Parisuhteen kiemurat

[Tapio_75]

Nyt jotain rajaa näihin "Joidenkin tutkimusten mukaan 30 % miehistä ei ole oikeasti lapsen isä" / "jos menen naimisiin naisen kanssa jolla kouluikäinen lapsi minusta tulee elatusvelvollinen ja lapsesta perijä." / "sama kun valtio valkkaisi randomilla miehiä rekisteristä ja määräisi heitä tuntemattomien lasten elatusvelvollisiksi. " mutuiluun

@KoneenKokoaja tuntuu myös olevan melko kaffella tästä nykyisestä systeemistä liittyen lapsen elatusvelvollisuuteen tai vaihtoehtoisesti melkoasta provoa nuo aikaisemmat viestit. Kyllä minustakin sen voisi ottaa automaattiseksi käytännöksi, että lapsen isyys varmistetaan vielä isyystestillä ja siitä voi halutessaan kieltäytyä, koska varmasti on myös pariskuntia, jotka eivät näin haluaisi tehdä. Mutta oletutus olisi, että se tehdään.

Aivan samalla tavalla kuin on pariskuntia, jotka eivät halua tehdä avioehtoa ja suotakoon heille siihen oikeus, vaikka sekin voisi olla toisinpäin. Oletuksena omat rahat ovat omia ja pitäisi erikseen laittaa rasti ruutuun, että haluan lahjoittaa ½ omaisuudestani puolisolle, jos ero koittaa.

Mutta on tässä kuitenkin se hyvä puoli, että jos haluaa tehdä avioehdon, niin joko sellainen tehdään tai ei mennä naimisiin. Ketään ei pakoteta naimisiin ilman avioehtoa. Ihan sama se on lasten kanssa. Jos lapsen isä haluaa tehdä isyystestin, niin sehän aivan 100-varmasti tehdään, eikä ketään pakoteta isäksi vasten tahtoa.

Jos siis asia epäilyttää, niin sillä ei loppupeleissä ole mitään vaikutusta asiaan, että onko naimisissa vai ei. @KoneenKokoaja voi siis aivan huoletta mennä naimisiin, kunhan vain varmistaa DNA-testillä, että lapsi on oma, jolloin ei ikinä ole mitään pelkoa siitä, että joutuisi maksamaan satojatuhansia euroja jonkun toiselle lapselle. Problem solved.

 

[Poppamies]

En näet halua ikinä joutua elatusvelvolliseksi jonkun toisen miehen lapselle makselemaan 18 vuoden aikana satojatuhansia euroja jonkun toisen lapselle.

Taitaa koneen kokoaminen olla arvossaan. Hyvät naiset ja herrat, meillä on täällä ilmeinen miljonääri.

Digipalvelut - Lapin hyvinvointialue

Digipalvelut ovat vaihtoehtoinen asiointitapa useisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

virtu.fi

Tuosta voi eri skenaarioilla laskea montako sataa tonnia pitäisi luovuttaa vuosien varrella.

 

[Awelonian]

Niin, tai sitten naiset voisi olla valehtelematta että kenen lapsi on kyseessä. Problem solved.

Tämä olisi jo lähtökohtaisesti väärin. Samoin kuin automaattisesti tehtävät DNA-testit.

 

[ttm]

Tämä olisi jo lähtökohtaisesti väärin. Samoin kuin automaattisesti tehtävät DNA-testit.

Mitä? Rehellisyys olisi lähtökohtaisesti väärin?

Niin, tai sitten naiset voisi olla valehtelematta että kenen lapsi on kyseessä. Problem solved.

Voisi, vaan kun eivät ole, niin ei tuo ratkaise mitään ongelmaa? Toisin kuin tuo tapion ehdotus.

 

[Awelonian]

Mitä? Rehellisyys olisi lähtökohtaisesti väärin?

Sarkasmia.

 

[SheikYerbouti]

Niin, tai sitten naiset voisi olla valehtelematta että kenen lapsi on kyseessä. Problem solved.

Ja miehet lopettaisivat myös valehtelemasta, aina kuin pettävät?

Olisihan se kiva utopia elää. Kaikki olisi aina rehellisiä toisilleen.

 

[Jurppii]

Niin kuin Dave Chappelle sanoi asiasta kun puhui että naiset saa tappaa lapsensa, mutta mies ei saa kieltäytyä elatuksesta:

“If you can kill this motherfucker, then I can at least abandon ‘em. It’s my money, my choice. And if I’m wrong, then perhaps we’re wrong.”

Joskus tasa-arvossa on sellainen paska juttu että siinä voi joskus tulla takkiinkin joissakin asioissa. Ei voi enää poimia rusinoita pullista/kullista.

Mö en jotenkin ylläty näiden aikaisempien viestiesi jälkeen, että vertaat aborttia tappamiseen.

 

[Jurppii]

En mä verrannu.

Oletan, että siteerasit tekstiä, johon ajatuksesi rinnastuvat koska muuten pointtia on vaikea nähdä.

 

[all-in]

Ihan reiluahan se olisi että lapsi tietää varmuudella kuka on hänen biologinen isänsä. Olisi ihan järkevä käytäntö ottaa DNA testit käyttöön synnytyksen yhteydessä. Ei vaan tunnu kenelläkään olevan kauheasti intressiä ryhtyä ajamaan tuollaista asiaa läpi.

Vastarintaahan tuollainen ehdotus saisi aivan varmasti ja paljon.

Tämä olisi ehdottomasti myös hyvä tapa, samalla voitaisiin seuloa myös periytyviä tauteja.

Samalla poliisille pääsy rekisteriin niin saataisiin ihmissaastat kiinni murhista, raiskauksista yms. Voisi jopa olla pitkässä juoksussa halvempaa kun rikostutkinnassa säästettäisiin pirusti rahaa ja aikaa.

 

[KoneenKokoaja]

Nyt jotain rajaa näihin "Joidenkin tutkimusten mukaan 30 % miehistä ei ole oikeasti lapsen isä" / "jos menen naimisiin naisen kanssa jolla kouluikäinen lapsi minusta tulee elatusvelvollinen ja lapsesta perijä." / "sama kun valtio valkkaisi randomilla miehiä rekisteristä ja määräisi heitä tuntemattomien lasten elatusvelvollisiksi. " mutuiluun

@KoneenKokoaja tuntuu myös olevan melko kaffella tästä nykyisestä systeemistä liittyen lapsen elatusvelvollisuuteen tai vaihtoehtoisesti melkoasta provoa nuo aikaisemmat viestit. Kyllä minustakin sen voisi ottaa automaattiseksi käytännöksi, että lapsen isyys varmistetaan vielä isyystestillä ja siitä voi halutessaan kieltäytyä, koska varmasti on myös pariskuntia, jotka eivät näin haluaisi tehdä. Mutta oletutus olisi, että se tehdään.

