Parisuhteen kiemurat

No tämä. Yökyläillään/matkustellaan yhdessä ja se hämärin että nukutaan samassa sängyssä.

Perustuuko tämä edes mihinkään todelliseen vai ihan vaan siihen mitä kukin haluaa lukea?
Löydän tähän liittyen lähinnä Laren aloituspostauksista sitaatit " on jääty toisen luokse nukkumaan (ei ilmeisesti samaan sänkyyn) " sekä " Nainen ei kuitenkaan halua, että rajoitan esimerkiksi sitä, missä yöpyy. Samassa sängyssä nukkumisesta toki oli valmis luopumaan. "
Ihan mielenkiintoinen lause-kombo toki.
 
Siis mitä? Kai sitä nyt katsoa saa. Eri asia on sitten jos se oma muija lähtee hotelleihin kaksistaan miehien kanssa...
Tietysti saa. Muutenhan puhuisitte itsenne pussiin. En myöskään ymmärrä, mistä hotelli tähän sinänsä tuli, kun ei tämä alkuperäinen nainen kai mitään sellaista harrastanut. Saati mennyt useamman miehen kanssa. :D
 
Kysytäänpäs täältä apua. Kyseessä ei ole parisuhde, mutta jo jonkun aikaa jatkunut tapailusuhde. On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.

Takaisin perusasioihin. Jos tapailusuhteessa on sovittu, ettei tavata muita ja yhteisestä tulevaisuudestakin on puhuttu, niin eikö tämä ole ihan rehellinen parisuhde? Mutta ei kuitenkaan ole, miksei?

Jos haluat parisuhteen, niin miksi et vain ehdottaisi tätä järjestelyä kyseiselle tissieläimelle?
 
Tietysti saa. Muutenhan puhuisitte itsenne pussiin. En myöskään ymmärrä, mistä hotelli tähän sinänsä tuli, kun ei tämä alkuperäinen nainen kai mitään sellaista harrastanut. Saati mennyt useamman miehen kanssa. :D

Matkustelevat yhdessä ja Lare mainitsi että kompromissi voisi olla että nukkuvat eri huoneissa. Eikö tuo aika selvästi ollut sanottu?
 
Matkustelevat yhdessä ja Lare mainitsi että kompromissi voisi olla että nukkuvat eri huoneissa. Eikö tuo aika selvästi ollut sanottu?
Mutta hengaavat muutenkin yhdessä ja on oltu yötä toisen luona kun bussit ei kulje jne. Eli ei ole kyse hotelliöistä. Voihan nuoret matkustella vaikka hostelleissa 8 hengen dormeissa.

Ja en minäkään näe lähtökohtaisesti pahana olla hotellissa samassa huoneessa, yleensä saa erilliset sängyt ja rahaahan siinä säästää. Ei toki ole suhteissa tullut tilannetta, että ite oisin tai toinen ois, tai että olis noin läheinen ystävä about mitään sukupuolta.

Entäs jos nainen on bi ja on bi-kaverinsa kanssa? Vai onko kyse vain miesten hallitsemattomista haluista?
 
Mutta hengaavat muutenkin yhdessä ja on oltu yötä toisen luona kun bussit ei kulje jne. Eli ei ole kyse hotelliöistä. Voihan nuoret matkustella vaikka hostelleissa 8 hengen dormeissa.

Ja en minäkään näe lähtökohtaisesti pahana olla hotellissa samassa huoneessa, yleensä saa erilliset sängyt ja rahaahan siinä säästää. Ei toki ole suhteissa tullut tilannetta, että ite oisin tai toinen ois, tai että olis noin läheinen ystävä about mitään sukupuolta.

Entäs jos nainen on bi ja on bi-kaverinsa kanssa? Vai onko kyse vain miesten hallitsemattomista haluista?

Jos miehesi matkustelisi kahdestaan toisen naisen kanssa jonka tiedät olleen ihastunut mieheesi, olisiko lähtökohtaisesti ok jos he yöpyisivät samassa hotellihuoneessa (ja ehkä myös sängyssä)?
 
Omat ajatukset @Lare n kuvaamaan tilanteeseen.

Pakko ensiksi todeta tällä elämänkokemuksella, että tuollainen on äärimmäisen harvoin puhdasta ystävyyttä ilman taka-ajatuksia. Jos niitä tunteita on toisella ollut ja jännite ei ole koskaan kunnolla lauennut, niin ei ne tunteet koskaan kuole. Ja niitä tunteita ruokitaan sillä, että hengaillaan intensiivisesti yhdessä. Se että nainen sanoo kaverimiehensä "päässeensä niistä yli" ei todista yhtään mitään, vaan kertoo luultavammin siitä että nainen ei ole itselleenkään ihan rehellinen. Siitä johtuu myös tuo psykologinen pakoreaktio, väistely, haluttomuus muuttaa tilannetta mihinkään suuntaan ("se ei ole juuri nyt hyvä idea").

On tullut todettua tuo kuvio jo niin moneen kertaan, että lähinnä huvittaa kuinka hankalaa se asian todellisen laidan kohtaaminen on. Nainen (tai toisissa tapauksissa mies!) ei halua luopua läheisyydestä kaverin kanssa, koska onhan se vaan niin pirun mukavaa ja imartelevaa kellua siinä jatkuvassa huomiossa ja positiivisessa väreilyssä, jonka luo maton alle lakaistun seksuaalisen kiinnostuksen luoma jännite. Ja mielellään ihminen yrittää "maksimoida kaiken". Siinä tulee sorruttua inhimilliseen epärehellisyyteen ja sokeuteen sille, mihin ystävyyden pohja todella perustuu ja mitä se merkitsee eri osapuolille.

Avainasemassa on se, millä vakavuusasteella @Lare n seurustelusuhde on naisen mielestä. Tämä on herkkää taiteilua: orastavaa seurustelua ei pidä pilata liialla mustasukkaisuudella, mutta toisaalta kypsältä rakkaudelta saa ja pitää edellyttää omistautumista ja kumppanin tunteiden todellista huomioimista oman mukavuuden kustannuksellakin. (Muuten, mustasukkaisuus on itse asiassa mainettaan parempi tunne, kunhan se on maltillista.)

Siinä vaiheessa, kun kyseessä on vakava suhde, siis seurustelu, on aikuismaista käytöstä, että otetaan etäisyyttä näihin muihin nais-/miesystäviin. Se on kaikkien tunteiden kunnioittamista ja mahdollistaa kypsän sitoutumisen. Vierastan nykyistä yltiöliberalistista "kaikilla on jatkuvasti oikeus kaikkeen mikä tuntuu heistä itsestään mukavalta" -ajattelua juuri tässä asiassa.

Usein myös tilanne on pitkän päälle aika kuluttava sille roikkujalle ja estää elämässä eteenpäin siirtymisen, mitä huomion keskipisteessä oleva ei tule riittävästi ajatelleeksi, kun roikkuja tietenkin itse vakuuttelee että "ei tässä mitään, olen täysin cool".
 
Mitä jos nainen shit testaa Larea, katsoo hyväksyykö hän tuollaisen epämääräisen kaverikuvion vai ei. Jos ei, näön vuoksi vähän alkuun kiukuttelee mutta on salaa mielissään ja suhde syvenee. Jos hyväksyy, ei kunnioitusta ja suhde päättyy. :think:
 
Tässä on nyt juteltu paljon syvällisiäkin ja arkoja aiheita. Luotan kyllä naiseen, että puhuu totta ja olen itsekin vetänyt 100% rehellisellä linjalla. Eivät ole nukkuneet samassa sängyssä ja naiselle on ok nukkua eri huoneessa, jos se on vain mahdollista. Sama pätee yökyläilyyn, jos ei ole syystä tai toisesta mahdollista päästä enää kulkemaan kotiin.

Seurustelua tämä ei ole. Uskon olevani kuitenkin pidemmällä tunteissa ja halussa vakavampaan, mutta toisaalta nainen on kertonut erittäin validit syyt hitaasti ottamiselle.

Arvomaailma on tässä vain erilainen. Nainen haluaa, että on paljon elämää parisuhteenkin ulkopuolella, saa olla vapaa eikä nosta yhtä henkilöä pelkästään jalustalle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkustelua mieskavereiden kanssa kahdestaan tai samassa asunnossa nukkumista. Itsellä ei ole noin läheisiä naiskavereita ja en oikein osaa suhtautua tilanteeseen samalla tavalla. Ehkä miettisin, että miksi pitäisi matkustaa naiskavereiden kanssa, jos on kumppani, kenen kanssa matkustaa. Voi olla, että nostaisin kumppanin ehkä prioriteeteissa korkeammalle. Tiedä sitten, missä menee terveen omistamisen halun rajat, mutta toki kavereista ei saa luopua naisen takia. Ja tykkään omasta ajasta myös ja haluan, että naisella on myös muutakin elämää.

Tämä lainattu teksti on se yksi vaivaava asia tässä, johon omatkin kokemukset vähän vievät. Tärkeintä on luottaa naiseen ja toki mieskin on varmasti hyvä ihminen, eikä ikinä tekisi mitään ilman lupaa. Mutta se ei auta, että asia ei vaivaisi takaraivossa. Toki todellista tilannetta ei voi tietää. Jos jotain olisi tapahtunut, niin sen luulisi tapahtuneen jo kuluneiden vuosien aikana.

Pakko ensiksi todeta tällä elämänkokemuksella, että tuollainen on äärimmäisen harvoin puhdasta ystävyyttä ilman taka-ajatuksia. Jos niitä tunteita on toisella ollut ja jännite ei ole koskaan kunnolla lauennut, niin ei ne tunteet koskaan kuole. Ja niitä tunteita ruokitaan sillä, että hengaillaan intensiivisesti yhdessä. Se että nainen sanoo kaverimiehensä "päässeensä niistä yli" ei todista yhtään mitään

Valintojen äärellä ollaan. Eri huoneissa nukkuminen on lähtökohtaisesti jo paljon miellyttävämpi tilanne kuin sama huone samasta sängystä puhumattakaan. Mutta täysin se ei poistaisi epämukavuuden tunnetta esim. reissujen ajan. Yökyläilyyn on myös vaikea samaistua, kun ei ole noin läheisiä vastakkaisen sukupuolen kavereita. Ehkä epämukavuus poistuu, kun luottamus rakentuu ja pääsisi mahdollisesti tutustumaan toiseen mieheen. Tai sitten se ei poistu ollenkaan ja olisi pahasti hiertävä asia parisuhteessa. Muuten nainen on tuntunut tähän asti vaimomateriaalilta ja aika paljon saisi käyttää deittisovelluksia, jotta löytäisi uuden vastaavan.
 
Tässä on nyt juteltu paljon syvällisiäkin ja arkoja aiheita. Luotan kyllä naiseen, että puhuu totta ja olen itsekin vetänyt 100% rehellisellä linjalla. Eivät ole nukkuneet samassa sängyssä ja naiselle on ok nukkua eri huoneessa, jos se on vain mahdollista. Sama pätee yökyläilyyn, jos ei ole syystä tai toisesta mahdollista päästä enää kulkemaan kotiin.

Seurustelua tämä ei ole. Uskon olevani kuitenkin pidemmällä tunteissa ja halussa vakavampaan, mutta toisaalta nainen on kertonut erittäin validit syyt hitaasti ottamiselle.

Arvomaailma on tässä vain erilainen. Nainen haluaa, että on paljon elämää parisuhteenkin ulkopuolella, saa olla vapaa eikä nosta yhtä henkilöä pelkästään jalustalle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkustelua mieskavereiden kanssa kahdestaan tai samassa asunnossa nukkumista. Itsellä ei ole noin läheisiä naiskavereita ja en oikein osaa suhtautua tilanteeseen samalla tavalla. Ehkä miettisin, että miksi pitäisi matkustaa naiskavereiden kanssa, jos on kumppani, kenen kanssa matkustaa. Voi olla, että nostaisin kumppanin ehkä prioriteeteissa korkeammalle. Tiedä sitten, missä menee terveen omistamisen halun rajat, mutta toki kavereista ei saa luopua naisen takia. Ja tykkään omasta ajasta myös ja haluan, että naisella on myös muutakin elämää.

Tämä lainattu teksti on se yksi vaivaava asia tässä, johon omatkin kokemukset vähän vievät. Tärkeintä on luottaa naiseen ja toki mieskin on varmasti hyvä ihminen, eikä ikinä tekisi mitään ilman lupaa. Mutta se ei auta, että asia ei vaivaisi takaraivossa. Toki todellista tilannetta ei voi tietää. Jos jotain olisi tapahtunut, niin sen luulisi tapahtuneen jo kuluneiden vuosien aikana.



Valintojen äärellä ollaan. Eri huoneissa nukkuminen on lähtökohtaisesti jo paljon miellyttävämpi tilanne kuin sama huone samasta sängystä puhumattakaan. Mutta täysin se ei poistaisi epämukavuuden tunnetta esim. reissujen ajan. Yökyläilyyn on myös vaikea samaistua, kun ei ole noin läheisiä vastakkaisen sukupuolen kavereita. Ehkä epämukavuus poistuu, kun luottamus rakentuu ja pääsisi mahdollisesti tutustumaan toiseen mieheen. Tai sitten se ei poistu ollenkaan ja olisi pahasti hiertävä asia parisuhteessa. Muuten nainen on tuntunut tähän asti vaimomateriaalilta ja aika paljon saisi käyttää deittisovelluksia, jotta löytäisi uuden vastaavan.
Onko hän seurustellut aiemmin? Tai vaikka olisi, eihän sitä voi nyt tietää, tekeekö mieli matkustella kenen kanssa vai kenenkään kanssa. Vaikka veisitkin avioon, niin te molemmat muututte sata kertaa siitä, mitä nyt olette, joten vähän turha ottaa kaikki sanominen noin puntaroivasti. Imho.
 
Tämä lainattu teksti on se yksi vaivaava asia tässä, johon omatkin kokemukset vähän vievät. Tärkeintä on luottaa naiseen ja toki mieskin on varmasti hyvä ihminen, eikä ikinä tekisi mitään ilman lupaa. Mutta se ei auta, että asia ei vaivaisi takaraivossa. Toki todellista tilannetta ei voi tietää. Jos jotain olisi tapahtunut, niin sen luulisi tapahtuneen jo kuluneiden vuosien aikana.
Mä tarkoitin, että taka-ajatukset ovat ennen kaikkea tällä miesystävällä, eli en kehottaisi olemaan liian paranoidinen naisen suhteen. Koska tutustumisenne on vielä sen verran alkuvaiheessa, ehkä sun nyt pitää vain jonkin aikaa sietää tota lievää epävarmuuden tunnetta, äläkä anna sen tulla sun ja tän naisen väliin. Anna ajan kulua, ole luottavainen, ja sitten kun suhteenne toivottavasti etenee syvemmäksi (seurusteluksi), asian käsittelyyn ja ratkeamiseen on paremmat edellytykset.
 
Tässä on nyt juteltu paljon syvällisiäkin ja arkoja aiheita. Luotan kyllä naiseen, että puhuu totta ja olen itsekin vetänyt 100% rehellisellä linjalla. Eivät ole nukkuneet samassa sängyssä ja naiselle on ok nukkua eri huoneessa, jos se on vain mahdollista. Sama pätee yökyläilyyn, jos ei ole syystä tai toisesta mahdollista päästä enää kulkemaan kotiin.

Seurustelua tämä ei ole. Uskon olevani kuitenkin pidemmällä tunteissa ja halussa vakavampaan, mutta toisaalta nainen on kertonut erittäin validit syyt hitaasti ottamiselle.

Arvomaailma on tässä vain erilainen. Nainen haluaa, että on paljon elämää parisuhteenkin ulkopuolella, saa olla vapaa eikä nosta yhtä henkilöä pelkästään jalustalle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkustelua mieskavereiden kanssa kahdestaan tai samassa asunnossa nukkumista. Itsellä ei ole noin läheisiä naiskavereita ja en oikein osaa suhtautua tilanteeseen samalla tavalla. Ehkä miettisin, että miksi pitäisi matkustaa naiskavereiden kanssa, jos on kumppani, kenen kanssa matkustaa. Voi olla, että nostaisin kumppanin ehkä prioriteeteissa korkeammalle. Tiedä sitten, missä menee terveen omistamisen halun rajat, mutta toki kavereista ei saa luopua naisen takia. Ja tykkään omasta ajasta myös ja haluan, että naisella on myös muutakin elämää.

Tämä lainattu teksti on se yksi vaivaava asia tässä, johon omatkin kokemukset vähän vievät. Tärkeintä on luottaa naiseen ja toki mieskin on varmasti hyvä ihminen, eikä ikinä tekisi mitään ilman lupaa. Mutta se ei auta, että asia ei vaivaisi takaraivossa. Toki todellista tilannetta ei voi tietää. Jos jotain olisi tapahtunut, niin sen luulisi tapahtuneen jo kuluneiden vuosien aikana.



Valintojen äärellä ollaan. Eri huoneissa nukkuminen on lähtökohtaisesti jo paljon miellyttävämpi tilanne kuin sama huone samasta sängystä puhumattakaan. Mutta täysin se ei poistaisi epämukavuuden tunnetta esim. reissujen ajan. Yökyläilyyn on myös vaikea samaistua, kun ei ole noin läheisiä vastakkaisen sukupuolen kavereita. Ehkä epämukavuus poistuu, kun luottamus rakentuu ja pääsisi mahdollisesti tutustumaan toiseen mieheen. Tai sitten se ei poistu ollenkaan ja olisi pahasti hiertävä asia parisuhteessa. Muuten nainen on tuntunut tähän asti vaimomateriaalilta ja aika paljon saisi käyttää deittisovelluksia, jotta löytäisi uuden vastaavan.
Mielestäni olennainen asia tässä on se, että näette parisuhteen ja sen roolin eri tavalla, ja teillä on sille erilaiset odotukset. Mietin myös, onko se nainen nyt ihan täysillä kuitenkaan tuossa teidän jutussa mukana. Haluaisit jo määritellä teidän suhteen seurusteluksi - mitä se minusta onkin, jos kerran olette eksklusiivisessa suhteessa - mutta nainen jostain syystä himmailee tai on epävarma. Minusta tuo kuullostaa vähän sinun roikottamiselta, mutta käsittääkseni nuo tuollaiset määrittelemättömät suhteet on etenkin teidän ikäisillä nykyään todella yleisiä, ellei peräti uusi normaali.
 
Seurustelua tämä ei ole. Uskon olevani kuitenkin pidemmällä tunteissa ja halussa vakavampaan, mutta toisaalta nainen on kertonut erittäin validit syyt hitaasti ottamiselle.
Oletko tullut ajatelleeksi, että nämä validit syyt ovat kaunopuhetta ja kenties häntä ei vaan niin kovasti kiinnosta, tai vaihtoehtoisesti on siinä määrin vakavia kypäräosaston ongelmia että niiden pitäisi olla varoitusmerkki?
Arvomaailma on tässä vain erilainen. Nainen haluaa, että on paljon elämää parisuhteenkin ulkopuolella, saa olla vapaa eikä nosta yhtä henkilöä pelkästään jalustalle.
Siinä hän on auttamatta oikeassa. Etenkin miehen olisi syytä suhtautua parisuhteeseen ja itse asiassa kaikkiin suhteisiinsa juuri näin.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkustelua mieskavereiden kanssa kahdestaan tai samassa asunnossa nukkumista.
Tämä taas tarkoittaa paljon enemmän kuin edellä mainittu. Siinä on hyvin spesifinen "this is how I roll statement" ja tätä tulisi tarkastella kriittisesti. Mitään väärää moisessa ei ole, mutta enemmistön elämäntavan kanssa tuollainen ei ole yhteensopivaa. Voi olla nuoruutta, voi olla vaihe. Sanoisin kuitenkin että aikuisiällä tuollainen tarkoittaa vähintään hyvin omalaatuista ja pahimmillaan kovin itsekästä tapaa katsoa maailmaa.

E: Tiedostan kuulostavani pessimistisemmältä kuin oikeasti olen. Tämä tulkintani kannattaa ottaa vähän suolan kanssa.
 
Jos suhde on jo alkutekijöissään mustasukkaisuutta, erimielisyyttä parisuhteesta/tapailusta, draamaa ja ikäviä tuntemuksia, niin ei mun silmiin kovin lupaavalta vaikuta.

Oletko Lare seurustellut aiemmin? Tää kun näyttää siltä, että tyydyt tähän ja oot päässäs rakentanu naisesta sitä täydellistä vaimomatskua, etkä näe kuinka erilaisia pohjimmiltanne olettekaan.

Tai sitten olen täysin väärässä, koska muutaman lauseen perusteella rakennettu kokonaiskuva.
 
Tässä on nyt juteltu paljon syvällisiäkin ja arkoja aiheita. Luotan kyllä naiseen, että puhuu totta ja olen itsekin vetänyt 100% rehellisellä linjalla. Eivät ole nukkuneet samassa sängyssä ja naiselle on ok nukkua eri huoneessa, jos se on vain mahdollista. Sama pätee yökyläilyyn, jos ei ole syystä tai toisesta mahdollista päästä enää kulkemaan kotiin.

Hyvä kun pystyt luottamaan. Rehellisyys on varmaan hyvä perusoletus, ellei ilmene jotain syytä epäillä muuta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puheet voi olla ihan erilaisia mitä teot. Jotkut pystyy valehtelemaan ilman mitään tunnontuskia jopa omille verisukulaisille. Jos ihmisellä on pohjalla useampikin kokemus, että turpaan tulee ja pahasti heti jos suojaus vähänkään vuotaa ni sellanen ihminen ei enää oleta muilta reiluutta tai rehellisyyttä.

Ehkä miettisin, että miksi pitäisi matkustaa naiskavereiden kanssa, jos on kumppani, kenen kanssa matkustaa. Voi olla, että nostaisin kumppanin ehkä prioriteeteissa korkeammalle.

Mieti erittäin perinpohjaisesti. Jos reissujen kohteet on sellasia mitkä kiinnostaa molempia suhteen osapuolia ni on pirun hämärää jos toinen osapuoli jätetään syystä tai toisesta rannalle, vaikka selkeesti haluais lähteä mukaan. Joku ympäripyöreä "nyt ei oo hyvä tilaisuus lähteä sinne reissuun mukaan" on ihan hevonpaskaa eikä mikään kunnollinen perustelu.

Ehkä epämukavuus poistuu, kun luottamus rakentuu ja pääsisi mahdollisesti tutustumaan toiseen mieheen. Tai sitten se ei poistu ollenkaan ja olisi pahasti hiertävä asia parisuhteessa. Muuten nainen on tuntunut tähän asti vaimomateriaalilta ja aika paljon saisi käyttää deittisovelluksia, jotta löytäisi uuden vastaavan.

Voisko sen naisystävän miespuolisen kaverin pyytää vaikka pelaamaan jotain, syömään, ryyppäämään tms. missä olis mahdollisuus tutustua?

Kun puhut vaimomateriaalista ni sun tavotteena vaikuttas olevan ennen pitkää muodostaa parisuhde siihen naiseen - jos se suhde ei vielä nyt sitä ole. Jos annat sen suhteen rakentua niin ettet odota ja ehkä jopa vaadi avoimuutta tälläsissä asioissa ni voit olla melko varma ettei sitä tietoa tihku jatkossakaan. Kaikkea ei voi koskaan tietää (luojan kiitos), mutta jos jotain ihmissuhteita vaikuttaa olevan tarve pimittää ni sille pitäis pystyä osoittamaan hyvä syy.

Mun neuvoihin kannattaa suhtautua varsin kriittisesti. Olen nimittäin ikisinkku ja eiköhän sillekin ole syynsä. Tärkeimpänä: Mieti mitä sä tahdot, millasten asioiden kans oot sujut, ja tee sellaset päätökset ettet niin sanotusti kadota itteäs. Ittensä uudelleen löytämiseksi joutuu tekemään "vähän" muutakin kun käyttämään deittisovelluksia ja käymään treffeillä.
 
En nyt ihan kaikkea ehtinyt lukea, mutta toivottavasti oleellisemmat.

Tuo seikka, että Lare on ilmaissut mahdollisen halunsa tutustua tähän "kaverimieheen", mutta nainen on sen torpannut on hyvin outoa. Tästä tulee lähinnä mieleen se, ettei nainen halua tämän kaverimiehen tietävän, että hän seurustelee. Silloin hänellä on vaarana menettää tämän kaverimiehen antama kiinnostus ja seura. Todennäköisesti Lare on esitelty kaverina tälle toisellekin miehelle. Näen itse tilanteen sellaisena, että nainen käytännössä roikottaa teitä molempia löysässä hirressä, eikä ehkä itsekkään tiedä mitä haluaa vai haluaako muuta kuin hyötyä tilanteesta. Tästä vähän kielii tuo fyysisen etenemisenkin toppuuttelu.

Sanot luottavasi naiseen 100%, mutta kaikki kirjoittamasi viestii sitä, että et luota ja tämä aiheuttaa mustasukkaisuutta. Mikäli teillä on noin erilainen arvomaailma, että naiselle tällainen monen miehen kanssa "vehtaaminen" on ok parisuhteessakin ja sinulle se ei sovi, niin miksi yrittää väkisin ja satuttaa siinä samalla itseään? Etsi sellainen kumppani kenen kanssa asiat kohtaa. Ihmiset on erilaisia, erilaisine maailmoineen ja arvoineen, kaikki eivät vain sovi yhteen, eikä heitä voi väkisin pakottaakaan sopimaan.

Sitten kultainen neuvo Larelle elämänkokemuksen tuoman viisauden kautta. Joko teet homman selväksi tai annat olla ja suhde loppuu. Jos tyydyt kuvioon nykyisessä tilassaan, tulet vain kärsimään itse. Mikäli suhteen alku on jo näin epämääräistä säätöä ja salailua niin väistäisin itse luodin ja antaisin olla.
 
Voisko sen naisystävän miespuolisen kaverin pyytää vaikka pelaamaan jotain, syömään, ryyppäämään tms. missä olis mahdollisuus tutustua?
Potionmakerilla ja make_k:lla on edellä ihan hyviä pointteja, mutta tästä olen kyllä jyrkästi eri mieltä, siis jos tällä tarkoitettiin että Lare ottaisi yhteyttä tähän mieskaveriin tyttöystävä(kandidaatin) "ohi" tämän tahdon vastaisesti. Ei ole asiallista toimintaa ja rikkoisi aika pahasti luottamuksen ilmapiiriä.

Itse asiassa lienee jopa ihan merkittävä todennäköisyys, että tämä nainen ei ole edes vielä kertonut Laresta tälle miesystävälleen. Tai tosiaan kertonut vain että kysymys on kaverista.

Vähän haiskahtaa minustakin siltä, että nainen ei ihan tiedä mitä haluaa (hän oli aika nuori, 23v?) mutta ei tuossa voi väkisin ajaa käärmettä piippuun. Ehkä epävarmuuden tunteita pitää vain nyt hetken aikaa sietää ilman että tekee mitään dramaattista liikettä. Katsoo lähteekö suhde kehittymään oikeaksi seurusteluksi, ja jos ei, niin ei sille sitten voi mitään, ei mitään kestävää voi rakentaa ihmisen kanssa joka ei ole siihen valmis.
 
En nyt ihan kaikkea ehtinyt lukea, mutta toivottavasti oleellisemmat.

Tuo seikka, että Lare on ilmaissut mahdollisen halunsa tutustua tähän "kaverimieheen", mutta nainen on sen torpannut on hyvin outoa. Tästä tulee lähinnä mieleen se, ettei nainen halua tämän kaverimiehen tietävän, että hän seurustelee.

Ei hän seurustelekaan. Laren sanoin "seurustelua tämä ei ole".
Juu monimutkaiseksi on asiat mennyt, mutta tämä on ihan hyvä keissi analysoida porukalla kunhan vaan tulee uutta materiaalia.
 
Täällä kerrottiin, että jokainen mies katselee kaverinaista sillä silmällä. En mä halua, että kaverit katsoo mua sillä silmällä.

Valitettavasti totuus on, että et voi siihen vaikuttaa, etkä edes tietää katsovatko vai eivät. Termin voi toki ymmärtää monella tavalla, minulle sillä silmällä katsomisessa ei kyse ole mistään tietoisesta toiminnasta tai sen suunnittelusta, vaan siitä että mies pitää (kaveri)naista fyysisesti viehättävänä ja kiinnostavana myös tasolla, jota ei saman sukupuolen kavereiden kanssa (heteroilla) koskaan ole.

Toki siis kaikki miehet eivät ole "sillä silmällä" kiinnostuneita kaikista naisista, mutta tämä on kuitenkin yksi ihan todellinen elementti sukupuolten välisissä kaveri- ja tuttavasuhteissa.
 
Hommahan on niin että jos mustasukkaisuus tulee esiin alkuvaiheessa, niin harva nainen jatkaa suhdetta. Tämä on ilmeisesti vielä aika yleinen vaiva.
 
Valitettavasti totuus on, että et voi siihen vaikuttaa, etkä edes tietää katsovatko vai eivät. Termin voi toki ymmärtää monella tavalla, minulle sillä silmällä katsomisessa ei kyse ole mistään tietoisesta toiminnasta tai sen suunnittelusta, vaan siitä että mies pitää (kaveri)naista fyysisesti viehättävänä ja kiinnostavana myös tasolla, jota ei saman sukupuolen kavereiden kanssa (heteroilla) koskaan ole.

Toki siis kaikki miehet eivät ole "sillä silmällä" kiinnostuneita kaikista naisista, mutta tämä on kuitenkin yksi ihan todellinen elementti sukupuolten välisissä kaveri- ja tuttavasuhteissa.
Ensinnäkään kaikkien kohdalla ei onneksi noin ole. Toisekseen minua ei sinänsä hetkauta, enkä halua edes tietää, onko joku kaverini - sukupuoleen katsomatta - joskus "katsellut sillä silmällä". Kaikki minut tuntevat kuitenkin tietää, että minulla on ihan oma tahto ja varsin voimakaskin. Ei pitäisi kellekään olla epäselvää, olenko suhteissani uskollinen ja että torjunta tulee olemaan napakka, päättäväinen ja pysyvä. Itse osaan mahdolliset yritykset ja tunnustukset unohtaa, ja jos toinenkin osapuoli kykenee hyväksymään ja jättämään asian taakseen, niin en näe estettä kaveruudelle. On mulla tällaisiakin kavereita ollut, jotka ovat jossain vaiheessa olleet minuun ihastuneita, muttei se minua haittaa jos ei henkilöä itseäänkään. Eikä sen silloin kuulu haitata mahdollista kumppaniakaan.

Taas naisista puhutaan jonain tahdottomina nukkeina, vrt. "päättämätön poukkoilija karkkikaupassa" -vertaukset kun puhutaan naisista Tinderissä.
 
Ensinnäkään kaikkien kohdalla ei onneksi noin ole. Toisekseen minua ei sinänsä hetkauta, enkä halua edes tietää, onko joku kaverini - sukupuoleen katsomatta - joskus "katsellut sillä silmällä". Kaikki minut tuntevat kuitenkin tietää, että minulla on ihan oma tahto ja varsin voimakaskin. Ei pitäisi kellekään olla epäselvää, olenko suhteissani uskollinen ja että torjunta tulee olemaan napakka, päättäväinen ja pysyvä. Itse osaan mahdolliset yritykset ja tunnustukset unohtaa, ja jos toinenkin osapuoli kykenee hyväksymään ja jättämään asian taakseen, niin en näe estettä kaveruudelle. On mulla tällaisiakin kavereita ollut, jotka ovat jossain vaiheessa olleet minuun ihastuneita, muttei se minua haittaa jos ei henkilöä itseäänkään. Eikä sen silloin kuulu haitata mahdollista kumppaniakaan.

Taas naisista puhutaan jonain tahdottomina nukkeina, vrt. "päättämätön poukkoilija karkkikaupassa" -vertaukset kun puhutaan naisista Tinderissä.

En tiedä oliko tuo viimeinen kommentti vastaus minulle vai yleisesti keskusteluun, mutta itse otin kantaa vain ironthin sanomaan siitä, että hän ei halua kavereiden katsovan häntä sillä silmällä, minkä itse tulkitsin (ehkä väärin) niin, että häntä häiritsee jo ajatus siitä, että jollain kaverilla voisi olla muitakin kuin puhtaan kaverillisia ajatuksia.

Sinun suhtautumisesti asiaan on mielestäni juuri oikea, eli vaikka jollain kaverilla olisikin jotain ääneen lausumattomia ajatuksia ja tunteita, ei sillä ole merkitystä jos ne eivät näy toiminnassa. Jokainen ihminen sukupuoleen katsomatta on itse vastuussa tunteistaan ja etenkin toiminnastaan. Ja tämä ei ole kommentti Laren tapaukseen vaan yleisesti.
 
En tiedä oliko tuo viimeinen kommentti vastaus minulle vai yleisesti keskusteluun, mutta itse otin kantaa vain ironthin sanomaan siitä, että hän ei halua kavereiden katsovan häntä sillä silmällä, minkä itse tulkitsin (ehkä väärin) niin, että häntä häiritsee jo ajatus siitä, että jollain kaverilla voisi olla muitakin kuin puhtaan kaverillisia ajatuksia.

Sinun suhtautumisesti asiaan on mielestäni juuri oikea, eli vaikka jollain kaverilla olisikin jotain ääneen lausumattomia ajatuksia ja tunteita, ei sillä ole merkitystä jos ne eivät näy toiminnassa. Jokainen ihminen sukupuoleen katsomatta on itse vastuussa tunteistaan ja etenkin toiminnastaan. Ja tämä ei ole kommentti Laren tapaukseen vaan yleisesti.
Ei ollut vastaus sinulle, vaan yleinen toteamus keskustelun henkeen. Joku muukin yritti kyllä johonkin väliin sanoa, että ehkä sillä naisella on omakin tahto...
 
Eikö tämä Laren naisystävä ollut ensin murtunut ja selittänyt että voi sentään jos kaverimies onkin koko ajan ollut rakastunut. Sitten teki täyskäännöksen että ei varmasti ole näin ja pelkästään kaverillisia tunteita tällä mieskaverilla. Eli jotain ihmeellistä poukkoilua tuossa kyllä on ja ehkä naisella tietämättömyyttä mitä itsekään tahtoo..? No voin olla ja varmaan olenkin väärässä, mutta outo juttu on joka tapauksessa.
 
Nainen ja mies, eivät voi olla vaan kavereita, ilman jommankumman fyysistä kiinnostusta, jos siis heteroita ovat. Naiset eivät tätä tunnu ymmärtävän vaan luulevat, että se mieskaveri onkin ihan vain ystävyyden perässä. Kaikki ne odottavat lupaa napsauttaa. Joskus tämä on toki toisinkin päin, harvemmin tosin.

Laren tapauksessa laittaisin muijan luiskaan, ellei nyt halua itsekin olla ns. hold-patternilla venaamassa omaa saumaa, sitähän se toinenkin heppu tekee.
 
Lare. Tuo tilanteesi ei ole aivan ensimmäinen laatuaan, vaan tuota on sattunut itse kullekin. Olet varasijalla/kaveri. Ja se ei ole sinun vika.

Te seurustelisitte jo, jos niin olisi ollut määrä tapahtua. Vai mitkä ovat omat realistiset ajatukset tulevasta aikajanasta jolloin te alatte seurustella ja etenette myös fyysisessä puolessa? Puoli vuotta on siis nyt jo mennyt tapaillessa? Ajattelet että kyllä tuo tuosta roihahtaa ja intohimo syttyy? Sen voin sanoa varmaksi, että tuo sinun ehtojen sanelu missä huoneessa kukakin saa nukkua, ajaa sinua vaan kauemmas tavoitteestasi.

Vanhempi valtiomies neuvoisi että anna olla ja siirry seuraavaan. Ei ole vaimomatskua, semmonen materiaali tapaa vastata tunteisiin.

Eikä tässä syyllistetä Larea, naista eikä sitä kaveria.
 
Itse alan olla vähän pihalla zoomerien tavoista säätää juttujansa, niin en uskalla sanoa mitään yhtä 100% ehdotonta kuin Viinioksa, mutta selvää on että ainakin Laren ja tämän naisen tavoitteet suhteelle ovat tässä vaiheessa aika eri tasolla. Siitä olen aika varma, että tämä mimmi ei ole ihan selvillä mitä haluaa, mikä on tietysti yleensä vähän huono lähtökohta. Oma setämiehen perspektiivi saattaa tietysti olla vajavainen, kun ei ole täydellistä informaatiota tilanteesta, ja tosiaan z-sukupolvessa on vähän omat tavat säätää näitä hommia.

Alla lainattu aloitusviestin kohta sai minut ensin ajattelemaan, että kyse olisi molemminpuolisesta motivoitumisesta, mutta nyt kun mietin uudestaan, olisi Laren ehkä hyvä vielä rehellisesti miettiä näitä:
On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.
Oliko kyse siitä, että sinun halustasi ei tapailla muita, ja olisiko mahdollista että nainen suostui tähän kiltteydestä tms.? Toisin sanoen tuliko sinulle vaikutelma, että hänkin haluaa aidosti keskittyä vain sinuun? Jos molemminpuolisesta halusta ette halua enää tapailla muita, miksi tilannetta ei kuitenkaan voi vielä kuukausien jälkeenkään kutsua seurusteluksi??

Ja olisiko nuo "yhteisen tulevaisuuden" haaveet kenties enemmän sinun päässäsi ja puheissasi, muttei niinkään tämän naisen? Onko hän itse koskaan oma-aloitteisesti ottanut puheeksi teidän yhteistä tulevaisuutta?

Kiinnittäisin huomiota sellaisiin signaaleihin, jotka tulevat oma-aloitteisesti naisen suunnalta eikä vain reaktiona sinun toiveisiin ja puheisiin. Mustasukkaisuutta ilmentävät puheet kannattaa jättää pois, keskity siihen mitä teidän kahden välillä todellisuudessa on.
 
Kysytäänpäs täältä apua. Kyseessä ei ole parisuhde, mutta jo jonkun aikaa jatkunut tapailusuhde. On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.

Naisella on erittäin läheinen miespuolinen kaveri. Nyt selvisi, että näillä on ollut juttua aikanaan (ei kuitenkaan seksiä), mies olisi halunnut parisuhteen, mutta nainen halusi jatkaa kaverina. Jotenkin tuntuu, että tällä miehellä on edelleen tunteita. Noh, nämä ovat hyvin läheisiä kavereita, ovat matkustelleet yhdessä ja hengaavat paljon. Ilmeisesti on myös ollut semmoista, että on ollut toisen luona myöhään, bussit eivät ole enää kulkeneet ja on jääty toisen luokse nukkumaan (ei ilmeisesti samaan sänkyyn).

Olenko itsekäs ja mustasukkainen, jos tuo asetelma tuntuu epämiellyttävältä? Ensinnäkin mietin, roikkuuko toinen mies rakastuneena parisuhteessa ja toivoo, että joku päivä vielä koittaisi tilaisuus vakavampaan. Tuo tilanne ei kuulosta hirveän hyvältä kaverisuhteelta, mutta toki toinen on siihen vapaaehtoisesti jäänyt. Olen itse myös kokenut, miltä tuntuu olla epätoivoisesti friendzonella. Lisäksi kahdestaan yhdessä reissaaminen tai yhdessä nukkuminen on sekin hyvin epämiellyttävältä tuntuva tilanne.

Luotan naiseen 100 prosenttisesti ja mekin ollaan edetty hyvin hitaasti fyysisen suhteen kohdalla. Luotan siihen, että tällä ei ole kuin kaverillisia tunteita, eikä näiden välillä tapahtuisi mitään romanttista tai seksuaalista. Nainen ei kuitenkaan halua, että rajoitan esimerkiksi sitä, missä yöpyy. Samassa sängyssä nukkumisesta toki oli valmis luopumaan. Kuitenkin lähinnä tuon miehen ja mahdollisten tunteiden takia epävarmuuden siemen on istutettu ja en tiedä, miten tästä pääsisi eteenpäin. Ehkä jos tutustuisi tähän mieheen ja pääsisi oppimaan näiden suhteesta, mutta tuota ilmeisesti ei ole hetkeen tapahtumassa. Naisen mielestä tuo ei ole hyvä idea tässä vaiheessa :D

Tuli yllättävän iso sotku, kun otin asian puheeksi. En halua olla ihminen, joka rajoittaa toista. Ilmeisesti kuitenkin naisesta tuntuu siltä. Mutta toisaalta tuollaisesta epämukavuuden tunteesta on pakko puhua, tuntui se rajoittamiselta tai ei. Yksinkertaisesti ei tunnu hyvältä, jos nainen hengaa yön yli kahdestaan miehen kanssa, jota en tunne ja jolla on vieläkin mahdollisesti tunteita, vaikka mitään ei tapahtuisi.

Ihan normi keissi.. Nainen on tottunut olemaan sinkkuna jonkun aikaa, ja silloin sitä kaveripiiriä kertyy jos jonkinlaista.. Toisten kanssa viettää aikaa enemmän kuin toisten ja voi sitä välillä kavereidenkin kanssa matkustella ja nukkua tietysti samassa sängyssä, koska miksipäs ei, ja ei se tarkoita sitä että on rakastunut siihen toiseen, syynsä sille on etteivät he seurustele. Tunne- ja tottumussiteitä voi kuitenkin syntyä.

Nyt jos sitten yhtäkkiä löytyy yhtäkkiä uusi mies, joka on vielä kohtuullisen uusi tuttavuus, mutta johon on oikeita tunteita, niin tottakai se pistää asiat sekaisin ja ajattelemaan asioita.. Turvallisesta kaveri(piiri)stä ei ole ihan helppo luopua kun ei vielä tunne tätä uutta kunnolla.

Et kertonut että ootteko tunteneet 2 viikkoa vai puoli vuotta ja oletteko edes pussanneet, mutta anna sille naiselle aikaa, kaikki hyvä tulee ajallaan jos on tullakseen, ketään ei voi ostaa tai omistaa, etenkään suomessa kun on vain tavattu muutamia kertoja.

Älä ainakaan mokaa ahdistamalla nurkkaan <3

---
Muille:

Käsittämätön vauva.fi 4 sivun kolmoisdraama-skenaario kehitelty vaikka jokainen varmaan oikeasti tietää tuon AP:n lukemalla mistä on kyse. Ei auta kyllä todennäköisesti yhtään Larea.

Lienee parempi palata ylös Räbään missä asiat on niinkuin ne ovat.

ca007ec03ef88fbb69454e7ba6b819ea.gif
 
Et kertonut että ootteko tunteneet 2 viikkoa vai puoli vuotta ja oletteko edes pussanneet, mutta anna sille naiselle aikaa, kaikki hyvä tulee ajallaan jos on tullakseen

Älä ainakaan mokaa ahdistamalla nurkkaan <3
Nämä, niin nämä.

Olen itsekin yrittänyt sanoa että malttia, aikaa. Ei missään nimessä sille linjalle, että "nyt teet hommat selväksi", "saisinko kuulla ne kunnon perustelut"... ei näin.

Ja käsittele @Lare ne mustasukkaisuuden tunteet keskenäsi, mutta älä enää naiselta tivaa mitään siitä kolmannesta miehestä.
 
Nainen ja mies, eivät voi olla vaan kavereita, ilman jommankumman fyysistä kiinnostusta
Näinkö on? Onneksi ainakaan omassa suhteessa ei ole mitään rajoituksia ketä saa pitää kavereina.

Sanoisin myös, että tälläinen kaveripohjainen suhde vastakkaisen sukupuolen kanssa on sitäkin helpompaa jos mitään fyysistä vetoa ei ole.
 
Itse toteaisin tähän vain sen että jos jokin kumppani(kandidaatti) olisi sitä mieltä etten enää voisi viettää aikaa osan ystävistäni kanssa koska sukupuoli - niin samalla kellonlyömällä sitä olisikin taas sinkkumiehenä. :D
 
Ymmärtäisi jos tässä olis mennyt kuukausi pari, mutta että puolivuotta. Ei tuossa voi tulla enää kuin pettymyksiä eteen, joten miksi kiusata itseään. Jos ei henkinen, eikä fyysinen puoli ole vielä tuossa ajassa syttynyt naisen puolelta, ei se enää sytykkään.
Niin siis Lare taisi sanoa että ovat tunteneet toisensa sen puoli vuotta, mutta tapailu on kestänyt sitä lyhyemmän ajan. Ei ole sen tarkempaa tietoa. Ei meillä myöskään ole mitään tietoa siitä fyysisestä puolesta.

En kyllä lähtisi ulkopuolisena näillä tiedoilla lyömään mitään sinettejä toisten suhteelle.
 
Ehkä yksi kompromissi voisi olla, että pitää nukkua eri huoneissa. Jos nyt on pakko tehdä jotain reissuja kahdestaan. Mutta en ole varma, tuntuuko tuokaan sen paremmalta ja ajatteleeko nainen tuota rajoittamiseksi. Lisäksi olisi pakko päästä tutustumaan tähän kaveriin.

Kyllä suhteessa pitää olla rajat ja ne pitää asettaa/keskustella heti suhteen alussa. Tietenkään et hyväksy, että naisesi reissaa ja hengaa jonkun toisen ukon kanssa. Semmoinen ei kuulu parisuhteeseen, kummankaan osapuolen kohdalta. Ei mieskavereita naisella tai naiskavereita miehellä. Kovin nuoria olette, joten sun on ehkä parempi keskittyä johonkin muuhun kuin parisuhteeseen, jos et osaa asettaa rajoja ja arvostaa itseäsi ennen kuin yrität muodostaa parisuhdetta.

Mutta saa nähdä, miten tästä jutusta selvitään. Pelkään naisen suuttuneen siitä, että kyseenalaistin kaverisuhteen laadun ja sen, että friendzonella epätoivoisesti roikkuminen ei ole kovin hyvä asia. Lisäksi miehenä tiedän, mitä miehet saattavat todellisuudessa ajatella naispuolisista kavereistaan. Nainen puolusteli suhdettaan ja oli varma, että toinen mies on päässyt yli ja on vain täysin kaveri omasta mielestäänkin. Vaikeita asioita toki puhua äkkiseltään molemmille.
Ei kannata pelätä mitään. Sä tunnut kävelevän munankuorilla, joka ei ole normaalia parisuhteessa. Sulla on hankala paikka, kun olet itsekin ensin saanut kaverikortin. En ole koskaan nähnyt kaverikorttijampalta onnistumisia parisuhteessa sen kaverokortin antaneen naisen kanssa. Se toinen kaverikorttilainen väijyy mahdollisuutta, koska tietää sun olevan sieltä samasta kaverikorttien pinosta. Jos nainen on kiinnostunut miehestä, hän ei koskaan anna kaverikorttia. Tämä sun nainen tekee mitä huvittaa, koska "because I can". Kunnioitus puuttuu täysin naisesi puolelta.
 
Voi myös palkata yksityisetsivän varjostamaan naista :smoke:
Kaurakeisari olisi välttynyt monelta harmilta, jos olisi tehnyt juuri näin. Täältä kun lukee naisten juttuja se on aina minä minä, ei sääntöjä, musta tuntuu jne. Ei tuollaiset naiset ole parisuhdeainesta. Parisuhde/avioliitto on soppari siinä missä muutkin mm. työsoppari. Siellä on yhdessä laadittu säännöt, joita rikottaessa suhde purkautuu. Jos kyseessä on avioliitto, avioehtosopimus tulee voimaan ja molemmat häipyvät suhteesta oman osuutensa kanssa, joka on suhteen aikana hankittu ja oman omaisuutensa kanssa, joka oli hommattu ennen suhdetta.
 
Kyllä suhteessa pitää olla rajat ja ne pitää asettaa/keskustella heti suhteen alussa. Tietenkään et hyväksy, että naisesi reissaa ja hengaa jonkun toisen ukon kanssa. Semmoinen ei kuulu parisuhteeseen, kummankaan osapuolen kohdalta. Ei mieskavereita naisella tai naiskavereita miehellä. Kovin nuoria olette, joten sun on ehkä parempi keskittyä johonkin muuhun kuin parisuhteeseen, jos et osaa asettaa rajoja ja arvostaa itseäsi ennen kuin yrität muodostaa parisuhdetta.

Ihan kiva hei, mutta tämä koko juttu alkoi lauseella "tämä ei ole parisuhde".

Tämä sun nainen tekee mitä huvittaa, koska "because I can". Kunnioitus puuttuu täysin naisesi puolelta.

Ei se ole mikään "sun/hänen nainen". Eihän se edes tiedä olevansa jossain suhteessa nettipalstan setämiesten mielissä.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan normi keissi.. Nainen on tottunut olemaan sinkkuna jonkun aikaa, ja silloin sitä kaveripiiriä kertyy jos jonkinlaista.. Toisten kanssa viettää aikaa enemmän kuin toisten ja voi sitä välillä kavereidenkin kanssa matkustella ja nukkua tietysti samassa sängyssä, koska miksipäs ei, ja ei se tarkoita sitä että on rakastunut siihen toiseen, syynsä sille on etteivät he seurustele. Tunne- ja tottumussiteitä voi kuitenkin syntyä.

Nyt jos sitten yhtäkkiä löytyy yhtäkkiä uusi mies, joka on vielä kohtuullisen uusi tuttavuus, mutta johon on oikeita tunteita, niin tottakai se pistää asiat sekaisin ja ajattelemaan asioita.. Turvallisesta kaveri(piiri)stä ei ole ihan helppo luopua kun ei vielä tunne tätä uutta kunnolla.

Miksi kaveripiiristä pitäisi luopua parisuhteen vuoksi? Saa ne molemmat toimimaan yhtäaikaa jos niin haluaa.
 
Kaurakeisari olisi välttynyt monelta harmilta, jos olisi tehnyt juuri näin. Täältä kun lukee naisten juttuja se on aina minä minä, ei sääntöjä, musta tuntuu jne. Ei tuollaiset naiset ole parisuhdeainesta. Parisuhde/avioliitto on soppari siinä missä muutkin mm. työsoppari. Siellä on yhdessä laadittu säännöt, joita rikottaessa suhde purkautuu. Jos kyseessä on avioliitto, avioehtosopimus tulee voimaan ja molemmat häipyvät suhteesta oman osuutensa kanssa, joka on suhteen aikana hankittu ja oman omaisuutensa kanssa, joka oli hommattu ennen suhdetta.
Miehethän ne enemmän pettää, mutta yllättäen naisten vika vissiin sekin.
En tiedä oliko tuo viimeinen kommentti vastaus minulle vai yleisesti keskusteluun, mutta itse otin kantaa vain ironthin sanomaan siitä, että hän ei halua kavereiden katsovan häntä sillä silmällä, minkä itse tulkitsin (ehkä väärin) niin, että häntä häiritsee jo ajatus siitä, että jollain kaverilla voisi olla muitakin kuin puhtaan kaverillisia ajatuksia.
Se olikin vähänniinku kuittailua miehille. Kun jankataan, että jokainen mies haluaa vain panna sua, niin ei mua ainakaan silloin kiinnosta ottaa niihin minkäänlaista kontaktia, kun en ite halua. Ja sellaisestahan miehet vain kärsis enemmän, kun ei pääse edes niitänäitä puhumaan.

Tosielämässä tulen ihan hyvin toimeen suurimman osan ihmisistä kanssa.
 
Se olikin vähänniinku kuittailua miehille. Kun jankataan, että jokainen mies haluaa vain panna sua, niin ei mua ainakaan silloin kiinnosta ottaa niihin minkäänlaista kontaktia, kun en ite halua. Ja sellaisestahan miehet vain kärsis enemmän, kun ei pääse edes niitänäitä puhumaan.

Tosielämässä tulen ihan hyvin toimeen suurimman osan ihmisistä kanssa.

Siinäkin on ero että miten "katsoo sillä silmällä". Osa miehistä huomaa ja katsoo kaikista naisista viehättäviä piirteitä vaikka ei ole mitään aikomusta panna. On kivaa nähdä kauniita asioita

Osa sitten haluaa panna kaikkia...
 
Siinäkin on ero että miten "katsoo sillä silmällä". Osa miehistä huomaa ja katsoo kaikista naisista viehättäviä piirteitä vaikka ei ole mitään aikomusta panna. On kivaa nähdä kauniita asioita

Osa sitten haluaa panna kaikkia...
Ja naiset kattelee myös kauniita miehiä. Tai naisiakin.
 
Juupas eipäs juupas... Fakta on se että kukin tekee mitä tykkää ja yleistäminen on perseestä. Vaikka miten olisi omaa kokemusta käsittäen vaikka sata ihmistä niin se on pieni promille koko väestössä.
 
Täytyy täältäkin kysyä, että onko normaalia, että naisella mieliala vaihtelee oikeasti todella nopeaa. Alkuun saattaa olla todella hyväntuulinen, kiltti, koskettelee. Menee vessaan, 5min päästä helvetin kiukkunen, ei puhu ja pysyy omissa oloissa. Kysyttäessä ei kerro mikä on. Tätä tapahtuu myös muuallakin. Oltiin muutaman päivän reissulla toisessa kaupungissa jossa myös mieliala ja mielentila vaihdellut kyseisellä tavalla. Saanut myös nolattua minut vanhempieni edessä tuolla tavalla. Miettinyt, että voiko olla normaalia tuollaiset mielialan vaihtelut, onko kyseessä vaan temperamenttinen ihminen vai onko jokin sairaus tjsp joka aiheuttaa tuon. Kotona esim teen lähes aina ruoan, käyn kaupassa, pidän huolen, että jääkaapissa on ruokaa, pesen pyykkiä, siivoan eli kotitöistä ei ainakaan pitäisi olla kiinni jos se hiertäisi. Läheisyys on myös alkanut kadota viimeaikoina. Itse olen todella läheisyyttä kaipaava ihminen. Teen alotteita, kosketan, pussaan, en valita, en vaadi mitään yms, mutta en oikein saa mitään takaisin.
Noin puolitoista vuotta seurustelua takana ja reilu vuosi yhdessä asumista ja koko aikana ollut tuota. Aivan helvetin raastava ja välillä miettinyt miksi sitä kärsii tätä. Kokoajan saa miettiä mitä tekee, millon tekee, että ei vaan suututtaisi toista vaikka ei kuulemma minusta johdu. Aivan mahtava persoona, kun kaikki on hyvin, mutta niitä hetkiä on harvoin...
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
257 883
Viestejä
4 481 216
Jäsenet
74 024
Uusin jäsen
tillikorva

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom