Parisuhteen kiemurat

[vienna]

Viime vuosi oli suoraan sanottuna rankka. Ensin tyttökaverilla oli vaikeuksia löytää töitä valmistumisen jälkeen, usean kuukauden niitä etsi ja haki kaikkia paikkoja mitä avautui. Sitten lopulta pääsi töihin (toiminimen kautta), ei mikään unelmapaikka alunperinkään, mutta parempi kuin ei mitään. Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, niin tyttökaverin työ voi olla joko ei-niin-fyysistä asiantuntijatyötä tai sit paljon fyysisempää, riippuen vähän millaisia asiakkaita tulee. Tietysti tässä paikassa asiakaskunta painottui jälkimmäiseen ja hyvin nopeasti tyttökaverilla alkoivat paikat hajoamaan. Kroppa ei yksinkertaisesti vaan tunnu kestävän työstä aiheutuvaa kuormitusta ja siitä seurannut kaikenlaista muuta terveyden reistailua. Juurisyytä ei ole virallisesti löydetty, mutta aina lomilla/taukoa pitäessä oireet helpottaa, joten hyvin selkeä yhteys noilla on. Uutta työpaikkaa tuo on etsinyt jo pitkän aikaa, muttei ole löytynyt, alalla tällä hetkellä huono työllisyystilanne. Eli tyttökaveri on täysin jumissa tuolla ja tekee ihan minimitunnit minkä kroppa jotenkuten kestää, vaikka olo onkin pääosin "kipeä".

Voisiko tyttöystävä hankkia lyhyen määräaikaisuuden esim. Kauppaan tai postiin, jonka aikana laittaisi oman toiminimensä alas? Sen määräaikaisuuden jälkeen hän voisi jäädä hetkeksi työttömäksi lepäämään sekä etsimään uusia ammattitutkintoja tai muuta koulutusta.

Lyhyen määräaikaisuuden avulla ei tulisi karenssia työttömyysturvaan, koska työttömyyden syynä olisi määräaikaisuuden loppuminen ja lisäksi toiminimeä ei enää olisi kun sen ajaisi alas ennen määräaikaisuuden päättymistä.

Ihan järkyttävää, että hän repii itsestään tehoja irti ja kroppa itkee sitten minimielantoon oikeuttavan palkan vuoksi!

Eli tässä tapauksessa uskoisin, että työttömyys voisi nostaa parisuhteenne laatua ja antaa hyvää yhteistä aikaa toisillenne.

 

[jokuvaan123]

Kiitos kaikille viesteistä!

Spoileri

Varmasti raskas tilanne, tiedän kokemuksesta, että on aika kuormittavaa, jos toinen on koko ajan negatiivinen työasioiden takia. Toisaalta omassa ex-suhteessa se selvästi väheni, kun asiasta rakentavasti keskusteltiin. Minusta kannattaisi puhua asiasta lisää, ja ei syyllistäen, vaan itseäsi avaten, että toinen tajuaisi mitä kaipaisit yhdessäololta. Voit myös itse kysellä häneltä, että kuinka hyvin hänen mielestään suhde voi toimia tässä tilanteessa? Ja mitä hän teidän yhteiseltä olemiselta eniten kaipaisi, tuskin sitä että puhutaan vain työasioista ja kolotuksista. Ehkä hänenkin mielestään suhteessa voisi olla enemmän jotain ihan muuta, tässä voisit antaa hänelle tilaisuuden kertoa siitä. Se osoittaisi, että välität hänestä ja haluat että hänellä olisi kivempaa, mutta että se tapahtuisi jotain muuta kautta kuin vain kuuntelemalla työhuolia.

Tämä kohta oli minusta tärkeä valonpilkahdus, joka toi heti mieleen, että kannattaisi yrittää:

Tuossa on minusta jotain hyvin tärkeää. Se saattaisi kertoa siitä, että enemmän keskustelemalla ja toisillenne herkistymällä, avautumalla, voitte löytää tienne syvemmälle keskinäiseen luottamukseen, arvostukseen ja välittämiseen. Se että tyttöystävääsi teki tuollaisen vaikutuksen, kun herkistyit ja avauduit, voi siis olla merkki että tässä voisi olla jotain. En mene vannomaan tietenkään. Mutta tulee vain mieleen että olisiko tuo "herkistyminen" sun puolelta se ovi mitä kannattaisi avata lisää? Kun kuitenkin voit muuttaa vain itseäsi, toista ei voi koskaan pakottaa muuttumaan. Etkä siinä mitään menetäkään, jos kokeilet tuota kautta. Suhteen päättäminen onnistuu kyllä myöhemminkin.

Sellaiset asiat, että hänellä on vähän rahaa tehdä mitään kivaa, ovat oikeasti aika toisarvoisia kun puhutaan ihmissuhteesta. Pitemmällä tähtäimellä se tilanne on todnäk ohimenevä ja tuossa tilanteessa kannattaa panostaa sellaiseen yhteiseen kivaan, joka ei ole riippuvaista kulutetun rahan määrästä.

Terapia olisi kyllä varmasti aika jees hänelle, ehkä sinullekin. Jos raha on hänelle kynnys, mutta todellista halua itsetutkiskeluun löytyy, niin ehkä voisi yrittää kirjojen avulla. Tsemppiä joka tapauksessa, ja muista: kommunikaatio ja avoimuus, mitään muuta tietä ei ole!

Hyviä ideoita. Eilen illalla asiasta juteltiinkin ja osittain näiden viestien takia otin erilaisen kannan asiaan. Jotenkin tajusin itsekin kuinka kestämätön tämä tilanne nykyisellään on. Hyvä keskustelu saatiin aikaiseksi ja ehkä jopa vähän edistystä, ainakin ollaan paremmin samalla sivulla ja yhtämieltä asiasta. Aiotaan tänään jutella töiden jälkeen lisää asiasta, katsoo nyt miten etenee.

Spoileri

Paljo teillä on ikää? Nuo mielenterveys jutut on siitä ikäviä ettei niistä ikinä enää parane kunnolla vaikka saisi hoitoakin. ( Ja tää tyttishän ei ole edes hoidossa). Ja ei sitä nykyään ainakaan julkiselta puolelta edes saa. Jäljet, kun jää aivoihin niin samoja jälkiä pitkinhän ne aina tuppaa menemään. Ihan viisainta on nyt ottaa lusikka omaan käteen ja miettiä että kannattaako omaa terveyttä menettää. Kokemuksesta sanon, että ei. Mutta kannattaahan sitäkin miettiä, että jos sä nyt sitten siivoilet sitä kämppää jonkun aikaa. Siivottavahan se on yksin ollessakin. Mutta joo paskaahan se on olla omaishoitajanakaan. Vuokrakämppä nii helppo erota.

Ollaan molemmat parikymppisiä, minä lähempänä kolmeakymmentä ja hän vielä lähempänä kahtakymmentä.

Vaikea selittää, mutta jotenkin tyttökaverilla nykyään herkästi menee semmoiseksi negistelyksi huonoina päivinä (joita on usein), jolloin pienetkin asiat katkaisee kamelin selän. Tehdään loppupeleissä hyvin pienistä asioista maailman kaatavia ongelmia jne. Herkästi myös projisoi minuun omaa pahaa oloaan, pahoittelee kyllä aina kun sanoin asiasta, mutta ikävää se on silti. Osittain hänen tapansa reagoida asioihin tulee hänen äidiltään, molemmilla tuntuu olevan samanlainen taipumus negatiivisuuteen kun asiat ei mene putkeen. Tyttökaverin vanhemmilla ollut terveysongelmia, niin siitä tiedän kun olen kuullut miten siellä on mennyt tyttökaverilta. Kuulostanut ainakin hyvin samalta.

Eikö halua tehdä muuta kuin oman alansa töitä? Jos kroppa ja psyyke ei kestä nykyistä työtä ja rahaa ei siltikään ole juuri lainkaan ylimääräistä, niin eihän tuossa ole kuin huonoja puolia.

Spoileri

Samaa mieltä kuin muut. Mun mielestä olisi taas hyvä ajatella tätä käytännönläheisesti.

Voisi kysyä naiselta että onko tällä nykyisellä polulla näkyvissä parannusta lähitulevaisuudessa tai onko oletettavissa että panostaminen tähän alaan tulee poikimaan tulevaisuudessa enemmän positiivista kuin negatiivista? No kaikkihan tietää mikä vastaus on, että vaikka haluaisi olla oman alan töissä, niin huomattavasti fiksumpaa olisi mennä vaikka kaupan kassalle ja samalla etsiä niitä oman alan töitä.

Potentiaalista tulevaa työnantajaa kiinnostaa paljon enemmän se että olet ollut edes jossain vakituisissa töissä ja saanut sieltä hyvät suositukset, kuin että olet tehnyt muutaman tunnin viikossa toiminimellä hommia samalla alalla (ja paskonut terveytesi).

Tietenkin on poikkeuksia, mutta epäilen että tämä nykyinen työkokemus tuskin tulee olemaan se katalyytti menestyksekkäälle uralle ko. alalla.

Spoileri

Voisiko tyttöystävä hankkia lyhyen määräaikaisuuden esim. Kauppaan tai postiin, jonka aikana laittaisi oman toiminimensä alas? Sen määräaikaisuuden jälkeen hän voisi jäädä hetkeksi työttömäksi lepäämään sekä etsimään uusia ammattitutkintoja tai muuta koulutusta.

Lyhyen määräaikaisuuden avulla ei tulisi karenssia työttömyysturvaan, koska työttömyyden syynä olisi määräaikaisuuden loppuminen ja lisäksi toiminimeä ei enää olisi kun sen ajaisi alas ennen määräaikaisuuden päättymistä.

Ihan järkyttävää, että hän repii itsestään tehoja irti ja kroppa itkee sitten minimielantoon oikeuttavan palkan vuoksi!

Eli tässä tapauksessa uskoisin, että työttömyys voisi nostaa parisuhteenne laatua ja antaa hyvää yhteistä aikaa toisillenne.

Hyviä ideoita! Samaa mieltä, koitinkin eilen ottaa eri kannan keskusteluun ja hän tuntui reagoivan yllättävän positiiviseksi. Tai siis oli samaa mieltä, että tilanne on kestämätön eikä halua tämän pilaavan meidän suhdeta. On hän aiemmin jo kertaalleen hakenut ei oman alan töitä kun tuli ilmoitus mieluisassa erikoistarvikeliikkeessä vastaan, pääsi haastatteluun muttei tullut valituksi. Toki iso pala nieltäväksi "hylätä" oman alan hommat ja hakea muita hommia, ymmärtäähän tuon. Ei onneksi kuitenkaan tyrmännyt ideaa täysin, vaan oli ilmeisesti jo aiemmin asiaa miettinyt. Keskustellaan asiasta tänään lisää ja katsoo miten tämä etenee.

Tuli tässä reissujen takia melkein viikko erillään oloa, oli tehnyt selvästi hyvää molemmille kun oltiin samaa mieltä, että avasi ajatuksia kun sai omassa rauhassa olla pidempään ja miettiä asioita. Elättelen toivoa, että tämä vielä saadaan puhuttua läpi ja asiat alkavat menemään parempaan suuntaan

 

[Lare]

Kysytäänpäs täältä apua. Kyseessä ei ole parisuhde, mutta jo jonkun aikaa jatkunut tapailusuhde. On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.

Naisella on erittäin läheinen miespuolinen kaveri. Nyt selvisi, että näillä on ollut juttua aikanaan (ei kuitenkaan seksiä), mies olisi halunnut parisuhteen, mutta nainen halusi jatkaa kaverina. Jotenkin tuntuu, että tällä miehellä on edelleen tunteita. Noh, nämä ovat hyvin läheisiä kavereita, ovat matkustelleet yhdessä ja hengaavat paljon. Ilmeisesti on myös ollut semmoista, että on ollut toisen luona myöhään, bussit eivät ole enää kulkeneet ja on jääty toisen luokse nukkumaan (ei ilmeisesti samaan sänkyyn).

Olenko itsekäs ja mustasukkainen, jos tuo asetelma tuntuu epämiellyttävältä? Ensinnäkin mietin, roikkuuko toinen mies rakastuneena parisuhteessa ja toivoo, että joku päivä vielä koittaisi tilaisuus vakavampaan. Tuo tilanne ei kuulosta hirveän hyvältä kaverisuhteelta, mutta toki toinen on siihen vapaaehtoisesti jäänyt. Olen itse myös kokenut, miltä tuntuu olla epätoivoisesti friendzonella. Lisäksi kahdestaan yhdessä reissaaminen tai yhdessä nukkuminen on sekin hyvin epämiellyttävältä tuntuva tilanne.

Luotan naiseen 100 prosenttisesti ja mekin ollaan edetty hyvin hitaasti fyysisen suhteen kohdalla. Luotan siihen, että tällä ei ole kuin kaverillisia tunteita, eikä näiden välillä tapahtuisi mitään romanttista tai seksuaalista. Nainen ei kuitenkaan halua, että rajoitan esimerkiksi sitä, missä yöpyy. Samassa sängyssä nukkumisesta toki oli valmis luopumaan. Kuitenkin lähinnä tuon miehen ja mahdollisten tunteiden takia epävarmuuden siemen on istutettu ja en tiedä, miten tästä pääsisi eteenpäin. Ehkä jos tutustuisi tähän mieheen ja pääsisi oppimaan näiden suhteesta, mutta tuota ilmeisesti ei ole hetkeen tapahtumassa. Naisen mielestä tuo ei ole hyvä idea tässä vaiheessa

Tuli yllättävän iso sotku, kun otin asian puheeksi. En halua olla ihminen, joka rajoittaa toista. Ilmeisesti kuitenkin naisesta tuntuu siltä. Mutta toisaalta tuollaisesta epämukavuuden tunteesta on pakko puhua, tuntui se rajoittamiselta tai ei. Yksinkertaisesti ei tunnu hyvältä, jos nainen hengaa yön yli kahdestaan miehen kanssa, jota en tunne ja jolla on vieläkin mahdollisesti tunteita, vaikka mitään ei tapahtuisi.

 

[Tenitsi]

Koska jokainen tilanne on erilainen ja ilman, että tuntee ihmisiä, on hyvin vaikea mitään ohjeita antaa, mutta omia ajatuksia voi. Ensinnäkin, jos tuo herättää epämukavia tuntemuksia, niin kuulostaa siltä, että luotat vaan 90% etkä 100%. Voihan sillä kaverilla ollakin tunteita ja toiveita naisesi suhteen, mutta ne ei ole naisesi vastuulla. Ei sun tartte luottaa siihen miespuoliseen kaveriin, riittää että luotat naiseesi.

Aiemmassa suhteessani oli myös iso ongelma se, kun mulla on hyvä naispuolinen kaveri ja myös paljon ennen suhdetta muodostunut ystävyys. Itse yritin myös tutustuttaa heitä, mutta tätä ei silloinen seurustelukumppani halunnut. Tämä ongelma jatkui suhteen loppuun asti, joten en tiedä miten tuo olisi ratkennut, tuskin olisikaan.

Epämiellyttävistä tunteista puhuminen avoimesti ilman syyttelyä pitäisi olla täysin ok ja jos siitä nousee "iso sotku", niin mun mielestä keskustelutaidoissa on puutteita ja/tai sitten asiassa on jotain mistä pitääkin olla huolissaan.

Tuo kuulostaa erikoiselta, että nainen ei halua, että tutustut hyvään ystäväänsä. Syy olisi mielenkiintoista tietää. Jos syytä ei anneta niin omituista. Tämän vuoksi päädyn näillä tiedoilla päätelmään, että tilanteessa on jotain epäilyttävää.

Eli pitäisi pystyä puhumaan asiasta ja mielellään tutustumaan myös tähän kaveriin, niin vois kokonaiskuva selkeytyä.

 

[Francis Ford Mondeo]

Kysytäänpäs täältä apua. Kyseessä ei ole parisuhde, mutta jo jonkun aikaa jatkunut tapailusuhde. On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.

Naisella on erittäin läheinen miespuolinen kaveri. Nyt selvisi, että näillä on ollut juttua aikanaan (ei kuitenkaan seksiä), mies olisi halunnut parisuhteen, mutta nainen halusi jatkaa kaverina. Jotenkin tuntuu, että tällä miehellä on edelleen tunteita. Noh, nämä ovat hyvin läheisiä kavereita, ovat matkustelleet yhdessä ja hengaavat paljon. Ilmeisesti on myös ollut semmoista, että on ollut toisen luona myöhään, bussit eivät ole enää kulkeneet ja on jääty toisen luokse nukkumaan (ei ilmeisesti samaan sänkyyn).

Olenko itsekäs ja mustasukkainen, jos tuo asetelma tuntuu epämiellyttävältä? Ensinnäkin mietin, roikkuuko toinen mies rakastuneena parisuhteessa ja toivoo, että joku päivä vielä koittaisi tilaisuus vakavampaan. Tuo tilanne ei kuulosta hirveän hyvältä kaverisuhteelta, mutta toki toinen on siihen vapaaehtoisesti jäänyt. Olen itse myös kokenut, miltä tuntuu olla epätoivoisesti friendzonella. Lisäksi kahdestaan yhdessä reissaaminen tai yhdessä nukkuminen on sekin hyvin epämiellyttävältä tuntuva tilanne.

Luotan naiseen 100 prosenttisesti ja mekin ollaan edetty hyvin hitaasti fyysisen suhteen kohdalla. Luotan siihen, että tällä ei ole kuin kaverillisia tunteita, eikä näiden välillä tapahtuisi mitään romanttista tai seksuaalista. Nainen ei kuitenkaan halua, että rajoitan esimerkiksi sitä, missä yöpyy. Samassa sängyssä nukkumisesta toki oli valmis luopumaan. Kuitenkin lähinnä tuon miehen ja mahdollisten tunteiden takia epävarmuuden siemen on istutettu ja en tiedä, miten tästä pääsisi eteenpäin. Ehkä jos tutustuisi tähän mieheen ja pääsisi oppimaan näiden suhteesta, mutta tuota ilmeisesti ei ole hetkeen tapahtumassa. Naisen mielestä tuo ei ole hyvä idea tässä vaiheessa

Tuli yllättävän iso sotku, kun otin asian puheeksi. En halua olla ihminen, joka rajoittaa toista. Ilmeisesti kuitenkin naisesta tuntuu siltä. Mutta toisaalta tuollaisesta epämukavuuden tunteesta on pakko puhua, tuntui se rajoittamiselta tai ei. Yksinkertaisesti ei tunnu hyvältä, jos nainen hengaa yön yli kahdestaan miehen kanssa, jolla on vieläkin mahdollisesti tunteita, vaikka mitään ei tapahtuisi.

Naisen haluttomuus tutustuttaa sinua tähän ystäväänsä haiskahtaa kyllä ja pahasti. Kysyisin kyllä melko suoraan että mistä kiikastaa? "Ei ole hyvä idea tässä vaiheessa" ei mielestäni ole mikään vastaus kysymykseen vaan lähinnä välttelyä.

Mainitset tuossa aluksi, että on jääty toisen luokse nukkumaan, mutta ei samaan sänkyyn. Ja myöhemmin ollaan valmiit luopumaan samassa sängyssä nukkumisesta? Niin miten päin siellä nyt on nukuttu?

 

[Ihime]

Kuulostaa todella oudolta kuviolta kauttaaltaan. Pelaako nainen vain jotaki peliä ja tykkää leikkiä miehillä ja roikuttaa mukana?

Kukin tyylillään, mutta en ole ikinä ymmärtäny tollasta "edetään hitaasti fyysisesti". Jos ihmiset kokee vetoa toisiinsa se on yleensä sekä fyysistä että henkistä ja se fyysinen puoli vain vahvistaa niitä tunteita, vapauttaa seksuaalisen jännityksen ja tuo ihan erilaisen kipinän hommaan. Jos sitä fyysistä vetovoimaa ei ole edes alussa niin omissa kirjoissa se on tuhoon tuomittu suhde.

 

[AnnaKoo]

Kuinka kauan olette siis tunteneet ja tapailleet? En minäkään esittele ystäviäni tapailukumppaneille. Vakiintunut seurustelusuhde on asia erikseen.

 

[Lare]

Tunnettu ollaan jo kohta puoli vuotta. Toki tuossa on aikaa, jolloin oltiin kavereita (itse olin friendzonella) ja tapailua ollut vähemmän.

Tapaaminen kolmen kesken tuntui naisesta ahdistavalta, koska silloin tarkkailisin tilannetta ja heidän käyttäytymistään. Tavallaan tuo on totta, koska nyt tapaamisen järjestäminen olisi hyvin väkinäistä ja kiusallista. Mutta jotta voisin olla hyvillä mielin heidän yökyläilystään, niin naisen lisäksi pitäisi tuntea mieskin hyvin. Tuosta ei vain pääse mihinkään

En edelleenkään tiedä miten suhtautua ja reagoinko liikaa. Tästä toki paisui paljon isompi juttu kuin luulin. Monesti kuulee stereotypiasta, jossa mies ja nainen ei voi olla kavereita, koska mies haluaa kuitenkin seksiä ja/tai parisuhteen. En sano, että tuo on totta, mutta siinä on ehkä pieni totuuden siemen. Tässä tilanteessa tuo toinen mies on halunnut parisuhteen ja uskon, että omaa edelleen tunteita. Miksi ei, jos nainen on kaunis, ihana ja fiksu ja he ovat todella läheisiä. Tuntuu, että nainen ei täysin ymmärrä tuota näkökulmaa ja on täysin vilpittömästi kaveri. Itse taas kokisin tuollaisen kaverisuhteen aika kamalaksi, jos olisi palavasti rakastunut ja oikein matkustelisi yhdessä, mutta ei saisi sen enempää.

