Omat ajatukset
@Lare n kuvaamaan tilanteeseen.
Pakko ensiksi todeta tällä elämänkokemuksella, että tuollainen on äärimmäisen harvoin puhdasta ystävyyttä ilman taka-ajatuksia. Jos niitä tunteita on toisella ollut ja jännite ei ole koskaan kunnolla lauennut, niin ei ne tunteet koskaan kuole. Ja niitä tunteita
ruokitaan sillä, että hengaillaan intensiivisesti yhdessä. Se että nainen sanoo kaverimiehensä "päässeensä niistä yli" ei todista yhtään mitään, vaan kertoo luultavammin siitä että nainen ei ole itselleenkään ihan rehellinen. Siitä johtuu myös tuo psykologinen pakoreaktio, väistely, haluttomuus muuttaa tilannetta mihinkään suuntaan ("se ei ole juuri nyt hyvä idea").
On tullut todettua tuo kuvio jo niin moneen kertaan, että lähinnä huvittaa kuinka hankalaa se asian todellisen laidan kohtaaminen on. Nainen (tai toisissa tapauksissa mies!) ei halua luopua läheisyydestä kaverin kanssa, koska onhan se vaan niin pirun mukavaa ja imartelevaa kellua siinä jatkuvassa huomiossa ja positiivisessa väreilyssä, jonka luo maton alle lakaistun seksuaalisen kiinnostuksen luoma jännite. Ja mielellään ihminen yrittää "maksimoida kaiken". Siinä tulee sorruttua inhimilliseen epärehellisyyteen ja sokeuteen sille, mihin ystävyyden pohja todella perustuu ja mitä se merkitsee eri osapuolille.
Avainasemassa on se, millä vakavuusasteella
@Lare n seurustelusuhde on naisen mielestä. Tämä on herkkää taiteilua: orastavaa seurustelua ei pidä pilata liialla mustasukkaisuudella, mutta toisaalta kypsältä rakkaudelta saa ja pitää edellyttää omistautumista ja kumppanin tunteiden todellista huomioimista oman mukavuuden kustannuksellakin. (Muuten, mustasukkaisuus on itse asiassa mainettaan parempi tunne, kunhan se on maltillista.)
Siinä vaiheessa, kun kyseessä on
vakava suhde, siis seurustelu, on aikuismaista käytöstä, että otetaan etäisyyttä näihin muihin nais-/miesystäviin. Se on kaikkien tunteiden kunnioittamista ja mahdollistaa kypsän sitoutumisen. Vierastan nykyistä yltiöliberalistista "kaikilla on jatkuvasti oikeus kaikkeen mikä tuntuu heistä itsestään mukavalta" -ajattelua juuri tässä asiassa.
Usein myös tilanne on pitkän päälle aika kuluttava sille roikkujalle ja estää elämässä eteenpäin siirtymisen, mitä huomion keskipisteessä oleva ei tule riittävästi ajatelleeksi, kun roikkuja tietenkin itse vakuuttelee että "ei tässä mitään, olen täysin cool".