Pienten kysymysten ketju

Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin hyvä. Vähän riippuen laatasta, saattaa olla vaijeri tyrkyllä aika lähellä tuota porauskohtaa. Betonielementissähän on teräsvaijereita yleensä alapinnassa jokaisen ontelon molemmin puolin eli V6-laatassa (eli 6-reikäinen ontelolaatta) on yleensä 7 vaijeria alapinnassa. Veikkaisin että tuossa on käytetty joko 6-laattaa tai 8-laattaa jolloin varsinkin 8-laatan tapauksessa on syytä koittaa etsiä vaijerin sijainti jollain rankatutkalla tms. Muuten kumpikin etäisyys kyllä onnistuu porata kun menee varovasti ettei lohkea.

Eli tulkitsenko oikein, että voi yrittää varovasti kokeilla ja kuulostella tökkääkö vaijeriin? Rankatutkaa ei sattumoisin löydy komerosta. :)
 
Eli tulkitsenko oikein, että voi yrittää varovasti kokeilla ja kuulostella tökkääkö vaijeriin? Rankatutkaa ei sattumoisin löydy komerosta. :)
Juu, eihän siinä mitään muuta käy kuin korkeintaan pala betonia lohkeaa tai tulee vino ja väljä reikä. Betoniporalla tuskin saat edes vaijeria poikki tai siihen edes reikää.

Teoriassa 30mm syvä reikä pitäisi mahtua vaijerin alle mutta joskus nuo ovat vähän lähempänä laatan pohjaa. Ruma lohkeaminen on se suurin varottava asia tuossa eli hyvin rauhallisesti porailee ettei itse reikä mene vituiksi.
 
Miten helvetissä tosta saa liitosjohdot pois? Sormet verellä yritin noita nyhtää, mutta korkeintaan liikahti alkuun muutaman millin, niin että kuparikaula tuli näkyviin. Koitin parhaani mukaan painaa tosta muovilirpakekannesta. Pitääkö vaan vetää brute forcella pihdeillä?

Kolme vikaa kuvaa:

PS: Sulake on pois päältä kaapista ja varmistin vielä yleismittarilla, että navat oli nollilla.
 
Ruoanlaittoni on mennyt pieleen viimeaikoina ja olen nyt saanut päähäni, että uunini on rikki. Ikean kalusteisiin sijoitettava uuni, 5 vuoden takuulla, vika vuosi takuuta menossa.

Kuitenkin, pizzapohjista tulee löllöjä ja leivätkin jäävät alhaalta pehmeiksi. Lohi nyt menee ok, mutta olen miettinyt, että jos alalämpö on rikki?

Mittasin infrapunamittarilla uunin juuri nyt, kun se oli ollut 20min 200C ja 5min 250C. Pizzaa oli tulossa ja esilämmitys noin 10min, paisto 10min ja sitten juustoa ruskistin lisäämällä lämpöjä. Pohja oli tämän jälkeen infrapunamittarilla 100C, seinät 160C ja katto 220C. Onko tämä nyt oikein ja eikö se alavastus nyt saa uunia lämpeämään pohjasta 25min aikana enempää? Ettei vaan olisi rikki ja koko uuni lämpeni ylävastuksella?

edit: soitin Ikealle, ja sieltä ohjasivat valmistajan huoltoon. Tämä ensisijaisesti korjataan ja maanantaina soittelen heidän asiakaspalveluun.
 
Viimeksi muokattu:

Käykö tähän jotkut yleisesti saatavat kärjet vai vaan nuo omat? Sivun alhaalla on jotain mittoja.

Kuinka huono räpellys ois kupariputkesta vääntää pienempi kärki? Ostin tuon ei-kit version ja siinä oleva kärki on melkoinen jööti.
 
Mul on DIY-subbari, johon olisin asentamassa suojaritilää. Se on kiinni kahdeksalla mutterilla, joissa takana on iskumutterit, joiden oletin pureutuvan puuhun ja toimivan myös avatessa. Niistä yksi kuitenkin pyörii nyt tyhjää. Oisko kellään ideaa, miten saisin sen mutterin auki?
 
Mul on DIY-subbari, johon olisin asentamassa suojaritilää. Se on kiinni kahdeksalla mutterilla, joissa takana on iskumutterit, joiden oletin pureutuvan puuhun ja toimivan myös avatessa. Niistä yksi kuitenkin pyörii nyt tyhjää. Oisko kellään ideaa, miten saisin sen mutterin auki?
Pitäisi varmaan päästä vetämään pultin päästä iskumutteri puun sisään, onko jotain reflexiputkea tai kaapeliterminaalia, minkä kautta pääsisi käsiksi? Pihdeillä jos saisi pidettyä iskumutteria paikallaan, voisi normaalisti pulttia kiristämällä saada terät puun sisään.

Miten lie joku metalliliima toimisi hitsauksen vaihtoehtona, mutterin päähän lenkki kiinni, ja koukullisella liukuvasaralla sitten vetää vetää pulttia lyömällä.
 
Pitäisi varmaan päästä vetämään pultin päästä iskumutteri puun sisään, onko jotain reflexiputkea tai kaapeliterminaalia, minkä kautta pääsisi käsiksi? Pihdeillä jos saisi pidettyä iskumutteria paikallaan, voisi normaalisti pulttia kiristämällä saada terät puun sisään.

Miten lie joku metalliliima toimisi hitsauksen vaihtoehtona, mutterin päähän lenkki kiinni, ja koukullisella liukuvasaralla sitten vetää vetää pulttia lyömällä.
Toi on suljettu kotelo. Siinä on myös vahvistimelle sisällä oma kotelo, ku se ei ole ilman pitävä, ni ei pääse sitäkään kautta, vaik irrottais sen plate-ampin. Yritin myös ottaa lukkopihdeillä kiinni mutterista ja vetää ja pyörittää samaan aikaan, mut tyhjää se silti pyöri.

Tarkennan vielä sen verran, et ne pultit on kuusiokolo-muttereita, mut ehkä toi silti vois toimia. Silti toi olis sit joku 40 euroa liukuvasarasta, eikä välttämättä edes toimis, ni pitää miettiä vielä.

Pohdin, et jos vaan kylmästi porais sen mutterin pois, tai sit jättäis sen mutterin siihen ja suurentais siitä ritilästä yhden reiän poralla sillee, et se vaan menis siihen päälle. En tiiä. Täytyy vielä miettiä.
 
Toi on suljettu kotelo. Siinä on myös vahvistimelle sisällä oma kotelo, ku se ei ole ilman pitävä, ni ei pääse sitäkään kautta, vaik irrottais sen plate-ampin. Yritin myös ottaa lukkopihdeillä kiinni mutterista ja vetää ja pyörittää samaan aikaan, mut tyhjää se silti pyöri.

Tarkennan vielä sen verran, et ne pultit on kuusiokolo-muttereita, mut ehkä toi silti vois toimia. Silti toi olis sit joku 40 euroa liukuvasarasta, eikä välttämättä edes toimis, ni pitää miettiä vielä.

Pohdin, et jos vaan kylmästi porais sen mutterin pois, tai sit jättäis sen mutterin siihen ja suurentais siitä ritilästä yhden reiän poralla sillee, et se vaan menis siihen päälle. En tiiä. Täytyy vielä miettiä.
Onko nyt mutterit ja ruuvit sekaisin? Oletan että on, kun muuten tuo rakenne kuulostaisi melko erikoiselta. Hitsauskoneella ja liukuvasaralla saa vaan tuhottua sen kotelon. Poraaminen voi onnistua, osta kunnollisia HSS-CO (HSS-Cobalt, eli terän materiaali, merkillä ei väliä) poranteriä, halkaisja vaikka 0,5mm isompi kuin ruuvin kierreosan halkaisija. Halpalaarista ostetuilla tusinaterillä ei kannata yrittää ensin, voi muokkaantua vaan kovemmaksi. Jos löytyy dremeli tai vastaava ja siihen katkaisulaikka niin silläkin onnistuu.
 
