakko on, kun ei oikene millään.
Mulla on talossa keskuspölynimuri, jota sisältä ohjataan. Haluaisin saada tuosta ohjauksen (taloautomaatioon) kun imuri kytketään päälle. Eli signaalilla pitäisi saada ohjattua Pifacen inputia. Olen yrittänyt suoraa kytkentää tuonne Pifaceen (ei toimi, kun siellä inputissa max lienee 3,3V) sekä välissä relemoduulia, mutta en sillä taas saa tuosta piiristä releelle ohjausta aikaan.
Pystyisikö joku vaikka piirtämään tai muuten kuvaamaan miten tämä kytkentä pitää oikein mennä, jotta tuonne Pifacen inputiin tulee signaali vain ja ainoastaan kun imuri kytketään käyntiin.
1615049673767.png

Tässä linkki myös tuonne kuvaan, jos siitä on jollekin iloa.

Ainakin omassa imurissa kahvan kytkin kytkee 24vac jolla ohjataan relettä imurin sisällä.

Vaihtoehtoina olisi avata imuri ja laittaa esim toinen pieni rele vanhan rinnalle ja ohjata sillä eteenpäin. Toinen vaihtoehto tehdä kytkentä jolla voi tunnistaa kun jännite häviää ohjauskytkimestä. Mittauskytkentä ei saa päästää niin paljoa virtaa läpi että imurin rele vetää.
 
Kiitos vastauksesta.
Imuri on suunnilleen tällainen. Olen noista kytkinnastojen välistä mielestäni mitannut 5V DC.
En taida lähteä imuria kuitenkaan avaamaan. Eli jollei onnistu tuon ulkoisen kytkinpiirin kautta, niin jää varmaan tekemättä.
 
Eikai sitä imuria tarvi avata kun ryöstää ohjauksen sieltä ulkopuolelta tulevasta ohjusvirrasta. Jos ymmärsin oikein niin koitit jo sitä relemoduulin avulla, mutta epäselväksi jäi että mikä siinä oli ongelma?

Siitä imurin ohjauspiiristäkö siis mittasit 5V DC? Kokeilitko mitata AC? 5V kuulostaa aika matalalta kun virtapiirin pituus helposti kymmeniä metrejä.

E: eikun perhana, tartteehan se imuri sittenkin avata että relemoduulin saa maihin. Jos sitä ei halua avata niin vaihtoehtoja vois olla myös meluun, tärinään, paineeseen tms perustuvat ratkaisut.

E2: tai master/slave jatkojohto, jos imurissa on irroitettava pistoke? Slave lähtöön mikä tahansa virtalähde jolla signaali eteenpäin. Eli tämmönen, mutta saatavuus näyttää olevan melko heikko Jatkojohto, jossa master/slave-toiminto | Clas Ohlson
 
Viimeksi muokattu:
5VDC kuulostaa kyllä aika vähältä, meillä kauimmaisessa päässä näkyy 36VAC vaikka imurin rele on 24VAC (tiedän koska se on avattu huollon vuoksi).

Tee ohjaukselle kokonaan oma kytkentä. Virtalähde esim 24V ja 2- napainen rele. Imurin pistokkeilta tulevat johdot siirretään imurista omaan kytkentään ja niillä vain vedetään rele päälle. Releen toisella kytkimellä ohjataan imuria ja toisella pifacea
 
Jaah, tämä ei nyt sitten kuitenkaan tainnut olla otsikon mukainen pieni kysymys...
Ongelma sen releen kanssa on, etten saa siihen ohjausta. +/- navat olen kytkenyt tuohon kytkinpiirin nastoihin (luullen siis sen olevan 5VDC!), mutta onnistu saamaan siihen S pinniin ohjausta, että rele toimisi.
Täytyy huomenna mittailla sitä vielä uusiksi, jos jännite onkin ihan mitä luulen.
 
Jos ongelmana olisi vain ja ainoastaan saada DC jännitettä pienemmäksi niin siihen riittää vastusjako ja jos taas pitää saada AC-jännite DC-jänniteeksi, niin siihen riittää tasasuuntaus ja vastusjako jännitejako ja pieni alipäästö (esim kondensaattori). Nämä siis riittää mikäli laitteiden piirit on samassa maapotentiaalissa. Jos taas eivät ole samassa maapotentiaalissa, niin kannattaa käyttää optoerotinta.
 
Viimeksi muokattu:
Jaah, tämä ei nyt sitten kuitenkaan tainnut olla otsikon mukainen pieni kysymys...
Ongelma sen releen kanssa on, etten saa siihen ohjausta. +/- navat olen kytkenyt tuohon kytkinpiirin nastoihin (luullen siis sen olevan 5VDC!), mutta onnistu saamaan siihen S pinniin ohjausta, että rele toimisi.
Täytyy huomenna mittailla sitä vielä uusiksi, jos jännite onkin ihan mitä luulen.

Imureissa ja vastaavissa ohjauksissa on yleensä isompi jännite kuin 5vdc.
Toinen on se että vain kytkimelle menevät johdot näkyvät ulos ja niihin ei voi suoraan kytkeä relettä.

Helpoin vaihtoehto on tuo erillinen välikytkentä.
Pykälää vaikeampi optolla toteutettu jännitteen tunnistus koska se vaatii minivirtaisen opton ja todennäköisesti piirissä on ac eikä dc ja yhteinen maa puuttuu.

Tee siis suosiolla se välikytkentä niin ei tarvitse avata imoria tai arvata kytkentöjä.
 
No niin, istun täällä korjattuna. Eli kyllä, mittari näyttää kyllä 4.97VDC, mutta myös AC-puolella on 10.1V. Ei ihme, että rele ei toimi...
En nyt kyllä ymmärrä miten tuo välikytkentä menisi.
 
No niin, istun täällä korjattuna. Eli kyllä, mittari näyttää kyllä 4.97VDC, mutta myös AC-puolella on 10.1V. Ei ihme, että rele ei toimi...
En nyt kyllä ymmärrä miten tuo välikytkentä menisi.

Esimerkiksi näin:
20210307_133907.jpg

Tämä sillä oletuksella että kahvassa on vsin kytkin. 1-2 on alkuperäiset johdot seinästä imurille ja 3-4 imurin liittimet joihin johdot on nyt kytketty.
5-6 saat ohjauksen pifacelle.
Syöttö pitää valits käytetyn releen mukaan, esim 12 tsi 24v on hyvä koska matka on pitkä. En suosittele 5v käyttöä. Ei merkitystä onko ac vai dc, riippuu käytetystä releestä.

Dc- käytössä releen käämin rinnalle kannattaa laittaa diodi estosuuntaan, ac käytössä on yleensä vastus+kondensaattori kutkimen rinnalla.
Näiden tarkoitus on vähentää piikkejä ja siten lisätä kytkimen käyttöikää.
 
Tuli ostettua tommonen dimmailtava ja värisäädettävä kaukosäätöinen iso LED-valaisin kattoon. Siinä jokainen rekisteröity kaukosäätimen painallus aiheuttaa pienen merkkipiippauksen valaisimessa. Tuli heti aavistus, että tuon äänen haluaisi pidemmän päällä ainakin itse ehkä mieluummin pois. Kuvasin perusteellisen videon avatun valaisimen elektroniikasta. Ilmeisesti tuo musta mötikkä heti kohdassa 10s on minikaiutin. Näyttääkö siltä, että sen deaktivoiminen niin, että saa tarvittaessa siististi palautettua alkuperäiseen toimintakuntoon on liian suuritöinen urakka, että kannattaa suosiolla skipata, vai simppeli juttu? Noissa samoissa piuhoissa taitaa mennä ainakin yhden heti toisella puolella olevan LEDin ja IR-silmän virrat/signaali.

Video kuvattu 4k:lla. Googlella kestää hetki prosessoida, ennenkuin video tarkentuu:
 
Viimeksi muokattu:
Ennen videota. Mustassa mötikässä on reikä päällä? Sinitarraa siihen, niin ainakin hiljenee. Onko joku syy, että pitää palauttaa toimintakuntoon? Nappaat osan pois.
 
Ennen videota. Mustassa mötikässä on reikä päällä? Sinitarraa siihen, niin ainakin hiljenee. Onko joku syy, että pitää palauttaa toimintakuntoon? Nappaat osan pois.

