Palkkakeskustelu

[Honzo]

Yksilön kannalta harmillista ovat nuo loma-asiat, sikäli kun lomaa ei pääse kunnolla kertymään, jos firmaa on jatkuvasti vaihtamassa. Tämäkin on tietysti tiettyyn pisteeseen asti neuvottelukysymys, mutta jos ei ole timanttisia neuvottelutaitoja, niin sitten ei ole. Terveisin minä 30-vuotias, joka en vielä koskaan pitänyt neljän viikon kesälomaa.

Mä olen kyllä aina firmaa vaihtaessa saanut täydet lomat. Ei noita kyllä montaa ole ollut, mutta 2000, 2003, 2007 ja 2017

 

[zepi]

Yksilön kannalta harmillista ovat nuo loma-asiat, sikäli kun lomaa ei pääse kunnolla kertymään, jos firmaa on jatkuvasti vaihtamassa. Tämäkin on tietysti tiettyyn pisteeseen asti neuvottelukysymys, mutta jos ei ole timanttisia neuvottelutaitoja, niin sitten ei ole. Terveisin minä 30-vuotias, joka en vielä koskaan pitänyt neljän viikon kesälomaa.

Ehkä työnantajien pitäisi miettiä sitä, miksi työntekijät vaihtavat työpaikkaa niin useasti. Monelle motiivina on raha, ja minusta se onkin outoa (näin mutuna ajateltuna), että työnantajat ovat usein valmiita venyttämään uusien henkilöiden palkat äärimmilleen, jotta nämä saataisiin palkattua töihin, mutta pidemmän aikaa talossa jo olleita henkilöitä ei muisteta palkita riittävästi/lainkaan.

Etäisesti sama analogia pätee melkein kaikkeen myyntiin. Uusille asiakkaille tarjotaan aina kuu ja tähdet taivaalta, mutta pitkäaikaisille asiakkaille ei kyllä hevillä heru mitään ylimääräistä.

Ei kai "kukaan" vaihda asiantuntijahommiin sopimatta, että täydet lomat alkavat heti alusta asti?

 

[pkuitune]

Ei kai "kukaan" vaihda asiantuntijahommiin sopimatta, että täydet lomat alkavat heti alusta asti?

Kuten sanottua, jos ei ole niitä neuvottelutaitoja, niin niitä ei sitten ole. Minä sain tässä tuoreimmassa siirrossani neuvoteltua yhden viikon ylimääräistä palkallista lomaa, mutta siinä se.

 

[Persojet]

Työnantajan näkökulmasta (ainakin omalla kohdalla) 1-2v on vähän liian lyhyt aika. Juuri kun kaveri alkaa tuottamaan niin alappa käynnistelemään taas rekryprosessia uudestaan...

Toki yksilön kannalta ihan eri asia. Ja on varmaan paljon töitä jossa lyhyt vaihtoväli ei ole este.

Itse voisin kääntää hieman katsetta myös firman perehdytysprosessiin, jos menee kaksi vuotta ajaa uusi sisään

 

[Honzo]

Itse voisin kääntää hieman katsetta myös firman perehdytysprosessiin, jos menee kaksi vuotta ajaa uusi sisään

Toihan riippuu ihan työtehtävistä. Joku kaupan kassa nyt lienee "hetivalmis" jos tule vastaavista tehtävistä ja uuden kassan perehdytyskään nyt tuskin kuukausia kestää.

Otetaan taas joku ihan random -esimerkki mun oman työuran ajalta. Uusi IT -johtaja 3000 ihmisen globaaliin organisaatioon teollisuudessa. Menee jo kuukausia kiertää kaikki ~10 lokaatiota ja tutustua ihmisiin. Sitten pitää ymmärtää, mitä firma tekee ja miten. Puolesta vuodesta vuoteen menee helposti niin että pääosa työajasta menee muuhun kuin oppimiseen / omaksumiseen. Tärkeän "Hiljaisen tiedon" omaksuminen kestää aina kauan. Pitää tutustua ihmisiin jne.

 

[ikuhappy]

Itse voisin kääntää hieman katsetta myös firman perehdytysprosessiin, jos menee kaksi vuotta ajaa uusi sisään

Riippuu aivan täysin työstä. Jos teet paikassa A vaihtelevia asiakasprojekteja ei samanlaisten tekeminen paikassa B todennäköisesti vaadi pitkää sisäänajoaikaa. Jos taas vastaat esim. firman A markkinoinnista ja siirryt vastaamaan firman B markkinoinnista, joka ei lisäksi toimi täysin samalla alalla, niin aikaa meneekin jo huomattavasti enemmän, että pystyt kaikkeen siihen, mitä sinun duuniltasi odotetaan.

 

[idkf]

Riippuu tosiaan työstä ja yrityksestä. Osassa yrityksissä HR-johto tunuu panostavan kaiken energiansa siihen, että työntekijät ovat helposti korvattavissa, ja ettei tekijöille pääse syntymään minkäänlaista neuvotteluvoimaa. Se, että onko työ sitten lopulta motivoivaa saati tehokasta on toinen juttu. Päälliköitä ja managereita niin maan perkuleesti, että yhden lähtö ei ei vaikuta kun vähintään joku toinen on istunut kaikissa samoissa palavereissa. Ainakin vaihtuvuus tuolla tavalla saadaan pidettyä korkeana. Toivonmukaan tikapuissa riittää puolia kiivettäväksi, että kun se kapea työnkuva on siinä vuodessa koluttu niin seuraavaa positiota ei tarvi hakea firman ulkopuolelta.

 

[Mechanical Man]

Kuten sanottua, jos ei ole niitä neuvottelutaitoja, niin niitä ei sitten ole. Minä sain tässä tuoreimmassa siirrossani neuvoteltua yhden viikon ylimääräistä palkallista lomaa, mutta siinä se.

Ei niitä lomia niin vain saada kaikilla aloilla kuten zepin it-alalla.

 

[Dummy]

Omat työpaikan vaihdot ovat olleet helposti perusteltavissa. Tämän ansiosta ne eivät ole huolestuttaneet rekrytoijaa. Nykyään moni esimies on tyytyväinen jos saavat palkattua täsmäosaajan esimerkiksi noin kolmen vuoden ajaksi. Täsmäosaamisen lisäksi uusi organisaatio saa hyödynnettäväksi monipuolisen kokemuksen aikaisemmista työnantajista.

Tarvitaan myös pitkän linjan osaajia joilla on takana pitkä kokemus samasta yrityksestä. Paras tulos saadaan usein aikaan kun muodostetaan monipuolinen tiimi, jossa uusi ja vanha törmää yhteen ennakkoluulottomasti.

Myös lasikattoja tai uran hidastumista saattaa muodostua, jolloin on hyvä harkita uutta firmaa. Nykyisessä firmassa saattaa olla yksi epävarma mahdollisuus uusiin haasteisiin. Samaan aikaan muita mahdollisuuksia on useita muissa firmoissa. Kannattaako odottaa epävarmaa tilaisuutta vai valita itse paras mahdollinen seuraava toimenkuva?

Useassa yrityksessä ainoa tapa edetä on esimiesasema. Jos taas on kiinnostunut vain haastavammista asiantuntijatehtävistä niin ainoa vaihtoehto on vaihtaa firmaa.

Kannattaa asettaa itselleen tavoitteet ja sen jälkeen on helpompi miettiä kuinka niihin päästään mahdollisimman todennäköisesti. Työelämä on muuttunut aika nopeasti projektiluontoisemmaksi tekemiseksi, jossa muutos on ainoa pysyvä tila. Kannattaa tämän vuoksi pitää huolta omasta osaamisesta.

 

[zepi]

Ei niitä lomia niin vain saada kaikilla aloilla kuten zepin it-alalla.

Tässä kohtaa voisikin todeta, että EK ja työnantajaliitot ovat vieneet aivan 100-0 työntekijäpuolta kolmikannassa loma-asioissa.

Se, että lomakertymä muodostuu edelliseltä lomakaudelta ja että kertymissä on iso ero työvuosien mukaan aiheuttaa valtava lukitusvaikutuksen työntekijälle pysyä samassa työpaikassa, jolloin hänen edellytyksensä pyytää palkankorotuksia pienenevät merkittävästi.

Ja AY-liike vielä toitottaa jotenkin ”saavuttaneensa” lomaedut, kun se on ”neuvotellut” ylivoimaisesti läntisen euroopan paskimman lomasäännöstön, eikä edes yritä parantaa tilannetta.

Vaikea keksiä huonompaa systeemiä työntekijän kannalta, koska nykysysteemi käytännössä vakiona polttaa lomat aina kun vaihtaa työnantajaa paremman palkan perässä.

Ja vastaavasti vaikea keksiä parempaa systeemiä työnantajan kannalta, kun osaavan työntekijän ei kannata lomien menetyksen uhalla lähteä muualle töihin.

 

[VilleHurri]

Sattumalta törmäsin tähän foorumiin ja jäin mielenkiinnosta lukemaan tätä ketjua, laitetaan omatkin tulot, koska en törmännyt vastaavaan.

Palomies, vuodessa lisineen n. 40.000€.
Lisäksi toimin yrittäjänä rakennusalalla josta laskutan 30-40€/h (0%alv).

Molemmat työt ovat sellaisia josta nautin ja töihin on aina kiva mennä. Jos saisin valita top5 unelma-ammattiani, niin molemmat työt mahtuisivat tuohon top5 listaani. Muut kolme ammattia olisivat: kaivinkoneenkuljettaja, maanviljeliä ja ammattiurheijlia. Melko duunaripainotteinen tämä minun listani

 

[ikuhappy]

Tuo Suomen lomalainsäädäntö kaipaisi kyllä monelta osin päivittämistä nykypäivään 50-luvun "koko ura samassa työssä" -ajatuksesta:
1) Lauantai kuluttaa lomapäiviä, koska oli työpäivä joskus yli 50 vuotta sitten. Vähennetään kertymää vastaavasti ja poistetaan tämä typeryys. Kaikki voittavat.
2) Kertymä riippuu mielivaltaisesta päivästä. Jos olet töissä 1.4. niin kertymä on 25% isompi (2,5 pvä/kk vs 2 pvä/kk). Eli jos aloitat työt huhtikuussa häviät valtavasti vs että aloittaisit maaliskuussa. Muutetaan vastaamaan töissäoloaikaa (alle vuosi/yli vuosi) tai poistetaan ero kokonaan.
3) Loma-oikeutta ei ole työtä vaihtaessa yhtään. Eli taas (loppu-) keväällä vaihtaessa häviät vs syksyllä lomien jälkeen. Etenkin kun useimmilla aloilla maksetaan lomaraha.
4) Lomarahajäänne. Siirretään palkkoihin, älytön viritelmä.

Sattumalta törmäsin tähän foorumiin ja jäin mielenkiinnosta lukemaan tätä ketjua, laitetaan omatkin tulot, koska en törmännyt vastaavaan.

Palomies, vuodessa lisineen n. 40.000€.
Lisäksi toimin yrittäjänä rakennusalalla josta laskutan 30-40€/h (0%alv).

Oliko palomiehellä jotenkin lyhyet tunnit, kun olen jossain raksalla itsekin törmännyt kakkostyötä tekeviin? Jotenkin päivystysvelvollisuuden lepoaika laskettiin työaikaan vähän vastaavasti kuin (käsittääkseni) merimiehillä.

 

[RDennis]

Tuo Suomen lomalainsäädäntö kaipaisi kyllä monelta osin päivittämistä nykypäivään 50-luvun "koko ura samassa työssä" -ajatuksesta:

1) Lauantai kuluttaa lomapäiviä, koska oli työpäivä joskus yli 50 vuotta sitten. Vähennetään kertymää vastaavasti ja poistetaan tämä typeryys. Kaikki voittavat.

Entäs ne sadat tuhannet työntekijät joilla se lauantai ei jäänyt pois 50v sitten? Kauppa, terveysala, tehtaat yms..

3) Loma-oikeutta ei ole työtä vaihtaessa yhtään. Eli taas (loppu-) keväällä vaihtaessa häviät vs syksyllä lomien jälkeen. Etenkin kun useimmilla aloilla maksetaan lomaraha.

Ainahan voi pitää vanhan työpaikkasi lomat pois kun olet duunia vaihtamassa. Ei ne mihinkään häviä. Tai sitten ne maksetaan rahana jolloin voit pitää lomat palkattomana (työnantajan suostumuksella) uudessa paikassa.

4) Lomarahajäänne. Siirretään palkkoihin, älytön viritelmä.

Monelle pienituloiselle perheelliselle ainoa keino järjestää "jotain extraa" kerran vuoteen. Muuten ne roposet hukkuu arjen pyörittämiseen. Itselleni nyt olisi sinänsä ihan se ja sama vaikka palkka maksettaisiin kerran vuoteen, vuosisumma on ainoa joka ratkaisee. Mutta ymmärrän oikein hyvin niitä kädestä suuhun eläviä matalapalkkaisia.

 

[ikuhappy]

Entäs ne sadat tuhannet työntekijät joilla se lauantai ei jäänyt pois 50v sitten? Kauppa, terveysala, tehtaat yms...

Heilläkin on 5 päiväinen (40h) työviikko. Lomaa kuluu 6 kertymäpäivää (48h) viikossa.

Ainahan voi pitää vanhan työpaikkasi lomat pois kun olet duunia vaihtamassa. Ei ne mihinkään häviä. Tai sitten ne maksetaan rahana jolloin voit pitää lomat palkattomana (työnantajan suostumuksella) uudessa paikassa..

Ei työnvaihtajalla ole mitään oikeutta pitää lomia pois vanhassa paikassa ("hei irtisanoudun ja pidän lomat pois, nähdään kk päästä kun palautan työvälineet") kuten ei myöskään oikeutta palkattomaan uudessa. Kummastakin voidaan toki sopia, mutta mitään oikeutta ei ole.

Monelle pienituloiselle perheelliselle ainoa keino järjestää "jotain extraa" kerran vuoteen. Muuten ne roposet hukkuu arjen pyörittämiseen. Itselleni nyt olisi sinänsä ihan se ja sama vaikka palkka maksettaisiin kerran vuoteen, vuosisumma on ainoa joka ratkaisee. Mutta ymmärrän oikein hyvin niitä kädestä suuhun eläviä matalapalkkaisia.

Sitten on rahankäytössä ongelmia, jos ei osaa itse laittaa sivuun, kun kokonaissumma on kuitenkin sama. Myönnän toki, että valitettavan monella näin on ja sitten esim. maksetaan tarkoituksella liikaa veroja, jotta "saadaan" veronpalautuksia. Ratkaisu ei mielestäni kuitenkaan ole tässä(kään) kaikkien holhoaminen.

 

[Dr. Who]

Kassaneiditkin voivat saada ihan mukavia palkkoja nykyään . Tämä siis ensimmäisten 5kk jälkeen.

Mä tienaan enemmän ja teen 37,5h/vko ilman yhtään ylitöitä. Että kumpi sitten mielekkäämpää?

 

[edup]

Mä tienaan enemmän ja teen 37,5h/vko ilman yhtään ylitöitä. Että kumpi sitten mielekkäämpää?

Taitaa riippua aikalailla ihmisestä ja elämäntilanteesta. Tullut itsekin aikanaan tahkottua kaupassa junnuna vastaavia liksoja. Duunit oli sen verran suoraviivaista suorittavaa työtä että aivot narikkaan ja senkus tekee, ei tunnu missään. Nykyisellään sitten itselläkin pääsääntöisesti tuota 37,5h/vko asiantuntijaroolissa, mikä taas on sitten henkisesti todella paljon kuormittavampaa. (Ja itselleni samalla toki myös todella paljon mielekkäämpää.)

Luonnollisesti myös tuollaisten ansioiden mättäminen kaupassa vaikeutuu aika merkittävästi siinä kohtaa jos jälkikasvua hankkii. Mutta eipä kaikki sitäkään tee. Mielestäni kaupan palkat oli ja on edelleen erinomaiset suhteessa siihen että hommiin ei tarvita minkäänlaista aiempaa koulutusta. Jos sitten haluaa viettää elämää jossa töissä käydään kasista neljään (tai kaupassa lähemminkin kuudesta kahteen), niin eipä tuollaisille ansioille siellä pääsekään enää.

 

[edup]

Millanen perus kassan liksa pk-seudulla nykyään on? Jos otetaan nämä kaksi isoa vertailuun.

Oletan että edelleen liksat tulee suoraan taulukosta aivan joka ikisellä päivittäistavarakaupan toimijalla. Tuolta vaan kahlaamaan: Kaupan alan työehtosopimus - PAM - Palvelualojen ammattiliitto

 

[VilleHurri]

Oliko palomiehellä jotenkin lyhyet tunnit, kun olen jossain raksalla itsekin törmännyt kakkostyötä tekeviin? Jotenkin päivystysvelvollisuuden lepoaika laskettiin työaikaan vähän vastaavasti kuin (käsittääkseni) merimiehillä.

24h töitä ja sen jälkeen on 3 vuorokautta vapaata esim.
ma: töitä
ti: vapaa (nukkumispäivä)
ke: vapaa
to: vapaa
pe: töitä
la: vapaa (nukkumispäivä)
su: vapaa
ma: vapaa
ti: töitä....

Itselläni ei aika kulu jos pitää istua toimettomana kotona kaikki vapaapäivät, sen takia on toinen homma, ja toki tienaahan siitä vähän ylimääräistä

 

[j-o-r-e]

Jotenkin päivystysvelvollisuuden lepoaika laskettiin työaikaan vähän vastaavasti kuin (käsittääkseni) merimiehillä.

Suurimmalla osalla Suomen lipun alla seilaavista merimiehistä on 1-1 systeemi, eli päivä töitä = päivä lomaa + normi vuosiloma kertymä. Käytännön toteutus vaihtelee varustamoittain. Itsellä 5-7 viikkoa kerrallaan töitä ja sit saman verran lomaa. Vuosilomaa emme pitää, vaan se maksetaan rahana.

 

[zepi]

Sitten on rahankäytössä ongelmia, jos ei osaa itse laittaa sivuun, kun kokonaissumma on kuitenkin sama. Myönnän toki, että valitettavan monella näin on ja sitten esim. maksetaan tarkoituksella liikaa veroja, jotta "saadaan" veronpalautuksia. Ratkaisu ei mielestäni kuitenkaan ole tässä(kään) kaikkien holhoaminen.

Loma-ajalta maksetaan normaalia palkkaa. Eikö sitä nyt sillä selviä?

Aika monessa maassa työntekijä voi valita, että haluaako 13. kuun tai 14. kuun palkan. Käytännössä silloin vaan työnantaja jaksottaa laskennallisen vuosipalkan 13 tai 14 osaan ja maksaa ne ”bonukset” työntekijän valitsemina ajankohtina (jouluna pyhiksi ja kesälomaksi).

Minusta lomaraha pitäisi leipoa osaksi vuosi/kk/tuntipalkkaa, koska silloin edellisen vuoden lomakertymä ei vaikuta kuluvan kauden efektiiviseen palkkaan.

 

[RDennis]

Ei työnvaihtajalla ole mitään oikeutta pitää lomia pois vanhassa paikassa ("hei irtisanoudun ja pidän lomat pois, nähdään kk päästä kun palautan työvälineet") kuten ei myöskään oikeutta palkattomaan uudessa. Kummastakin voidaan toki sopia, mutta mitään oikeutta ei ole.

No ne lomat voi pitää niiden työsuhteiden välissä. Siinä ei tarvitse keneltäkään lupia kysellä.

 

[Mechanical Man]

No ne lomat voi pitää niiden työsuhteiden välissä. Siinä ei tarvitse keneltäkään lupia kysellä.

Ei se kuluvan vuoden loma ole ongelma, vaan se seuraavan vuoden loma. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Joissakin paremmissa maissa lomat tulee kerryttämättä. Suomessa on ay-mafioitu nekin perseelleen.

 

[ikuhappy]

Ei se kuluvan vuoden loma ole ongelma, vaan se seuraavan vuoden loma. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Joissakin paremmissa maissa lomat tulee kerryttämättä. Suomessa on ay-mafioitu nekin perseelleen.

On se kuluvankin vuoden loma ongelma. Jos saat uuden työpaikan, niin yleensä sinun halutaan aloittavan asap. Jos irtisanoutumisaika on vaikka 1kk, niin aika poikkeustapaus on, jos suostuvat uudessa odottamaan sinua 2 kuukautta. Pääosin tuttavapiirissä on pidetty vapaata duunien välissä 0-5 päivää.

 

[Mechanical Man]

On se kuluvankin vuoden loma ongelma. Jos saat uuden työpaikan, niin yleensä sinun halutaan aloittavan asap. Jos irtisanoutumisaika on vaikka 1kk, niin aika poikkeustapaus on, jos suostuvat uudessa odottamaan sinua 2 kuukautta. Pääosin tuttavapiirissä on pidetty vapaata duunien välissä 0-5 päivää.

Vähän on huono yritys jos ei kesälomakaudella odota, yleensä on aika tehotonta muutenkin aloittaa kun yrityksen lomat pyörii. Talvikaudella vaihtaessa taas lomat on pidetty ja ne uudet lomat odottaa vasta kesää (jotka jää vajaaksi/palkattomalla pidettäväksi).

 

[edup]

Vähän on huono yritys jos ei kesälomakaudella odota, yleensä on aika tehotonta muutenkin aloittaa kun yrityksen lomat pyörii. Talvikaudella vaihtaessa taas lomat on pidetty ja ne uudet lomat odottaa vasta kesää (jotka jää vajaaksi/palkattomalla pidettäväksi).

Varmaan aika alasidonnaista. Jos tarvii tuotantolinjalle tai "tuotantolinjalle" tekijää niin paha siinä on kuukausikaupalla jäädä odottelemaankaan. Eri juttu sitten jossain asiantuntijahommissa missä usein ovat valmiita venailemaan vaikka puolikin vuotta.

 

[Mechanical Man]

Jos tuotantotyöhän rekryävät siten, että aloitus osuu kesälomakaudelle, on yritys kyllä vai umpiamatööri.

 

[Mechanical Man]

Vuosiloman voi ja kannattaakin pitää irtisanomisaikana.

Ei voi jos työnantaja ei anna.

 

[zepi]

Vuosiloman voi ja kannattaakin pitää irtisanomisaikana.

Ja se ei mitenkään korjaa sitä ongelmaa, että seuraavalle vuodelle kertyy ankeat lomat, ellei onnistu neuvottelemaan niitä täysiksi.

Ja lomia ei välttämättä saa pitää irtisanomisaikana, firman ei ole pakko niitä myöntää.

 

[bunville]

Jos huhtikuussa aloittaa niin lomia saa odottaa vuoden mikä tuntuu jälkeenjääneeltä. Ansaittuja lomia tulisi saada pitää heti kertymän mukaan samana vuonna. Miksi vuosi pitää odottaa että normikierto lähtee käyntiin?

 

[RDennis]

Ei se kuluvan vuoden loma ole ongelma, vaan se seuraavan vuoden loma. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Joissakin paremmissa maissa lomat tulee kerryttämättä. Suomessa on ay-mafioitu nekin perseelleen.

Minä ja lainaamani kirjoittaja puhuimme kuluvan vuoden lomista. Sinä voit itkeä tulevista lomistasi lainaamalla muita, jos et osaa neuvotella niitä työnantajasi kanssa.

 

[Mechanical Man]

Minä ja lainaamani kirjoittaja puhuimme kuluvan vuoden lomista. Sinä voit itkeä tulevista lomistasi lainaamalla muita, jos et osaa neuvotella niitä työnantajasi kanssa.

Suosittelen lukemaan uudelleen.

 

[Walla]

Suosittelen lukemaan uudelleen.

Voisi ihan selkeyden vuoksi olla hyvä tietää, että mitä nyt sitten ehdottaisit paremmaksi systeemiksi? Periaatteessa loma-ajan palkkahan on vain ja ainoastaan sivuun laitettua aiemman työajan palkkaa. Jos haluttaisiin, että työnantajan vaihto ei vaikuta lomien pitämiseen niin sitten pitäisi määrittää oikeus palkattomaan lomaan niillä, joilla ei palkallista ole.
En nyt oikein muuta järkevää keksi, enkä nyt tiedä onko tuokaan tarpeellista. Kaikkihan nyt taas lähtee siitä olettamuksesta, että työntekijät eivät osaa itse sopia omista asioistaan.

Se että lomakertymä riippuu useinmiten työvuosista on toki totta, toisaalta niin riippuu yleensä palkkakin. Herääkin kysymys, että miksi vaihtaisit työpaikkaan, jossa kokonaispaketti ei ole mielestäsi nykyistä parempi, sekä lomat että palkka huomioiden?

 

[Mechanical Man]

Näissä asioissa kannattaa pitää puoliaan ja olla tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheen, jos neuvottelu muuttuu työnantajan saneluksi. Jos firma ei kykene pitämään työntekijöistään kiinni niin turha osoittaa mitään joustoa tai lojaaliutta yritystä kohtaan, jos uusi pesti on jo takataskussa.

Viimeksi sain pidettyä lähes täydet lomat irtisanomisaikana ja työvelvoite jäi vajaaseen viikkoon. Asiasta joutui toki vääntämään HR-osaston kanssa.

Ei se luottamusmies laille mitään voi. Työnantaja on lain mukaan se, joka viimekädessä määrää lomien pidon, kaikki siitä työntekijän suuntaan on bonusta (vaikka tessissä lukisi mitä yhteistyöstä työntekijöiden kanssa, ei se poista sitä asiaa, että kuka loppuviimein loman ajankohdan määrää).

 

[Mechanical Man]

Voisi ihan selkeyden vuoksi olla hyvä tietää, että mitä nyt sitten ehdottaisit paremmaksi systeemiksi? Periaatteessa loma-ajan palkkahan on vain ja ainoastaan sivuun laitettua aiemman työajan palkkaa. Jos haluttaisiin, että työnantajan vaihto ei vaikuta lomien pitämiseen niin sitten pitäisi määrittää oikeus palkattomaan lomaan niillä, joilla ei palkallista ole.
En nyt oikein muuta järkevää keksi, enkä nyt tiedä onko tuokaan tarpeellista. Kaikkihan nyt taas lähtee siitä olettamuksesta, että työntekijät eivät osaa itse sopia omista asioistaan.

Se että lomakertymä riippuu useinmiten työvuosista on toki totta, toisaalta niin riippuu yleensä palkkakin. Herääkin kysymys, että miksi vaihtaisit työpaikkaan, jossa kokonaispaketti ei ole mielestäsi nykyistä parempi, sekä lomat että palkka huomioiden?

Ei se kuluvan vuoden loma ole ongelma, vaan se seuraavan vuoden loma. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Joissakin paremmissa maissa lomat tulee kerryttämättä. Suomessa on ay-mafioitu nekin perseelleen.

Kannattaa tässäkin huomata, että kyseinen kohta on vastaus tuolle RDennis vinkujalle. Olisi ihan selkeyden vuoksi järkevää, että ne keskustelut luettaisiin vähän paremmin sisäistäen.

 

[RDennis]

Kannattaa tässäkin huomata, että kyseinen kohta on vastaus tuolle RDennis vinkujalle. Olisi ihan selkeyden vuoksi järkevää, että ne keskustelut luettaisiin vähän paremmin sisäistäen.

Et esittänyt mitään omaa näkemystä vaan tulet itkemään lainaamalla keskustelua joka ei liittynyt millään tapaa tuohon omaan ongelmaasi. Eli lue vaan itse uudestaan ja vastaa sitten

 

[Mechanical Man]

Et esittänyt mitään omaa näkemystä vaan tulet itkemään lainaamalla keskustelua joka ei liittynyt millään tapaa tuohon omaan ongelmaasi. Eli lue vaan itse uudestaan ja vastaa sitten

Et ole selvästikään vieläkään lukenut kokonaisuutta, joten laitan sut vain ignoreen.

 

[Mechanical Man]

Työntekijä ajoittaa irtisanoutumisen ajankohdan kesän lomakaudelle, jolloin työntekijän oikeus vuosilomaan menee irtisanomisajan täyden työvelvoitteen edelle. Käytännössä oma työpöytä pitää saada jotakuinkin tyhjäksi, ja tuuraajan hankkiminen jää työnantajan murheeksi.

Työnantaja vaatii useimmiten ilmoittamaan loman ajankohdan ennakkoon, jolloin kannatta taktikoida oma lomatoive samaan ajankohtaan, jolloin irtisanoutuu töistä.

Joku ennakkotapaus oikeudesta olisi mielenkiintoinen, en näe syytä miksi olisi oikeus pitää vuosilomaa irtisanoutumisajalla vs. loma irtisanoutumisen jälkeen.

 

[Walla]

Kannattaa tässäkin huomata, että kyseinen kohta on vastaus tuolle RDennis vinkujalle. Olisi ihan selkeyden vuoksi järkevää, että ne keskustelut luettaisiin vähän paremmin sisäistäen.

No mikä tuo haluamasi lomat kerryttämättä malli siis olisi?

Jos työnantajan pitäisi maksaa lomat myös työntekijälle joka on juuri aloittanut, niin käytännössähän tuo johtaisi siihen, että työmarkkinat olisivat entistä jäykemmät, koska rekrytä ei kannata kuin syksyllä, jos ei ihan pakottavaa tarvetta ole. Aika huono diili jos sattuu jäämään vuodenvaihteessa työttömäksi.

Vai uskotko itse, että kukaan rekryäisi työntekijää elokuun alusta ja antaisi tämän aloittaa palkallisella kuukauden lomalla työantajan piikkiin, sen sijaan, että rekryäisi syyskuun alusta?
Toki näin voi olla jos todella haluavat ja tarvitsevat juuri kyseisen kaverin, mutta silloin homma on yhtä helppoa nyt neuvotella.

Oikeus palkattomaan jos kertymiä ei ole voisi olla vähän realistisempaa, mutta ei tuokaan ongelmatonta ole. Yleensä työntekijöitä rekrytään, koska työntekijöitä tarvitaan, joten aika hankalaa jos ei saada rekrytä ihmistä niin, että tämä aloittaa akuutissa tarpeessa heti. Jos taas tarve ei ole akuutti, niin yleensä joko työn myöhempi aloitusaika (eli loma töiden välissä) tai palkaton loma on aika helppo nakki neuvotella.

 

[Mechanical Man]

No mikä tuo haluamasi lomat kerryttämättä malli siis olisi?

Jos työnantajan pitäisi maksaa lomat myös työntekijälle joka on juuri aloittanut, niin käytännössähän tuo johtaisi siihen, että työmarkkinat olisivat entistä jäykemmät, koska rekrytä ei kannata kuin syksyllä, jos ei ihan pakottavaa tarvetta ole. Aika huono diili jos sattuu jäämään vuodenvaihteessa työttömäksi.

Oikeus palkattomaan jos kertymiä ei ole voisi olla vähän realistisempaa, mutta ei tuokaan ongelmatonta ole. Yleensä työntekijöitä rekrytään, koska työntekijöitä tarvitaan, joten aika hankalaa jos ei saada rekrytä ihmistä niin, että tämä aloittaa akuutissa tarpeessa heti. Jos taas tarve ei ole akuutti, niin yleensä joko työn myöhempi aloitusaika (eli loma töiden välissä) tai palkaton loma on aika helppo nakki neuvotella.

Miksi paremmissa maissa kyseinen malli sitten toimii jos se on niin suuri ongelma työnantajalle. Toki niissäkin maissa on tahdikasta olla pitämättä lomia koeaikana.

 

[Walla]

Miksi paremmissa maissa kyseinen malli sitten toimii jos se on niin suuri ongelma työnantajalle. Toki niissäkin maissa on tahdikasta olla pitämättä lomia koeaikana.

Mikä malli ja missä maassa?

 

[Mechanical Man]

Mikä malli ja missä maassa?

Esim saksa.

Tässä ensimmäinen googlelinkki aiheesta, en ota kantaa itse tekstiin mutta siitä löytyi nopealla vilaisulla kuvaus Saksan tavasta.

Duunari on lomansa ansainnut – Saksan malli vuosilomalaiksi – Hanna Huumonen

Lisättäköön vielä, että aina jokaisessa järjestelmässä on yksityiskohtia mitä pitää katsoa ja systeemiä rakentaa, mutta periaatteena pidän parempana, että lomat tulee kerryttämättä.

 

[zepi]

No mikä tuo haluamasi lomat kerryttämättä malli siis olisi?

Jos työnantajan pitäisi maksaa lomat myös työntekijälle joka on juuri aloittanut, niin käytännössähän tuo johtaisi siihen, että työmarkkinat olisivat entistä jäykemmät, koska rekrytä ei kannata kuin syksyllä, jos ei ihan pakottavaa tarvetta ole. Aika huono diili jos sattuu jäämään vuodenvaihteessa työttömäksi.

Vai uskotko itse, että kukaan rekryäisi työntekijää elokuun alusta ja antaisi tämän aloittaa palkallisella kuukauden lomalla työantajan piikkiin, sen sijaan, että rekryäisi syyskuun alusta?

Toki näin voi olla jos todella tarvitsevat kyseisen kaverin, mutta silloin homma on yhtä helppoa nyt neuvotella.

Oikeus palkattomaan jos kertymiä ei ole voisi olla vähän realistisempaa, mutta ei tuokaan ongelmatonta ole. Yleensä työntekijöitä rekrytään, koska työntekijöitä tarvitaan, joten aika hankalaa jos ei saada rekrytä ihmistä niin, että tämä aloittaa akuutissa tarpeessa heti. Jos taas tarve ei ole akuutti, niin yleensä joko työn myöhempi aloitusaika (eli loma töiden välissä) tai palkaton loma on aika helppo nakki neuvotella.

Normaali malli monissa maissa (ainakin omakohtaiset kokemukset työsuhteista Saksassa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä ovat näin) on se, vuodessa on X-lomapäivää ja ne kertyvät pro-rated.

Jos vuodessa on vaikka 30 lomapäivää (työehtosopimus tai laki, maasta riippuen) ja aloitat maaliskuun 1, niin saat pitää vuoden loppuun mennessä 25 päivää uuden työnantajan palveluksessa, ellet erikseen sovi paremmista eduista. Yleensä muutamia ylimääräisiä saa jättää seuraavalle vuodelle ja jos haluat pitää helmikuussa hiihtolomaa, niin se onnistuu, vaikka sinänsä laskennallinen 2.5pv/kk kertymästä ei ehkä riittäisikään vielä siinä vaiheessa 2vk lomaan.

Jos 2.5pv/kk vs. Käytetyt päivät laskennallinen saldo on jotain muuta kuin nollassa kun irtisanoudut, niin ne lisätään tai vähennetään lopputilistä.

Yleensä irtisanomisajalla voi käytellä kertyneitä lomia, mutta en tiedä onko työnantajan pakko niitä myöntää.

Voi tuossakin käydä se, että joutuu pitämään palkallista lomaa ”vastoin tahtoaan” irtisanomisajalla tai riippuen ehkä maasta, työvelvoite ei katkea ja saa vain paksun lopputilin jos lomia ei myönnetäkään.

Oleellista on se, että syyskuussa vaihtamalla ei tärvele ensi kesän lomiaan, vaikka olisikin se alimman tason duunari, jonka neuvotteluvoima on huono.

Missään en myöskään ole tavannut ”lauantai on lomapäivä” idiotismia, siinä on kyllä taas suomiduunaria kusetettu. Tosin suomessa ovatkin kyllä laskennalliset lomakertymät ainakin joillain aloilla aika korkeat, joka kompensoi tuota.

Lomien myöntämistä ja ottamista ei myöskään ole rajoitettu missään samalla tavalla kuin Suomessa ja kaikkialla esim. Pitkät viikonloput ovat oikein suosittuja. Suomessa eivät, koska lauantai on työpäivä sotkee kaiken laskennan.

Nyt sveitsissä meillä on sääntö, että vähintään kerran vuodessa työntekijän on otettava yhtäjaksoinen 2vk loma (ja työnantajan on se myönnettävä). Muita rajoituksia ei vaikuta olevan. Käytännössä toimisto on tosi hiljainen koulujen loma-ajat. Itse taas lomailen juuri päinvastoin kun lapsia ei ole. En tykkäisi yhtään pitää heinä-elokuussa pitkiä lomia. Otan vaan pitkiä viikonloppuja silloin tällöin.
-
Edit: palkkoihin tämän voinee liittää sillä, että ainakin meidän firmassa Sveitsissä on ”vain” 25pv vuosilomaa vakiona ja työaika on 8h/pv, joten laskennallinen vuosityöaika on aika korkea vs. Suomen vastaava.

Pidän silti tuota täyttä vapautta lomien käyttöön todella suurena etuna vs. Suomen tapa ”pakottaa” täysiin viikkoihin lauantai-säännöstöllä. Itselläni on paljon enemmän lomaa kuin minimit, koska saan niitä päivystyksistä lisää.

 

[Antti Alien]

Joku ennakkotapaus oikeudesta olisi mielenkiintoinen, en näe syytä miksi olisi oikeus pitää vuosilomaa irtisanoutumisajalla vs. loma irtisanoutumisen jälkeen.

Täh? Miten meinasit, että joku satunnainen tyyppi, joka ennen oli jonkun henkilön työnantaja, antaisi lomaa tälle henkilölle ilman työsuhdetta? Mistä loma annettaisiin? Työkkärin kurssista? Uudesta työpaikasta?

Vuosiloma on annettava kokonaisuudessaan viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos työntekijän työsuhde loppuu ennen sitä, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa loma ennen työsuhteen loppua.

 

[Mechanical Man]

Täh? Miten meinasit, että joku satunnainen tyyppi, joka ennen oli jonkun henkilön työnantaja, antaisi lomaa tälle henkilölle ilman työsuhdetta? Mistä loma annettaisiin? Työkkärin kurssista? Uudesta työpaikasta?

Vuosiloma on annettava kokonaisuudessaan viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos työntekijän työsuhde loppuu ennen sitä, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin antaa loma ennen työsuhteen loppua.

Et ole lomakorvauksesta kuullut? ne kertyneet lomat maksetaan lopputilissä ja henkilö voi aivan hyvin niillä olla lomalla työsuhteiden välissä. En näe miksi olisi velvollisuus antaa loma vielä työsuhteen kestäessä jos se muuten olisi ollut työsuhteen päättymisen jälkeen sovittuna ajankohtana.

 

[Antti Alien]

Tuo Suomen lomalainsäädäntö kaipaisi kyllä monelta osin päivittämistä nykypäivään 50-luvun "koko ura samassa työssä" -ajatuksesta:
1) Lauantai kuluttaa lomapäiviä, koska oli työpäivä joskus yli 50 vuotta sitten. Vähennetään kertymää vastaavasti ja poistetaan tämä typeryys. Kaikki voittavat.

Varsinainen ongelma laissa on, että lomaa voi ylipäätään määrätä pidettäväksi vapaa-aikana. Periaatteessa työntekijällä ei tietenkään ole mitään tarvetta ottaa lomaa lauantaiksi, jos se ei ole työpäivä, mutta työnantaja saa päättää, ettei myönnä lomajaksoa, johon ei kuulu lauantai. Lauantain ei siis lain mukaan mitenkään automaattisesti kuluta lomapäiviä, vaan kyse on pikemminkin työnantajien mulkkuudesta.

 

[Walla]

No juu, lomapäivien tasaaminen lopputilissä vs. etukäteen kerryttäminen olisi ihan fine minustakin. Eli käytännössä lomapäiväpankki jossa on tietyt + ja - rajat ja tasataan työsuhteen päättyessä rahalla.

Tosin ei tuokaan nyt kaikkia onglemia noin vain poista, silti olisi oltava jotkut rajat milloin lomaa saa käyttää, että esim. kesäsesongissa on mahdollista rekrytä uusia, ilman että nämä päättävät aloittaa lomalla.

Mitä lauantaihin tulee niin onhan tuo muinaisjäänne ja IMO voisi selkeyden vuoksi tasata. Mutta eipä ainakaan itsellä ole tarkoittanut millään tapaa, että pakotetaan täysiin viikkoihin, lomia on saanut pitää about miten haluaa töiden salliessa, ja "lauantai-lomat" on sitten vaan merkitty jollekin viidelle lauantaille. Pääosin kyllä veikkaan, että suurin osa työntekijöistä nimenomaan haluaa, että lomat pitää (enimmäkseen) täysiä viikkoja, ja työnantajille taas sopisi paremmin yksittäiset päivät siellä täällä kun on hiljaista.
Se on vaan niinkin, että mikään mallia ei ole kaikista hyvä. On niitäkin, jotka eivät haluaisi pitää lomaa päivääkään, vaan mieluummin tienaisivat enemmän. Näille kavereille luultavasti sopisi paremmin, että lopetetaan lomat kokonaan ja maksetaan vain lomakorvaus palkan päälle.

Varsinainen ongelma laissa on, että lomaa voi ylipäätään määrätä pidettäväksi vapaa-aikana. Periaatteessa työntekijällä ei tietenkään ole mitään tarvetta ottaa lomaa lauantaiksi, jos se ei ole työpäivä, mutta työnantaja saa päättää, ettei myönnä lomajaksoa, johon ei kuulu lauantai. Lauantain ei siis lain mukaan mitenkään automaattisesti kuluta lomapäiviä, vaan kyse on pikemminkin työnantajien mulkkuudesta.

En nyt sanoisi tuota kyllä työnantajan mulkkuudeksi. Kyseessä on historiallinen jäänne, joka ei ole mitenkään erityisesti työnantajan tai työntekijän etu.

Toki kuten sanottu niin olisin itsekin ihan samaa mieltä, että selkeämpää tuo olisi kun lomat olisivat oikeita työpäiviä, toki niin että muutoksen yhteydessä määrä pienenisi vastaavasti, niin että todellinen vapaan määrä ei muutuisi.

 

[Antti Alien]

Et ole lomakorvauksesta kuullut? ne kertyneet lomat maksetaan lopputilissä ja henkilö voi aivan hyvin niillä olla lomalla työsuhteiden välissä. En näe miksi olisi velvollisuus antaa loma vielä työsuhteen kestäessä jos se muuten olisi ollut työsuhteen päättymisen jälkeen sovittuna ajankohtana.

Koska lain mukaan työtekijällä on oikeus lomaan työsuhteen aikana, eikä vuosilomaa ole olemassa työsuhteen ulkopuolella. Omituista, että sellaista voisi edes ajatella.

 

[Mechanical Man]

Varsinainen ongelma laissa on, että lomaa voi ylipäätään määrätä pidettäväksi vapaa-aikana. Periaatteessa työntekijällä ei tietenkään ole mitään tarvetta ottaa lomaa lauantaiksi, jos se ei ole työpäivä, mutta työnantaja saa päättää, ettei myönnä lomajaksoa, johon ei kuulu lauantai. Lauantain ei siis lain mukaan mitenkään automaattisesti kuluta lomapäiviä, vaan kyse on pikemminkin työnantajien mulkkuudesta.

Kyllä se lauantain kuluttaa ihan lain mukaan sen lomapäivän vaikkei se suoraan luekaan (kannattaa tutustua arkipäivän määritelmään vuosilomalaissa). Tässä kannattaa myös huomata, että se 6 lomapäivän lomapalkka kattaa normaalin 5 päivän palkan. Jos siis se launtai jää käyttämättä, on todellinen palkka pienempi siltä ajalta.

Kunnallisella on jollakin tapaa sovittu eri tavalla ja siellä kuluu 5 päivää per viikko. En osaa sanoa, voisiko myös yksityisellä sopia vastaavasti eritavalla.

 

[Bertta]

Tässä kohtaa voisikin todeta, että EK ja työnantajaliitot ovat vieneet aivan 100-0 työntekijäpuolta kolmikannassa loma-asioissa.

Se, että lomakertymä muodostuu edelliseltä lomakaudelta ja että kertymissä on iso ero työvuosien mukaan aiheuttaa valtava lukitusvaikutuksen työntekijälle pysyä samassa työpaikassa, jolloin hänen edellytyksensä pyytää palkankorotuksia pienenevät merkittävästi.

Ja AY-liike vielä toitottaa jotenkin ”saavuttaneensa” lomaedut, kun se on ”neuvotellut” ylivoimaisesti läntisen euroopan paskimman lomasäännöstön, eikä edes yritä parantaa tilannetta.

Vaikea keksiä huonompaa systeemiä työntekijän kannalta, koska nykysysteemi käytännössä vakiona polttaa lomat aina kun vaihtaa työnantajaa paremman palkan perässä.

Ja vastaavasti vaikea keksiä parempaa systeemiä työnantajan kannalta, kun osaavan työntekijän ei kannata lomien menetyksen uhalla lähteä muualle töihin.

Työntekijäliittojen ajattelu on monessa asiassa kummallisen yksinkertaista ja monet ”neuvotteluvoitot” ovat erittäin haitallisia työntekijöille.

 

[Walla]

Koska lain mukaan työtekijällä on oikeus lomaan työsuhteen aikana, eikä vuosilomaa ole olemassa työsuhteen ulkopuolella. Omituista, että sellaista voisi edes ajatella.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.