Ja vaikka naiseen voi luottaa 100%, että tämä ei tee yhtään mitään mitä on sovittu, painaa pieni ahdistus rinnassa, jos nämä hengaavat keskenään pitkiäkin aikoja. Eli se, että mies katselee jatkuvasti naista ja toivoo vielä saavansa sen omaksi. En tiedä, miten tuosta tunteesta pääsisin yli.

Naisen naispuoliset kaverit suhtautuvat ihan eri tavalla tuohon, heidän mielestään jutussa ei ole mitään ihmeellistä ja ongelmana on minun luottamus/itsevarmuus. Omat miespuoliset kaverit taas pitävät tuota keissiä vähintään arveluttavana (yksi piti isona red flagina) ja ovat yksimielisesti samaa mieltä siitä, että friendzonella vahvat tunteet omaavana ei ole terveellistä roikkua ja että mies saattaisi iskeä heti kiinni, jos tilaisuus tulisi. Siinä mielessä hauska ero sukupuolien välillä

 

[namlepo]

Sehän se ratkaisee miltä sinusta tuntuu. Ei muut. Itse en tuollaiseen kylmiltään enää kykenisi. On vähän luottamuspula ihmisiin. Ja on ihan normaali, jos on mustasukkainen tai tuntuu oudolta tuollainen. Ehkä ne arvot ei sitten matsaa kohilleen tarpeeksi. Paljos teillä on ikää? Kun tuntuu, että nuoremmat on avoimempia tälläisissä asioissa. Entäs sitten, jos näitä miespuolisia kavereita tulee lisääkin?

 

[Lare]

Sehän se ratkaisee miltä sinusta tuntuu. Ei muut. Itse en tuollaiseen kylmiltään enää kykenisi. On vähän luottamuspula ihmisiin. Ja on ihan normaali, jos on mustasukkainen tai tuntuu oudolta tuollainen. Ehkä ne arvot ei sitten matsaa kohilleen tarpeeksi. Paljos teillä on ikää? Kun tuntuu, että nuoremmat on avoimempia tälläisissä asioissa. Entäs sitten, jos näitä miespuolisia kavereita tulee lisääkin?

23 ja 27. Helpoimmallahan pääsisi, jos ei tuntisi yhtään epämukavuutta ja mustasukkaisuutta. Tuosta kaverisuhteesta tuskin seuraa mitään hankaluuksia tai pettämistä, kun ovat tunteneet jo vuosia "kavereina". Mutta en voi vain painaa nappia, josta nuo ajatukset menevät pois.

Kieltämättä ajatusmaailmat eivät tässä ihan kohtaa. Itse koen aidosti epämukavuutta ja voin miehenä samaistua siihen, miltä tuntuu roikkua friendzonella palavasti ihastuneena ja toisesta haaveilevana. Nainen uskoo vilpittömästi, että suhteessa ei ole mitään vikaa ja ovat vain kavereita, eikä ehkä pysty samaistumaan siihen, mitä itse koen. Toki voi olla, että nainen onkin oikeassa. Ei voi tietää. Haluan myös kunnioittaa naisen näkökulmia ja mielipiteitä.

 

[Mehtikkö]

Jaa-a. Jokin tuossa kuvaillussa kuviossa herättää epäilystä, että jotain olennaista ei ole tuotu päivänvaloon. Oikeastaan tässä on ne kolme vaihtoehtoa:
a) Lisää keskustelua tuntemuksistasi, mutta tarkkaile visusti toisen asennetta sinua kohtaan. Siitä saat osviittaa, mikä sinun paikkasi tässä oikein on.
b) Kerro selkeästi, ettet pysty hyväksymään tilannetta ja mieluummin et jatka tapailua.
c) Avoin suhde, käytä kondomia.

Ystävät luonnollisesti pitävät omiensa puolta, joten ymmärrä heidän olevan jossainmäärin jäävejä.

 

[AnnaKoo]

Pystyn samaistumaan kumpaankin osapuoleen. Toista et voi kuitenkaan mihinkään painostaa etkä taivutella kylvämättä samalla katkeruuden siementä ja pysyvää epäluottamuksen ilmapiiriä suhteeseen. Hankala tilanne. Olen vähän vastaavassa tilanteessa valinnut itse poistua kuviosta, kun en ole pystynyt omia epäilyjäni vaientamaan (kyseessä oli mies, joka piti lähes 20-vuotisen liittonsa exää parhaana ystävänään).

 

[Awelonian]

Meno melko sus, vaikka toki ymmärrän sen hyvin. Nuorempi polvi voi helposti olla kaveria kesken vailla mitään tuntemuksia, mutta siinä ei oikein voi mitään tehdä jos omat tuntemukset ovat sellaisia kuin ovat. Ehkä tässä kannattaisi kysellä, miltä naisestasi tuntuisi, jos sinulla olisi vastaava säätö häntä ns. nätimmän kanssa, joka oli enne pihkassa suhun mut itse et käyttänyt edes FWB-korttia.

En ehkä lähtisi epäilemään mitään irstaita seksiorgioita tapahtuva, mutta ymmärrän miksi miehenä tuollainen vituttaa. Eniten tuossa särähtää, et toi jannu on ennen ollut kiinnostunut ja nyt roikkuu groupiena mukana. Onko se jätkä hyvännäköinen vai ennemminkin rytöparta?

 

[Francis Ford Mondeo]

Meno melko sus, vaikka toki ymmärrän sen hyvin. Nuorempi polvi voi helposti olla kaveria kesken vailla mitään tuntemuksia, mutta siinä ei oikein voi mitään tehdä jos omat tuntemukset ovat sellaisia kuin ovat. Ehkä tässä kannattaisi kysellä, miltä naisestasi tuntuisi, jos sinulla olisi vastaava säätö häntä ns. nätimmän kanssa, joka oli enne pihkassa suhun mut itse et käyttänyt edes FWB-korttia.

En ehkä lähtisi epäilemään mitään irstaita seksiorgioita tapahtuva, mutta ymmärrän miksi miehenä tuollainen vituttaa. Eniten tuossa särähtää, et toi jannu on ennen ollut kiinnostunut ja nyt roikkuu groupiena mukana. Onko se jätkä hyvännäköinen vai ennemminkin rytöparta?

Jos naiselle tässä tilanteessa muodostuisi Laren naispuoliset kaverit ongelmaksi, niin hommahan olisi selvä. Itsellenikin tullut vastaan parikin tapausta, joilla oli itselleen ihan eri säännöt kuin kumppanille. Näissä tapauksissa ei kannata jäädä neuvottelemaan vaan nostaa kytkintä. Toinen punainen lippu tietysti on se, jos kumppani on kerta toisensa jälkeen päätynyt sänkyyn näiden "kavereidensa" kanssa.

Toisaalta kumppanin vastakkaista sukupuolta edustaviin kaverihin ei kannata suhtautua mustasukkaisesti. Peitto kun heiluu, jos on heiluakseen - murehdit itse asiaa tai et.

 

[Lare]

Ehkä yksi kompromissi voisi olla, että pitää nukkua eri huoneissa. Jos nyt on pakko tehdä jotain reissuja kahdestaan. Mutta en ole varma, tuntuuko tuokaan sen paremmalta ja ajatteleeko nainen tuota rajoittamiseksi. Lisäksi olisi pakko päästä tutustumaan tähän kaveriin.

Mutta saa nähdä, miten tästä jutusta selvitään. Pelkään naisen suuttuneen siitä, että kyseenalaistin kaverisuhteen laadun ja sen, että friendzonella epätoivoisesti roikkuminen ei ole kovin hyvä asia. Lisäksi miehenä tiedän, mitä miehet saattavat todellisuudessa ajatella naispuolisista kavereistaan. Nainen puolusteli suhdettaan ja oli varma, että toinen mies on päässyt yli ja on vain täysin kaveri omasta mielestäänkin. Vaikeita asioita toki puhua äkkiseltään molemmille.

 

[AnnaKoo]

Ehkä yksi kompromissi voisi olla, että pitää nukkua eri huoneissa. Jos nyt on pakko tehdä jotain reissuja kahdestaan. Mutta en ole varma, tuntuuko tuokaan sen paremmalta ja ajatteleeko nainen tuota rajoittamiseksi. Lisäksi olisi pakko päästä tutustumaan tähän kaveriin.

Mutta saa nähdä, miten tästä jutusta selvitään. Pelkään naisen suuttuneen siitä, että kyseenalaistin kaverisuhteen laadun ja sen, että friendzonella epätoivoisesti roikkuminen ei ole kovin hyvä asia. Lisäksi miehenä tiedän, mitä miehet todellisuudessa ajattelevat naispuolisista kavereistaan. Nainen puolusteli suhdettaan ja oli varma, että toinen mies on päässyt yli ja on vain täysin kaveri omasta mielestäänkin.

No mutta aiheesta suuttuikin. Eihän sinulla ole mitään oikeutta mennä besserwisseröimään, että tietäisit muka paremmin tapailukumppanisi ihmissuhteiden laadun kuin tämä itse. Tuo "kyllä minä tiedän mitä kaikki miehet haluaa" on tyypillistä mustasukkaisen miehen puhetta.

Vaikka sanoinkin voivani asettua kummankin asemaan, niin sinulla on mennyt mustasukkaisuus ja omistushalu yli viimeistään siinä kohtaa, kun olet noin sanonut ja edes harkitset jotain sääntöjen asettamista toiselle. Minä naisena lopettaisin tapailun, jos suhde ei kerran ole vielä sen syvemmäksi muuttunut. Sinä joko luotat, tai et luota, mutta valinnan teet itse ja siitä itse vastaat. Vastaat myös omista tunteistasi ja siitä, miten ne ohjaavat käytöstäsi.

 

[Tenitsi]

Sanoinkin jo aiemmin, että ei sun tartte välittää sen miehen agendasta, pääasia että luotat naiseesi. Sivuutit tämän täysin ja toistat tätä tarinaa, että kyllä se kuitenkin sun naisesi haluaa. Ja nyt sinä vaikutat mustasukkaiselta ja tämä hyvin todennäköisesti naistasi ahdistaa. Ja ehkä juuri tämän vuoksi ei kehtaa/uskalla esitellä jos asenteesi on tuo jo valmiiksi.

 

[namlepo]

Mä sanosin, että eukko luiskaan ja etsii sellasen kumppanin jolla on samanlaiset arvot vastakkaisen sukupuolen kanssa vehtaamisesta. Vittuako siitä tulee jos vituttaa kokoajan.

 

[BongisKhan]

Itse olen kyllä tämmöinen ankea vanhan liiton konservatiivinen ukkeli, että en oiken jaksa uskoa naisten ja miesten voivan aidosti olla "vain ystäviä", varsinkaan jos molemmat ovat normaalilla libidolla varustettuja heteroseksuaaleja sinkkuja, eikä kumpikaan ole jostain HP Lovecraftin kuvastoista repäisty. Toki varsinkin naiset saattavat kuvitella, että homma toimii ihan ok, mutta oikeasti se mies on äärimmäisen todennäköisesti siinä vaan holding patternissa venaamassa koska laskeutumislupa heltiää.

Mut nää on näitä. On me änkyrät, jotka luultavasti ollaan nähty/koettu nää "kaveri"-suhteet ihan tarpeeksi monta kertaa, ettei oikein jaksa enää vakuuttaa ja sitten on modernit miehet vakuuttelemassa, että ihan varppina voi olla mies ja nainen kavereita kivasti ja platonisesti ihan siinä omankin sukupuolen kanssa. Ne muutamat kerrat kun olen itse ihan vilpittömästi yrittänyt olla naisten kanssa kaveria, niin munan perässähän ne ovat perkele olleet joka kerta...

Eipä siinä, on itselläkin naispuolisia kavereita, mutta he ovat kaikki jonkun parivaljakon osapuolia ja olen kaveri heidän ukkojensakin kanssa, tai vähintään kuitenkin tunnen heidät. Ei myöskään ole tapana viettää aikaa heidän kanssaan ilman, että ainakin jomman kumman puoliso on myös mukana. En epäile hetkeäkään, että jos osiltamme parisuhteet nykyisten kumppanien kanssa päättyisivät, niin kahdenkeskinen "kaverisuhde" näiden naisten kanssa menisi äärimmäisen helposti panemisen puolelle, mukavia ja viehättäviä ihmisiä kun ovat. Tosin nykyaikaahan on se, että kaveritkin voi vaan kasuaalisti paneskella silloin tällöin ja tästä ei ole ikinä seurannut mitään mutkikkaita kuvioita tai välirikkoja.

 

[Lare]

No mutta aiheesta suuttuikin. Eihän sinulla ole mitään oikeutta mennä besserwisseröimään, että tietäisit muka paremmin tapailukumppanisi ihmissuhteiden laadun kuin tämä itse. Tuo "kyllä minä tiedän mitä kaikki miehet haluaa" on tyypillistä mustasukkaisen miehen puhetta.

Vaikka sanoinkin voivani asettua kummankin asemaan, niin sinulla on mennyt mustasukkaisuus ja omistushalu yli viimeistään siinä kohtaa, kun olet noin sanonut ja edes harkitset jotain sääntöjen asettamista toiselle. Minä naisena lopettaisin tapailun, jos suhde ei kerran ole vielä sen syvemmäksi muuttunut. Sinä joko luotat, tai et luota, mutta valinnan teet itse ja siitä itse vastaat. Vastaat myös omista tunteistasi ja siitä, miten ne ohjaavat käytöstäsi.

En missään vaiheessa sanonut, että suhteen laatu on tämä. Kerroin itse, miltä tuntui olla ihastunut vain kaverina samaan naiseen. Kerroin myös, että itse en tykkää friendzonella roikkumisesta, mutta tiedän, että monelle etäisyyden ottaminen on vain liian iso päätös. Lisäksi alkuun sain naisen puheistakin käsityksen, että miehellä voi olla edelleen tunteita, mutta kyseessä on silti terve ja hyvä kaverisuhde. Yritin saada omaa näkökulmaa tuotua ilmi, mutta en onnistunut. Puhuin yleisesti omista näkökulmista ja siitä, ettei niitä voi yleistää esim. tähän tapaukseen.

Säännöistä ei ole puhuttu muuta kuin, että yhdessä samassa sängyssä nukkuminen menisi yli. Spekuloin vain omiani. Ja toki normaalit, että ei treffailla tai tapailla muita. En tykkää rajoittaa ihmisiä ja kun aloin puhumaan asiasta, painotin tätä ja myös sitä, että epämukavuudesta on kuitenkin myös pakko puhua avoimesti. Toki kuitenkin omaan aika perinteiset monogaamiset arvot suhteessa. Ei sekään pitkässä juoksussa toimi, jos joku tekee asioita, jotka tuntuvat toisesta pahalta.

Sanoinkin jo aiemmin, että ei sun tartte välittää sen miehen agendasta, pääasia että luotat naiseesi. Sivuutit tämän täysin ja toistat tätä tarinaa, että kyllä se kuitenkin sun naisesi haluaa. Ja nyt sinä vaikutat mustasukkaiselta ja tämä hyvin todennäköisesti naistasi ahdistaa. Ja ehkä juuri tämän vuoksi ei kehtaa/uskalla esitellä jos asenteesi on tuo jo valmiiksi.

Uskoisin, että ihan aidosti olo parantuisi, jos hengaisi tämän kanssa ja näkisi, miten ovat vain kavereita. Ehkä se luottamus ei ole tässä vielä aivan 100% asti rakentunut. Tai en tiedä.

Mutta joo, tästäkin ketjusta näkee, miten erilaisia mielipiteet ovat. Ehkä tässä on vain erilaiset arvot ja kokemukset. Itse olen nähnyt hyvin paljon, miten kaverisuhteet muuttuvat äkkiä ihan muuksi, jos tilanne sallii. Sitten tulee draamaa, kun jonkun ihastus panee jotain muuta tai pelkkä pano ei merkinnytkään parisuhdetta. Jopa omat naispuoliset kaverit ovat lähestyneet esimerkiksi humalassa. Toki varattuna itse en antaisi mitään vastakaikua, enkä hakeutuisi esim. nukkumaan näiden kanssa. Enkä kyllä muutenkaan pane kavereita, ettei tule draamaa. Ja toki tässä tilanteessa ei ole panemista, mutta ehkä oma käsitys miesten ja naisten kaverisuhteista on omien kokemuksien pohjalta heikko.

Ja en näe syytä, miksi miehen tunteet olisivat vuosien varrella vähentyneet. Toki voi olla, että ne ovat kadonneet tai tämä on oppinut elämään niiden kanssa. Tai sitten voi olla, että nykyinen suhde on tälle tuskainen ja jos tilaisuus tulisi, niin hyppäisi heti vakavaan suhteeseen. Tätä en tiedä ja tämä asia painaa. Naisen puheista sain eka käsityksen, että tällä on tunteita, mutta kaverisuhde on kuitenkin 100% terve ja toimiva kaverisuhde myös toisen osapuolen kohdalla.

 

[potionmaker]

Kysytäänpäs täältä apua. Kyseessä ei ole parisuhde, mutta jo jonkun aikaa jatkunut tapailusuhde. On sovittu, ettei tapailla muita, on puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta ym.

Naisella on erittäin läheinen miespuolinen kaveri. Nyt selvisi, että näillä on ollut juttua aikanaan (ei kuitenkaan seksiä), mies olisi halunnut parisuhteen, mutta nainen halusi jatkaa kaverina. Jotenkin tuntuu, että tällä miehellä on edelleen tunteita. Noh, nämä ovat hyvin läheisiä kavereita, ovat matkustelleet yhdessä ja hengaavat paljon. Ilmeisesti on myös ollut semmoista, että on ollut toisen luona myöhään, bussit eivät ole enää kulkeneet ja on jääty toisen luokse nukkumaan (ei ilmeisesti samaan sänkyyn).

Olenko itsekäs ja mustasukkainen, jos tuo asetelma tuntuu epämiellyttävältä?

Olet, mutta todella hyvästä syystä eli niin pitääkin.

Ensinnäkin mietin, roikkuuko toinen mies rakastuneena parisuhteessa ja toivoo, että joku päivä vielä koittaisi tilaisuus vakavampaan. Tuo tilanne ei kuulosta hirveän hyvältä kaverisuhteelta, mutta toki toinen on siihen vapaaehtoisesti jäänyt. Olen itse myös kokenut, miltä tuntuu olla epätoivoisesti friendzonella. Lisäksi kahdestaan yhdessä reissaaminen tai yhdessä nukkuminen on sekin hyvin epämiellyttävältä tuntuva tilanne.

Luotan naiseen 100 prosenttisesti ja mekin ollaan edetty hyvin hitaasti fyysisen suhteen kohdalla. Luotan siihen, että tällä ei ole kuin kaverillisia tunteita, eikä näiden välillä tapahtuisi mitään romanttista tai seksuaalista. Nainen ei kuitenkaan halua, että rajoitan esimerkiksi sitä, missä yöpyy. Samassa sängyssä nukkumisesta toki oli valmis luopumaan. Kuitenkin lähinnä tuon miehen ja mahdollisten tunteiden takia epävarmuuden siemen on istutettu ja en tiedä, miten tästä pääsisi eteenpäin. Ehkä jos tutustuisi tähän mieheen ja pääsisi oppimaan näiden suhteesta, mutta tuota ilmeisesti ei ole hetkeen tapahtumassa. Naisen mielestä tuo ei ole hyvä idea tässä vaiheessa

Tuli yllättävän iso sotku, kun otin asian puheeksi. En halua olla ihminen, joka rajoittaa toista. Ilmeisesti kuitenkin naisesta tuntuu siltä. Mutta toisaalta tuollaisesta epämukavuuden tunteesta on pakko puhua, tuntui se rajoittamiselta tai ei. Yksinkertaisesti ei tunnu hyvältä, jos nainen hengaa yön yli kahdestaan miehen kanssa, jolla on vieläkin mahdollisesti tunteita, vaikka mitään ei tapahtuisi.

No sitä sä et voi tietää mitä sen toisen jätkän päässä liikkuu, ja mitkä on tarkoitusperät. Et voi tietää mitä niillä kyläreissuilla on tehty tai puhuttu. Sen sijaan voit selvittää mitenkä halukas se sun mimmikaveris on huomioimaan käytöksessään sun tunteet ja toiveet.

Tästä ei ilmene miten usein noita matkusteluja ja yökyläilyjä on, ja että onko nuo yökyläilyt mitenkä välttämättömiä. Jos bussit ei kulje, niin eikö saa siltä kaveriltaan kyytiä kotiin? Teillä ei vissiin ole kellään autoa käytössä vai eikö vaan kyyditä? Onko kotimatka niin pitkä et taksi tulee älyttömän kalliiksi? Nyt otat vähän etäisyyttä about viikon verran siihen mimmikaveriin, ja sen jälkeen nostat asian uudestaan esille. Toteat, että oot miettiny itekses teidän tilannetta. Kun ootte kerran jo aiemmin sopineet ettei muita tapailla, ni se saa luvan tarkottaa sitä ja nainen hoitaa selittelyt kaverinsa suuntaan sen osalta, miksei ole enää hyvä idea hänen viettää öitä siellä kaverinsa luona. Ja että miks heidän yhteinen ajanvietto ylipäätään jatkossa vähenee.

Aseta hyvä mies jotakin rajoja. Neuvottele ja muista kohtuus. Jos ei mimmi jousta yhtään, minkä verran sillä on kunnioitusta sua kohtaan ja millasta tulevaisuutta sen kanssa kannattaa odottaa?

No mutta aiheesta suuttuikin. Eihän sinulla ole mitään oikeutta mennä besserwisseröimään, että tietäisit muka paremmin tapailukumppanisi ihmissuhteiden laadun kuin tämä itse. Tuo "kyllä minä tiedän mitä kaikki miehet haluaa" on tyypillistä mustasukkaisen miehen puhetta.

Vaikka sanoinkin voivani asettua kummankin asemaan, niin sinulla on mennyt mustasukkaisuus ja omistushalu yli viimeistään siinä kohtaa, kun olet noin sanonut ja edes harkitset jotain sääntöjen asettamista toiselle. Minä naisena lopettaisin tapailun, jos suhde ei kerran ole vielä sen syvemmäksi muuttunut. Sinä joko luotat, tai et luota, mutta valinnan teet itse ja siitä itse vastaat. Vastaat myös omista tunteistasi ja siitä, miten ne ohjaavat käytöstäsi.

Aiheesta on myös tämä Lare mustasukkainen ja kyllähä toi asia nyt pitää jutella halki. Jos on sovittu, että muita ei nähdä ni mitäs toi mimmin touhuilu sit on? Käy yökylässä jonkun Larelle tuntemattoman jätkän luona. Olis täysin hyväksyttävää todeta, että tuommonen yökyläily tuntuu sen verran kiusalliselta, että nainen saa luvan valita uhraako jatkossakin vanhaan malliin aikaansa ja huomiotaan siihen hyvään miespuoliseen kaveriinsa. Vai onko valmis vähentämään sitä, jotta voi viettää enemmän aikaa Laren kanssa ja ennen kaikkea valinnoillaan kunnioittaa Laren toiveita ja tunteita tossa tilanteessa.

Ei tapaamisia tarvi lopettaa kokonaan eikä kommunikointia pistää katki, mutta kyllä sen kolmannen osapuolenki pitäs ymmärtää mistä on kysymys. Jos ei ymmärrä tai ei oo valmis hyväksymään tilannetta, on syytä epäillä muitakin tarkoitusperiä kuin pelkkää ystävyyttä. Jos mikä tahansa noista suhteista katkeaa sen takia, että Lare pitää puoliaan ni ei oo kaveruus- tai rakkaussuhde vahvalla pohjalla.

 

[Tonnin Seteli]

Aseta hyvä mies jotakin rajoja. Neuvottele ja muista kohtuus. Jos ei mimmi jousta yhtään, minkä verran sillä on kunnioitusta sua kohtaan ja millasta tulevaisuutta sen kanssa kannattaa odottaa?

Tietysti on kaikenlaisia erikoistapauksia ja outouksia, mutta yleensähän ihmiset ovat aika tavallisia vaikka muuta luulisivat. Vastaus on, että arvostus on tasan nolla. Ei tuollaisesta kannata yrittää "neuvotella" vaan unohtaa koko juttu.

Jos oletusarvoinen toimintatapa on täysin sakea ja kaikenlaisista itsestäänselvyyksistä pitää erikseen alkaa neuvotella, ei voi onnistua. Asiaa pitäisi mieluummin ajatella käänteisesti siten, mitä se toinen osapuoli on valmis tekemään. Siihenkin taitaa vastaus olla siellä nollan tuntumassa.

 

[Muumi]

@Lare kirjoitit alussa, että olette nyt tapailleet jonkin aikaa. Eli ette vielä kunnolla edes seurustele? Roikottaako se muija suakin löysässä hirressä? Oletko tavannut tämän naisen perheen ja ystäviä?

Jotkut naiset ne tykkää pyöritellä vähän nössömpiä miehiä sormiensa ympärillä. Kuulosti jotenkin sellaiselta tapaukselta tämä. Ja kyllä ne tajuaa kun joku on niihin pihkassa ja osaavat tilanteen käyttää edukseen.

E: lisätään vielä, että entä sitten kun teidän suhde syvenee ja siihen tulee joku kriisi. Tiedätte molemmat jo nyt kenen luo naikkonen menee hakemaan lohdutusta maksimit.

 

[Santori]

Itellä kans oli vähä vastaavanlainen tilanne ku uuden muijan tapasin. Tällä oli tosi hyvä miespuolinen kaveri jonka kanssa tekivät reissuja, nukkuivat samassa hotellihuoneessa jne.. sanoin etten hyväksy tuollaista ja muita sen hyvin ymmärsi eikä enään itsekkään halunnut olla niin paljon tekemisessä tämän kaverin kanssa vaan sen ajankin ennemmin minun kanssa

 

[Maniac]

Tunnettu ollaan jo kohta puoli vuotta. Toki tuossa on aikaa, jolloin oltiin kavereita (itse olin friendzonella) ja tapailua ollut vähemmän.

Tapaaminen kolmen kesken tuntui naisesta ahdistavalta, koska silloin tarkkailisin tilannetta ja heidän käyttäytymistään. Tavallaan tuo on totta, koska nyt tapaamisen järjestäminen olisi hyvin väkinäistä ja kiusallista. Mutta jotta voisin olla hyvillä mielin heidän yökyläilystään, niin naisen lisäksi pitäisi tuntea mieskin hyvin. Tuosta ei vain pääse mihinkään

Eikös tuo kerro jo kaiken olennaisen? Jos naisystäväsi kokee tässä tapaamisessa olevan jotain ahdistavaa, niin jotainhan siellä on taustalla mikä sen tunteen saa aikaan. Eli hänen omat tunteet tätä toista tyyppiä kohtaan ovat ilmeisesti jollain tapaa epävarmat, ei tälläisiä ahdistuksen tunteita tulisi jos olisi puhtaasti kaverista kyse.

Itse lähtisin kävelemään tuosta tilanteesta, etenkin kun juttunne on noinkin tuore. Tällöin luulisi sun olevan korkeammalla painoarvolla kuin tämä toinen tyyppi. Nyt siis hieman tervettä itsetuntoa kehiin ja selkeää omien rajojen asettelua mikäli tää naisystävä haluu sut pitää. Tietty jos luotat häneen sataprosenttisesti, niin silloinhan asiassa ei ole ongelmaa, mut toi tapaamisen hankaluus IMO syö luottoa häneen.

 

[Francis Ford Mondeo]

Jos oikein ymmärsin, niin tämä nainen ilmeisesti on melko nuori (reilu parikymppinen). Tuon ikäisenä ihminen saattaa olla vielä aika naiivi, varsinkin mitä tulee ihmissuhteisiin. Muistan minäkin tuosta parinkympin kieppeiltä tapauksia, jossa jollain naispuolisilla tuttavilla oli jotain ihmeellisiä pseudo-platonisia unikaveri-virityksiä. Ei siinä, että näissä mitään vikaa olisi.

Ja jos parisuhdekokemukset ylipäätään ovat olleet mallia teiniheilastelu, niin sitoutuminen "oikeaan" parisuhteeseen voi tuntua ahdistavalta.

 

[bahis]

No mutta aiheesta suuttuikin. Eihän sinulla ole mitään oikeutta mennä besserwisseröimään, että tietäisit muka paremmin tapailukumppanisi ihmissuhteiden laadun kuin tämä itse. Tuo "kyllä minä tiedän mitä kaikki miehet haluaa" on tyypillistä mustasukkaisen miehen puhetta.

Vaikka sanoinkin voivani asettua kummankin asemaan, niin sinulla on mennyt mustasukkaisuus ja omistushalu yli viimeistään siinä kohtaa, kun olet noin sanonut ja edes harkitset jotain sääntöjen asettamista toiselle. Minä naisena lopettaisin tapailun, jos suhde ei kerran ole vielä sen syvemmäksi muuttunut. Sinä joko luotat, tai et luota, mutta valinnan teet itse ja siitä itse vastaat. Vastaat myös omista tunteistasi ja siitä, miten ne ohjaavat käytöstäsi.

Eli sinun mielestäsi olisi täysin ok jos kumppanisi yöpyisi samoissa hotellihuoneissa naisen kanssa jonka tiedät haluavan suhteeseen kumppanisi kanssa?

Kyllä ihan täysin ymmärrettävää on asettaa rajoja tuollaisten tilanteiden suhteen. Jos ei arvot kohtaa tällaisissa tilanteissa niin tuskin kannattaa suhdetta jatkaa...

 

[Maniac]

Eli sinun mielestäsi olisi täysin ok jos kumppanisi yöpyisi samoissa hotellihuoneissa naisen kanssa jonka tiedät haluavan suhteeseen kumppanisi kanssa?

Kyllä ihan täysin ymmärrettävää on asettaa rajoja tuollaisten tilanteiden suhteen. Jos ei arvot kohtaa tällaisissa tilanteissa niin tuskin kannattaa suhdetta jatkaa...

@AnnaKoo puhui käsittääkseni sääntöjen asettamisesta toiselle, se on eri asia kuin omien rajojen asettelu. Et sä voi toisen käytöstä hallita, vaan sitä mitä olet itse valmis hyväksymään toiselta.

 

[AnnaKoo]

Eli sinun mielestäsi olisi täysin ok jos kumppanisi yöpyisi samoissa hotellihuoneissa naisen kanssa jonka tiedät haluavan suhteeseen kumppanisi kanssa?

Kyllä ihan täysin ymmärrettävää on asettaa rajoja tuollaisten tilanteiden suhteen. Jos ei arvot kohtaa tällaisissa tilanteissa niin tuskin kannattaa suhdetta jatkaa...

Tässähän ei nimenomaan tiedetä, arvaillaan vaan. Ja joo, aikuiset ihmiset eivät aseta rajoja toisilleen parisuhteissa. Siitä voidaan ja pitääkin keskustella, mikä tuntuu toisesta hyvältä ja mikä ei, mutta ei niitä rajoja toiselle aseteta kuten jollekin lapselle, vieläpä omista epävarmuuksista käsin. Jos tuolle linjalle lähdetään, tulee suhteesta lopulta ahdistava molemmille, koska onhan toisellakin sitten oikeus kieltää asioita jotka eivät itsestä vaan tunnu hyvältä, eikö? Kaiken parisuhteessa pitäisi perustua vapaaehtoiseen haluun huomioida toisen tunteet.

Edit. Hämmentyneenä luen tätä valtavaa omistushalun, epävarmuuden ja mustasukkaisuuden määrää sekä tunkkaisia ajatuksia miehen ja naisen ystävyydestä. Huh huh.

 

[bahis]

@AnnaKoo puhui käsittääkseni sääntöjen asettamisesta toiselle, se on eri asia kuin omien rajojen asettelu. Et sä voi toisen käytöstä hallita, vaan sitä mitä olet itse valmis hyväksymään toiselta.

Puhutaan samasta asiasta. Säännöt/rajat turhaa tarttua termeihin.
Nimenomaan siitähän tuossa on kyse mitä on itse valmis hyväksymään toiselta. Rajojahan siinä sovitaan omaan ja kumppanin käyttäytymiseen.

Tässähän ei nimenomaan tiedetä, arvaillaan vaan. Ja joo, aikuiset ihmiset eivät aseta rajoja toisilleen parisuhteissa. Siitä voidaan ja pitääkin keskustella, mikä tuntuu toisesta hyvältä ja mikä ei, mutta ei niitä rajoja toiselle aseteta kuten jollekin lapselle, vieläpä omista epävarmuuksista käsin. Jos tuolle linjalle lähdetään, tulee suhteesta lopulta ahdistava molemmille, koska onhan toisellakin sitten oikeus kieltää asioita jotka eivät itsestä vaan tunnu hyvältä, eikö? Kaiken parisuhteessa pitäisi perustua vapaaehtoiseen haluun huomioida toisen tunteet.

Edit. Hämmentyneenä luen tätä valtavaa omistushalun, epävarmuuden ja mustasukkaisuuden määrää sekä tunkkaisia ajatuksia miehen ja naisen ystävyydestä. Huh huh.

Jos arvostus kumppania kohtaan on täysi nolla noin ei siinä parisuhteesta mitään tule... Tässähän nimenomaan keskusteltiin siitä mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei ja nainen suuttui siitä kun ei kumppanille ollutkaan ok että nukkuu muiden miesten kanssa samassa hotellihuoneessa ja sängyssä.

Sinun mielestäsikö mies on väärässä ja on omistushaluinen ja mustasukkainen?

 

[wanderer_]

Tässähän ei nimenomaan tiedetä, arvaillaan vaan. Ja joo, aikuiset ihmiset eivät aseta rajoja toisilleen parisuhteissa. Siitä voidaan ja pitääkin keskustella, mikä tuntuu toisesta hyvältä ja mikä ei, mutta ei niitä rajoja toiselle aseteta kuten jollekin lapselle, vieläpä omista epävarmuuksista käsin. Jos tuolle linjalle lähdetään, tulee suhteesta lopulta ahdistava molemmille, koska onhan toisellakin sitten oikeus kieltää asioita jotka eivät itsestä vaan tunnu hyvältä, eikö? Kaiken parisuhteessa pitäisi perustua vapaaehtoiseen haluun huomioida toisen tunteet.

Edit. Hämmentyneenä luen tätä valtavaa omistushalun, epävarmuuden ja mustasukkaisuuden määrää sekä tunkkaisia ajatuksia miehen ja naisen ystävyydestä. Huh huh.

Ja varsinkaan parin - muutaman kuukauden tapailun jälkeen ei kyllä ole ok alkaa kertoa kenen kanssa saa olla kaveri. Sen ymmärrän, että yökyläilyt herättävät mustasukkaisuutta ja sen voi kertoa. Toinen sitten harkintansa mukaan jättää ne jatkossa väliin. Jos ei halua jättää, niin tapailukumppani voi lopettaa tapailun, jos ei tilanne miellytä.

 

[Lare]

Ja varsinkaan parin - muutaman kuukauden tapailun jälkeen ei kyllä ole ok alkaa kertoa kenen kanssa saa olla kaveri. Sen ymmärrän, että yökyläilyt herättävät mustasukkaisuutta ja sen voi kertoa. Toinen sitten harkintansa mukaan jättää ne jatkossa väliin. Jos ei halua jättää, niin tapailukumppani voi lopettaa tapailun, jos ei tilanne miellytä.

Jep. Kaveruus on ihan ok ja se että hengaavat toistensa luona. En ole riistämässä toiselta kaveria, jonka on tavannut jo vuosia sitten. Mutta oma raja tuntuu menevän tuohon yhdessä nukkumiseen ja kahdestaan reissaamiseen. Ainakin nyt, kun en tunne tätä henkilöä ja en ole ilmeisesti tulossa hetkeen tapaamaankaan. Ja se, että miehellä voi olla edelleen tunteita on vain iso sos omasta mielestäni. Mutta toisaalta ehkä miehillä on eroa siinä, haluavatko roikkua kaverisuhteessa rakastuneena vai ei.

 

[AnnaKoo]

Jep. Kaveruus on ihan ok ja se että hengaavat toistensa luona. En ole riistämässä toiselta kaveria, jonka on tavannut jo vuosia sitten. Mutta oma raja tuntuu menevän tuohon yhdessä nukkumiseen ja kahdestaan reissaamiseen. Ainakin nyt, kun en tunne tätä henkilöä ja en ole ilmeisesti tulossa hetkeen tapaamaankaan. Ja se, että miehellä voi olla edelleen tunteita on vain iso sos omasta mielestäni. Mutta toisaalta ehkä miehillä on eroa siinä, haluavatko roikkua kaverisuhteessa rakastuneena vai ei.

Sä et edelleenkään tiedä, onko se mies "rakastunut" vai ei. Sinulle on kerrottu ettei ole, mutta tämä ei sinulle ole riittänyt, koska olet itse päättänyt että tiedät paremmin. Mikä suhde se sellainen on, että nainen joutuu aina erikseen todistelemaan luotettavuuttaan?

 

[Lare]

Sä et edelleenkään tiedä, onko se mies "rakastunut" vai ei. Sinulle on kerrottu ettei ole, mutta tämä ei sinulle ole riittänyt, koska olet itse päättänyt että tiedät paremmin.

Viestintä naisen suunnalta on ristiriitaista. Tämä myönsi, että miehellä saattaa olla edelleen tunteita ja että mihin ne olisivat ajan kuluessa kadonneet. Olen samaa mieltä, jos on kaunis, fiksu ja ihana nainen, jonka kanssa hengaa läheisesti, eikä tapaa muita naisia. Sen jälkeen tuli pohdintaa, että entä jos mies on kärsinyt kaverisuhteessa kaikki vuodet ihastuneena. Tämän jälkeen viestintä muuttui jyrkästi siihen, että 100% varmasti kaverisuhde on kunnossa ja tunteita ei ole häiritsemässä. Mielentilojen voimakas heittely vähän huolestutti itseäni tuossa keskustelussa. Mutta toisaalta tunnen naisen käyttäytymisen hyvin ja tuon jälkeen päästiin takaisin loogiseen ja järkevään keskusteluun, kun hetken hengähti. Eli ihan hyvin lopulta onnistui keskustelu vakavammassa "riitatilanteessakin".

Eli pidän todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että tunteita vielä on. Tämän heijastuu omista kokemuksista. Mutta painotin naiselle, että näin ei välttämättä ole ja tuo on asia, jota en voi tietää. Ja tuota ei voi tietää välttämättä, vaikka kysyisi suoraan toiselta mieheltä. Kerroin, mitä tunnen ja painotin myös sitä.

 

[AnnaKoo]

Viestintä naisen suunnalta on ristiriitaista. Tämä myönsi, että miehellä saattaa olla edelleen tunteita ja että mihin ne olisivat ajan kuluessa kadonneet. Olen samaa mieltä, jos on kaunis, fiksu ja ihana nainen, jonka kanssa hengaa läheisesti, eikä tapaa muita naisia. Sen jälkeen tuli murtuminen, että entä jos mies on kärsinyt kaverisuhteessa kaikki vuodet rakastuneena. Tämän jälkeen viestintä muuttui jyrkästi siihen, että 100% varmasti kaverisuhde on kunnossa ja tunteita ei ole häiritsemässä. Mielentilojen voimakas heittely vähän huolestutti itseäni tuossa keskustelussa. Mutta toisaalta tunnen naisen käyttäytymisen hyvin ja tuon jälkeen päästiin takaisin loogiseen ja järkevään keskusteluun, kun hetken hengähti.

Eli pidän todennäköisenä, että tunteita vielä on. Tämän heijastuu omista kokemuksista. Mutta painotin naiselle, että näin ei välttämättä ole ja tuo on asia, jota en voi tietää. Ja tuota ei voi tietää välttämättä, vaikka kysyisi suoraan toiselta mieheltä.

Mikä sua nyt siis estää luottamasta naiseen? Ei sun tarvitse siihen mieheen 100 % luottaakaan, kuten et voi luottaa kaikkiin muihinkaan maailman miljardeihin miehiin. Aivan varmasti joku heistäkin tulee vielä kiinnostumaan naisystävästäsi, ja silloinkin ratkaisee naisen toiminta tilanteessa.

Nainen saattaa hyvinkin tuon painostuksesi alla luopua ystävyydestään mieheen, mutta silloin on jo potentiaalinen katkeruuden siemen kylvetty, joka tulee riitatilanteissa nostamaan naisen mielessä päätään. Mieti kaksi kertaa haluatko sitä.

 

[Lare]

Mikä sua nyt siis estää luottamasta naiseen? Ei sun tarvitse siihen mieheen 100 % luottaakaan, kuten et voi luottaa kaikkiin muihinkaan maailman miljardeihin miehiin. Aivan varmasti joku heistäkin tulee vielä kiinnostumaan naisystävästäsi, ja silloinkin ratkaisee naisen toiminta tilanteessa.

Nainen saattaa hyvinkin tuon painostuksesi alla luopua ystävyydestään mieheen, mutta silloin on jo potentiaalinen katkeruuden siemen kylvetty, joka tulee riitatilanteissa nostamaan naisen mielessä päätään. Mieti kaksi kertaa haluatko sitä.

Se vain tuntuu epämukavalta. Siitä en pääse mihinkään. Samaa puhuvat monet muutkin täällä, eli en usko todellakaan olevan tunteideni kanssa yksin. Vaikka luottaisin 100% naiseen, niin ei tuntuisi hyvältä, jos oma kumppani on toisen miehen kanssa samassa hotellihuoneessa. Vaikka tietäisin, että ei ole seksiä tai läheisyyttä.

Tuo on pohjimmiltaan varmaankin vain omille arvoille ristiriitaista. En tiedä, pääsisinkö siitä yli, jos oppisi tuntemaan miehen ja hengaisi sen kanssa. Mutta sekään ei auta, jos en pääse tätä tapaamaan.

Ja mitä tulee muihin kiinnostuneisiin miehiin, niin en näe tuossa samanlaista ongelmaa. Sitten näen, jos joku mies osoittaa kiinnostusta ja oma nainen menisi samaan hotelliin tai yökylään tämän luokse.

 

[Gespard]

Vaikka luottaisin 100% naiseen, niin ei tuntuisi hyvältä, jos oma kumppani on toisen miehen kanssa samassa hotellihuoneessa. Vaikka tietäisin, että ei ole seksiä tai läheisyyttä.

Ei tämä ole luottamusongelma vaan mustasukkaisuusongelma. Ja sitäkin on montaa lajia, epäterveessä se näkyy ja vaikuttaa suhteeseen, haluaa omistaa kohteen. Toisessa voi käydä mielessä jotain, mutta ei ole kateellinen, tai pyri omimaan toista.

 

[AnnaKoo]

Se vain tuntuu epämukavalta. Siitä en pääse mihinkään. Samaa puhuvat monet muutkin täällä, eli en usko todellakaan olevan tunteideni kanssa yksin. Vaikka luottaisin 100% naiseen, niin ei tuntuisi hyvältä, jos oma kumppani on toisen miehen kanssa samassa hotellihuoneessa. Vaikka tietäisin, että ei ole seksiä tai läheisyyttä.

Tuo on pohjimmiltaan varmaankin vain omille arvoille ristiriitaista. En tiedä, pääsisinkö siitä yli, jos oppisi tuntemaan miehen ja hengaisi sen kanssa. Mutta sekään ei auta, jos en pääse tätä tapaamaan.

Ja mitä tulee muihin kiinnostuneisiin miehiin, niin en näe tuossa samanlaista ongelmaa. Sitten näen, jos joku mies osoittaa kiinnostusta ja oma nainen menisi samaan hotelliin tai yökylään tämän luokse.

Ymmärräthän, että olet itse vastuussa tunteistasi? Tiedän tuon epämiellyttävän tunteen, ja kuten kerroin, olen kerran ollut vastaavassa tilanteessa jossa en päässyt siitä yrityksistä huolimatta yli. Tuo suhde kaatui omaan mahdottomuuteensa, koska näkemyserot tilanteesta olivat liian suuret ja ahdistivat kumpaakin. Minusta siinä tilanteessa ei ole muuta järkevää ratkaisua, kuin että molemmat jatkavat matkaansa ja saavat mahdollisuuden löytää sellaisen kumppanin, joka jakaa yhteisen näkemyksen näistä asioista.

Mitä tulee muiden mielipiteisiin, niin sähän kuuntelet nyt vain niitä samanmielisiä, eli vanhakantaisen ajatusmaailman omaavia naiseen omistushaluisesti suhtautuvia miehiä. Naisena, mustasukkaisen ja omistuhaluisen miehen kanssa muinoin pitkässä parisuhteessa olleena, minä näen tilanteesi aikalailla toisin, mutta minun mielipiteeni mitätöit.

 

[Tenitsi]

Ei voi samalla sanoa, että luotto on 100% ja samalla olla epämukavia fiiliksiä tuosta tilanteesta. Mistä ne sun epämukavat fiilikset sitten tulee, vaikka olet 100% varma, ettei mitään koskaan tapahdu?
Se, että naisesti ei välttämättä kunnioita sinua ja sinun epämukavia tunteita on asia erikseen. Mutta tätä ongelmaahan ei olisi ainakaan tässä yhteydessä ilmennyt jos niitä epämukavia tunteita ei olisi ilmennyt.

 

[bahis]

Nainen saattaa hyvinkin tuon painostuksesi alla luopua ystävyydestään mieheen, mutta silloin on jo potentiaalinen katkeruuden siemen kylvetty, joka tulee riitatilanteissa nostamaan naisen mielessä päätään. Mieti kaksi kertaa haluatko sitä.

Miten sängyn jakaminen yhtäkkiä muuttui ystävyydestä luopumiseen?

Eli on vain kaksi vaihtoehtoa, joko menet sänkyyn kaverin kanssa tai ystävyys lopetetaan?

Jo on ehdotonta ajatusmaailmaa...

Mitä tulee muiden mielipiteisiin, niin sähän kuuntelet nyt vain niitä samanmielisiä, eli vanhakantaisen ajatusmaailman omaavia naiseen omistushaluisesti suhtautuvia miehiä. Naisena, mustasukkaisen ja omistuhaluisen miehen kanssa muinoin pitkässä parisuhteessa olleena, minä näen tilanteesi aikalailla toisin, mutta minun mielipiteeni mitätöit.

Eli sinulle ei ollut ok kun kumppanisi oli tekemisissä toisen naisen kanssa kavereina, mutta samaan aikaan jos kumppanisi ei pitäsi siitä että sinä jaat hotellihuoneen ja sängyn toisen miehen kanssa mies on omistushaluinen, vanhankantainen ja mustasukkainen?

Eri säännöt itselle ja kumppanille...

 

[Gespard]

Ei voi samalla sanoa, että luotto on 100% ja samalla olla epämukavia fiiliksiä tuosta tilanteesta. Mistä ne sun epämukavat fiilikset sitten tulee, vaikka olet 100% varma, ettei mitään koskaan tapahdu?

On se mahdollista, jos epäilee itseään. Yleensä on itsetunto-ongelmia muutenkin jos on mustasukkaisuuteen taipuva, tai sitten käsittelemättömiä traumoja.

 

[Tenitsi]

On se mahdollista, jos epäilee itseään. Yleensä on itsetunto-ongelmia muutenkin jos on mustasukkaisuuteen taipuva, tai sitten käsittelemättömiä traumoja.

Eihän tässä epäillä itseään, koska 100% luotto. Sitä mä just hain, että ei varmasti ole 100% luotto, koska näinkin epämukavat fiilikset.

 

[bahis]

Joku foorumilainen voisi sanoa tuohon myös että oli aikomukset minkälaiset tahansa kun laittaa itsensä tilanteeseen missä kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa tervettä ja nuorta heteroa menee toistuvasti sänkyyn kahdestaan voi tapahtua asioita joita ei suunniteltu, se on sitä biologiaa nääs....

 

[Tenitsi]

Ehkä tässä nyt unohtuu tosiaan itselläkin se seikka, että kyse taisi olla "tapailusta" eli ei me voida tietää mikä on koko suhteen tila. Voi olla, että Lare mielestään seukkaa jo ja nainen pelaa ja siksi ei esittele kavereitaan jne. Tai kaikkea mahdollista muuta. Että ehkä mennään liian syvälle jos tässä on jotain kasuaalia tapailua kyseessä

 

[Francis Ford Mondeo]

Ymmärräthän, että olet itse vastuussa tunteistasi? Tiedän tuon epämiellyttävän tunteen, ja kuten kerroin, olen kerran ollut vastaavassa tilanteessa jossa en päässyt siitä yrityksistä huolimatta yli. Tuo suhde kaatui omaan mahdottomuuteensa, koska näkemyserot tilanteesta olivat liian suuret ja ahdistivat kumpaakin. Minusta siinä tilanteessa ei ole muuta järkevää ratkaisua, kuin että molemmat jatkavat matkaansa ja saavat mahdollisuuden löytää sellaisen kumppanin, joka jakaa yhteisen näkemyksen näistä asioista.

Mitä tulee muiden mielipiteisiin, niin sähän kuuntelet nyt vain niitä samanmielisiä, eli vanhakantaisen ajatusmaailman omaavia naiseen omistushaluisesti suhtautuvia miehiä. Naisena, mustasukkaisen ja omistuhaluisen miehen kanssa muinoin pitkässä parisuhteessa olleena, minä näen tilanteesi aikalailla toisin, mutta minun mielipiteeni mitätöit.

Jos tämä nainenkaan ei ole nyt varma tämän miespuolisen kaverinsa tunteista, niin kuulostaa melko erikoiselta ystävyydeltä. Eikö asia olisi tämän ystävyyssuhteenkin selkeyden vuoksi parempi selvittää sen sijaan, että jatketaan yökyläilyä epäselvissä olosuhteissa?

 

[AnnaKoo]

Miten sängyn jakaminen yhtäkkiä muuttui ystävyydestä luopumiseen?

Eli on vain kaksi vaihtoehtoa, joko menet sänkyyn kaverin kanssa tai ystävyys lopetetaan?

Jo on ehdotonta ajatusmaailmaa...



Eli sinulle ei ollut ok kun kumppanisi oli tekemisissä toisen naisen kanssa kavereina, mutta samaan aikaan jos kumppanisi ei pitäsi siitä että sinä jaat hotellihuoneen ja sängyn toisen miehen kanssa mies on omistushaluinen, vanhankantainen ja mustasukkainen?

Eri säännöt itselle ja kumppanille...

Ei ollut eri säännöt. Lähtökohtaisesti eri sukupuolta olevat ystävät ovat minulle täysin ok, ja niitä tuossakin suhteessa kummallakin oli. Mulle kynnyskysymykseksi nousi kuitenkin miehen hyvin tiivis suhde exäänsä, minkä koin häiritsevänä ja olin suhteen laadusta jatkuvasti epävarma. Koin häiritseväksi mm. sen, etten ollut se jolle mies ensimmäisenä kertoi murheistaan, vaan meni exälleen kylään ja puhumaan mieltä painavista asioistaan. Koin siis, että meillä oli eri näkemys ylipäätään parisuhteesta ja kumppanuudesta. Mulla ei kuitenkaan ollut oikeutta vaatia heitä muuttamaan keskinäistä toimintaansa ja ymmärsin, että oma epävarmuuteni asemastani oli oma ongelmani. Ero oli oikea ratkaisu, vaikka ensin se hemmetisti kirpaisikin.

 

[AnnaKoo]

Ehkä tässä nyt unohtuu tosiaan itselläkin se seikka, että kyse taisi olla "tapailusta" eli ei me voida tietää mikä on koko suhteen tila. Voi olla, että Lare mielestään seukkaa jo ja nainen pelaa ja siksi ei esittele kavereitaan jne. Tai kaikkea mahdollista muuta. Että ehkä mennään liian syvälle jos tässä on jotain kasuaalia tapailua kyseessä

No tämäpä juuri. Joskaan en menisi syyttelemään ketään pelailustakaan. Nainen voi olla täysin vilpittömin mielin tapailemassa ja tutustumassa Lareen, mutta ymmärrettävästi tällainen asia on nyt sitten hidastanut etenemistä ja laittanut ehkä naisen miettimään uudelleen suhteen jatkoa.

 

[DjSunki]

Se vain tuntuu epämukavalta. Siitä en pääse mihinkään. Samaa puhuvat monet muutkin täällä, eli en usko todellakaan olevan tunteideni kanssa yksin. Vaikka luottaisin 100% naiseen, niin ei tuntuisi hyvältä, jos oma kumppani on toisen miehen kanssa samassa hotellihuoneessa. Vaikka tietäisin, että ei ole seksiä tai läheisyyttä.

Tuo on pohjimmiltaan varmaankin vain omille arvoille ristiriitaista. En tiedä, pääsisinkö siitä yli, jos oppisi tuntemaan miehen ja hengaisi sen kanssa. Mutta sekään ei auta, jos en pääse tätä tapaamaan.

Ja mitä tulee muihin kiinnostuneisiin miehiin, niin en näe tuossa samanlaista ongelmaa. Sitten näen, jos joku mies osoittaa kiinnostusta ja oma nainen menisi samaan hotelliin tai yökylään tämän luokse.

Tuntuisi kyllä itsestänikin epämukavalta jos sinun tilanteessasi olisin. Eli et todellakaan ole yksin tunteidesi kanssa. Tätä vielä lisää se, että jos tosiaan kyseinen mies on hänen todella hyvä ystävänsä, miksi ei järjestä tapaamista ja esittele sinua? Jokin tuossa ei nyt ole ihan kohdillaan, varsinkaan kun ei tuolle edes osannut sanoa muuta syytä kuin "että nyt ei ole hyvä hetki".

 

[Tenitsi]

No tämäpä juuri. Joskaan en menisi syyttelemään ketään pelailustakaan. Nainen voi olla täysin vilpittömin mielin tapailemassa ja tutustumassa Lareen, mutta ymmärrettävästi tällainen asia on nyt sitten hidastanut etenemistä ja laittanut ehkä naisen miettimään uudelleen suhteen jatkoa.

Juu en syytä ketään, tarkoitin pelailua siinä kohtaa tapailua, kun se on ihan ok vielä. EDIT: käytin varmaan väärää sanaa tyystin eli pelaamista jos sillä tarkoitetaan toisen harjaanjohtamista suhteen osalta, ei tietenkään ole ok missään kohtaa.

 

[BongisKhan]

Tässähän ei nimenomaan tiedetä, arvaillaan vaan. Ja joo, aikuiset ihmiset eivät aseta rajoja toisilleen parisuhteissa. Siitä voidaan ja pitääkin keskustella, mikä tuntuu toisesta hyvältä ja mikä ei, mutta ei niitä rajoja toiselle aseteta kuten jollekin lapselle, vieläpä omista epävarmuuksista käsin. Jos tuolle linjalle lähdetään, tulee suhteesta lopulta ahdistava molemmille, koska onhan toisellakin sitten oikeus kieltää asioita jotka eivät itsestä vaan tunnu hyvältä, eikö? Kaiken parisuhteessa pitäisi perustua vapaaehtoiseen haluun huomioida toisen tunteet.

Korostin tuolta pätkän joka on mielestäni vähän hassu väite.

Mitä muuta parisuhde on, kuin rajojen asettamista toiselle ihmiselle? Toki minkä tahansa edes etäisesti järkevän parisuhteen ihan oleellisimpia lähtökohtia on, että näihin molemminpuolisiin rajoihin sitoudutaan yhteisymmärryksessä. Järkevintä on tietysti ihan ekspisiittisesti sopia nämä rajat yhdessä, mutta osa niistä on myös implisiittisiä, koska ne ovat niin ilmiselviä 99% ihmisistä. Toki asian voi nähdä niinkin päin, että siinä ei varsinaisesti edes aseteta rajoja sille toiselle ihmiselle, vaan kerrotaan missä ne omat rajat menee. Mutta kyllä minä ainakin asetan ihan suoraan sen rajan vaimolleni, että ei ole OK käydä uitatuttamassa vieraan miehen melaa missään ruumiinaukossaan. Toki sitten vastaavasti itse olen sitoutunut samaan.

Ihan objektiivisesti vaimollani on parisuhteessamme hänellä asettamieni rajojen takia elämässään monella tapaa huomattavasti vähemmän vapausasteita, kuin jos parisuhdettamme ei olisi. En toki aktiivisesti voi tai halua rajoittaa häntä toteuttamasta mitään valintojaan, joten siinä mielessä vapausasteita on sama määrä kuin ennenkin, mutta osa niistä on epäyhteensopivia meidän avioliittomme jatkuvuuden kanssa. Sama pätee toki myös minuun toisinpäin.

Edit. Hämmentyneenä luen tätä valtavaa omistushalun, epävarmuuden ja mustasukkaisuuden määrää sekä tunkkaisia ajatuksia miehen ja naisen ystävyydestä. Huh huh.

Kyllä minä ainakin koen valtavaa omistushalua vaimoani kohtaan ja se on toki tietyissä piireissä nykydiskurssia tosi haram juttu. Toisaalta samaan aikaan ihan unohtuu, että on olemassa myös omistautumisenhalu, jota ainakin itse koen vaimoani kohtaan vielä valtavan paljon enemmän kuin mitään omistamisenhalua. Minä olen hänen, hän on minun. Kuulumme toisillemme, emmekä kenellekään muulle ja suhtautuisimme luultavasti molemmat aika "mustasukkaisesti" jos joku muu yrittäisi väliimme tulla.

Nykyaikana individualismi ja kaikenlainen hedonistinen itseydenpalvelu tuntuu olevan monilla elämän keskiössä ja tämä heijastuu myös parisuhteisiin, näkyen esim. kaikenmaailman "rusinat pullasta" - ajatuksina siitä, että olisi ihanaa löytyy se suuri rakkaus ja parisuhde, mutta samaan aikaan se parisuhde (tai mikään muukaan juttu elämässä) ei oikein saisi millään tavoin rajoittaa mitään omaa tekemistä ja pitäisi edelleen saada vaikka käydä nussimassa ketä huvittaa milloin huvittaa. Jos ei tätä hyväksy niin on ummehtunut omistamisenhaluinen patriarkka.
Sitten ihmetellään kun ei oikein tahdokaan löytyä sitä vuosisadan rakkaustarinaa ja elämässä moni muukin juttu tuntuu loppupeleissä aika tyhjältä. Suuri paradoksi kun on se, että oikeasti rajoitukset ja velvollisuudet vapauttaa ja johtaa todennäköisemmin tyytyväisyyteen ja kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen elämässä, ihan tutkitustkin. Kun tietoisesti rajoitat elämääsi omistamalla itsesi jonkun itseäsi suuremman asian, kuten vaikkapa sen tunkkaisen ja vanhanaikasen ydinperheyksikön, palvelemiseen niin elämä saattaakin yhtäkkiä olla paljon yksinkertaisempaa ja tyydyttävämpää, kuin rottasokkelossa seuraavaa dopamiinihittiä jahdatessa.

Mitä taas miehen ja naisen ystävyyteen tulee, niin uskaltaisin veikata, että näkemykset sen toimivuudesta on aika vahvasti sukupuolittuneita. Naisten mielestä varmaan useammin ihan ok, tai ainakin he väittävät näin koska sitä mieltä Tiedostavan Ihmisen™ nyt tänä päivänä oletetaan olevan. Miehet taas tietää huomattavasti paremmin, miten muut miehet todennäköisesti toimii ja ajattelee. Jos nainen ei ole totaalinen suohirviö, kuka tahansa normaalilla seksuaalivietillä varustettu heteroseksuaalinen kaverimies on jollakin tasolla hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Joka muuta väittää, puhuu paskaa tai kärsii tietämättään jostain hormonitoimintaan vaikuttavasta sairaudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että absoluuttisesti suurin osa miehistä ikinä toisi tätä ilmi tai yrittäisi toimia sen mukaisesti, koska kaikesta huolimatta emme ole täysiä eläimiä ja jos on tahollaan parisuhteessa, niin herrasmies ei siihen väliin yritä tunkea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suunnilleen jokainen mies tarttuisi tilaisuuteen jos muita rajoitteita ei ole ja nainen näyttää vihreää valoa. Tämä taas johtaa jokseenkin väistämättä hieman epätasapainoiseen, jos ei suorastaan yksipuoleiseen ystävyyssuhteeseen. On oikeasti suorastaan traagista, kuinka paljon tarinoita näistä "epätoivoisista soihdunkantajamiehistä" löytyy, jotka pysyvät pahimmillaan vuosikymmeniä jonkun naisen "ystävänä", ikinä todellisia tunteitaan tunnustamatta, samalla kaikkea toivoa vastaan toivoen, että yksi kaunis päivä nainen näkisi hänet samassa valossa.

Miten tämän nyt summaisi? Miehet ja naiset voivat kyllä sinänsä olla ystäviä ja ihan hyviäkin sellaisia (varsinkin osana jotain isompaa porukkaa), mutta eivät ihan samalla tavalla kuin oman sukupuolensa (heteroiden) kanssa, koska liskoaivot.

Loppukevennykseksi klassikkovideo.

***

Mitä taas @Lare :n keissiin tulee, niin eipä sinulla ole mitään valtaa tai kykyä alkaa rajoittamaan naista edelleen tapaamasta tuota miestä (joka myös minun veikkaukseni mukaan kyllä on vaan jäänyt venaamaan sitä laskeutumislupaa) ja sellaista skenaariota ei oikein olekaan, että sinä voisit vaatimalla saavuttaa mitään nettopositiivista lopputulosta, varsinkin kun kyse on noin tuoreesta ja ilmeisen epämääräisestä jutusta. Pallo on täysin naisen käsissä ja sinun osaltasi vaihtoehdot on lähinnä a) nostaa kytkintä tai b) luottaa naiseen (mikä on vaikeaa, koska et oikeasti edes tunne häntä vielä).

Merkit ei sinänsä näytä B):n osalta kovin hyvältä ja tunteitaan harvemmin pystyy järkeilemään kokonaan pois, joten edessä on lähinnä kurjuutta ja hampaidenkiristelyä sitä odotellessa, että nainen avaisi kovin siniset silmänsä, tai todennäköisemmin olisi valmis oikeasti sitoutumaan sinun kanssasi, joten monella tapaa helpommalla pääset valitsemalla vaihtoehdon A).