Aivan samalla tavalla kuin on pariskuntia, jotka eivät halua tehdä avioehtoa ja suotakoon heille siihen oikeus, vaikka sekin voisi olla toisinpäin. Oletuksena omat rahat ovat omia ja pitäisi erikseen laittaa rasti ruutuun, että haluan lahjoittaa ½ omaisuudestani puolisolle, jos ero koittaa.

Mutta on tässä kuitenkin se hyvä puoli, että jos haluaa tehdä avioehdon, niin joko sellainen tehdään tai ei mennä naimisiin. Ketään ei pakoteta naimisiin ilman avioehtoa. Ihan sama se on lasten kanssa. Jos lapsen isä haluaa tehdä isyystestin, niin sehän aivan 100-varmasti tehdään, eikä ketään pakoteta isäksi vasten tahtoa.

Jos siis asia epäilyttää, niin sillä ei loppupeleissä ole mitään vaikutusta asiaan, että onko naimisissa vai ei. @KoneenKokoaja voi siis aivan huoletta mennä naimisiin, kunhan vain varmistaa DNA-testillä, että lapsi on oma, jolloin ei ikinä ole mitään pelkoa siitä, että joutuisi maksamaan satojatuhansia euroja jonkun toiselle lapselle. Problem solved.

Mitään automaattisia isyystestejä ei tule koskaan, koska valtion etu on se, että jokaiselle lapselle löytyy joku elättäjä riippumatta siitä onko elättäjä lapsen biologinen isä vai ei. Yksilön (mies) etu ei näissä asioissa paina. Valtio pääsee itse halvemmalla kun ei tarvitse mitään isyystestejä järjestellä vaan elatusvelvollisuus menee yksinkertaisesti avioliiton perusteella miehelle. Jos valtio alkaisi järjestää isyystestejä sen jälkeen valtio joutuisi maksamaan niitä ja siihen päälle tulisi ongelma siitä kuka elättää tuhannet lapset joille ei löydy elättäjää kun testi näyttää väärän tuloksen.

 

[Trotor]

Mitään automaattisia isyystestejä ei tule koskaan, koska valtion etu on se, että jokaiselle lapselle löytyy joku elättäjä riippumatta siitä onko elättäjä lapsen biologinen isä vai ei. Yksilön (mies) etu ei näissä asioissa paina. Valtio pääsee itse halvemmalla kun ei tarvitse mitään isyystestejä järjestellä vaan elatusvelvollisuus menee yksinkertaisesti avioliiton perusteella miehelle. Jos valtio alkaisi järjestää isyystestejä sen jälkeen valtio joutuisi maksamaan niitä ja siihen päälle tulisi ongelma siitä kuka elättää tuhannet lapset joille ei löydy elättäjää kun testi näyttää väärän tuloksen.

Mikä ongelma tämä on? Tästä selviää sillä ettei tee lapsia tai mene naimisiin holtittomasti. Ainoa vaikea paikka tulee naimisissa olosta ja "vahinkolapsesta", isyys menee suhteellisen rutiininomaisesti näissä aviomiehelle. Muuten vahinkotapauksessa voi aina vaatia isyyden selvityken. Tämä ei tietysti kaikkia naisia miellytä, mutta ei kai tarvitsekaan. Jos saat holtittomuuttasi vahingossa lapsen, niin kanna vastuusi. Jos pidät äidistä, niin jatka suhteessa. Jos et pidä, selvitä isyys ja hoida tarvittaessa velvollisuudet.

 

[Jurppii]

Mitään automaattisia isyystestejä ei tule koskaan, koska valtion etu on se, että jokaiselle lapselle löytyy joku elättäjä riippumatta siitä onko elättäjä lapsen biologinen isä vai ei. Yksilön (mies) etu ei näissä asioissa paina. Valtio pääsee itse halvemmalla kun ei tarvitse mitään isyystestejä järjestellä vaan elatusvelvollisuus menee yksinkertaisesti avioliiton perusteella miehelle. Jos valtio alkaisi järjestää isyystestejä sen jälkeen valtio joutuisi maksamaan niitä ja siihen päälle tulisi ongelma siitä kuka elättää tuhannet lapset joille ei löydy elättäjää kun testi näyttää väärän tuloksen.

Jos ei kahteen vuoteen saa testiä aikaiseksi ja sen jälkeen kykenee hylkäämään lapsen niin

 

[Tapio_75]

Niin, tai sitten naiset voisi olla valehtelematta että kenen lapsi on kyseessä. Problem solved.

Tai miehet voisivat olla saattamatta varattuja naisia raskaaksi. Tai seksiä harrastettaisiin vain sen oman puolison kanssa. Tai kaikki maailmaan varallisuus jaettaisiin tasaisesti kaikkien ihmisten kesken, jonka jälkeen kaikilla olisi mukava olla.

Kyllähän sitä voi harrastaa ihan vapaasti eskapismia ja haaveilla ihan mistä vaan, mutta maailma ei nyt vaan toimi noin.

 

[mittari]

Mutta kun naisen euro ja tasa-arvo. Juu, eipä mua haittaa vaikka aisankannattajat makselee muiden kakaroiden elatuksen. Itse en tähän ikinä suostuisi ja saisi nainen sekä kakara kuulasta kalloon. Problem solved. Yksi horo ja yksi äpärä vähemmän ei maailmaa kaada.

Vai kuulasta kalloon.. Just just

 

[Tatuks]

No voihan sitä kurkunkin vetää toki auki. Vähän niin kuin karvakädet tekee. Rikasta kylttyyriä nääs.

Menehän johonkin muualle trollaamaan.

 

[Poppamies]

Mä mitään trollaa. Horo joka nussii toisen miehen kanssa ja pistää mut maksamaan äpäränsä saa ihan satavarmasti kurkun auki tai pesismailan pilluunsa. Näin se maailma vaan toimii.

Siinä on "Parisuhteen kiemurat".

Mä en näe täällä mitään misogyynistä alavirettä. Lähinnä ihmettelen miten tänne ei saada enempää naisia foorumille.

 

[wanderer_]

On täällä naisia. Kaikki eivät vain huutele asiasta.

Se offtopicista.

 

[Mendel]

Olet siis ensisijaisesti etsimässä syviä platonisia kumppaneita? Ja toissijaisesti sitten panet niitä jos niistä tulee riittävän hyviä? En ihan käsittänyt tätä koko kuviota. Onnea kuitenkin matkaan! Tulevien tekkiläisten kouluttamisen kannalta olisi tärkeää, että palaat tänne kertomaan kuinka kävi. Ensin kun löydätte säpinää ja sitten seurantajaksolle, vaikkapa neljä vuotta eteenpäin.

Ennusteeni on, että on jännää ja kivaa. Mutta lopulta muuttuu monogamian johonkin muotoon, jos se ei ole vain loputtoman libidon revittelyä.

No nyt oon käynyt ekoilla polytreffeillä toisella paikkakunnalla. Käytiin istuskelemassa ja juttelemassa yhdessä kahvilassa ja ostarilla. Juttu jatkui saman tien luontevasti siitä, mihin oltiin viestittelyssä jääty. Useampi tunti putkeen juteltiin ja naureskeltiin, pieniä hyväilyjä, haleja ja muutama pusu oli mukana myös, ei mitään sen vakavampaa. Tosi ystävällinen ja lämmin tunnelma oli. Tosi mukavan oloinen nainen.
Kotona ei mitään katastrofia myöskään. Vaimo itse asiassa auttoi mua valmistautumaan treffeille ja vei myös juna-asemalle ja haki sieltä pois.
En kyllä näe mitään syytä että nyt sitte yhtäkkiä pitäis ottaa avioero niinkuin joku täälläkin ehdotti, ei tuntuisi omasta mielestä sitten ollenkaan suoraselkäiseltä semmoinen. Pikemminkin semmoinen tuntuisi petolliselta ja turhalta.
Hyvä fiilis kyllä nyt.

 

[MaLin]

@KoneenKokoaja kyllä vaikuttaa vähän surkealta hahmolta. Naiset pettää aina. Ikinä ei naimisiin kun se huora käy vieraissa kuitenkin ja joudun sen äpärän elättämään.

Onnea matkaan kaveri jos et ole trolli...

 

[Tapio_75]

Mitään automaattisia isyystestejä ei tule koskaan, koska valtion etu on se, että jokaiselle lapselle löytyy joku elättäjä riippumatta siitä onko elättäjä lapsen biologinen isä vai ei. Yksilön (mies) etu ei näissä asioissa paina. Valtio pääsee itse halvemmalla kun ei tarvitse mitään isyystestejä järjestellä vaan elatusvelvollisuus menee yksinkertaisesti avioliiton perusteella miehelle. Jos valtio alkaisi järjestää isyystestejä sen jälkeen valtio joutuisi maksamaan niitä ja siihen päälle tulisi ongelma siitä kuka elättää tuhannet lapset joille ei löydy elättäjää kun testi näyttää väärän tuloksen.

Sulla on tässä nyt pieni logical mismatch, koska jo tälläkin hetkellä yli puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella ja kaikissa näissä tapauksissa on siis tehtävä isyyden selvitys ja tunnustaminen. Ja vaikka olisit naimisissa, niin sen isyyden selvittäminen on pelkkä ilmoitusasia, jonka kustannuksista valtio vastaa, eikä vaimoa lukuunottamatta ketään ala kyselemään mitään tarkempia perusteluja tähän asiaan.

Jos sinussa ei ole sen verran munaa, että et uskalla avioliitossa pyytää isyyden selvittämistä, niin kannattaa kyllä varmuuden vuoksi jättää naimisiin menon lisäksi ne lapset tekemättä.

Kun ei koskaan mene naimisiin on helpompaa kiistää isyys ja elatusvelvollisuus jos alkaa epäillä lapsen olevan biologisesti jonkun muun kuin oma.

Yritä nyt vielä vääntää minulle rautalankaa, että mikä pointti sinulla tässä oikein on? Jos lapsi syntyy avioliitossa, niin vaadit DNA testin. Jos testi osoittaa, että lapsi ei ole sinun, niin voit olla aivan varma, että et joudu vastaamaan lapsen elatuksesta.

Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja epäilet lapsen olevan biologisesti jonkun muun, etkä suostu sitä tunnustamaan, niin se sun avopuoliso vaatii lastenvalvojaa selvittämään isyyden, jonka jälkeen taas kerran asia selvitetään DNA-testillä. Joko lapsi on sinun ja vastaat kustannuksista tai ei ole sinun ja et vastaa elatuksesta.

Ei sillä ole mitään väliä, että oletko naimissa vai et, kunhan vain kerrot, että haluat selvittää lapsen isyyden myös avioliitossa.

 

[Kvarkki]

Kai tässä haetaan sitä, ettei vaan itse tarvitsis kertoa sille pirttihirmulle vaimolle, että haluaa selvittää isyyden, kun ei luota naiseensa.

 

[Hessuhoo]

Onko tähän lankaan kokoontunu joku häntäheikkien ja vainoharhaisten kerma vai olenko itse ainoa jonka mielestä on normaalia ja itsestään selvää harrastaa seksiä vain oman puolison kanssa ja että on myös itsestään selvä luotto siihen että omat kakarat on tosiasiallisestikin omia? Jos "seksin harrastaminen vain oman kumppanin kanssa" on jotain eskapismia?? Kyyniseltä kuulostaa maailmanne.

 

[Klowek]

Onko täällä muita ukkeleita, joilla takana erinäistä lapsuusajan kaltoinkohtelua omien vanhempiensa toimesta? Oletteko käsitelleet kaltoinkohtelun vaikutuksia tai sätkineet irti sukupolvelta toiselle periytyvistä haitallisista toimintamalleista?

Itse ajauduin nuorempana kohtuuttomia vaativien ja kontrolloivien naisten kanssa suhteisiin, koska ajattelin että se on normaalia, eikä muunlaisia suhteita naisten kanssa voi muotoutua. Vituikshan ne aina meni ja sitten kun tapasi tasapainoisempia naaraita, niin sitä vaistomaisesti pyrki mallintamaan opittua paskaa ihmissuhdemallia ja kas kummaa, vituiks meni.

Vaimoni on siunattu riittävän tasapainoisella kasvatuksella. Yhdessä ollaan oltu reilu kolme vuotta. Tein alitajuisesti kaikkeni sabotoidakseni hyvää suhdettamme. Vuosi sitten menin terapiaan ja sitä myötä on kyllä päässyt ymmärtämään, että kuinka paljon intiimiys ja haavoittuvaisena oleminem kauhistuttaa. Mitä voimakkaammin koen kiintymystä, sitä voimakkaammin koen myös ahdistusta ja pakokauhua. Nykyään jälkimmäisiä tosin huomattavasti vähemmän.

 

[Mikkos]

Onko täällä muita ukkeleita, joilla takana erinäistä lapsuusajan kaltoinkohtelua omien vanhempiensa toimesta? Oletteko käsitelleet kaltoinkohtelun vaikutuksia tai sätkineet irti sukupolvelta toiselle periytyvistä haitallisista toimintamalleista?

Itse ajauduin nuorempana kohtuuttomia vaativien ja kontrolloivien naisten kanssa suhteisiin, koska ajattelin että se on normaalia, eikä muunlaisia suhteita naisten kanssa voi muotoutua. Vituikshan ne aina meni ja sitten kun tapasi tasapainoisempia naaraita, niin sitä vaistomaisesti pyrki mallintamaan opittua paskaa ihmissuhdemallia ja kas kummaa, vituiks meni.

Vaimoni on siunattu riittävän tasapainoisella kasvatuksella. Yhdessä ollaan oltu reilu kolme vuotta. Tein alitajuisesti kaikkeni sabotoidakseni hyvää suhdettamme. Vuosi sitten menin terapiaan ja sitä myötä on kyllä päässyt ymmärtämään, että kuinka paljon intiimiys ja haavoittuvaisena oleminem kauhistuttaa. Mitä voimakkaammin koen kiintymystä, sitä voimakkaammin koen myös ahdistusta ja pakokauhua. Nykyään jälkimmäisiä tosin huomattavasti vähemmän.

Olisko tää säie vähän lähempänä:

Traumojen vaikutukset - ihmissuhteet tuomittu?

Noniiiin. Parisuhde kiemurat- säie saatiin aika solmuun ak:n ja exän toimesta niin aloitellaas tälläisellä pienellä infopläjäyksellä, miten trauma tulee ja miten se toimii, miten se vaikuttaa ihmiseen ja sen käytökseen, ajatusmalliin. Motivaattorina tähän, kun aiemmin mainitsemaani ketjua...

bbs.io-tech.fi

 

[erihyva]

On täällä naisia. Kaikki eivät vain huutele asiasta.

Se offtopicista.

Onko naisten nettipalstoilla yhtä asiallinen suhtautuminen miehiin kuin tässä ketjussa naisiin?

 

[Kan Dee Dokata]

Onko naisten nettipalstoilla yhtä asiallinen suhtautuminen miehiin kuin tässä ketjussa naisiin?

Käy Vauva-foorumilla ja katso itse. Siellä on ihan samanlainen "miehet on sikoja" -suhtautuminen naisnäkökulmasta hyvin monella keskustelijalla luultavasti täysin samasta syystäkin kuin täällä. Ei se siitä paheksumalla vähene, ja kaikkein vähiten metakeskustelulla.

Keskustelun ja näkökulmien moninaisuus voi tuoda perspektiiviä itse kullekin. Siksi niitä omia kokemuksiaan ja näkemyksiään tulisi jakaa sen sijaan, että moraalisäteilee jokaisen postauksen kohdalla, joka kuulostaa omaan korvaan kärjekkäältä.

 

[wanderer_]

Onko naisten nettipalstoilla yhtä asiallinen suhtautuminen miehiin kuin tässä ketjussa naisiin?

Spoileri: offtopic

Eiköhän naiset ja miehet ole tuossa mielessä ihan samanlaisia. Luulisin, että enemmän vaikuttaa itse keskustelufoorumi. Jos keskusteluihin pääsee osallistumaan ilman kirjautumista, niin ei liene yllättävää, että viestien taso ei välttämättä päätä huimaa (mm. vauva.fi). Kun taas jos keskustelua käydään pääosin ns. vakionimimerkeillä ja palstaa moderoidaan suht tarkkaan, on selvää että keskustelu on asiallisempaa.

Ei ole kokemusta io-techia vastaavasta naisenemmistöisestä keskustelupaikasta.

 

[erihyva]

Käy Vauva-foorumilla ja katso itse. Siellä on ihan samanlainen "miehet on sikoja" -suhtautuminen naisnäkökulmasta hyvin monella keskustelijalla luultavasti täysin samasta syystäkin kuin täällä. Ei se siitä paheksumalla vähene, ja kaikkein vähiten metakeskustelulla.

Keskustelun ja näkökulmien moninaisuus voi tuoda perspektiiviä itse kullekin. Siksi niitä omia kokemuksiaan ja näkemyksiään tulisi jakaa sen sijaan, että moraalisäteilee jokaisen postauksen kohdalla, joka kuulostaa omaan korvaan kärjekkäältä.

No joo, mutta itseäni ei kiinnosta lukea tällä foorumilla kaikki "naiset on huoria"- viestejä. Jos sellaisia haluan lukea tai kuulla, menen toisaalle. Luulisi nuo örinät voivan hoitavan jossain muuallakin.

Vaikea tuollaisen kanssa on käydä hedelmällistä tai edes asiallista keskustelua tai nähdä niiden tuomaa kontribuutiota.

Enkä myöskään usko, että tämä foorumi on tarkoitettu platformiksi huorittelulle.

 

[Kan Dee Dokata]

No joo, mutta itseäni ei kiinnosta lukea tällä foorumilla kaikki "naiset on huoria"- viestejä. Jos sellaisia haluan lukea tai kuulla, menen toisaalle. Luulisi nuo örinät voivan hoitavan jossain muuallakin.

Vaikea tuollaisen kanssa on käydä hedelmällistä tai edes asiallista keskustelua tai nähdä niiden tuomaa kontribuutiota.

Enkä myöskään usko, että tämä foorumi on tarkoitettu platformiksi huorittelulle.

Ehkä niihin viesteihin ei kannata sen kummemmin reagoida. Silmät voi siirtää seuraavaan antoisampaan viestiin ja jatkaa siitä.

 

[DädiFinn]

Suosittelen isyystestiä kaikille isäoletetuille, vaikka luotto kumppaniin olisikin 100%. Mitään siinä ei menetä.

 

[vienna]

Samaa mieltä olen itse aika analyyttinen ja elämää pitkälle eteenpäin suunnitteleva. En esimerkiksi ole ikinä mennyt naimisiin elämässäni enkä mene suomen elatuslainsäädännön takia. En näet halua ikinä joutua elatusvelvolliseksi jonkun toisen miehen lapselle makselemaan 18 vuoden aikana satojatuhansia euroja jonkun toisen lapselle. Kun ei koskaan mene naimisiin on helpompaa kiistää isyys ja elatusvelvollisuus jos alkaa epäillä lapsen olevan biologisesti jonkun muun kuin oma. Laitan enemmin ne rahat mitkä olisivat menneet jonkun muun lapsen elatukseen osakkeisiin jos en muuta keksi ja perintönä sitten myöhemmin omille biologisille lapsilleni.

En ymmärrä miehiä jotka menevät Suomessa naimisiin ja siten ovat automaattisesti elatusvelvollisia kaikista lapsista mitä puolisolle sattuu tulemaan olivat ne omia tai eivät. Puhumattakaan, että silloin jonkun muun miehen lapsesta tulisi rintaperillinen omaan omaisuuteeni. En voisi elää itseni kanssa jos veisin omien biologisten lasteni perinnön jollekin ulkopuolisille lapsille. Omista lapsistani pidän huolen ja muiden lapsien asian hoitakoon se oikea isä ja hänen äitinsä heidän asia ei minulle kuulu.

KoneenKokoajalla on nyt väärä käsitys asiasta. On totta, että avioliiton myötä avioliitossa olevalle naiselle merkitään isäksi oletusarvona aviomies. Avioliitto siis vain ohjaa isyyden oletusasetuksena avioliiton miehelle, mikä on valtaosassa tapauksissa oikein ja ymmärrettävää.

Tästä eteenpäin pelkosi on turha ja väärä - sekä avioliitossa olevalla miehellä että sinkkumiehellä on sama yhteiskunnan "takaama" valitusoikeus eli voit valittaa ja pyrkiä kumoamaan isyytesi, kunhan kanne nostetaan oikeudessa, ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Isyys voidaan kumota myös sen jälkeen, kun kanne on jätetty lapsen 2-vuotispäivien jälkeenkin, mutta tällöin vaaditaan erityisiä perusteluita, joiksi ei Riston KKO:ssa saaman tuomion mukaan riitä se, että nainen ei kertonut siitä Ristolle, että isä onkin joku muu (Ristolle selvisi tämä naisen sähköposteista) tai Riston teettämä isyystesti THL:ssä, joka todentaa hänet varmuudella ei-isäksi.

Eli erityiseksi perusteluksi ei riitä DNA-testi, joka toki aukottomasti todentaa henkilön isäksi tai ei-isäksi vaan käytännössä erityiseksi perusteluksi vaadittaneen miehen todistettava toimintakyvyttömyys, oletettavasti siis miehen muutaman vuoden koomassa olo voisi riittää erityiseksi perusteluksi. Voisikohan erityiseksi perusteeksi riittää myös todistettava vankeus ulkomailla, tai jopa meillä Suomessa? Oli miten oli, jokaisen miehen on ymmärrettävä, että erityisten perusteluiden rima on erittäin korkea, joten miehen ei missään tapauksessa kannata myöhästyä tästä lapsen 2-vuotispäivien aikarajasta, jotta isyyden kumoaminen olisi realistisesti saavutettavissa.

Eli jokaisen miehen on olennaista ymmärtää, että lapsen isyys käytännössä "lukittuu" sille isälle tai "isälle", joka on lapsen isäksi merkitty rekistereissä ja kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.

Riston tapauksesta erityisen surullisen teki sen, että Risto sai tietää lapsen oikeasta isästä ennen kuin lapsi täytti kaksi vuotta, mutta ei järkytykseltään pystynyt aloittamaan tai tiennyt, miten tällaisissa asioissa tulee toimia, jotta isyyden voi ihan aikuisten oikeasti kumota nykysääntöjen Suomessa.

Eli tämä opinkappale pitäisi opettaa peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla, jotta tämän epätodennäköisen tilanteen tullessa omalle tai kaverin kohdalle mahdollistaa sen, että tiedon puutteesta ei jää oikeanlainen toiminta tekemättä.

Jos siis asia epäilyttää, niin sillä ei loppupeleissä ole mitään vaikutusta asiaan, että onko naimisissa vai ei. @KoneenKokoaja voi siis aivan huoletta mennä naimisiin, kunhan vain varmistaa DNA-testillä, että lapsi on oma, jolloin ei ikinä ole mitään pelkoa siitä, että joutuisi maksamaan satojatuhansia euroja jonkun toiselle lapselle. Problem solved.

Tapio_75:n ohje on siis aivan oikea - isyysasiaan saa parhaimman varmuuden isyystestillä, mutta se kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen lapsen 2-vuotispäiviä, jos tuntee epäilystä sen suhteen, että saattaisi olla tarvetta isyyden kumoamiselle. Sen jälkeen tehdyistä isyystesteistä saa lähinnä vain sen faktatiedon isyydestä, mutta sen kumoaminen ei oikein enää onnistu.

KoneenKokoaja on siinä oikeassa, että valtiolla ei ole intressiä ajaa isyystestejä kaikkien vauvojen ja isien kanssa tehtäväksi. Valtiollehan on säästöä se, että isänä on joku muu kuin Kela, sillä toiselle miehelle merkitty isyys tarkoittaa valtiolle säästöä elatusavun maksamisessa. Eli tämäkin tieto on hyvä sisäistää ja ymmärtää kaiken kaikkiaan tuon 2-vuotispäivän merkittävyys, jolla pystyt siirtämään elatusrasituksesi Kelan tai toisen miehen niskoille, mikäli et oikeasti ole isä.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni asiaan on se, että kyseinen 2-vuotispäivän raja pitäisi poistaa, jolloin isyyden voisi kumota koska tahansa ja miehen maksamat elatusmaksut maksettaisiin korkoineen Kelan/Valtionkonttorin toimesta tai oikean isän löytyessä häneltä. On parempi, että isyysvirheiden kulut jaetaan yhteiskunnan kesken (Kelan elatusmaksut eli verot), jotta kohtuuttomia pistemäisiä rasituksia ei kohdistuisi Riston kaltaisiin henkilöihin, jotka maksavat jopa yli 50 000e perusteettomat elatusmaksut + altistavat omaisuudestaan puolet lakiosuuden vuoksi "väärälle" lapselle.

 

[Jurppii]

Eli tämä opinkappale pitäisi opettaa peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla, jotta tämän epätodennäköisen tilanteen tullessa omalle tai kaverin kohdalle mahdollistaa sen, että tiedon puutteesta ei jää oikeanlainen toiminta tekemättä.

Tämä oli kai sarkasmia?

edit: Tai siis kai siellä voisi opettaa yhtä sun toista yhdelle sadasta tuhanneta (vai miljoonasta?) osuvaa mutta kuka sen opetettavan määrän sitten rajaa kun aletaan tosissaan maan lainsäädäntöä ajamaan alle 15-vuotiaiden kaaliin...

 

[Rullakebab]

Noin, nyt kun shokista on selvitty ja siirrytty vaiheeseen viha, niin elämä on paljon helpompaa.
Töissäkin on taas ihan rentouttavaa olla tekemässä monotonisia juttuja ja kuuntelemassa podcasteja.
Vielä kun avioeron käytännön asiat olisi ohi niin homma alkaisi olemaan valmis.
Ja yrittää sisäistää ettei ne muut ihmiset joihin luotan ja jotka ei ole pettäneet mua, vaan pääasiassa auttaneet, ovat edelleen luotettavia....
Sit rullaamaan ekaa kertaa tinderiä

 

[Rullakebab]

Tupla

 

[Zolttu]

Tällä biisillä eteenpäin.
Elämä on nyt

 

[Zolttu]

Tällä biisillä eteenpäin.
Elämä on nyt

 

[Esterhaus]

KoneenKokoaja on siinä oikeassa, että valtiolla ei ole intressiä ajaa isyystestejä kaikkien vauvojen ja isien kanssa tehtäväksi. Valtiollehan on säästöä se, että isänä on joku muu kuin Kela, sillä toiselle miehelle merkitty isyys tarkoittaa valtiolle säästöä elatusavun maksamisessa. Eli tämäkin tieto on hyvä sisäistää ja ymmärtää kaiken kaikkiaan tuon 2-vuotispäivän merkittävyys, jolla pystyt siirtämään elatusrasituksesi Kelan tai toisen miehen niskoille, mikäli et oikeasti ole isä.

Syy siihen miksi isyystestejä ei tehdä aina ja joka kerta ei varmastikaan ole pohjimmiltaan se, että valtio säästäisi 172,59 e/kk (+indeksikorotuksineen) x 12 kk x 18 v niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa
a) vanhempien ollessa avioliitossa mies ei olekaan oikeasti isä tai
b) isyyden vapaaehtoisesti tunnustava mies ei lopulta olekaan isä
JA
- äiti ei tiedä lapsen isää, jolle isyyden voisi saada vahvistettua TAI vaikka tietäisi, ei halua ko. henkilölle isyyttä vahvistettavaksi
JA
- kyseessä ei ole se oletettavasti kieltämättä harvinainen tilanne, jossa mies tietäen hyväksyy isyytensä lapseen, jonka biologinen isä ei ole (esim. menty kimppaan raskaana olevan naisen kanssa ja ollaan valmiit elämään perhe-elämää naisen ja syntyvän lapsen kanssa kuin lapsi olisi oma)

Eiköhän Suomessa ja oletettavasti kaikissa muissakin maissa syy siihen, että isyystestejä ei automaattisesti tehdä ole puhtaasti käytännöllinen. Testien tekeminen maksaa, vaatii resursseja ja vain hyvin harva haluaisi oikeasti testin tehtäväksi. Jotkut saattaisivat pitää myöskin asiattomana puuttumisena ihmisen yksityiselämään.

 

[poskiholisti]

Tämä oli kai sarkasmia?

edit: Tai siis kai siellä voisi opettaa yhtä sun toista yhdelle sadasta tuhanneta (vai miljoonasta?) osuvaa mutta kuka sen opetettavan määrän sitten rajaa kun aletaan tosissaan maan lainsäädäntöä ajamaan alle 15-vuotiaiden kaaliin...

Juurikin näin. Mikäli tästä vaihtoehdosta halutaan tiedottaa, niin raskausneuvola lienee oikeampi paikka kuin kertoa nippelitietona yläkouluikäisille lapsille, jotka unohtavat asian luokkahuoneesta uloskävellessään.

 

[Markqq]

Mun piti tänne laittaa jotai päiväkirjatyyppistä eron jälkeen, mutta jäänyt ihan kokonaan pois.

Huomenna tulee kuukausi täyteen omassa asunnossa, siitä kun vein loput kamat. Exän nähnyt nyt pari kertaa tämän aikana. Pahin ikävä on mennyt, mutta ei tästä paljoa edennyt. Työt, harrastukset ja arki rullaa kuitenkin. Olen onneksi myös sosialisoitunut ja saanut jonku verran tukea. Sillee elämä on ihan ok, mutta jotain vaan puuttuu 24/7. Se puuttuva pala on puoliso. Kuitenkin viimeisen 8v aikana olen ollut aikalailla parisuhteessa. Helposti sitä jäisin rypee paskaan, mutta sitä en tee. Itku kurkussa olen javascriptiä ja kitaraa harjoitellut.

Huomaan myös, että keho vetää hyrrää. Sydän hakkaa ja pelot iskee kasvoille. En tiedä onko se edelleen tätä erotuskaa, jotai käsittelemätöntä menneestä vai jotai muuta.

Ero ja elämä ottaa koville. Usein on se fiilis, ettei ole mitään suuntaa tulevaisuudelle ja ne hyvät muistit elää päässä kuin huume, joista yritän päästä eroon. Jollain sitä vaa jaksaa päivästä eteenpäin puskea.

Keskiviikkona on psykologille aika. Vituttaa kun kuukauden jälkeen melkein edelleen lähtöpisteessä.

 

[Kan Dee Dokata]

Mun piti tänne laittaa jotai päiväkirjatyyppistä eron jälkeen, mutta jäänyt ihan kokonaan pois.

Huomenna tulee kuukausi täyteen omassa asunnossa, siitä kun vein loput kamat. Exän nähnyt nyt pari kertaa tämän aikana. Pahin ikävä on mennyt, mutta ei tästä paljoa edennyt. Työt, harrastukset ja arki rullaa kuitenkin. Olen onneksi myös sosialisoitunut ja saanut jonku verran tukea. Sillee elämä on ihan ok, mutta jotain vaan puuttuu 24/7. Se puuttuva pala on puoliso. Kuitenkin viimeisen 8v aikana olen ollut aikalailla parisuhteessa. Helposti sitä jäisin rypee paskaan, mutta sitä en tee. Itku kurkussa olen javascriptiä ja kitaraa harjoitellut.

Huomaan myös, että keho vetää hyrrää. Sydän hakkaa ja pelot iskee kasvoille. En tiedä onko se edelleen tätä erotuskaa, jotai käsittelemätöntä menneestä vai jotai muuta.

Ero ja elämä ottaa koville. Usein on se fiilis, ettei ole mitään suuntaa tulevaisuudelle ja ne hyvät muistit elää päässä kuin huume, joista yritän päästä eroon. Jollain sitä vaa jaksaa päivästä eteenpäin puskea.

Keskiviikkona on psykologille aika. Vituttaa kun kuukauden jälkeen melkein edelleen lähtöpisteessä.

Tuohon pidemmällä tähtäimellä auttaa vain se, että alat elämään itsellesi ja luomaan suuntaa elämälle, joka toimii niin yksin kuin yhdessäkin jonkun kanssa.

Olet varmaan vähän liian paljon aiemmin ladannut elämäsi tarkoitusta sen parisuhteen ja toisen ihmisen kautta syntymään, jos koet, että "toinen puoli puuttuu". Seuraavaan vakavaan suhteeseen kannattaa hypätä vasta, kun osaat olla kokonainen ihminen itsessään.

Tähän auttaa merkittävästi muun muassa stoalaiseen filosofiaan tutustuminen ja sen harjoittaminen.

 

[Markqq]

Tuohon pidemmällä tähtäimellä auttaa vain se, että alat elämään itsellesi ja luomaan suuntaa elämälle, joka toimii niin yksin kuin yhdessäkin jonkun kanssa.

Olet varmaan vähän liian paljon aiemmin ladannut elämäsi tarkoitusta sen parisuhteen ja toisen ihmisen kautta syntymään, jos koet, että "toinen puoli puuttuu". Seuraavaan vakavaan suhteeseen kannattaa hypätä vasta, kun osaat olla kokonainen ihminen itsessään.

Tähän auttaa merkittävästi muun muassa stoalaiseen filosofiaan tutustuminen ja sen harjoittaminen.

Jep.. Tässähä sitä suuntaa olen luomassa Ottaa oman aikansa.. Mutta olet oikeassa. Olen liian paljon laittanut elämäni tarkoitusta ulkoisiin seikkoihin.
Päivä kerrallaan etiäppäi.

 

[Voyager]

Mun piti tänne laittaa jotai päiväkirjatyyppistä eron jälkeen, mutta jäänyt ihan kokonaan pois.

Huomenna tulee kuukausi täyteen omassa asunnossa, siitä kun vein loput kamat. Exän nähnyt nyt pari kertaa tämän aikana. Pahin ikävä on mennyt, mutta ei tästä paljoa edennyt. Työt, harrastukset ja arki rullaa kuitenkin. Olen onneksi myös sosialisoitunut ja saanut jonku verran tukea. Sillee elämä on ihan ok, mutta jotain vaan puuttuu 24/7. Se puuttuva pala on puoliso. Kuitenkin viimeisen 8v aikana olen ollut aikalailla parisuhteessa. Helposti sitä jäisin rypee paskaan, mutta sitä en tee. Itku kurkussa olen javascriptiä ja kitaraa harjoitellut.

Huomaan myös, että keho vetää hyrrää. Sydän hakkaa ja pelot iskee kasvoille. En tiedä onko se edelleen tätä erotuskaa, jotai käsittelemätöntä menneestä vai jotai muuta.

Ero ja elämä ottaa koville. Usein on se fiilis, ettei ole mitään suuntaa tulevaisuudelle ja ne hyvät muistit elää päässä kuin huume, joista yritän päästä eroon. Jollain sitä vaa jaksaa päivästä eteenpäin puskea.

Keskiviikkona on psykologille aika. Vituttaa kun kuukauden jälkeen melkein edelleen lähtöpisteessä.

Hyvä kuulla että oot nyt kaikesta huolimatta pystynyt töitä, harrastuksia ja arkea pyörittämään. Ymmärrettävää, että tulee hetkiä joissa tuntuu että jää rypeen paskaan. Rakentavaahan tuleen makaamaan jääminen ei oo, niin kuin hyvin tiedät. Muutosta edistävä tapa lienee just toi mitä oot sanonut tehnees, eli tunteesta huolimatta, "itku kurkussa" oot jatkanut arkijuttuja ja hommia, mitkä on sulle mieluisia.

Muista kuitenkin, että kuukausi on lyhyt aika siihen nähden mitä oot käymässä läpi ja mitä kohti oot menossa. Hyvä, että pääset juttelemaan psykologille.

Tuohon pidemmällä tähtäimellä auttaa vain se, että alat elämään itsellesi ja luomaan suuntaa elämälle, joka toimii niin yksin kuin yhdessäkin jonkun kanssa.

Tähän auttaa merkittävästi muun muassa stoalaiseen filosofiaan tutustuminen ja sen harjoittaminen.

Tän muotoilisin ehkä ite niin, että eteenpäin pääsemisessä auttaa kun miettii arvoja, tavoitteita ja/tai merkityksiä, jotka suuntaa ja määrittää omaa toimintaa. Esimerkiks, no, vaikka jonkun uuden biisin harjoittelu. Konkreettinen, keskittymistä ja aikaa vaativa tehtävä, joka voi parhaassa tapauksessa auttaa käymään läpi vaikeita tunteita ja/tai suuntaamaan ajatuksia uudelleen.

Jep.. Tässähä sitä suuntaa olen luomassa Ottaa oman aikansa.. Mutta olet oikeassa. Olen liian paljon laittanut elämäni tarkoitusta ulkoisiin seikkoihin.
Päivä kerrallaan etiäppäi.

Tää oli hyvä pointti. Eli ulkoaohjautuvuuden karsiminen, kun tarkoituksena on aktivoida uudella tapaa omaa elämää. Hyvä hetki miettiä, miten ulkoiset odotukset vaikuttaa omaan toimintaan ja ajatteluun + mihin oma aika kuluu ja mihin sen haluaisi kuluvan.

Hyvin sä vedät, päivä kerrallaan!

 

[vienna]

Tämä oli kai sarkasmia?

edit: Tai siis kai siellä voisi opettaa yhtä sun toista yhdelle sadasta tuhanneta (vai miljoonasta?) osuvaa mutta kuka sen opetettavan määrän sitten rajaa kun aletaan tosissaan maan lainsäädäntöä ajamaan alle 15-vuotiaiden kaaliin...

Noo, pieni korjaus asiaan - sopii paremmin tuonne lukion yhteiskuntaopin tunnille, koska siellä olevassa lakikurssissa (YH4) käydään lävitse mm. Avioliitto ja sen purkaminen, työsopimukset, kuluttajan oikeudet, asunnon vuokraaminen/myyminen jne. Tämä asia voidaan selittää yhdellä toteamuksella, eli toteamalla, että isyys lukittuu käytännössä sen jälkeen, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Eli isyys voidaan purkaa vain ennen tätä aikarajaa. Tämä tieto on yhtä hyödyllinen, ellei jopa merkittävämpi kuin se, että liputtomana ajelusta saa smurffeilta 80e sakot (tämäkin asia käyty läpi joko peruskoulussa tai lukiossa).

Eikä tietenkään tarvitse käydä yksityiskohtaisesti asiaa läpi, vaan totemalla tuon perussäännön, mikä rajapyykki määrää isyyden lukittumisen.

Riston kaltaisia tapauksia on Suomessa kuitenkin liikaa siihen nähden, että tässä asiassa erehtyminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja näille harvoille miesparoille.

 

[hb81]

Elämäni vaikein tilanne. 23 vuotta parisuhdetta sisältäen 4 yhteistä lasta.
Lyhyesti taustoitusta minä jättäydyin taustalle antaen äidille ja lapselle aikaa vaikka minun olisi pitänyt olla rinnalla enemmän osallisena. 4 lasta joten olen passivoitunut täysin ja se pelotti.
Koskaan ei osattu puhua omia haluja vaan edettiin omalla painollaan joka molemmista oli ihan hyvä. Mutta kun näin pitkään on jatkunut, siitä lopulta tuli iso mörkö. Ero on edessä.
Pääosin naiseni puolesta, koska hän on täysin solmussa mentaalisesti ja on tavallaan kadottanut identiteettinsä. Käy terapiassa avaamassa solmujaan.
Minä edelleen rakastan valtavasti, mutta kunnes on omat solmut avattu, niin yhteistä tulevaisuutta ei ole kuin lasten kautta.
Mitään draamaa ei ole. Poltettiin vain kynttilä loppuun ja nyt on katsottava tulevaan. Sattuu aivan saatanasti, mutta mitään ei opita jos ei eron kautta haeta ongelmien ratkaisuja omaan elämään.

Miksi tätä avaan tänne niin jos on muita kohtalon tovereita, eli ero ja tarha/eskari ikäistä lasta ollut mukana niin kuinka lähestyä lapsia erosta? Pelottaa kuinka 5v poika asian ymmärtää ja kuinka turhauttavalta on saada hänen olo mukavaksi vaikka ei mitään selitystä asiasta ymmärräkään. Kohta 7v tyttö vähän jo osaa keskittyä kuuntelemaan. Kaikkea ei pidäkään heille syöttää, mutta en osaa vielä ajatella kuinka lähestyä asiaa.

 

[Carmake]

Elämäni vaikein tilanne. 23 vuotta parisuhdetta sisältäen 4 yhteistä lasta.
Lyhyesti taustoitusta minä jättäydyin taustalle antaen äidille ja lapselle aikaa vaikka minun olisi pitänyt olla rinnalla enemmän osallisena. 4 lasta joten olen passivoitunut täysin ja se pelotti.
Koskaan ei osattu puhua omia haluja vaan edettiin omalla painollaan joka molemmista oli ihan hyvä. Mutta kun näin pitkään on jatkunut, siitä lopulta tuli iso mörkö. Ero on edessä.
Pääosin naiseni puolesta, koska hän on täysin solmussa mentaalisesti ja on tavallaan kadottanut identiteettinsä. Käy terapiassa avaamassa solmujaan.
Minä edelleen rakastan valtavasti, mutta kunnes on omat solmut avattu, niin yhteistä tulevaisuutta ei ole kuin lasten kautta.
Mitään draamaa ei ole. Poltettiin vain kynttilä loppuun ja nyt on katsottava tulevaan. Sattuu aivan saatanasti, mutta mitään ei opita jos ei eron kautta haeta ongelmien ratkaisuja omaan elämään.

Miksi tätä avaan tänne niin jos on muita kohtalon tovereita, eli ero ja tarha/eskari ikäistä lasta ollut mukana niin kuinka lähestyä lapsia erosta? Pelottaa kuinka 5v poika asian ymmärtää ja kuinka turhauttavalta on saada hänen olo mukavaksi vaikka ei mitään selitystä asiasta ymmärräkään. Kohta 7v tyttö vähän jo osaa keskittyä kuuntelemaan. Kaikkea ei pidäkään heille syöttää, mutta en osaa vielä ajatella kuinka lähestyä asiaa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi, lapset suhtautuu muutoksiin usein varsin hyvin. Huomattavasti paremmin kuin monet aikuiset. Kerrotte asian niinkuin se on ja sillä selvä. Erotilanteissa olisi hyvä muistaa, että lasten ei tulisi joutua missään tilanteessa valitsemaan puoliaan, eli äiti ja isä ovat edelleen yhtä kivoja. Jos pystytte tähän, olette jo voiton puolella.

Edit. Sen verran tarkennan, että välttäkää siis sanomasta lapsille "äiti/iskä ei enää tykkää minusta". Lasten edessä ei mitään vastakkainasettelua, kummatkin olette eropäätöksen tehneet yhteistuumin. Lasten ei tarvitse tietää jokaista yksityiskohtaa, eikä joka toistakaan.

 

[letku2000]

Lyhyesti ja ytimekkäästi, lapset suhtautuu muutoksiin usein varsin hyvin. Huomattavasti paremmin kuin monet aikuiset. Kerrotte asian niinkuin se on ja sillä selvä. Erotilanteissa olisi hyvä muistaa, että lasten ei tulisi joutua missään tilanteessa valitsemaan puoliaan, eli äiti ja isä ovat edelleen yhtä kivoja. Jos pystytte tähän, olette jo voiton puolella.

Edit. Sen verran tarkennan, että välttäkää siis sanomasta lapsille "äiti/iskä ei enää tykkää minusta". Lasten edessä ei mitään vastakkainasettelua, kummatkin olette eropäätöksen tehneet yhteistuumin. Lasten ei tarvitse tietää jokaista yksityiskohtaa, eikä joka toistakaan.

Huomenna edessä itselläkin tuo lapsille erosta kertominen. 4 ja 6 vanhat junnut. Koittaa vaan sanoa mahdollisimman suoraan asiat. Konkreettisesti mitä se vanhempien ero tarkoittaa esmes. tulevaan arkeen (asumiskuviot, päiväkoti/kouluasiat. Ja painottaen että lapsista ero ei johdu. Ja tärkeätä on myös nyt ja tulevaisuudessa jättää lasten kuullen toisen vanhemman kritisointi pois.

 

[hb81]

Kiitos vastauksista. Täällä onneksi asiat menevät ihan yhteispelillä eikä lasten tarvitse valita vanhempiaan. Teoriassa ollaan perhe kuin ennenkin. Asutaan vain erillään. Lapset vuoroviikoin toisen luona. Silti vain ottaa koville, mutta on vain nieltävä pahaolo takas ja jaksettava. Jaksoi se elämäni rakkauskin vuosia mun pelon sekaista passiivisuutta. Päivä kerrallaan.

 

[jeppejehu]

No älä niele sitä pahaa oloa vaan käsittele se. Jotenkin. Löydä itsellesi sopiva tapa.
(ryyppääminen ei ole sopiva tapa)

 

[Carmake]

Kiitos vastauksista. Täällä onneksi asiat menevät ihan yhteispelillä eikä lasten tarvitse valita vanhempiaan. Teoriassa ollaan perhe kuin ennenkin. Asutaan vain erillään. Lapset vuoroviikoin toisen luona. Silti vain ottaa koville, mutta on vain nieltävä pahaolo takas ja jaksettava. Jaksoi se elämäni rakkauskin vuosia mun pelon sekaista passiivisuutta. Päivä kerrallaan.

Lähtökohta kuulostaa juuri niin hyvältä kuin se voi parhaimmillaan olla. Siitä on hyvä lähteä rakentamaan omaa uutta elämää, kun ei tarvitse säätää ja vääntää kaikesta turhanpäiväisestä.

En osaa lohduttaa eron tuomaa surua ja epävarmuutta, mutta sinäkin selviät tästä tilanteesta ennemmin tai myöhemmin. Eroihin on aina joku selkeä syy, sitä voi mietiskellä niinä heikkoina hetkinä, kun tuntuu että miten tästä eteenpäin. Pari viikkoa jo usein tekee ihmeitä ja ajatus alkaa kirkastua. Itke hetki ja hymyile sen jälkeen, kun huomaat että kyllä tässä jotain järkeäkin näyttäisi olevan.

 

[Voyager]

No älä niele sitä pahaa oloa vaan käsittele se. Jotenkin. Löydä itsellesi sopiva tapa.
(ryyppääminen ei ole sopiva tapa)

Tämä. Rutiinien muodostaminen, niistä kiinni pitäminen ja rutiineihin palaaminen mahdollisimman nopeasti, jos/kun elämässä tapahtuu poikkeavia/kuormittavia asioita ovat yksi hyvä keino, jolla on mahdollista samaan aikaan luoda uutta ja säilyttää vanhaa.