Samaa mieltä olen itse aika analyyttinen ja elämää pitkälle eteenpäin suunnitteleva. En esimerkiksi ole ikinä mennyt naimisiin elämässäni enkä mene suomen elatuslainsäädännön takia. En näet halua ikinä joutua elatusvelvolliseksi jonkun toisen miehen lapselle makselemaan 18 vuoden aikana satojatuhansia euroja jonkun toisen lapselle. Kun ei koskaan mene naimisiin on helpompaa kiistää isyys ja elatusvelvollisuus jos alkaa epäillä lapsen olevan biologisesti jonkun muun kuin oma. Laitan enemmin ne rahat mitkä olisivat menneet jonkun muun lapsen elatukseen osakkeisiin jos en muuta keksi ja perintönä sitten myöhemmin omille biologisille lapsilleni.
En ymmärrä miehiä jotka menevät Suomessa naimisiin ja siten ovat automaattisesti elatusvelvollisia kaikista lapsista mitä puolisolle sattuu tulemaan olivat ne omia tai eivät. Puhumattakaan, että silloin jonkun muun miehen lapsesta tulisi rintaperillinen omaan omaisuuteeni. En voisi elää itseni kanssa jos veisin omien biologisten lasteni perinnön jollekin ulkopuolisille lapsille. Omista lapsistani pidän huolen ja muiden lapsien asian hoitakoon se oikea isä ja hänen äitinsä heidän asia ei minulle kuulu.
KoneenKokoajalla on nyt väärä käsitys asiasta. On totta, että avioliiton myötä avioliitossa olevalle naiselle merkitään isäksi
oletusarvona aviomies. Avioliitto siis vain ohjaa isyyden oletusasetuksena avioliiton miehelle, mikä on valtaosassa tapauksissa oikein ja ymmärrettävää.
Tästä eteenpäin pelkosi on turha ja väärä - sekä avioliitossa olevalla miehellä että sinkkumiehellä on sama yhteiskunnan
"takaama" valitusoikeus eli voit valittaa ja pyrkiä kumoamaan isyytesi,
kunhan kanne nostetaan oikeudessa, ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Isyys voidaan kumota myös sen jälkeen, kun kanne on jätetty lapsen 2-vuotispäivien jälkeenkin, mutta tällöin
vaaditaan erityisiä perusteluita, joiksi ei Riston KKO:ssa saaman tuomion mukaan riitä se, että nainen ei kertonut siitä Ristolle, että isä onkin joku muu (Ristolle selvisi tämä naisen sähköposteista) tai Riston teettämä isyystesti THL:ssä, joka todentaa hänet varmuudella ei-isäksi.
Eli erityiseksi perusteluksi ei riitä DNA-testi, joka toki aukottomasti todentaa henkilön isäksi tai ei-isäksi vaan käytännössä erityiseksi perusteluksi vaadittaneen miehen todistettava toimintakyvyttömyys, oletettavasti siis miehen muutaman vuoden koomassa olo voisi riittää erityiseksi perusteluksi. Voisikohan erityiseksi perusteeksi riittää myös todistettava vankeus ulkomailla, tai jopa meillä Suomessa? Oli miten oli, jokaisen miehen on ymmärrettävä, että erityisten perusteluiden rima on erittäin korkea, joten miehen ei missään tapauksessa kannata myöhästyä tästä lapsen 2-vuotispäivien aikarajasta, jotta isyyden kumoaminen olisi realistisesti saavutettavissa.
Eli jokaisen miehen on olennaista ymmärtää, että lapsen isyys käytännössä
"lukittuu" sille isälle tai
"isälle", joka on lapsen isäksi merkitty rekistereissä ja kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta.
Riston tapauksesta erityisen surullisen teki sen, että Risto sai tietää lapsen oikeasta isästä ennen kuin lapsi täytti kaksi vuotta, mutta ei järkytykseltään pystynyt aloittamaan tai tiennyt, miten tällaisissa asioissa tulee toimia, jotta isyyden voi ihan aikuisten oikeasti kumota nykysääntöjen Suomessa.
Eli tämä opinkappale pitäisi opettaa peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla, jotta tämän epätodennäköisen tilanteen tullessa omalle tai kaverin kohdalle mahdollistaa sen, että tiedon puutteesta ei jää oikeanlainen toiminta tekemättä.
Jos siis asia epäilyttää, niin sillä ei loppupeleissä ole mitään vaikutusta asiaan, että onko naimisissa vai ei. @KoneenKokoaja voi siis aivan huoletta mennä naimisiin, kunhan vain varmistaa DNA-testillä, että lapsi on oma, jolloin ei ikinä ole mitään pelkoa siitä, että joutuisi maksamaan satojatuhansia euroja jonkun toiselle lapselle. Problem solved.
Tapio_75:n ohje on siis aivan oikea - isyysasiaan saa parhaimman varmuuden isyystestillä, mutta se kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen lapsen 2-vuotispäiviä, jos tuntee epäilystä sen suhteen, että saattaisi olla tarvetta isyyden kumoamiselle. Sen jälkeen tehdyistä isyystesteistä saa lähinnä vain sen faktatiedon isyydestä, mutta sen kumoaminen ei oikein enää onnistu.
KoneenKokoaja on siinä oikeassa, että valtiolla ei ole intressiä ajaa isyystestejä kaikkien vauvojen ja isien kanssa tehtäväksi. Valtiollehan on säästöä se, että isänä on joku muu kuin Kela, sillä toiselle miehelle merkitty isyys tarkoittaa valtiolle säästöä elatusavun maksamisessa. Eli tämäkin tieto on hyvä sisäistää ja ymmärtää kaiken kaikkiaan tuon 2-vuotispäivän merkittävyys, jolla pystyt siirtämään elatusrasituksesi Kelan tai toisen miehen niskoille, mikäli et oikeasti ole isä.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni asiaan on se, että kyseinen 2-vuotispäivän raja pitäisi poistaa, jolloin isyyden voisi kumota koska tahansa ja miehen maksamat elatusmaksut maksettaisiin korkoineen Kelan/Valtionkonttorin toimesta tai oikean isän löytyessä häneltä. On parempi, että isyysvirheiden kulut jaetaan yhteiskunnan kesken (Kelan elatusmaksut eli verot),
jotta kohtuuttomia pistemäisiä rasituksia ei kohdistuisi Riston kaltaisiin henkilöihin, jotka maksavat jopa yli 50 000e perusteettomat elatusmaksut + altistavat omaisuudestaan puolet lakiosuuden vuoksi "väärälle" lapselle.
dnatesting.com
