Mitä taas miehen ja naisen ystävyyteen tulee, niin uskaltaisin veikata, että näkemykset sen toimivuudesta on aika vahvasti sukupuolittuneita. Naisten mielestä varmaan useammin ihan ok, tai ainakin he väittävät näin koska sitä mieltä Tiedostavan Ihmisen™ nyt tänä päivänä oletetaan olevan. Miehet taas tietää huomattavasti paremmin, miten muut miehet todennäköisesti toimii ja ajattelee. Jos nainen ei ole totaalinen suohirviö, kuka tahansa normaalilla seksuaalivietillä varustettu heteroseksuaalinen kaverimies on jollakin tasolla hänestä seksuaalisesti kiinnostunut. Joka muuta väittää, puhuu paskaa tai kärsii tietämättään jostain hormonitoimintaan vaikuttavasta sairaudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että absoluuttisesti suurin osa miehistä ikinä toisi tätä ilmi tai yrittäisi toimia sen mukaisesti, koska kaikesta huolimatta emme ole täysiä eläimiä ja jos on tahollaan parisuhteessa, niin herrasmies ei siihen väliin yritä tunkea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suunnilleen jokainen mies tarttuisi tilaisuuteen jos muita rajoitteita ei ole ja nainen näyttää vihreää valoa. Tämä taas johtaa jokseenkin väistämättä hieman epätasapainoiseen, jos ei suorastaan yksipuoleiseen ystävyyssuhteeseen. On oikeasti suorastaan traagista, kuinka paljon tarinoita näistä "epätoivoisista soihdunkantajamiehistä" löytyy, jotka pysyvät pahimmillaan vuosikymmeniä jonkun naisen "ystävänä", ikinä todellisia tunteitaan tunnustamatta, samalla kaikkea toivoa vastaan toivoen, että yksi kaunis päivä nainen näkisi hänet samassa valossa.
Miten tämän nyt summaisi? Miehet ja naiset voivat kyllä sinänsä olla ystäviä ja ihan hyviäkin sellaisia (varsinkin osana jotain isompaa porukkaa), mutta eivät ihan samalla tavalla kuin oman sukupuolensa (heteroiden) kanssa, koska liskoaivot.