Googlasin THDZ:

Eli tuohan on vain plus ja miinus jaloilla juotettu piirilevyllä. Eli vissiin tuo ruuvi pois ja pääsen kuumentamaan juotokset ja vetämään buzzerin pois. Voisin kääntää sen toisen jalan piirilevyn ulkopuolelle ja juottaa yhden jalan paikoilleen, niin ei huku, jos joskus haluaa juottaa takaisin, jos vaikka joskus myyn valaisimen, niin saa seuraava sitten siitä alkuperäisenmukaisen setupin.
 
Ennen videota. Mustassa mötikässä on reikä päällä? Sinitarraa siihen, niin ainakin hiljenee. Onko joku syy, että pitää palauttaa toimintakuntoon? Nappaat osan pois.

Tuo teippi oli hyvä vinkki. Vaimensi huomattavasti. Mutta voi olla, että haluan tuon kokonaan pois, joten näyttääkö siltä, että juottamalla noi jalat kokonaan pois ja ehkä jättämällä toisen (kiertämällä komponenttia 180-astetta), ei aiheudu toiminnallista haittaa muuten? Piipperin jalat tulee kuvissa keltaisen LEDin ylä ja alapuolelle:

edit: Ja paljos esim. tuo SMD LEDi kestää lämpöä, kun menen tökkimään 1-3 millin päähän siitä kolvilla, ettei kärähdä?
 
Viimeksi muokattu:
Revi vaikka pihdeillä koko piipperi hittoon, ei sitä kukaan tulevaisuudessakaan kaipaa. Ei tuo ledi tuosta huonoa tykkää jos et sitä lediä suoraan töki juottimella.
 
Sain käännettyä tuon piipparin toisen jalan piirilevyn ulkopuolelle. Säilyy siinä tallessa, jos haluaa palauttaa joskus alkuperäiseksi.

Kyselin tuossa toisessa ketjussa, että voiko noin lähelle ontelolaatan reunasaumaa porata 5mm leveät ja noin 30mm syvät reiät kiviseinätulpille valaisimen ruuvikiinnitystä varten, muttei ole tullut vastauksia, joten yritetään täällä?

1. vaihtoehdossa reiät tulee noin 8-10mm päähän kantista ja tokassa kiinnitys vain kahdella ruuvilla noin 17-20mm päähän kantista.

Mitä muuten tällaiselle satunnaiskolvailijalle kelvollinen sellainen sähköinen tinaimuri maksaa, missä on kuumennuskärki samassa? Tuo eBayn mekaaninen parin euron jousella ladattava kertasuhahtaja on helvetistä, eli lähes yhtä tyhjän kanssa.
 
Kyselin tuossa toisessa ketjussa, että voiko noin lähelle ontelolaatan reunasaumaa porata 5mm leveät ja noin 30mm syvät reiät kiviseinätulpille valaisimen ruuvikiinnitystä varten, muttei ole tullut vastauksia, joten yritetään täällä?

1. vaihtoehdossa reiät tulee noin 8-10mm päähän kantista ja tokassa kiinnitys vain kahdella ruuvilla noin 17-20mm päähän kantista.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin hyvä. Vähän riippuen laatasta, saattaa olla vaijeri tyrkyllä aika lähellä tuota porauskohtaa. Betonielementissähän on teräsvaijereita yleensä alapinnassa jokaisen ontelon molemmin puolin eli V6-laatassa (eli 6-reikäinen ontelolaatta) on yleensä 7 vaijeria alapinnassa. Veikkaisin että tuossa on käytetty joko 6-laattaa tai 8-laattaa jolloin varsinkin 8-laatan tapauksessa on syytä koittaa etsiä vaijerin sijainti jollain rankatutkalla tms. Muuten kumpikin etäisyys kyllä onnistuu porata kun menee varovasti ettei lohkea.

edit:
tuossa dokumentissa näkyy aika hyvin yhden valmistajan vaijeripunosten sijainnit
 
Viimeksi muokattu:
Ja paskat. Antaa mennä vaan siihen onteloon, jos sattuu osumaan siihen teräsvaijeriin, niin kääntää hieman asentoa ja poraa viereen uuden reijän.. Käytännössä sen vaijerin läpiporaaminenkaan ei aiheuta talon kaatumista, mutta on todella vittumainen työnä. Jotkut 5mm roput ei haise tuolla missään. Se on eri asia sinne aletaan jotain läpivientejä viemäreilinjoille tms tekemään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 430
Viestejä
4 507 492
Jäsenet
74 396
Uusin jäsen
A77A

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom