Tulipa melkein jo ikävä ikuisia sinkkuaikoja. Ne oli niin helppoja ja vaivattomia aikoja. Kymmeniä vuosia jos etsii ja vihdoin taas jonkun löytää, niin sitten alkaakin heti parisuhteen ongelmaiset kiemurat
ja erittäin hyvin muistuu mieleen ne vanhat seurustelujutut.
Toinen voi loukkaantua mistä vain ja sitten täytyy yrittää taas kaikkensa tehdä.
Sitä ei tule ajatelleeksi, että toinen ei esimerkiksi halua tehdä mitään päätöksiä asumisesta tai parisuhteesta eikä varmaan muistakaan isommista asioista, vaikka antaakin ehkä hieman niin ymmärtää.
Ne ovat sellaisia asioita, joista ei ehkä kannata edes puhua alkuvaiheessa.
Ehkä sitä on taas unohtanut miten parisuhde pitää aloittaa ja kuinka hitaasti siinä pitäisi edetä.
Mutta äkkiäpä tuo on taas muistunut mieleen