Toi on suljettu kotelo. Siinä on myös vahvistimelle sisällä oma kotelo, ku se ei ole ilman pitävä, ni ei pääse sitäkään kautta, vaik irrottais sen plate-ampin. Yritin myös ottaa lukkopihdeillä kiinni mutterista ja vetää ja pyörittää samaan aikaan, mut tyhjää se silti pyöri.

Tarkennan vielä sen verran, et ne pultit on kuusiokolo-muttereita, mut ehkä toi silti vois toimia. Silti toi olis sit joku 40 euroa liukuvasarasta, eikä välttämättä edes toimis, ni pitää miettiä vielä.

Pohdin, et jos vaan kylmästi porais sen mutterin pois, tai sit jättäis sen mutterin siihen ja suurentais siitä ritilästä yhden reiän poralla sillee, et se vaan menis siihen päälle. En tiiä. Täytyy vielä miettiä.
Porallakin varmaan riskinä että terä hirttää kiinni ja pultti alkaa pyörimään mukana. Liimajuttua en ole kokeillut, mutta T-kahvalla varustettua kuusiokoloavaintahan voi silloin vetää samalla kun pyörittää, ei se varmaan paljoa voimaa tarvitse, että alkaa hirttämään kiinni johonkin MDF-levyyn/lastulevyyn. Kuusiokolossa tulee varmaan aika hyvä limapinta, kunhan pintaan saa tarttuvuutta ja käsillä on sopiva liima. Äkkiä menee toista kymppiä hyvään liimaan, ja pari euroa avaimeen.

Ymmärsin että kyseessä tämän näköiset vermeet, suurinpiirtein. Eli oikeanpuoleinen kotelon sisäpuolella pyörimässä vapaasti, vasemmanpuoleinen nyt ainut mihin pääsee käsiksi. Vetoa ei saa ilman liimaa/hitsausta, ja muuten ei piikit pure puuhun.
1615764081572.png
 
Jos halpa mutteri, varmin keino jos saa vedettyä ilman että pulttia kierretään. Joskus nuo väkäset vain taipuu levyn suuntaisesti pyörittäessä, ja sit sitä ei saa pitämään millään. Nyt kun se ei ole vielä todennäköisesti ihan nalkissa, niin voi olla helpompi saada auki, ja yrittää uudelleen toisella tapaa. Eli kaikki irti ja sitten uus mutteri, pulttiin toinen mutteri ja prikka. Levyn etupuolella olevalla mutterilla voi vetää iskumutterin puun sisään iskemättä, ja on vielä mahdollista tarkistaa työn jälki, kun oletetusti elementti ja ritilä on silloin irti.
 
Jos oliskin esim. kuusiokolopultti, niin siihen voisi napauttaa vasaralla inasen naftin torx-meisselin kiinni ja sitten sillä vetämällä samalla saisi tuon iskumutterin tarttumaan sen verran johonkin, että saisi ruuvattua auki.
 
Ymmärsin että kyseessä tämän näköiset vermeet, suurinpiirtein. Eli oikeanpuoleinen kotelon sisäpuolella pyörimässä vapaasti, vasemmanpuoleinen nyt ainut mihin pääsee käsiksi. Vetoa ei saa ilman liimaa/hitsausta, ja muuten ei piikit pure puuhun.
1615764081572.png
Kyllä, juuri tuollaiset. Nyt alko tosiaan pelottamaan vähän, et onkoha noi väkäset taipuneet, jos oon vetäny liian kireelle sen. Sit, jos lähden poraamaan ja se lipsahtaa, ni on äkkiä elementtiki paskana...
 
Voiko subbarin rungolla kammeta mutterin tarttumaan?
Nyt en saa ihan kiinni, et mitä haet tällä? Vai tarkoitatko, et työntäis vaik jonku talttapäisen ruuvimeisselin sinne elementin ja kotelon väliin ja kampeisi sillä? Siinäki on sit vaa helposti aika härskit skrudut kotelossa ja, ku se on mäntyä, ni ei se välttis oikein kestäis. Tietty joku puukiila vois toimia ehkä, jos sais siihen aluks ees jonku raon.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt en saa ihan kiinni, et mitä haet tällä? Vai tarkoitatko, et työntäis vaik jonku talttapäisen ruuvimeisselin sinne elementin ja kotelon väliin ja kampeisi sillä? Siinäki on sit vaa helposti aika härskit skrudut kotelossa ja, ku se on mäntyä, ni ei se välttis oikein kestäis. Tietty joku puukiila vois toimia ehkä, jos sais siihen aluks ees jonku raon.
Eiku ihan kaiutinta käännetään jos se on yhellä pultilla enää.
 
Pultista vaikka papukaijoilla vetoa ja pyörittää auki tai sitten poraa ruuvista kannan pois että saa elementin pois
 
Eiku ihan kaiutinta käännetään jos se on yhellä pultilla enää.
Se on vaa niin saakelin tiukka. Mä muistan, ku sitä pulttasin kiinni, ni se piti niillä muttereilla kiristää, et meni pohjaan asti.

Ehkä mä ton porauksen sit valitsen... Pitää tilata vaan kunnon terä. Sinänsä harmittaa, ku oli törkeen vaikee löytää mustia kuusiokolomuttereita, mut ehkä mä löydän sen saman mestan uudestaan. Eikä toi nyt enää niin justiinsa ole, ku ne mutterit jää ritilän alle piiloon. Ainut ongelma on vaa se, et jos se kuusiokolomutteri alkaa pyörimään poran terän mukana.
 
Halpahalleista saa parilla kympillä kiina-dremelejä, ihmettelen miten joku voikin tulla toimeen ilman kyseistä aparaattia. Itse käytän lähes päivittäin.
 
Se on vaa niin saakelin tiukka. Mä muistan, ku sitä pulttasin kiinni, ni se piti niillä muttereilla kiristää, et meni pohjaan asti.

Jos uusi ruuvi ei mene kevyesti käsin kiertämällä niin mutteri, pultti tai molemmat on viallisia. Tai sitten välissä on lastuja/purua/muuta joka nalkkaa.
Ja jos nalkkaa niin väkisin ei kannata yrittää, silloin jää helposti juuri noin jumiin. Välillä tulee vastaan uusiakin kierreviallisia.

Ehkä mä ton porauksen sit valitsen... Pitää tilata vaan kunnon terä. Sinänsä harmittaa, ku oli törkeen vaikee löytää mustia kuusiokolomuttereita, mut ehkä mä löydän sen saman mestan uudestaan. Eikä toi nyt enää niin justiinsa ole, ku ne mutterit jää ritilän alle piiloon. Ainut ongelma on vaa se, et jos se kuusiokolomutteri alkaa pyörimään poran terän mukana.

Valitse sen kokoinen pora joka justiinsa mahtuu kuusiokoloon, voi olla myös hiukan iso (jolloin syö ensin tasaisista sivuista vähän) tai sopia suoraan.
Sillä poraat kannan paksuuden verran.
Jos ruuvi lähtee pyörimään niin pidä siitä kiinni pihdeillä. Jos omat kädet ei riitä niin pyydä apuri.
Kierreosa on suunnilleen kuusiokolon kokoinen ja yleensä kannan reunus jää ohuella kannaksella kiinni tai lähtee kokonaan irti.
Varovasti poraus, ei liian isoilla kierroksilla ja mahdollisimman suorassa niin ei tule vahinkoa.
Jos ei lähde suoraan irti niin porauksen jälkeen kunnon pihdeillä (lukkopihdit/papukaijat/vastaava) loppu kanta pitäisi saada väännettyä irti jolloin elementin saa pois.
Ja jos kerran mutteri pyörii toisella puolella niin loput saa työntämällä katkaistu ruuvi levyn läpi.

Kyllä mustia pitäisi löytyä, tietysti koosta riippuen. Esim Tools tai Metaplan. Jos vain värin vuoksi niin M3-M5 pitäisi löytyä monista harrasteliikkeistäkin (Hobbylinna, Lindinger, Hoellein, jne).
Tai käytät normaaleja kirkkaita ruuveja ja maalaat ne mustaksi.
 
Nämä antennit kuuluisivat asentaa kuvan mukaisesti samaan mastoon. Onko mitään järkeä asentaa antennit rakennuksen vastakkaisille sivuille eri mastoihin, kun tukiasemia on joka puolella lähellä. Saisin asennettua räystään alle sääsuojaan helpommin ja alueella on muutenkin pärjännyt älypuhelimen omalla antennilla. Eli onko antennit oltava päällekkäin, vastakkain kallistettuna ja samaan suuntaan?

Iskra P-56 Unicom MIMO 3G/4G/LTE/GSM-suunta-antennipaketti (2 antennia), 600-2800 MHz, 2 x 11,5 dBi (satshop.fi)
 
Väärin... Ei ole noilla spekseillä mitää perustetta laittaa samaan paikkaan antenneja koska tarvetta ei ole speksattu. Aina pitää miettiä haluttua lopputulosta eli jos haluaa yhteyden johonkin tiettyyn tukiasemaan ja tietää että siten saa hyvän ja luotettavan yhteyden eikä haittaa että satunnaisesti tukiasemahuollon ajan on yhteys poikki niin silloin kannattaa suunnata antennit yhdessä mastossa mahdollisimman samaan suuntaan. Sitten on toinen käyttötapaus jossa halutaan mahdollisimman luotettava yhteys mutta ei maksiminopeutta, silloin kannattaa suunnata antennit niin että niihin osuu mahdollisimman monen tukiaseman signaali että huonoimmassakin tapauksessa saadaan edes joku yhteys aikaiseksi.

Meillä duunissa tuo "mahdollisimman varma vaikka hidas" -versio on melkeinpä aina olennaisin asia joten on ihan oikeasti saanut opettamalla opettaa asentajia miettimään (ja tarvittaessa kysymään) kuinka he antenneja asentavat. Täytyy sanoa että tuonkin asian oppiminen on joillakin ollut uskomattoman hankalaa kun asentajilla ei ole oikeastaan mitään käsitystä ollut ennestään mobiiliverkon signaalien toiminnasta. Tietty joissakin harvoissa kohteissa nopeus on luotettavuuden edellä ja niissä kohteissa taas saa opastaa asentamaan antennit ihan eri tavalla.
 
Väärin... Ei ole noilla spekseillä mitää perustetta laittaa samaan paikkaan antenneja koska tarvetta ei ole speksattu. Aina pitää miettiä haluttua lopputulosta eli jos haluaa yhteyden johonkin tiettyyn tukiasemaan ja tietää että siten saa hyvän ja luotettavan yhteyden eikä haittaa että satunnaisesti tukiasemahuollon ajan on yhteys poikki niin silloin kannattaa suunnata antennit yhdessä mastossa mahdollisimman samaan suuntaan. Sitten on toinen käyttötapaus jossa halutaan mahdollisimman luotettava yhteys mutta ei maksiminopeutta, silloin kannattaa suunnata antennit niin että niihin osuu mahdollisimman monen tukiaseman signaali että huonoimmassakin tapauksessa saadaan edes joku yhteys aikaiseksi.

Meillä duunissa tuo "mahdollisimman varma vaikka hidas" -versio on melkeinpä aina olennaisin asia joten on ihan oikeasti saanut opettamalla opettaa asentajia miettimään (ja tarvittaessa kysymään) kuinka he antenneja asentavat. Täytyy sanoa että tuonkin asian oppiminen on joillakin ollut uskomattoman hankalaa kun asentajilla ei ole oikeastaan mitään käsitystä ollut ennestään mobiiliverkon signaalien toiminnasta. Tietty joissakin harvoissa kohteissa nopeus on luotettavuuden edellä ja niissä kohteissa taas saa opastaa asentamaan antennit ihan eri tavalla.

Uudellamaalla kuitenkin ollaan ja hätätapauksessa ulkona toimii älypuhelimen netti, vaikkakaan ei merikontissa sisällä. Jos ajatellaan että youtube, maili ja techbbs on netin käyttötarpeet, niin olisi ehkä kannattanut ottaa ympärisäteilevä antenni?

Ongelma oli siinä, että passiivinen tai aktiivinen gsm-toistin ei toiminut, joten oli pakko ottaa reititin ja tuoda antennit läpiviennillä, myyjä tietenkin myy tyhmälle sitä, missä on parhaat katteet. Äkkiähän katolle kiipeää kääntelemään mastoa tarvittaessa.
 
Uudellamaalla kuitenkin ollaan ja hätätapauksessa ulkona toimii älypuhelimen netti, vaikkakaan ei merikontissa sisällä. Jos ajatellaan että youtube, maili ja techbbs on netin käyttötarpeet, niin olisi ehkä kannattanut ottaa ympärisäteilevä antenni?

Ongelma oli siinä, että passiivinen tai aktiivinen gsm-toistin ei toiminut, joten oli pakko ottaa reititin ja tuoda antennit läpiviennillä, myyjä tietenkin myy tyhmälle sitä, missä on parhaat katteet. Äkkiähän katolle kiipeää kääntelemään mastoa tarvittaessa.
Jos nuo ovat tulossa 4G reitittimen perään, niin kyllähän ne pitäisi laittaa kummatkin samaan suuntaan, ei käytännössä oikein toimi että upstream data kulkisi eri tukiaseman kautta kuin downstream. Tosin alueella jossa nettiyhteydessä ei itsessään ole ongelmaa, vaan rakennus muodostaa sen katveen ihan ympärisäteilevä ulkoantenni olisi se toimintavarmin ratkaisu.

Jos olet passiivista toistinta tekemässä noita voi tietysti suuntailla useampaankin tukiasemaan, mutta silloin mielestäni kannattaa asentaa antenni joko pystyyn tai vaakaan kompromissina.
 
Uudellamaalla kuitenkin ollaan ja hätätapauksessa ulkona toimii älypuhelimen netti, vaikkakaan ei merikontissa sisällä. Jos ajatellaan että youtube, maili ja techbbs on netin käyttötarpeet, niin olisi ehkä kannattanut ottaa ympärisäteilevä antenni?

Ongelma oli siinä, että passiivinen tai aktiivinen gsm-toistin ei toiminut, joten oli pakko ottaa reititin ja tuoda antennit läpiviennillä, myyjä tietenkin myy tyhmälle sitä, missä on parhaat katteet. Äkkiähän katolle kiipeää kääntelemään mastoa tarvittaessa.
4G:n kanssa jotta aiemmin mainittu MIMO toimii, pitää antennien olla kohtalaisen lähekkäin ja suunnattuna samaan tukiasemaan. Aiemmin mainittu eri puolille rakennusta ja eri tukiasemiin suuntailu ei toimi, sillä reititin (oikeastaan 4G modeemi) käyttää nykyään aina molempia antenneja, ja toiseen tukiasemaan suuntaaminen aiheuttaa ainoastaan signaali/kohina arvon radikaalin heikkenemisen, joka hidastaa nopeutta, nostaa pingiä ja tekee yhteydestä epävakaamman. Samasta syystä ympärisäteilevät antennit ovat huono idea 4G:n kanssa. Antennien tulee olla 90° kulmassa toisiinsa nähden ja on helpoin laittaa ne 45° kulmaan antenniputkeen nähden, sillä 4G:n signaalit ovat polarisoituja.

Suuntaamisessa auttaa huomattavasti cellmapper sovellus, jonka nettikartasta voi olla jo apua jos joku muu on sattunut kartoittamaan alueesi tukiasemat. Sieltä näet mihin antenneja kannattaa suuntailla. Tarkempi suuntaus sitten modeemista signaalin voimakkuutta ja S/N arvoa tutkimalla. Tässä eräs infosivu niiden arvojen tulkitsemiseen.

Enemmän käytännön vinkkejä saat tämän foorumin internet ja tietoliikenne alueelta.
 
Samasta syystä ympärisäteilevät antennit ovat huono idea 4G:n kanssa. Antennien tulee olla 90° kulmassa toisiinsa nähden ja on helpoin laittaa ne 45° kulmaan antenniputkeen nähden, sillä 4G:n signaalit ovat polarisoituja.

Eihän se ympärisäteilevä antenni ole sen huonompi kuin ne reitittimen sisäisetkään antennit. Maksimi nopeutta hakiessa kannttaa tietysti katsoa polarisaatio kohdalleen, ja etsiä se optimaalinen tukiasema, mutta jos siihen tukiasemaan tulee jokin häiriö, tuolla konffilla se yhteys menee sitten reilusti heikommaksi, kun liikenne siirtyy johonkin toiseen mastoon, antennien suuntakuvion ulkopuolelle.

Jos tarkoituksena on vaan saada yhteys joka toimii, eikä olla missään katveessa tuollainen ympärisäteilevä antenni on varmempi - ja tietysti paljon helpompi.
 
Pitäisi koittaa onko virtalähde paskana ja toista ei ole saatavilla. Eikös se mene näin että jos virtalähteen harmaan (PG) 8 yhdistää mihin tahansa maahan niin virtalähteen tuuletin pitäisi lähteä pyörimään? Jos ei lähde niin todennäköisesti paskana.
pinout-sxs-png.103176
 
Pitäisi koittaa onko virtalähde paskana ja toista ei ole saatavilla. Eikös se mene näin että jos virtalähteen harmaan (PG) 8 yhdistää mihin tahansa maahan niin virtalähteen tuuletin pitäisi lähteä pyörimään? Jos ei lähde niin todennäköisesti paskana.
pinout-sxs-png.103176

Pson käynnistää, eli tuossa kuvassa vihreä.
PG on power good- signaali powerilta ulos.
 
Missähän saisi teetettyä kuulokkeisiin modifikaation jossa nykyisen liittimen tai johdon tilalle vaihdettaisiin perus 3.5mm portti? Pirkanmaalta saa vinkata suoraan tekijöitä
 
Missähän saisi teetettyä kuulokkeisiin modifikaation jossa nykyisen liittimen tai johdon tilalle vaihdettaisiin perus 3.5mm portti? Pirkanmaalta saa vinkata suoraan tekijöitä
Mikä liitin tai johto siinä nyt on? 99% varmuudella siihen on jo olemassa kaupasta saatava adapteri tai muunnin.
 
Varmasti onkin saatavilla, mutta ideana oli että saisi esim AKG:n 712 Prohon liitettyä tämän (CUSTOM Headset Gear) jollon saisi eliminoitua tarpeen erilliselle headsetille
Aivan. En osaa sanoa kuka osaisi tehdä, mutta jos et ole vielä harkinnut niin langaton Modmic on n. 130e, jos ylimääräinen johto ei haittaa niin langallinen versio n. 60e.
 
Aivan. En osaa sanoa kuka osaisi tehdä, mutta jos et ole vielä harkinnut niin langaton Modmic on n. 130e, jos ylimääräinen johto ei haittaa niin langallinen versio n. 60e.

Tämä nyt on se plan B. Ensimmäinen olisi vaan johtojen jne kannalta mukavempi, mutta pahasti näyttää siltä että modmicciin tyydyttävä
 
Sattusko joku tietään mitä tököttiä tuo musta kontaktipinta on peliohjaimissa piirilevyllä? Sen verran kuluu ne vuosien saatossa kun pelaa että ois tarvetta lisätä sitä ettei tarvi heittään roskiin ohjaimia.
 
Sähköä johtavaa maalia/pinnoitetta. Hiiltä se ainakin sisältää.

Kiitos! Vein heti homman aselta pidemmälle ja katsoin että miten sitä pystys valmistaan itse :geek:

Harmi kun tuli vasta vietyä vanhat paristot kierrätykseen, joutuu hakeen muutaman takas (onneks niistä ei oo pulaa kaupoissa)

Varmaan joku akryylimaali sidosaineena ois kans hyvä lisä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos! Vein heti homman aselta pidemmälle ja katsoin että miten sitä pystys valmistaan itse :geek:

Harmi kun tuli vasta vietyä vanhat paristot kierrätykseen, joutuu hakeen muutaman takas (onneks niistä ei oo pulaa kaupoissa)

Varmaan joku akryylimaali sidosaineena ois kans hyvä lisä.

Aika monissa autotarvikeliikkeissä myydään melko edukkaasti takalasin lämmitysvastusten korjausmaalia niin ei tarvitse itse alkaa kokkailemaan.
 
Löytyiskö neuvoja tai linkkejä miten toteuttaa arduinoilla button box jossa olisi 12v led nappi (tämmöinen nappi)? Tämän lisäksi olisi mahdollisesti 5v nappeja ledeillä myös, jos tuon saisi jotenkin helpohkosti tehtyä.
 
Löytyiskö neuvoja tai linkkejä miten toteuttaa arduinoilla button box jossa olisi 12v led nappi (tämmöinen nappi)? Tämän lisäksi olisi mahdollisesti 5v nappeja ledeillä myös, jos tuon saisi jotenkin helpohkosti tehtyä.

Miten sen arduinon pitäisi tehdä ?

Nappi on tietysti vain nappi jolla ohjataan jotain. Se mitä ohjataan pitää tietää ennen toteutusta.
Ledille saa varmasti sopivan jännitteen kunhan haluttu toiminta on tiedossa.
 
Miten sen arduinon pitäisi tehdä ?

Nappi on tietysti vain nappi jolla ohjataan jotain. Se mitä ohjataan pitää tietää ennen toteutusta.
Ledille saa varmasti sopivan jännitteen kunhan haluttu toiminta on tiedossa.

Arduino ilmoittelisi napin painallukset usbin yli tietokoneelle. Konella sitten painallukset tekisi eri asioita. Mutta usb kautta arduinoon taitaa tulla 5v. Mitä kautta nappi saa sähköt jos tuo on 12v ?
 
Arduino ilmoittelisi napin painallukset usbin yli tietokoneelle. Konella sitten painallukset tekisi eri asioita. Mutta usb kautta arduinoon taitaa tulla 5v. Mitä kautta nappi saa sähköt jos tuo on 12v ?
Ulkoiselta 12V powerilta? PC:n powerin 12V linjasta? Jollakin step-up-hakkurilla USB:n 5V:sta? Siinä nyt muutama vaihtoehto.
 
Arduino ilmoittelisi napin painallukset usbin yli tietokoneelle. Konella sitten painallukset tekisi eri asioita. Mutta usb kautta arduinoon taitaa tulla 5v. Mitä kautta nappi saa sähköt jos tuo on 12v ?

Kannattaa hommata nappeja joissa on pelkkä led tai tarkoitettu 5v käyttöön.
Jos ei löydy niin pieni 5v -> 12v regu kuten yllä jo ehdotettiin.
 
Pitäisi koittaa onko virtalähde paskana ja toista ei ole saatavilla. Eikös se mene näin että jos virtalähteen harmaan (PG) 8 yhdistää mihin tahansa maahan niin virtalähteen tuuletin pitäisi lähteä pyörimään? Jos ei lähde niin todennäköisesti paskana.
pinout-sxs-png.103176
Tuossa jo vastattiinkin että tuo ps-on kytkee päälle, mutta ei kaikki powerit käynnistä tuuletinta heti, vaan joissain on lämpötilaohjattu tuuletin, joka lähtee pyrömään vasta kun powerin lämpö nousee.
 
Tuossa jo vastattiinkin että tuo ps-on kytkee päälle, mutta ei kaikki powerit käynnistä tuuletinta heti, vaan joissain on lämpötilaohjattu tuuletin, joka lähtee pyrömään vasta kun powerin lämpö nousee.
Ja lisäksi ainakin joku vuosi sitten osa powereista ei antanut mitään elonmerkkejä ellei perässä ollut riittävästi kuormaa. Niin harvoin olen noiden powereiden kanssa leikkinyt että en tarkemmin muista pitikö kuormaa olla 5V vai 12V puolella mutta tosiaan ainakin jotkut 5-10v sitten tehdyt powerit vaativat kuormaa perään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 463
Viestejä
4 508 379
Jäsenet
74 404
Uusin jäsen
japejoku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom